Valtuusto, kokous 8.10.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 103 Osavuosikatsaus 1.1.–31.8.2018 ja talousarvion 2018 muuttaminen

TUUDno-2018-765

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Kunnanhallitus 28.5.2018

Talouden toteutuminen

Valtuuston vuoden 2018 talousarviopäätöksen lähtökohtana ovat tontinmyyntitulojen tuntuva lisääminen sekä toimintamenojen maltillinen kasvu. Kunnan toimintojen tuottavuutta parannetaan jatkamalla palvelurakenteiden keventämistä sekä digitalisoimalla palveluja. Kunnan elinvoimaisuutta ja taloutta tukevat aktiivinen elinkeinopolitikka, kuntakeskusten kehittäminen sekä kysyntään vastaavasta asunto-ja yritystonttitarjonnasta huolehtiminen.

Tammi-huhtikuussa toimintatuotot toteutuivat hieman lähes suunnitellusti. Toisen vuosikolmanneksen toimintatuottojen toteutuma oli kokonaisuudessaan 25,6 % budjetoidusta. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen toteuma tarkastelukaudella oli ainoastaan 0,3 milj. euroa. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisena, sillä tonttimyynnit painottuvat loppuvuoteen.

Tarkastelukauden toimintamenot olivat 4,1 % suuremmat edellisvuoteen verrattuna. Toimintamenojen kasvua tapahtui mm. joukkoliikenteessä, henkilöstömenoissa, lämmitys- ja sähkökuluissa sekä katujen ja tiestön ylläpidossa. Kunnan toimintamenojen toteutuma oli 31,9 % talousarvioon nähden.

Toimintakate toteutui 34,3 % budjetoidusta (toteuma v. 2017 34,3 %). Edellä esitetyissä tunnusluvuissa on mukana vesihuoltoliikelaitos.

Kunnan alkuvuoden käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 5,6 milj. euroa. Korollisen velan määrä oli huhtikuun lopussa 79,2 milj. euroa. Alkuvuonna kunnan lainakanta kasvoi ennakoidusti. Velan määrä vastaavana ajankohtana vuonna 2017 oli 64,2 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen osuutta lainakannasta oli 50 milj. euroa. Vesihuoltoliikelaitoksella ei ollut korollista velkaa raportointikauden lopussa.

Ennuste vuositasolla

Tuusulan verotulojen on arvioitu talousarvion mukaan kasvavan edellisvuodesta vajaalla 2 milj. eurolla 179,8 milj. euroon. Kunnallisveron kasvua vauhdittavat ansiotulojen nousu sekä paraneva työllisyys. Hyvä taloustilanne heijastuu positiivisesti myös kunnan yhteisöverokertymään. Alkuvuoden verotilitykset ja verotuksen ennakkotiedot indikoivat verotulojen positiivista kehitystä kuluvalle vuodelle. Verorahoituksen osalta mahdolliset korjaukset ennusteeseen tehdään toisessa osavuosikatsauksessa syyskuussa 2018.

Tulopuolella riskit liittyvät keskeisesti tontinmyyntitulojen toteutumiseen, joskin hyvällä tasolla jatkuva talouskasvu sekä pääkaupunkiseudun vilkas asuntomarkkina tukevat uudisrakentamisen vauhdittumista ja tontinmyyntitavoitteiden toteutumista. Varhaiskasvatuksen maksutuottojen ennakoidaan jäävän 0,45 milj. euroa budjetoitua pienemmiksi asiakasmaksujen muutoksen vuoksi. Kasvatus- ja sivistyslautakunta päätti muutoksista yksityisen hoidon tukiin ja kerhotoiminnan maksuttomuudesta 1.8.2018 lukien.

Toimintamenojen osalta merkittävimmät ylitysriskit ovat sosiaali- ja terveystoimialalla. HUS:n palvelujen käyttö ylitti alkuvuoden aikana palvelusuunnitelman, joskin taloustilannetta tasapainottavat vuoden kuluessa tapahtuvat HUS:n ylijäämän palautukset.

Kuntakehitys- ja tekniikassa esitetään yhteensä vajaan 0,5 milj. euron lisäpanostuksia työllistämiseen, katujen ja yleisten alueiden ylläpitoon, katujen pintaukseen, kesäkauden katuvalaistukseen sekä yhteisölliseen tapahtumatuotannon kehittämiseen.

Tilikauden tuloksen ennakoidaan edelleen olevan budjetoidulla tasolla, ennustettu tilikauden ylijäämä on 0,6 milj. euroa (kunta ja vesihuoltoliikelaitos yhteensä). Talousarvion mukainen ylijäämä oli 0,4 milj. euroa.  

Käyttötalouteen liittyvät määrärahamuutokset ovat yhteensä 991 333 euroa tulovähennyksinä sekä 997 709 euroa menovähennyksinä. Muutosten tulosta parantava vaikutus on yhteensä 6 376 euroa. 

Liitteessä, Määrärahamuutokset osavuosikatsaus 1/2018, olevat erittelyt sisältävät esitykset määrärahanmuutoksiin sekä määrärahansiirrot henkilöstöhallinnosta toimialoille Kuel-eläkemenoperusteiseen maksuun, Varhe- ja työterveyshuollon maksuihin liittyen. Määrärahan muutokset sisältävät myös henkilöstöhallinnon 1.4. lähtien työnantajan henkilösivukuluihin tekemät tarkennukset.

Investointeihin esitetään tehtäväksi yhteensä 386 000 euron määrärahojen lisäykset. Lisäyksestä 279 000 on Oy Apotti Ab:n pääomasijoituksia. Lisämäärärahan tarve syntyi, kun suunnitelman mukaisia, vuodelle 2017 suunniteltuja pääomasijoituksia lykkääntyi vuodelta 2017 vuodelle 2018 yhteensä 546 100 euroa.

Henkilöstön osalta esitetään, että Talous- ja tietohallinnon tietojärjestelmät yksikköön perustetaan uusi IT-suunnittelijan toistaiseksi voimassa oleva vakanssi. Tehtävä tulee tukemaan niin IT-infrastruktuuripalveluiden ylläpitoa ja kehitystä kuin kunnan digitalisaatiohankkeiden toteutuksia. Tietojärjestelmien henkilöstövahvuus ei uudesta vakanssista huolimatta kasva, koska IT-asiantuntijan määräaikaiseen vakanssiin ei vastaavasti haeta enää sijaista. Uusi vakanssi ei aiheuta myöskään lisämäärärahatarpeita vuodelle 2018.

Kunnanhallitus päättää

  • merkitä tiedoksi osavuosikatsauksen 1.1.–30.4.2018
  • ehdottaa valtuustolle, että
     
    VALTUUSTO päättää
  • muuttaa vuoden 2018 talousarviota ja hyväksyy Liitteessä 1. esitetyt määrärahamuutokset
  • ottaa käyttöön uuden IT-suunnittelijan tehtävän.

______________

Konsernijaosto 28.5.2018

 

Ehdotus

Esittelijä

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Konsernijaosto päättää

  • merkitä tiedoksi osavuosikatsauksen 1.1.-30.4.2018.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Talouden toteutuminen

Valtuuston vuoden 2018 talousarviopäätöksen lähtökohtana ovat tontinmyyntitulojen tuntuva lisääminen sekä toimintamenojen maltillinen kasvu. Kunnan toimintojen tuottavuutta parannetaan jatkamalla palvelurakenteiden keventämistä sekä digitalisoimalla palveluja. Kunnan elinvoimaisuutta ja taloutta tukevat aktiivinen elinkeinopolitikka, kuntakeskusten kehittäminen sekä kysyntään vastaavasta asunto-ja yritystonttitarjonnasta huolehtiminen.

Tammi-huhtikuussa toimintatuotot toteutuivat hieman lähes suunnitellusti. Toisen vuosikolmanneksen toimintatuottojen toteutuma oli kokonaisuudessaan 25,6 % budjetoidusta. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen toteuma tarkastelukaudella oli ainoastaan 0,3 milj. euroa. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisena, sillä tonttimyynnit painottuvat loppuvuoteen.

Tarkastelukauden toimintamenot olivat 4,1 % suuremmat edellisvuoteen verrattuna. Toimintamenojen kasvua tapahtui mm. joukkoliikenteessä, henkilöstömenoissa, lämmitys- ja sähkökuluissa sekä katujen ja tiestön ylläpidossa. Kunnan toimintamenojen toteutuma oli 31,9 % talousarvioon nähden.

Toimintakate toteutui 34,3 % budjetoidusta (toteuma v. 2017 34,3 %). Edellä esitetyissä tunnusluvuissa on mukana vesihuoltoliikelaitos.

Kunnan alkuvuoden käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 5,6 milj. euroa. Korollisen velan määrä oli huhtikuun lopussa 79,2 milj. euroa. Alkuvuonna kunnan lainakanta kasvoi ennakoidusti. Velan määrä vastaavana ajankohtana vuonna 2017 oli 64,2 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen osuutta lainakannasta oli 50 milj. euroa. Vesihuoltoliikelaitoksella ei ollut korollista velkaa raportointikauden lopussa.

Ennuste vuositasolla

Tuusulan verotulojen on arvioitu talousarvion mukaan kasvavan edellisvuodesta vajaalla 2 milj. eurolla 179,8 milj. euroon. Kunnallisveron kasvua vauhdittavat ansiotulojen nousu sekä paraneva työllisyys. Hyvä taloustilanne heijastuu positiivisesti myös kunnan yhteisöverokertymään. Alkuvuoden verotilitykset ja verotuksen ennakkotiedot indikoivat verotulojen positiivista kehitystä kuluvalle vuodelle. Verorahoituksen osalta mahdolliset korjaukset ennusteeseen tehdään toisessa osavuosikatsauksessa syyskuussa 2018.

Tulopuolella riskit liittyvät keskeisesti tontinmyyntitulojen toteutumiseen, joskin hyvällä tasolla jatkuva talouskasvu sekä pääkaupunkiseudun vilkas asuntomarkkina tukevat uudisrakentamisen vauhdittumista ja tontinmyyntitavoitteiden toteutumista. Varhaiskasvatuksen maksutuottojen ennakoidaan jäävän 0,45 milj. euroa budjetoitua pienemmiksi asiakasmaksujen muutoksen vuoksi. Kasvatus- ja sivistyslautakunta päätti muutoksista yksityisen hoidon tukiin ja kerhotoiminnan maksuttomuudesta 1.8.2018 lukien.

Toimintamenojen osalta merkittävimmät ylitysriskit ovat sosiaali- ja terveystoimialalla. HUS:n palvelujen käyttö ylitti alkuvuoden aikana palvelusuunnitelman, joskin taloustilannetta tasapainottavat vuoden kuluessa tapahtuvat HUS:n ylijäämän palautukset.

Kuntakehitys- ja tekniikassa esitetään yhteensä vajaan 0,5 milj. euron lisäpanostuksia työllistämiseen, katujen ja yleisten alueiden ylläpitoon, katujen pintaukseen, kesäkauden katuvalaistukseen sekä yhteisölliseen tapahtumatuotannon kehittämiseen.

Tilikauden tuloksen ennakoidaan edelleen olevan budjetoidulla tasolla, ennustettu tilikauden ylijäämä on 0,6 milj. euroa (kunta ja vesihuoltoliikelaitos yhteensä). Talousarvion mukainen ylijäämä oli 0,4 milj. euroa.  

Käyttötalouteen liittyvät määrärahamuutokset ovat yhteensä 991 333 euroa tulovähennyksinä sekä 997 709 euroa menovähennyksinä. Muutosten tulosta parantava vaikutus on yhteensä 6 376 euroa. 

Liitteessä, Määrärahamuutokset osavuosikatsaus 1/2018, olevat erittelyt sisältävät esitykset määrärahanmuutoksiin sekä määrärahansiirrot henkilöstöhallinnosta toimialoille Kuel-eläkemenoperusteiseen maksuun, Varhe- ja työterveyshuollon maksuihin liittyen. Määrärahan muutokset sisältävät myös henkilöstöhallinnon 1.4. lähtien työnantajan henkilösivukuluihin tekemät tarkennukset.

Investointeihin esitetään tehtäväksi yhteensä 386 000 euron määrärahojen lisäykset. Lisäyksestä 279 000 on Oy Apotti Ab:n pääomasijoituksia. Lisämäärärahan tarve syntyi, kun suunnitelman mukaisia, vuodelle 2017 suunniteltuja pääomasijoituksia lykkääntyi vuodelta 2017 vuodelle 2018 yhteensä 546 100 euroa.

Henkilöstön osalta esitetään, että Talous- ja tietohallinnon tietojärjestelmät yksikköön perustetaan uusi IT-suunnittelijan toistaiseksi voimassa oleva vakanssi. Tehtävä tulee tukemaan niin IT-infrastruktuuripalveluiden ylläpitoa ja kehitystä kuin kunnan digitalisaatiohankkeiden toteutuksia. Tietojärjestelmien henkilöstövahvuus ei uudesta vakanssista huolimatta kasva, koska IT-asiantuntijan määräaikaiseen vakanssiin ei vastaavasti haeta enää sijaista. Uusi vakanssi ei aiheuta myöskään lisämäärärahatarpeita vuodelle 2018.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • merkitä tiedoksi osavuosikatsauksen 1.1.–30.4.2018
  • ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • muuttaa vuoden 2018 talousarviota ja hyväksyy liitteessä esitetyt määrärahamuutokset
  • ottaa käyttöön uuden IT-suunnittelijan tehtävän.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Markku Vehmas selosti asiaa kokouksessa.

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • muuttaa vuoden 2018 talousarviota ja hyväksyy liitteessä esitetyt määrärahamuutokset
  • ottaa käyttöön uuden IT-​suunnittelijan tehtävän.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Eetu Niemelä esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Esitys raukesi kannattamattomana.

 

Päätös

Valtuusto päättää

  • muuttaa vuoden 2018 talousarviota ja hyväksyy liitteessä esitetyt määrärahamuutokset
  • ottaa käyttöön uuden IT-​suunnittelijan tehtävän.

Eetu Niemelä ilmoitti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen:
"Kuten kokouskäyttäytymisestäni saattaa päätellä, olen erimieltä valtuuston päätöksestä osavuosikatsauksen käsittelemiseksi.

Määräraha muutosesitykset olivat puutteellisesti valmisteltu. Asian esittelyssä määrärahamuutoksia ei ole perusteltu.

Lisäksi minulle ei myönnetty asian käsittelyssä asianmukaista puheenvuoroa. Tein palautusesityksen ja jäin odottamaan, että palautus käsitellään ensin. Puheenjohtaja kuitenkin julisti pykälän päätöksen heti samassa yhteydessä palautusesityksen päätöksen julistamisen yhteydessä, eikä antanut minun enää tehdä muutosesitystä asiaan.

Mahdollisesti puheenvuorojen käsittelyssä oli sekaannusta sähköisen järjestelmän viiveen ja epätarkoituksenmukaisuuden vuoksi, mikä vaikeutti puheenjohtajan toimintaa puheenvuorojen havainnoinnissa. Tämä tulisi ottaa huomioon kokouksen johtamisessa ja antaa valtuutetuille riittävästi aikaa reagoida ja pyytää puheenvuoro."

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Talouden toteutuminen

Valtuuston vuoden 2018 talousarviopäätöksen lähtökohtana ovat tontinmyyntitulojen tuntuva lisääminen sekä toimintamenojen maltillinen kasvu. Kunnan toimintojen tuottavuutta parannetaan jatkamalla palvelurakenteiden keventämistä sekä digitalisoimalla palveluja. Kunnan elinvoimaisuutta ja taloutta tukevat aktiivinen elinkeinopolitikka, kuntakeskusten kehittäminen sekä kysyntään vastaavasta asunto-ja yritystonttitarjonnasta huolehtiminen.

Tammi-elokuussa toimintatuotot toteutuivat pääosin suunnitellusti. Toisen vuosikolmanneksen toimintatuottojen toteutuma oli kokonaisuudessaan 57,3 % budjetoidusta. Käyttöomaisuuden myyntivoittoja toteutui tarkastelukaudella 2,6 milj. euroa. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen ennustetaan jäävan budjetista 2,0 milj. euroa, kokonaistoteumaksi vuodelle 2018 ennustetaan 10,0 milj. euroa. Käyttöomaisuuden myynnit painottuvat loppuvuoteen. Maankäytön sopimuskorvausten ennustetaan toteutuvan 2,0 milj. euroa budjetoitua suurempina, kokonaistoteuman ennuste on 2,25 milj. euroa.

Tarkastelukauden toimintamenot olivat 3,1 % suuremmat edellisvuoteen verrattuna. Toimintamenojen kasvua tapahtui mm. joukkoliikenteessä, henkilöstömenoissa, lämmitys- ja sähkökuluissa sekä katujen ja tiestön ylläpidossa. Kunnan toimintamenojen toteutuma oli 65,8 % muutettuun talousarvioon nähden.

Toimintakate toteutui 68,9 % muutetusta talousarviosta (toteuma v. 2017 67,9 %). Toimintakatteen suurempaa toteumaa selittävät pääosin alkuvuoden ennakoitua pienemmät tonttimyynnit. Edellä esitetyissä tunnusluvuissa on mukana vesihuoltoliikelaitos.
 
Kunnan alkuvuoden käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 17,7 milj. euroa. Korollisen velan määrä oli elokuun lopussa 83,2 milj. euroa. Alkuvuonna kunnan lainakanta kasvoi ennakoidusti. Velan määrä vastaavana ajankohtana vuonna 2017 oli 74,2 milj. euroa. Pitkäaikaista lainaa nostettiin heinäkuussa 15 milj. euroa, minkä jälkeen pitkäaikaisen lainamäärän osuus nousi 65 milj. euroon. Vesihuoltoliikelaitoksella ei ollut velkaa raportointikauden lopussa

Ennuste vuositasolla
 
Tuusulan verotulojen on arvioitu talousarvion mukaan kasvavan edellisvuodesta vajaalla 2 milj. eurolla 179,8 milj. euroon. Kunnallisveron kasvua vauhdittavat ansiotulojen nousu sekä paraneva työllisyys. Alkuvuoden verotilitykset ja verotuksen ennakkotiedot indikoivat verotulojen toteumista budjetoidun mukaisena kuluvana vuonna. Valtionosuuksien ennusteessa on huomioitu talousarvion valmistumisen jälkeen tehty valtionosuuspäätös, minkä mukaan valtionosuudet ovat 0,9 milj. euroa talousarviota suuremmat.

Tulopuolella riskit liittyvät keskeisesti tontinmyyntitulojen toteutumiseen. Tonttikauppa ei kaikilta osin ole piristynyt toivotulle tasolle. Lisäksi yleistymässä oleva tontinvuokraus vähentää myyntitulojen määrää.

Kunnan vuoden 2018 toimintamenoja kasvattaa budjetoidusta 1.2.2018 tehtyyn työehtosopimukseen perustuva ns. kertakorvaus 0,7 milj. euroa, joka kirjataan vuoden 2018 kuluksi (maksetaan tammikuussa 2019). Muita merkittäviä toimintamenojen lisäyksiä ennakoidaan vanhus- ja vammaispalveluissa (0,7 milj. euroa, asiakasmäärän kasvu), sairaalapalveluissa (0,3 milj. euroa, syynä mm. talven voimakas epidemiakausi), kunnan kiinteistöjen sisäilmatutkimuksiin ja - parannuksiin liittyvät kustannukset (0,2 milj. euroa) sekä työmarkkinatuen kuntaosuusmaksut (0,15 milj. euroa). Loppuvuoden osalta merkittävimmät toimintamenojen ylitysriskit ovat sosiaali- ja terveystoimialalla (HUS:n palvelujen käyttö, vanhus- ja vammaispalveluiden asiakasmäärät).

Kunnan tilikauden tuloksen ennustetaan jäävän 1,5 milj. euroa alijäämäiseksi (kunta ja vesiliikelaitos yhteensä 0,5 milj. euroa ylijäämäinen). Talousarvion mukainen ylijäämä oli 0,4 milj. euroa. 

Käyttötalouteen liittyvät määrärahamuutokset ovat yhteensä 419 900 euroa tulolisäyksinä sekä 2 251 000 euroa menolisäyksinä. Muutosten tulosta heikentävä vaikutus on nettomääräisesti 1 831 100 euroa. 

Investointeihin esitetään tehtäväksi yhteensä 1 205 000 euron määrärahan vähennys. Lisäksi esitetään investointeihin virheellisesti budjetoitujen sisäilmatutkimuksiin varattujen 200 000 euron siirtoa käyttötalouteen Tilakeskuksen tulosalueelle. Vesihuoltoliikelaitoksen investointimuutokset huomioiden on investointimuutos + 105 000 euroa muutettua talousarviota pienenempi.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • merkitä tiedoksi osavuosikatsauksen 1.1.–31.8.2018
  • ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • muuttaa vuoden 2018 talousarviota ja hyväksyy liitteessä esitetyt määrärahamuutokset.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Markku Vehmas oli asiantuntijana kokouksessa.

Valmistelija

  • Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

  • Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Valtuusto päättää

  • muuttaa vuoden 2018 talousarviota ja hyväksyy liitteessä esitetyt määrärahamuutokset.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Eetu Niemelä esitti, ettei 60 000 euron määräraha/menolisäystä kuntasuunnitteluun hyväksytä. Esitys raukesi kannattamattomana.

Päätös

Valtuusto päätti

  • muuttaa vuoden 2018 talousarviota ja hyväksyy liitteessä esitetyt määrärahamuutokset.

Eriävä mielipide

  • Eetu Niemelä ilmoitti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen:
    "Kuten kokouskäyttäytymisestäni saattaa päätellä, olen eri mieltä valtuuston päätöksestä §103 / 08.10.2018.
    Valtuuston ei tulisi hyväksyä perustelemattomia määrärahalisäysesityksiä ja vaalia muutenkin tarkkaa ja säästäväistä taloudenpitoa."

Tiedoksi

talouspalvelut, toimialat

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Sörnäistenkatu 1
00580 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.