Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta, kokous 18.4.2023

Perustelut

Tuusulan kunta on asettanut tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkisesti nähtäville MRA 30 §:n mukaisesti ja kasvu ja ympäristö/kaavoitus pyytää siitä tarvittavat lausunnot. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 16.06. - 22.08.2022.  Lausunto pyydetään toimittamaan 22.08.2022 mennessä. 

Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Tuusulassa, Rykmentinpuiston itäosassa, Tuusulan Itäväylän itäpuolella. Suunnittelualue rajautuu pohjoisosassa Läntisen Kannistontien varren asuinkiinteistöihin, lännessä Tuusulan itä-väylän varren asemakaava-alueeseen ja etelässä Pursutien varren asuinkiinteistöihin ja idässä Rajatien varren asuinkiinteistöihin.   

Suunnittelualue on asemakaavoittamatonta metsäaluetta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 50 ha. Alueen rajausta voidaan muuttaa suunnittelutyön edetessä tavoitteiden tarkentuessa.  

Asemakaavatyö tulee vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksella, jonka jälkeen laaditaan asemakaavaluonnokset/luonnos.   

Aiemmin tavoitteena on ollut Tuusulan keskustaajama-alueen ja siihen tiiviisti liittyvän aiemman varuskunta-alueen ja ympäristön kehittäminen tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi monipuoliseksi ja virikkeelliseksi keskusta-, asuin-, virkistys-, ja työpaikka-alueeksi sekä nykyisen Hyrylän taajamarakenteen eheyttäminen. 

Sivistyksen lautakuntien lausunto: 

Suunnitelmassa todetaan mm., että keskustaajama-alueen ja siihen tiiviisti liittyvän aiemman varuskunta-alueen ja ympäristön kehittäminen tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi monipuoliseksi ja virikkeelliseksi keskusta-, asuin-, virkistys-, ja työpaikka-alueeksi sekä nykyisen Hyrylän taajamarakenteen eheyttäminen. Tavoitteet tukevat kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan ulkoilun, virkistyksen ja kulttuurin yleisiä tavoitteita.

Lainvoimainen Rykmentinpuiston osayleiskaava (2012) ohjaa osaltaan alueen suunnittelua. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ja kasvatus- ja sivistyslautakunta toivovat, että suunnittelualueen ja sitä ympäröiville alueille tulevien virkistys- ja ulkoilureittien suunnitelma laadittaisiin etupainotteisesti ja se ohjaisi jatkossa selkeämmin mm. Rykmentinpuiston alueen yhdyskuntasuunnittelua. Ulkoilureitit tulee suunnitella jatkuviksi ja suunnittelun jo alkuvaiheessa on huomioitava yhteydet kuntarajojen yli. Osayleiskaava on jo monilta tavoitteiltaan vanhentunut, eikä siinä nähdä tarpeeksi kuntalaisten lisääntynyttä tarvetta lähiluontoon, virkistysalueisiin ja ulkoilureitteihin. Vaikka OAS:an tavoitteet ovat kannatettavia, sirpalemainen ja pistemäinen suunnittelu vaikeuttaa alueen kokonaiskehittämistä. Kulttuuri- vapaa-aikalautakunta pitää tärkeänä, että luontoarvot nähtäisiin merkittävänä arvona suunnittelussa ja osana suunnittelua, eikä erillisenä tehottamana kulueränä.

Lähtökohtaisesti yritysalueeksi suunniteltavaa aluetta ei ole helppoa muuttaa ympäristöllisesti virikkeelliseksi ja kulttuuri- ja luontoarvoja kunnioittavaksi, omaleimaiseksi kokonaisuudeksi. Kuitenkin Tuusulan kunta voisi asettaa edellä mainitut tavoitteet konkreettiseksi ja päämäärätietoiseksi toiminnaksi. Kasvatus- ja sivistyslautakunta toteaa, että mikäli suunnittelualueelle on tulossa asuinrakentamista tai suunnittelualueen kautta ohjataan kevyen liikenteen kulkua muilta asuinalueilta, alueen suunnittelussa on tärkeää huomioida sujuvat ja turvalliset kevyen liikenteen reitit päiväkoti- ja koulukampuksille ja lasten ja nuorten palveluiden pariin. Asuinalueiden osalta kasvatus- ja sivistyslautakunta haluaa nostaa esiin alueen ja sen läheisten alueiden kytkeytymisen Rykmentinpuiston alueeseen lapsi- ja oppilasvirtojen ohjaamisessa päiväkoteihin ja kouluihin. Tuusulassa on tehty laaja palveluverkko-ohjelma, jossa Hyrylän alueen palveluita keskitetään uusille kampuksille. 

Tuusulan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ja kasvatus- ja sivistyslautakunta ilmoittautuvat alueen suunnitteluun osallisiksi.

Perustelut

Tuusulan kunta on asettanut tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkisesti nähtäville MRA 30 §:n mukaisesti ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 16.06. - 22.08.2022.  Lausunto pyydetään toimittamaan 22.08.2022 mennessä. 

Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Tuusulassa, Rykmentinpuiston itäosassa, Tuusulan Itäväylän itäpuolella. Suunnittelualue rajautuu pohjoisosassa Läntisen Kannistontien varren asuinkiinteistöihin, lännessä Tuusulan itä-väylän varren asemakaava-alueeseen ja etelässä Pursutien varren asuin-kiinteistöihin ja idässä Rajatien varren asuinkiinteistöihin.   

Suunnittelualue on asemakaavoittamatonta metsäaluetta. Suunnittelu-alueen pinta-ala on noin 50 ha. Alueen rajausta voidaan muuttaa suunnittelutyön edetessä tavoitteiden tarkentuessa.  

Asemakaavatyö tulee vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksella, jonka jälkeen laaditaan asemakaavaluonnokset/luonnos.   

Aiemmin tavoitteena on ollut Tuusulan keskustaajama-alueen ja siihen tiiviisti liittyvän aiemman varuskunta-alueen ja ympäristön kehittäminen tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi monipuoliseksi ja virikkeelliseksi keskusta-, asuin-, virkistys-, ja työpaikka-alueeksi sekä nykyisen Hyrylän taajamarakenteen eheyttäminen. 

Sivistyksen lautakuntien lausunto:

Suunnitelmassa todetaan mm., että keskustaajama-alueen ja siihen tiiviisti liittyvän aiemman varuskunta-alueen ja ympäristön kehittäminen tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi monipuoliseksi ja virikkeelliseksi keskusta-, asuin-, virkistys-, ja työpaikka-alueeksi sekä nykyisen Hyrylän taajamarakenteen eheyttäminen. Tavoitteet tukevat kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan ulkoilun, virkistyksen ja kulttuurin yleisiä tavoitteita.

Lainvoimainen Rykmentinpuiston osayleiskaava (2012) ohjaa osaltaan alueen suunnittelua. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ja kasvatus- ja sivistyslautakunta toivovat, että suunnittelualueen ja sitä ympäröiville alueille tulevien virkistys- ja ulkoilureittien suunnitelma laadittaisiin etupainotteisesti ja se ohjaisi jatkossa selkeämmin mm. Rykmentinpuiston alueen yhdyskuntasuunnittelua. Ulkoilureitit tulee suunnitella jatkuviksi ja suunnittelun jo alkuvaiheessa on huomioitava yhteydet kuntarajojen yli. Osayleiskaava on jo monilta tavoitteiltaan vanhentunut, eikä siinä nähdä tarpeeksi kuntalaisten lisääntynyttä tarvetta lähiluontoon, virkistysalueisiin ja ulkoilureitteihin. Vaikka OAS:an tavoitteet ovat kannatettavia, sirpalemainen ja pistemäinen suunnittelu vaikeuttaa alueen kokonaiskehittämistä. Kulttuuri- vapaa-aikalautakunta pitää tärkeänä, että luontoarvot nähtäisiin merkittävänä arvona suunnittelussa ja osana suunnittelua, eikä erillisenä tehottamana kulueränä.

Lähtökohtaisesti yritysalueeksi suunniteltavaa aluetta ei ole helppoa muuttaa ympäristöllisesti virikkeelliseksi ja kulttuuri- ja luontoarvoja kunnioittavaksi, omaleimaiseksi kokonaisuudeksi. Kuitenkin Tuusulan kunta voisi asettaa edellä mainitut tavoitteet konkreettiseksi ja päämäärätietoiseksi toiminnaksi. Kasvatus- ja sivistyslautakunta toteaa, että mikäli suunnittelualueelle on tulossa asuinrakentamista tai suunnittelualueen kautta ohjataan kevyen liikenteen kulkua muilta asuinalueilta, alueen suunnittelussa on tärkeää huomioida sujuvat ja turvalliset kevyen liikenteen reitit päiväkoti- ja koulukampuksille ja lasten ja nuorten palveluiden pariin. Asuinalueiden osalta kasvatus- ja sivistyslautakunta haluaa nostaa esiin alueen ja sen läheisten alueiden kytkeytymisen Rykmentinpuiston alueeseen lapsi- ja oppilasvirtojen ohjaamisessa päiväkoteihin ja kouluihin. Tuusulassa on tehty laaja palveluverkko-ohjelma, jossa Hyrylän alueen palveluita keskitetään uusille kampuksille. 

Tuusulan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ja kasvatus- ja sivistyslautakunta ilmoittautuvat alueen suunnitteluun osallisiksi.

Perustelut

Sijainti 

Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Tuusulassa, Rykmentinpuiston itäosassa, Tuusulan Itäväylän itäpuolella. Kaavaratkaisu mahdollistaa Rykmentinpuiston työpaikka-alueen laajentamisen.

Tavoite 

Kaavaratkaisun tavoitteena on Rykmentinpuiston työpaikka-alueen laajentaminen.

Kaavan valmisteluvaiheessa tuli ilmi tarve suunnitella alueen liikenne- virkistys- ja viheryhteydet laajempana kokonaisuutena ja laajentaa OAS-alueen rajausta. Rykmentinportti I -kaavaluonnos sisältää tulevan yritysalueen lisäksi ympäröivät asemakaavoittamattomat omakotitalovaltaiset alueet, joille esitetään täydentävää rakentamista. Rykmentinportti I -asemakaavan ehdotusvaiheeseen viedään pääasiassa kaavaluonnoksen yritysalueen käsittävä osa, sekä muut tarkoituksenmukaiset alueet. Asuinalueen kaavoitus jatkuu kaavoitussuunnitelman Rykmentinreuna 3661 -kaavana.   

Uutta kerrosalaa kaavaluonnoksessa on yritysalueen osalta noin 112 500 kerrosalaneliömetriä.

Kaavatalous

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset tarkentuvat kaavoituksen edetessä. Rykmentinpuiston yritysalueen laajentaminen tukeutuu Rykmentinportin alueen asemakaavan yhdyskuntarakenteeseen.   

Asemakaavamuutos nostaa alueen arvoa. Rakennusoikeuden hinta yritystonteilla on alueella ollut noin 160 € /k-m2 x 112 000 k-m2 = asemakaavasta saatava tuotto noin 18 milj.

Maankäyttökorvauksista sovitaan maanomistajan kanssa käytävissä maapoliittisissa neuvotteluissa.

Maanomistus

Kaava-alue on suurelta osin kunnan omistuksessa. Kaava-alueen rajaus sisältää myös yksityisomisteisia maa-alueita, jotka ovat asemakaavoittamattomia.

Kunta valmistelee asemakaavan muutoksen perusteella kyseeseen tulevat maankäyttösopimukset maanomistajien kanssa käytävissä neuvotteluissa. Kaavaratkaisu on tehty kunnan aloitteesta.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolo 

Kirjallisia mielipiteitä saapui 23 kpl

Mielipiteet kohdistuivat etäpäässä toiveisiin säilyttää alueen virkistys- ja ulkoilualueet, huoleen ekologisista yhteyksistä ja luonnon monimuotoisuudesta sekä alueen liikenteen järjestämiseen. Monet mielipiteen jättäneet toivoivat, että alueen läpiajoliikenne ei lisääntyisi.

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat viranomaisyhteistyöhön, Rykmentinpuiston alueen ja Tuusulan kunnan ja Keravan kaupungin raja-alueen suunnitteluun kokonaisuutena, pilaantuneeseen maaperään, hulevesiin, pohjaveteen, ekologisiin yhteyksiin, luonto- ja virkistysarvoihin, joukkoliikenteen järjestämiseen ja sähkönjakeluun.