Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta, kokous 18.9.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 26 Talousarvioesitys 2018, liikelaitoksen johtokunta

TUUDno-2017-535

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Toimintaympäristön kehitys

Vuoden 2017 talousarviokehyksen lähtökohtana on Suomen talouden vauhdittunut kasvu sekä julkisen talouden velkaantumisen jatkuminen. Valtiovarainministeriö (VM) ennustaa Suomen talouden kasvun hieman hidastuvan jääden 1,6 %:iin. Verotuksen kiristyminen ja inflaation nopeutuminen laskevat palkansaajien ostovoimaa.  Työllisyys jatkaa kohenemistaan, mutta työttömyysaste laskee hitaasti. Työttömyysasteen asettuvan ennustetaan alenevan 8,1 prosenttiin.

Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien järjestämisvastuulla olevat tehtävät vähen­tyvät noin puolella. Kunnan palve­lutuotanto ja käyttötalous painottuvat uudistuksen jälkeen entistä vahvemmin varhaiskas­vatukseen, esi- ja perusopetukseen sekä kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimialoille.

Kunnat ja kuntayhtymät ovat viime vuosina tehostaneet toimintaansa ja hillinneet toi­mintamenojen kasvua. Toimintamenojen kasvun arvioidaan jatkuvan maltillisena myös lähivuodet. So­te- ja maakuntauudistus pienentää kuntatalouden menopaineita, kun kuntataloudesta poistuu sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset, jotka ovat olleet kasvupaineiltaan suurin kun­tatalouden menoerä. Kuntien yksikkökustannukset saattavat kuitenkin nousta, jos kunnat eivät kykene sopeuttamaan esimerkiksi hallintokustannuksia yhtä paljon kuin toimintaa siirtyy maakunnille.

Investointimenoja kasvattavat kasvukeskusten rakennushankkeet, korjausinvestoinnit sekä vilkas sairaalarakentaminen. Kuntatalouteen kohdistuvista sopeutustoimista huolimatta kuntatalouden lainanottotar­vetta heijastava toiminnan ja investointien rahavirta on siksi lähivuosina negatiivinen. Kuntien suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa, sillä samaan aikaan kun kuntatalouden tulot likimain puolittuvat, vain pieni osa velois­ta siirtyy maakuntiin.

Kuntien palkkakustannusten arvioidaan kasvavat maltillisesti lähivuosina. Tänä vuonna sopimuskorotusten ja viime vuoden palkkaperinnön kustannusvaikutuksen arvioidaan oleva keskimäärin noin 1,0 prosenttia.

Talousarviokehys

Tuusulan kunnan vuoden 2018 talousarviokehyksen pohjana ovat 2016 tilinpäätös, osavuosikatsaus 1/2017, Kuntaliiton vero- ja valtionosuusennusteet sekä kunnan toimialojen ennakoimat tulo- ja menolisäykset, tuottavuustoimet ja kehittämisprojektit.

Käyttöomaisuuden myyntivoittojen arvioidaan nousevan 10,5 milj. euroon, kasvua 2017 talousarviosta 0,4 milj. euroa. Muiden toimintatuottojen ennakoidaan supistuvan 2,0 milj. euroa lähinnä työterveyshuollon yhtiöittämisen sekä toimeentulotuen valtionosuuden ja takaisinperinnän maksujen loppumisen vuoksi (perustoimeentulon rahoituksen siirto Kelalle).

Toimintamenojen kasvuksi vuodelle 2018 (kunta ilman vesihuoltoliikelaitosta) esitetään talousarviokehyksessä 1,04 % talousarvioon 2017 nähden (0,64 % OVK1 2017). Kunnan toimintamenojen kasvupainetta vähentävät työterveyshuollon yhtiöittäminen (vaikutus 0,9 milj. euroa), toimeentulotuen vähennys (vaikutus 0,4 milj. euroa). Ulkoisten käyttötalousmenojen kasvuksi vuodelle 2018 esitetään kehyksessä 0,89 % talousarvioon 2017 (0,44 % OVK1 2017 nähden).

Toimialojen talousarviokehyksen 2018 mukainen käyttötalousmenojen kokonaiskasvu jakaantuu liitteenä olevan kehyslaskelman mukaan seuraavasti:

Yleisjohto- ja konsernipalvelut                   0,31 %
Sosiaali- ja terveystoimi                           - 2,63 %
Kasvatus- ja sivistystoimi                           2,62 %
Kuntakehitys ja tekninen toimi                 13,91 %

Toimialojen toimintamenojen kasvut eivät ole vertailukelpoisia ehdotettujen toimialojen välisten määrärahasiirtojen vuoksi, kun kuntaan jäävät palvelut siirretään mahdollisuuksien mukaan 1.1.2018 alkaen pois sosiaali- ja terveystoimialalta. Sote- ja aluehallintoalueuudistuksesta ja uudistukseen liittyvien rahoitusratkaisujen vaikutukset täsmentyvät edelleen. Sote- ja maakuntauudistuksen aiheuttamat muutokset otetaan huomioon budjetointiprosessin aikana.

Vesihuoltoliikelaitoksen tulee omassa talousarviovalmistelussaan noudattaa kunnan tiukan talouden periaatetta. Vesihuollon toimintamenoja kasvattaa käyntiin lähteneiden isojen aluekehityshankkeiden suunnittelu ja toteutus. Kunnan talouden suunnittelun lähtökohtana on, että vesihuoltoliikelaitoksen käyttötalousmenojen kokonaiskasvu on vuonna 2018 enintään -0,17 %.

Kehyslaskelman lähtökohtana on ansiotuloveroprosentti 19,50 %:a sekä nykyiset kiinteistöveroprosentit. Kuntaliiton ennusteen mukaan Tuusulan verotulojen arvioidaan kasvavan vuonna 2018 4,1 milj. euroa (2,4 %) vuoteen 2017 nähden. Valtionosuuksien ennakoidaan alenevan 0,4 milj. euroa. Talousarvion verotulot sekä valtionosuudet on arvioitu yhteisöverokertymää lukuun ottamatta Kuntaliiton ennusteen mukaisiksi vuoden 2018 osalta. Yhteisöveroja arvioidaan kertyvän 0,5 milj. euroa Kuntaliiton ennustetta enemmän. Kuntaliiton ennusteesta poiketen yhteisöveron osalta kasvuprosenttina on käytetty vuodesta 2019 alkaen 5 % ja kiinteistöverojen osalta 2 %.

Seuraavassa taulukossa on esitetty kiinteistöveroprosenttien osalta lain sallima vaihteluväli ja kunnassa noudatettavat veroprosentit.

                      Lain sallima vaihteluväli    Tuusulan nykyinen vero-%


Yleinen kiinteistövero                               0,93-1,80                             0,93
Vakituinen asuinrakennus                        0,41-0,90                             0,41
Muu asuinrakennus                                  0,93-1,80                             0,93
Rakentamaton rakennuspaikka                3,93-4,00                             4,00
Yleishyödyllinen yhteisö                           0,00-1,55                              0,65

Rahoituslaskelman 2018 lähtökohtana ovat noin 41,3 milj. euron investoinnit (kunta + vesihuoltoliikelaitos), ja myöhempinä taloussuunnitelmavuosina investointien taso olisi keskimäärin yli 30 milj. euroa. Tulevien investointien mittakaavaan vaikuttaa olennaisesti suurten kehityshankkeiden (kuten Rykmentinpuisto, Monio) aikataulu ja toteutustapa.

Tulorahoituksen riittämättömyydestä johtuen kunnan korollisten velkojen kasvu säilyy nopeana. Kehyslaskelmassa toiminnan ja investointien rahavirta vuonna 2017 on noin 23 milj. euroa negatiivinen.

Vuoden 2018 talousarvion keskeisenä tavoitteena on edelleen edistää kunnan käyttötalouden tervehtymistä, toiminnan ja toimintatapojen uudistamista sekä hidastaa velkaantumista. Tavoitteena on myös parantaa kunnan tulonmuodostusta vauhdittamalla kunnan elinvoiman kehittymistä. Lähtökohtana on, että henkilöstömäärän kasvu pidetään minimissään kunnan varautuessa sote- ja maakuntauudistukseen. Asiakasmäärien aiheuttaman kustannuspaineen kasvuun pyritään edelleen vastaamaan kevyemmillä ja ennaltaehkäisyyn painottuvilla palveluilla.

Talousarviokehyksen mukaan Tuusulan kunnan tulos painuu vuonna 2018 noin 1 milj. euroa alijäämäiseksi. Taloussuunnitelmavuosina tulos kääntyisi kokonaisuutena lievästi ylijäämäiseksi. Kunnan tulevien vuosien investointitarpeita ja toteutustapoja arvioidaan budjetointiprosessin aikana kriittisesti. Tavoitteena on varmistaa kunnan velkaantumisen hidastaminen niin, että 150 milj. euron velkakattoa ei ylitetä vuonna 2021.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja

Kunnanhallitus päättää

  • käynnistää vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018 - 2022 taloussuunnitelman valmistelun liitteenä olevaan kehyslaskelmaan mukaisesti

  • hyväksyä vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018 - 2022 taloussuunnitelman laadintaohjeet.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • käynnistää vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018 - 2022 taloussuunnitelman valmistelun liitteenä olevaan kehyslaskelmaan mukaisesti

  • hyväksyä vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018 - 2022 taloussuunnitelman laadintaohjeet

  • todeta, että käyttöomaisuuden myyntitulojen varmistamiseksi talousarvion tulee sisältää tarkennettu myyntisuunnitelma sekä myyntitulojen toteuttamisen vaatimat investoinnit ja resurssit.

Markku Vehmas oli asiantuntijana kokouksessa.

 

 

Valmistelija

  • Jukka Sahlakari, liikelaitoksen johtaja, jukka.sahlakari@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan vesihuoltoliikelaitos aloitti toimintansa kuntalain tarkoittamana liikelaitoksena 1.1.2014 alkaen. Tuusulan kunnanvaltuuston hyväksymän vesihuoltoliikelaitoksen johtosäännön 4 §:n mukaan liikelaitoksen johtokunta päättää itsenäisesti liikelaitoksen talousarviosta ja -suunnitelmasta, joka sisältää mm:

  • liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet
  • liikelaitoksen tuloslaskelman ja rahoituslaskelman
  • liikelaitoksen investointiosan määrärahoineen

Liikelaitoksen TA 2017 mukaan toimintakate on 2 580 128 €ja nyt TAE 2018 mukaan toimintakate on arvioitu olevan 2 721 699 €. Liikelaitos tulouttaa Tuusulan kunnalle 6,5 % peruspääomasta eli 487 500 €.

Tavoitteet

Liikelaitoksen vuoden 2018 vuositavoitteet perustuvat Pormestariohjelman, kunnan vuositavoitteiden, toimenpiteiden ja toteutusohjelmien esityksiin. Tavoitteet koskevat kaikkia tulosyksiköitä.

Työnjohtotoiminnan organisoiminen suhteessa asiakkaisiin ja työntekijöihin

  • Mittari: kirjalliset ohjeet perustoimintatavoista

Tiedotuskäytäntöjen kehittäminen ja sähköisen asioinnin lisääminen

  • Mittari: käyttöönotettu uusia ja parannettuja tiedotuskäytäntöjä

Käyttötalous

Toimintatuotot vuonna 2018

Vesihuoltoliikelaitoksen vuoden 2018 toimintatuotot nousevat 57 500 € (2,21 %) vuoden 2017 budjetista eli toimintatuotto TAE 2018 on 6 620 500 €.

Vuodelle 2018 on suunniteltu palveluhinnaston tarkistaminen (0-20 %) johtuen mm. rakentamisen ja materiaalien kallistumisista. Käyttömaksut ja liittymismaksut on suunniteltu pysyvän samalla tasolla lähivuodet.

Käyttökulut vuonna 2018

Vesihuoltoliikelaitoksen vuoden 2018 toimintakulut pysyvät samassa tasossa vuoden 2017 talousarvion kanssa huolimatta TSV:n ja KUVES:n taksojen mahdollisesta nostosta, jonka vaikutus meihin on heidän talousesityksen mukaan noin 80 000 €. Heidän taksojen nostot vaikuttavat meidän menojen kasvuun isommin vuonna 2019. Toimintakulut TAE 2018 on 3 982 801 €.

Henkilöstösuunnitelma 2018–2022

Vakansseja liikelaitoksella on 17, yksi täyttämättä. Organisaation kehittämisen vuoksi verkostopäällikön työsuhde muutetaan virkasuhteeksi. Hän vastaa jatkossa koko verkoston saneerauksista ja kunnossapidosta.

Investointisuunnitelma 2018–2022                                        

Kunnallistekniikka on koonnut liitteeseen alustavan investointiohjelman määrärahatarpeineen yhdessä vesihuoltoliikelaitoksen kanssa. Kohteet ja ajoitus noudattavat tämän hetkistä kaavoitusohjelmaa. Lisäksi siihen on otettu alustavia kohteita haja-asutusalueelta vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti. Investointien TAE 2018 on 4 664 000 €.

Vesihuollon uusinvestoinnit liikelaitos toteuttaa yhdessä KETEK:n kanssa kunnallistekniikan rakentamisohjelman mukaisesti. Kohteet tarkentuvat 2018 rakennusohjelman laatimisen jälkeen. Liikelaitos on myös mukana suunnittelemassa omalta osaltaan Tuusulan rakentamishankkeita. Liikelaitos varautuu omalta osaltaan poikkeuksellisen isoon (Rykmentinpuisto) kynnysinvestointiin mm. rahoituslaskelmien avulla. Isoja hankkeita ovat myös Jokelan Kartanon alue ja Lahela II:n alue.

Vesijohtoverkon sekä jätevesiverkoston ja -pumppaamoiden saneerausta liikelaitos jatkaa 5-vuotissaneeraussuunnitelman mukaisesti. Saneeraukseen liikelaitos on budjetoinut vuosittain 0,6–0,7 M€ (lähivuosina tarve nousee 1–2 M€).

Riskit TAE 2018

Talousarvio laaditaan luonnonoloiltaan keskimääräisen vuoden mukaan. Suuri riski vesihuoltotoiminnan taloudelle on vuoden sateisuus. Valumavedet pääsevät osittain myös jätevesiviemäreihin, mikä lisää käyttömaksuja KUVESille. Sateisen ja kuivan vuoden ero käyttökuluissa on noin 15 % eli noin 130 000 €.

Vesihuoltoverkostojen yllättävät korjaukset, vesijohto- ja viemärivuodot sekä tulvimiset vaativat vuosittain korjauskuluja 100 000 - 200 000 €.                                         ¨

Lisätiedot:    liikelaitoksen johtaja Jukka Sahlakari, p. 040 314 3563 hallintosihteeri Satu Lahti, p. 040 314 3577

Liitteet:

  • talousarvioesitys 2018 ja taloussuunnitelmaesitys 2018–2022
  • kunnallistekniikan investointiohjelma, vesihuollon osuus vuosille 2018–2022

Ehdotus

Esittelijä

  • Jukka Sahlakari, liikelaitoksen johtaja, jukka.sahlakari@tuusula.fi

Liikelaitoksen johtokunta päättää

  • hyväksyä vesihuoltoliikelaitoksen talousarvioesityksen vuodelle 2018 ja taloussuunnitelmaesityksen vuosille 2018–2022 liitteiden mukaisesti

  • hyväksyä vesihuoltoliikelaitoksen investointiesityksen vuosille 2018–2022 liitteen mukaisesti

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

kunnanhallitus

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.