Perustelut
Lausuntopyyntö
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on lähettänyt lausunnolle Järvenpään kaupungin, Teknisen palvelukeskuksen hakemuksen ympäristöluvan tarkistamiseksi ja toiminnan muutosta varten. Lausunto asiassa (ESAVI/6572/2016)pyydetään antamaan saadun lisäajan puitteissa 25.10.2017 mennessä.
Hanke
Järvenpään kaupungin teknisen palvelukeskuksen hakemuksen mukaan haetaan lupaa jatkaa jätteenkäsittelytoimintoja ns. Puolmatkan alueella. Lisäksi haetaan muutosta ympäristölupaan UUS-2005-Y-169-111, joka on annettu 26.1.2009. Merkittävin muutos on, että maankaatopaikalle vastaanotettavan ja loppusijoitettavan puhtaan ylijäämämaan enimmäismäärään 66 000 t/a esitetään huomattavaa lisäystä. Hakemuksen mukainen uusi määrä olisi 104 000 t/a. Hakemus tuli vireille 18.12.2014 ja sitä on sen jälkeen lupaviranomaisen pyynnöstä täydennetty useaan otteeseen.
Hakemuksen lisäselvitys mukaan hakemus koskee tarkalleen ottaen:
-maankaatopaikkatoimintaa (maa-ainesten vastaanotto 104 000 t/a)
-kallion louhintaa maankaatopaikan alueelta
-maa- ja kiviainesten murskausta (20 000 t/a)
-kantojen murskausta (3000 t/a)
-lumenkaatopaikkatoimintaa (ei luvan varainen toiminta)
Maankaatopaikan tarkan täyttötilavuuden osalta hakemuksessa ilmoitetaan täytön kohdistuvan tällä hetkellä keskiseen ja itäiseen alueeseen. Keskisen alueen täyttöaste on noin 70% ja itäisen alueen täyttöaste samoin 70%. Läntisen alueen täyttöaste on vasta 40%. Maankaatopaikan jäljellä oleva arvioitu kokonaistäyttötilavuus on noin 1300 000 m3. Esitetyllä vuotuisella enimmäistäyttömäärällä (104 000m3) täyttötilavuuden riittävyyden arvioidaan olevan 13 vuotta.
Loppusijoitettavan maa-aineksen määrän kasvun ohella maa-aineksen määrän seuranta muuttuu hakemuksen mukaan kuormaperusteiseksi.
Hakemuksen mukaan Järvenpää puolella ei ole vireillä Puolmatkan hankealuetta koskevia kaavahankkeita.
Vuoden 2009 ympäristöluvassa määriteltiin louhittavan alueen pinta-alaksi 3,6 hehtaaria. Nyt muutoslupaa haettaessa louhittavaa alaa on jäljellä 2,5 hehtaaria.
Maa- ja kiviaineksen murskauskertoja on 1 vuodessa ja murskausjakson kesto on 60 vuorokautta. Maa- ja kiviainesta on kerrallaan varastoituna 60 000 t/m3. Kantojen murskauskertoja on 1-2 kertaa vuodessa ja murskausjakson kesto on kerrallaan maksimissaan 1 viikko. Kantoja ja kantohaketta on varastoituna kerrallaan 1000 t/m3. Murskaustoiminnoista ei synny jätettä. Selkeytysaltaaseen kertynyt kiintoaine poistetaan tarpeen mukaan ja puhdas liete läjitetään maankaatopaikalle. Kiintoaineen arvioitu määrä on noin 1 tn/a.
Hakemuksen mukaan maankaatopaikan vedet ohjataan ulkopuolisiin ojiin ja suljetun yhdyskuntajätteen kaatopaikan vedet johdetaan jätevesiviemäriin.
Ympäristökuormituksen ja ympäristövaikutusten osalta hakemuksessa ilmoitetaan, että hankkeesta ei aiheudu muutoksia ympäristöluvassa esitettyihin tietoihin.
Hakemukseen on liitetty yhteenveto Puolmatkan alueen ympäristötarkkailusta. Yhteenveto käsittää tietoja pintavesien, pohjavesien, viemäröitävän kaatopaikkaveden, jätetäytön sisäisen veden ja kaatopaikkakaasujen osalta. Tulosten mukaan pintavesissä ei ole nähtävissä selvää kaatopaikasta johtuvaa kuormitusta. Pohjavesissä sähkönjohtokyky, kloridipitoisuus ja ammoniumtyppi ovat olleet koholla. Metallipitoisuudet ovat aika-ajoin ylittäneet asetetut ympäristölaatunormit. Pohjavesissä on havaittu myös VOC -yhdisteitä ja AOX-yhdisteitä, mutta niiden pitoisuudet ovat olleet pienet. Myös viemäröitävässä kaatopaikkavedessä on havaittu em. kohonneita arvoja, mutta kuitenkin kaatopaikkavettä voidaan luonnehtia tyypilliseksi kaatopaikkavedeksi. Kaatopaikkavesi täyttää lisäksi laadultaan HSY:n Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoille johdettaville jätevesille asettamat raja-arvot. Kaatopaikkakaasun vuosittain pumpattava määrä on vaihdellut 60 000 – 500 000 Nm3/a välillä. Metaanipitoisuuksien keskiarvot ovat olleet 28-57 til-% välillä.
Kunnanhallituksen lausunto
Kunnanhallitus katsoo, että huolimatta siitä, että hakemuksen mukaan hankkeesta ei aiheudu muutoksia ympäristökuormituksen ja ympäristövaikutusten osalta ympäristöluvassa esitettyihin tietoihin nähden, tulee ympäristöriskit uudessakin ja entistä laajemmassa toiminnassa ennalta ehkäistä tehokkaasti. Maankaatopaikalla tapahtuvista toiminnoista tyypillisesti aiheutuvat kaatopaikkavesi-, melu-, haju- ja pölypäästöt on estettävä parhaimmilla käytettävissä olevilla keinoilla. Kunnanhallitus muistuttaa, että jo nykyisen ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä todettiin, että Puolmatkan alueen länsipuolella Tuusulan kunnan alueella on asuinkiinteistöjä 100-400 metrin etäisyydellä noin 10 kpl. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä on näitä kiinteistöjä kuultava huolellisesti. Tämä on perusteltua senkin vuoksi, että hakemuksen esityksen mukaan kaatopaikan ns. läntinen täyttöalue on vasta 40 %:sti täytetty, kun muiden alueiden täyttöaste on jo 70%. Myös louhittavat kohteet sijoittuvat aiempaa lähemmäksi Tuusulan aluetta. Tästä on pääteltävissä, että mikäli lupa myönnetään, jatkossa toiminta painottuu aiempaa enemmän maankaatopaikan Tuusulan kunnan vastaiselle alueelle. Kunnanhallitus painottaa, että lupaehdoin on varmistettava, ettei muuttuvasta toiminnasta aiheudu häiriötä Tuusulan puolen asutukselle ja kiinteistöille. Myös Tuusulan kunnan alueella vielä mahdollisesti olevat talousvesikaivot on lupakäsittelyn yhteydessä selvitettävä kattavasti ja mahdolliset haitat ennalta ehkäistävä lupamääräyksin.
Lausunnon lopuksi kunnanhallitus kiinnittää tarpeeseen päivittää Puolmatkan alueen ympäristön kaavatilannetta eri kaavatasoilla:
Maakuntakaavatasolla on huomattava, että Uudenmaan vahvistetuissa maakuntakaavoissa jätteenkäsittelylaitoksen ympäristö on osoitettu virkistysalueeksi. Pohjois-eteläsuuntaisesti on linjattu viheryhteys ja ulkoilureitti. Kohdemerkinnällä on osoitettu Jätehuollon alue, jolla toiminta yhdyskuntajätteen kaatopaikka-alueena on päättynyt (EJ2) ja Ylijäämämaiden loppusijoitukseen varattu alue, joka käytön jälkeen varataan virkistykseen ja ulkoiluun (EJ3/v).
Suhteessa Tuusulan omaan kaavatilanteeseen Puolmatkan jätteenkäsittely-alue rajautuu Eriksnäsintien pohjoispuolella oikeusvaikutteisen Ruskela – Vanhakylä – Ritasjärvi –osayleiskaavassa osoitettuun virkistysalueeseen, jolla on ulkoilureittejä. Alueella on muun muassa hiihtomaja ja luonnonsuojelullisesti erityisen arvokas alue: Ämmälänmäen kalliometsämaasto.
Puolmatkan alueen länsipuolella on yksittäisiä hajarakennuspaikkoja maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, viljelymaisemassa. Osayleiskaavaan on merkitty myös kaatopaikan suoja-alue, jolla on kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- tai täyttämistöitä tai muuta tähän verrattavaa toimenpidettä koskeva toimenpidekielto. Suoja-alue ulottuu kuntarajasta noin 500 metrin etäisyydelle.
Tämän lisäksi Tuusulassa on vireillä koko kuntaa koskeva yleiskaavatyö, Tuusulan yleiskaava 2040. Yleiskaavan ehdotusvaiheessa kaavaan ei tulla osoittamaan osayleiskaavasta poikkeavaa maankäyttöä Puoltamatkan jätteenkäsittelyalueen ympäristöön. Ämmälänmäen aluetta ollaan osoittamassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Ämmälänmäen kalliometsämaasto tultaneen osoittamaan geologisesti arvokkaaksi kohteeksi (ge). Alue on hyvä näyte eteläsuomalaista karua peruskalliomaastoa, jossa on kallioselänteitä sekä painanne- ja kalliorinnesoistumia. Alueella on tehty runsaasti hakkuita, joten alueen luontoarvot ovat vähentyneet. Ämmälänmäen purolehto on luonnontilainen purouoma, joka on sekä metsälain ja vesilain mukaan paikallisesti erittäin arvokas elinympäristö. Eriksnäsintielle on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti ja Puolmatkan länsipuolelle ekologinen yhteystarve, joka on linjattu Tuusulanjärveltä Ämmälänmäen kautta kohti pohjoista.
Tuusulan puolella Puolmatkan jätteenkäsittelylaitoksen länsipuoleiset pellot on yleiskaavaehdotuksessa merkitty paikallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.
Tuusulan yleiskaava 2040 -ehdotuksessa alueelle ei ole osoitettu uutta asutusta tai muuta muuttuvaa maankäyttöä. Koska kyseessä on olevan toiminnan jatkuminen, nähtävissä on, ettei se aiheuta haittaa Tuusulan kaavoitukselle.