Perustelut
Uudenmaan elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskus pyytää Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausuntoa Kesko Oyj:n Ilvesvuori Pohjoinen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (UUDELY/14617/2021) 19.12.2022 mennessä.
Kesko Oyj suunnittelee Nurmijärven Ilvesvuoren alueelle, Siippoontien, Hämeenlinnanväylän (Vt3) ja Hämeenlinnantien (Mt130) väliselle alueelle (100 ha) päivittäistavarakaupan logistiikkakeskusta. Logistiikkakeskuksen on tarkoitus palvella K-ryhmän Suomen päivittäistavaroiden jakelutoimintaa pitkällä aikavälillä tuotteiden varastoinnin, jalostuksen, tuotannon, välityksen ja edelleen jakelun osalta. Logistiikkahallin yhteyteen on suunniteltu kallioon louhittava, vesitäyttöinen lämpöenergian kausivarasto. Kausivarasto mahdollistaa lämpiminä vuodenaikoina logistiikkahallin kylmäkoneiden tuottaman lauhdelämmön varastoinnin.
Rakennushankkeen edellyttämät maanrakennustyöt pitävät sisällään kallioalueen louhintaa ja murskausta. Kiviaineksen louhintaan kuuluvat valmistelevat työt, kuten pintamaan poisto ja paalulaatan ja hulevesijärjestelmän rakentaminen, louhinta (poraus, rikotus ja räjäytykset) sekä murskaus. Louhittu ja murskattu kivi on tarkoitus käyttää paikan päällä alueen tasaukseen. Tavoitteena on massaneutraalius sekä tontin ulkopuolisen maansiirtotarpeen minimointi.
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi
Hankkeessa arvioidut vaihtoehdot
Vertailuvaihtoehdot:
-
VE0 Nykytilanne. Alueelle ei toteuteta logistiikkakeskusta, eikä vuonna 2020 vahvistuneen asemakaavan mukainen työpaikka-alue toteudu.
-
VE0+. Alue (73 ha) otetaan alueen nykyisen asemakaavan mukaiseen käyttöön. Alueelle toteutetaan työpaikkavaltaisten toimintojen alue. Maaston jyrkkyys ja esteettömien katujen sekä teknisten verkostojen rakentaminen edellyttää laajoja louhintoja sekä maa-aineksen siirtoja. Alueelle voidaan myös sijoittaa ylijäämämaamassoja.
Toteutusvaihtoehdot:
-
VE1. Kalliokiviaineksen louhinta ja murskaus logistiikkakeskuksen tontin tasaamiseksi sekä lämpöenergian kausivaraston louhiminen. Hankkeessa tasataan alue logistiikkakeskuksen rakentamista varten. Tasaaminen pitää sisällään kallioalueiden louhintaa, kiviaineksen murskausta ja täyttöä. Tontin pohjoisosissa esiintyy savimaita, joista osa poistetaan ja korvataan paremmin kantavalla mineraalimaalla. Alueille, joilla savikko on liian paksu massanvaihdon toteuttamiseksi, rakennetaan kantava paalulaattarakenne. Esirakentamisen lopputuloksena alueelle syntyy tasainen rakentamiskelpoinen tontti. Piha rakennetaan noin tasoon +75,5 m mpy. Kausivaraston vesitilavuus on 320 000 m³ ja vesi täyttöön otetaan Vantaanjoesta. Hankkeen louhintamäärä on 2 614 000 kiinto-m³, pitäen sisällään maan päällä ja maan alla tehtävät louhinnat.
-
VE2. Kalliokiviaineksen louhinta ja murskaus logistiikkakeskuksen tontin tasaamiseksi. Lämpöenergian kausivarastoa ei louhita. Hankkeessa tasataan alue logistiikkakeskuksen rakentamista varten. Tasaaminen pitää sisällään kallioalueiden louhintaa, kiviaineksen murskausta ja täyttöä. Tontin pohjoisosissa esiintyy savimaita, joista osa poistetaan ja korvataan paremmin kantavalla mineraalimaalla. Alueille, joilla savikko on liian paksu massanvaihdon toteuttamiseksi, rakennetaan kantava paalulaattarakenne. Esirakentamisen lopputuloksena alueelle syntyy tasainen rakentamiskelpoinen tontti. Piha rakennetaan noin tasoon +75,5 m mpy. Louhittavan kalliokiviaineksen määrä on 2 244 000 kiinto-m³.
Arvioidut vaikutukset pohjaveteen
Hankkeella on rakentamisen aikaisia ja pysyviä vaikutuksia pohjaveteen. Paalutus ja maanmuokkaustyöt samentavat pohjavettä sekä voivat vaikuttaa pohjaveden pinnantasoon ja virtaussuuntaan. Tällä voi mahdollisesti olla vaikutuksia lähialueiden porakaivojen antoisuuteen ja veden laatuun. Hankealueen asfaltointi ja rakentaminen puolestaan vähentää alueella muodostuvan luonnollisen pohjaveden määrää pysyvästi, minkä vuoksi alueelle on suunniteltu huleveden imeytysratkaisuja. Oikein kohdistetuilla imeytysratkaisuilla voidaan ylläpitää pohjaveden painetasoa sekä Kissanojan vesilailla suojellun lähdealueen vesitasetta. Rakentaminen saattaa aiheuttaa kuitenkin joitakin muutoksia Kissanojan lähteikköalueen vesitaseeseen. Hankkeen mahdollisesti vaatimasta vesiluvan tarpeesta on pyydetty lausunto viranomaiselta.
Vaihtoehdoilla VE1 ja VE2 arvioidaan olevan nykytilaan (VE0) verrattuna enintään vähäisiä kielteisiä pysyviä ja rakentamisen aikaisia vaikutuksia. Pohjavesivaikutuksen seurantaa varten on aloitettu pohjavedenseuranta alueen havaintoputkista. Lisäksi tekeillä on pohjaveden seuranta- ja hallintasuunnitelma, joka päivittyy mm. kaivokartoitustiedoin. Pohjavesiolosuhteet ja -vaikutukset tullaan myös mallintamaan suunnittelun edetessä. Hankkeen haitallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä mm. kalliotilojen riittävällä tiivistämisellä sekä varautumalla työnaikaisiin imeytysratkaisuihin.
Arvioidut vaikutukset pintavesiin
Alueen hydrologia muuttuu merkittävästi pintamaan poiston, alueen tasaamisen sekä läpäisemättömän pinnan suuren määrän vuoksi. Rakentamisaikana vettä sitova kasvillisuus ja maaperä poistetaan, minkä vuoksi alueen sadevedet johdetaan laskeutusaltaiden, biosuodatuksen, suodattavien penkereiden ja reunaojien kautta Kissanojaan ja Vantaanjokeen. Vesiensuojelurakenteet tasaavat virtaamapiikkejä ja poistavat kiintoainesta tehokkaasti. Louhinnan seurauksena hulevesien typpipitoisuus tyypillisesti nousee. Pitoisuusnousu alueelta purkautuvissa vesissä on tilapäinen ja louhintavaiheen jälkeen purkautuvan veden typpipitoisuus laskee nopeasti perustasolle. Kuormitus on suurinta hankkeen maanrakentamisvaiheessa intensiivisimmän louhinnan aikana. Arvioinnin perustella Kissanojaan esirakentamisvaiheen aikana purkautuvien vesien typpipitoisuus on koholla, mutta laimentuessaan Kissanojan ja Vantaanjoen vesimääriin, vaikutukset jäävät kohtalaisiksi. Kiintoaineskuormitus voi nostaa Kissanojan kiintoainespitoisuutta noin 40 %, mikäli purkautuvan veden pitoisuus pysyy pitkään tasolla 300 mg/l. Vantaanjoessa purkuvesien aiheuttama kiintoaineskuormitus ei arvioinnin perustella todennäköisesti tule erottumaan Vantaanjoen luontaisesta vaihtelusta. Kissanojan yli rakennetaan silta. Sillan rakenteet eivät vaikuta uoman virtaukseen.
VE 1:ssä louhitaan lämpöenergian kausivarasto, joka on tarkoitus täyttää Vantaanjoen vedellä. Vantaanjoesta putkea pitkin alueelle johdettavan veden määrä suhteutetaan joen virtaamaan siten, että vedenotosta ei aiheudu haittaa Vantaanjoen eliöstölle tai veden muulle käytölle. Kausivaraston käytön aikana on varauduttava noin 50 vuoden välein veden purkuun kausivarastosta. Toimenpiteet suunnitellaan siten, että niistä ei koidu haittaa Vantaanjoen eliöstölle eli veden laatu, lämpötila ja purkunopeus kontrolloidaan tarkasti. Hankkeen rakentamistoimien vesilain mukaisen luvan tarpeesta on käynnistetty erillinen viranomaisselvitys (lausuntopyyntö vesilupatarpeesta). Mahdollisesti vesiluvan varaisia toimia ovat vedenotto Vantaanjoesta kausivaraston täyttöä varten, sillan rakentaminen Kissanojan yli sekä ne rakentamistoimet, joilla voi olla vaikutuksia pohjaveden muodostumiseen tai tasoon.
Nykytilaan (VE0) verrattuna molemmilla hankkeella arvioidaan olevan rakentamisen aikana enintään kohtalaisia ja käytön aikana vähäisiä kielteisiä pintavesivaikutuksia. Hankevaihtoehdon VE1 arvioidut vaikutukset ovat hieman hankevaihtoehtoa VE2 suuremmat.
Arvioidut vaikutukset luontoon ja suojeluarvoihin
Nykytilaan verrattuna hankealueella syntyvien hulevesien määrä lisääntyy pintamaan ja kasvillisuuden poiston myötä, mikä voidaan havaita hankealueen kahdessa puroympäristössä vedenlaadun ja -määrän muutoksina. Kasvillisuuden poiston ja alueen tasauksen myötä alueen merkitys eliöstön elinympäristönä pienenee merkittävästi. Hankealueen merkitys lintujen, lepakoiden, perhosten ja kääpien sekä muun elollisen luonnon esiintymisalueena pienenee. Rakennustoimien alle jäävillä alueilla ei kuitenkaan esiinny suojeltuja lajeja ja suojelun piirissä olevat alueet on rajattu hankealueen ulkopuolelle, joten niihin ei kohdistu heikentäviä toimia.
Nykytilaan (VE0) verrattuna hankkeen molempien vaihtoehtojen vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluun arvioidaan kohtalaisesti kielteisiksi alueella suoritettavien merkittävien ja pysyvien maanpinnan muokkausten vuoksi. Molemmissa hankevaihtoehdoissa hankealueella sijaitseva, arvoluokaltaan paikallisesti erittäin arvokas avokallioalue -elinympäristö louhitaan ja siten menetetään. Kallioalue on kuitenkin pienialainen, siellä ei esiinny suojeltuja lajeja eikä alue ole suojelun alainen elinympäristö.
Arvioidut vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön
Alueen tasaaminen johtaa maastonmuotojen merkittävään muuttumiseen lähinäkymissä sekä osittain myös pidemmissä näkymissä. Lähimaisema muuttuu voimakkaasti kasvillisuuden poiston, kallion tasauksen sekä alavampien alueiden täytön vuoksi.
Nykytilanteeseen verrattuna molempien toteutusvaihtoehtojen maisemavaikutukset arvioidaan merkittäviksi kielteisiksi sekä rakentamisvaiheen aikana että hankkeen käyttövaiheen aikana. Asemakaavan mukaiseen maankäyttöön verrattuna sekä rakentamisen aikaiset että pysyvät vaikutukset arvioidaan kohtalaisiksi kielteisiksi, sillä myös asemakaavan mukaisessa rakentamisessa alueen korkokuvaa tultaisiin muokkaamaan ja kasvillisuutta poistamaan. Kulttuuriympäristön osalta kielteisiä vaikutuksia ei ole.
Arvioidut vaikutukset liikenteeseen
Hankkeen raskaan liikenteen vaikutukset riippuvat maanrakennustyön vaiheista. Alkuvaiheessa kuljetukset koostuvat pääsääntöisesti pois kuljetettavasta pintamaasta ja savesta sekä alueelle tuotavasta betonista. Loppuvaiheessa louheen osuus kuljetuksissa kasvaa. Raskaan liikenteen kuljetuksien arvioidaan suuntautuvan pääsääntöisesti kohti pohjoista Mt130 pitkin. Henkilöliikenteen arvioidaan tulevan alueelle pääsääntöisesti Nurmijärveltä sekä lähikunnista, kuten Riihimäen ja Järvenpään suunnista. Vaihtoehdoilla ei arvioida olevan merkittäviä liikenteen turvallisuuteen tai sujuvuuteen kohdistuvia vaikutuksia. Hankevaihtoehtojen vaikutusten arvioidaan olevan nykytilaan ja VE0+ verrattuna enimmillään vähäisiä kielteisiä.
Arvioidut vaikutukset meluun ja tärinään
Hankevaihtoehtojen vaikutukset ovat vilkkaana toimintapäivänä arvioitu kokonaisuutena suureksi kielteiseksi. Melun ohjearvo ylittyy osalla aluetta ja melutaso nousee laajalla alueella vähintään 3– 5 dB. Melu on päivittäistä ja pitkäaikaista. Meluisimmat toiminnot aiheutuvat alueen länsiosissa tehtävistä louhinnoista. Hiljaisena toimintapäivänä hankevaihtoehtojen maanrakennustyöt aiheuttavat ohjearvon 55 dB ylityksiä Ihantalan asuinalueen itäreunalla, joskin ylitykset ovat vilkasta toimintapäivää selvästi pienempiä sekä laajuudeltaan että voimakkuudeltaan. Vaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutukset on arvioitu kokonaisuudessaan kohtalaisen kielteiseksi. Hankevaihtoehtojen tärinävaikutukset arvioidaan nykytilanteeseen verrattuna merkittäviksi ja kielteisiksi. Räjäytysten osalta erittäin suuren tai suuren tärinäriskin vaikutusetäisyydellä on paljon nykyistä asutusta, joista lähimmät noin 200 metrin päässä. Tärinävaikutuksia esiintyy räjäytysten yhteydessä. Räjäytyksiä tehdään noin kolmen vuoden ajan. Räjäytysten määrä vaihtelee: joinakin päivinä räjäytyksiä ei toteuteta ollenkaan, joinakin päivinä niitä voi olla useampi.
Arvioidut vaikutukset ilmanlaatuun
Hankkeen toteuttaminen aiheuttaa maanrakennusvaiheen aikana pölypäästöjä sekä raskaan liikenteen, henkilöliikenteen ja työkoneiden pakokaasupäästöjä. Hankkeen merkittävimmät vaikutukset ilmanlaatuun aiheutuvat hiukkaspäästöistä, joiden lähteitä ovat pintamaiden poisto, kallion poraus, räjäytykset, louheen murskaus, louheen varastointi, lastaus ja kuljetukset sekä murskeen sijoittelu alueella. Eniten haittoja aiheutuu hankealueen länsipuolella olevalle asuinalueelle. Vaihtoehdoilla arvioidaan olevan nykytilaan verrattuna kohtalaisia kielteisiä vaikutuksia.
Arvioidut vaikutukset ilmastoon
Maanrakennusvaiheessa hankkeen merkittävimmät ilmastovaikutukset syntyvät rakentamisessa käytettävistä materiaaleista ja pysyvästä puuston ja maaperän hiilivarastojen menetyksestä. Rakentamisen aikaiset ilmastovaikutukset ovat molemmissa hankevaihtoehdoissa kohtalaisia kielteisiä verrattuna nykytilaan. Arvioinnissa huomioitiin myös logistiikkakeskuksen käyttövaiheen aikaiset vuosittaiset ilmastovaikutukset energiankäytön ja lämpöenergian kausivaraston avulla saatavien päästövähenemien osalta. Käytön aikaiset vaikutukset ovat vaihtoehdolla VE1 myönteiset verrattuna nykytilaan ja vaihtoehtoon VE0+, kun huomioidaan kasvihuonekaasupäästöt syrjäytetyssä kaukolämmöntuotannossa. Vaihtoehdon VE2 käytön aikaiset vaikutukset ovat vähäiset kielteiset.
Vaikutukset elinoloihin, viihtyvyyteen ja virkistyskäyttöön
Toteutusvaihtoehtojen melu-, tärinä-, ilmanlaatu-, liikenne- ja maisemavaikutusten perusteella arvioidut vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja virkistyskäyttöön ovat nykytilaan (VE0) verrattuna merkittäviä kielteisiä. Melu- ja tärinähaittoja ja pölyn leviämistä voidaan lieventää tehokkailla torjuntakeinoilla niin, että hankkeen aiheuttamat muutokset asuin- ja elinympäristössä olisivat mahdollisimman vähäisiä.
Yhteisvaikutukset
Yhteisvaikutuksia aiheutuu, kun samalla vaikutusalueella olevat eri toiminnot aiheuttavat yhdessä suuremman vaikutuksen kuin yksittäin tarkasteltuna. Louhintahiekka Oy suunnittelee kiviainesten ottamisalueen ja maankaatopaikan perustamista Nurmijärvelle. Maankaatopaikan ja kiviainesten ottoalueen hulevedet ja kuivanapitovedet on tarkoitus pumpata käsittelyn jälkeen Männistönojaan, joka laskee Palojokeen ja edelleen Vantaanjokeen, johon myös tämän hankkeen hulevedet on suunniteltu laskettavaksi. Jos molemmissa hankkeissa hulevesien ravinne- ja kiintoaineskuorma täyttää viranomaisten antamat vaatimukset, ei hankkeilla arvioida olevan yhteisvaikutuksia Vantaanjoen veden laatuun tai eliöihin.
Hankeasiakirjat löytyvät sivulta Ymparisto.fi > Kesko Oyj:n Ilvesvuori Pohjoisen louhinta ja murskaus, Nurmijärvi
Ehdotus
Esittelijä
-
Leena Sjöblom, ympäristökeskuksen johtaja, leena.sjoblom@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta esittää lausuntonaan arvioiduista ympäristövaikutuksista seuraava:
Pohjavesi
YVA-selostuksessa on tarkasteltu laajasti eri vaihtoehtojen pohjavesivaikutuksia. On hienoa, että alueelle on asennettu uusia havaintoputkia ja että pohjaveden pinnankorkeusmittaukset on aloitettu. Myös suunnitellut pohjaveden seuranta- ja hallintasuunnitelmat sekä mallinnus ovat tärkeitä toteuttaa.
Selostuksessa mainittu tarkempi kaivokartoitus on tärkeä tehdä. Läheisten porakaivojen antoisuus voi aleta pysyvästi ja laatu kärsiä, jos porakaivo osuu louhinnan synnyttämien kalliorakojen alueelle ja kalliopohjaveden virtausolot muuttuvat. Hankkeen vaikutuksia talousvesikaivoihin ja energiakaivoihin tulee tarkkailla ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, jos havaitaan muutoksia.
YVA-selostuksen mukaan Kaninlähteen ja Pellonperän vedenottamot sijaitsevat 720 metrin päässä hankealueen rajasta. Selostuksessa on todettu, että pohjavesiin kohdistuvia vaikutuksia voi esiintyä vielä 1000 metrin etäisyydellä. Kuitenkaan selostuksessa ei ole otettu kantaa lähimpiin vedenottamoihin mahdollisesti kohdistuviin vaikutuksiin.
YVA-selostuksessa on todettu, että Valkojan pohjavesialueelle on tehty suojelusuunnitelma vuonna 2010. Nurmijärven kaikkien pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien päivittämistyö on parhaillaan käynnissä ja päivitettyjen suojelusuunnitelmien on tarkoitus valmistua vuoden 2023 alkupuolella.
YVA-selostuksen mukaan Kissanojan lähdealueen luonnontilaiseen virtaamaan ja hankealueella luonnontilassa muodostuvaan ja lähdealueella purkavaan pohjaveden määrään liittyy epävarmuutta, mutta vaikutuksia pystytään tarkkailemaan alueella jo olemassa olevasta pohjavesiputkesta. Putkitarkkailu on erittäin tärkeää, minkä lisäksi vaikutuksia vesitaseeseen ja ympäröivään lajistoon tulee tarkkailla myös maastossa.
Hulevedet
YVA-selostuksessa on esitetty ratkaisuja maanrakennusvaiheen hulevesien johtamiseksi ja käsittelemiseksi. Suunnitelmassa esitetyt ratkaisut maanrakennustöiden hulevesien käsittelemiseksi laskeutusaltaissa ja suodattavissa penkereissä ovat näille hulevesille tavanomaisia. Laskeutusaltaiden ja suodattavien penkereiden kiintoainetta erottava puhdistusvaikutus on suhteellisen tehokas, mutta niillä ei ole suurta vaikutusta veteen liuenneiden typpiyhdisteiden vähentämisessä. Hulevesien johtamiseen ja käsittelyyn vaikuttaa kalliokiviaineksen louhinnassa syntyvä irtilouhintakerros ja sen hulevesien virtaamaa tasaava ja kiintoainesta suodattava vaikutus. Irtilouhintakerros voi johtaa myös hulevesien purkautumiseen ennalta arvaamattomaan suuntaan, jolloin poisjohdettavien vesien määrä voi poiketa hulevesisuunnitelmissa esitetystä laskennallisesta määrästä.
Maanrakennustöiden ja alueen asfaltoinnin myötä alueen pohjaveden pinta alenee vaikuttaen Kissanojan vesitaseeseen. Tätä pohjaveden pintaa alentavaa vaikusta esitetään kompensoitavan hulevesien imeytysratkaisuilla. Arviointiselostuksessa mainittua hulevesien imeyttämistä alueelle voidaan pitää haastavana toteuttaa hankealueen maaperäolosuhteiden vuoksi. Arviointiselostuksessa esitetyn hankkeen toteuttaminen tulee edellyttämään ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan. Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristölupa-alueelta poisjohdettavat hulevedet ovat jätevettä, jolloin näiden vesien johtamiseen ja käsittelyyn liittyvät seikat ratkaistaan ympäristöluvassa. Arviointiselostuksessa on esitetty louhinnan aiheuttama hulevesikuormitus, jonka lisäksi pois johdettavissa vesissä voi olla työkoneissa käytettyjen poltto- ja voiteluaineista aiheutuneita haitta-aineita. Maanrakennustöiden aikana syntyvän käsittelemättömän huleveden tai jäteveden imeyttäminen maaperään voi aiheuttaa poisjohdettavissa vesissä olevien mahdollisten haitta-aineiden kulkeutumisen pohjaveteen aiheuttaen vaaran pohjaveden pilaantumiselle.
Vantaanjoki
YVA-selostuksen mukaan Vantaanjoesta johdetaan vettä Nurmijärven Pikkukosken pohjoispuolelta putkiston avulla vesisäiliöön. Esitetty vesimäärä 320 000 m3 on huomattava. Kausivaraston osalta on varmistuttava, että Vantaanjoen vesitase pysyy ennallaan. Lisäksi putkiston rakentamisen vaikutuksia Vantaanjokeen ja sen luonnonympäristöön ei ole käsitelty tarkemmin, mutta sen mainitaan sisältävän mahdollisesti esimerkiksi kivien siirtelyä rakennuspaikalla. Vantaanjoen uomassa on useita koskialueita sekä taimenille soveltuvia kutusoraikoita, kuten kesällä 2021 kunnostettu Pikkukoski. Putkiston rakentaminen, vedenotto tai veden laskeminen takaisin jokeen eivät saa vaarantaa esim. kiintoaineksen lisääntymisellä taimenen elinympäristöä. Erityisen tärkeää tämä on huomioida kutuaikaan.
Luonto
Arviointiselostuksessa on pääsääntöisesti kuvattu kattavasti alueen nykyisiä luontoarvoja ja hankkeen vaikutuksia niihin. Kuitenkin luvusta 8, jossa kuvataan vaikutuksia luontoon ja luonnonsuojeluun, puuttuu kokonaan kuvaus ekologisista yhteyksistä ja arvio hankkeen vaikutuksista niihin. Hankealueen pohjoispuolella kulkee tärkeä ekologinen yhteys.
Luontovaikutusten osalta lieventämistoimenpiteitä on esitetty lähinnä pienvesiin, hulevesiin ja vesieliöstöön liittyen. Toteutuessaan alueen rakentaminen tulee hävittämään lähes kaiken alkuperäisen luonnon alueella ja kaikista arvokkaimpia luonnonympäristöjä jää vain pieninä pirstaleina jäljelle. Luonnon monimuotoisuus alueella heikkenee selkeästi. Jatkosuunnittelun yhteydessä tuleekin tutkia hankkeen mahdollisuuksia kompensoida menetettyä luontoa muualla. Myös jäljelle jäävien luontokohteiden suojaaminen rakentamisen ajaksi on varmistettava.
Melu, pöly ja tärinä
Arviointiselostuksessa on esitetty hankkeen maanrakennustöiden toteutus neljässä vaiheessa. Vaihe 1 sisältää pintamaiden poistoa, kallion louhintaa ja murskausta sekä massanvaihtoja ja paalulaatan toteutusta. Paalulaatan toteutus edellyttää paalutustöitä. Vaiheen 1 kestoksi on arvioitu 16 kuukautta. Vaihe 2 sisältää louhintaa, massanvaihtoja ja louhetäyttöä sekä paalulaatan rakentamista. Vaiheen 2 kesto on 13 kuukautta. Vaihe 3 sisältää louhintaa ja louhetäyttöjä. Vaiheen 3 kesto on 11 kuukautta. Vaihe 4 ei sisällä enää varsinaista maanrakentamista, vaan pihojen rakennekerroksien ja rakennusten alapohjien täyttöjä.
Arviointiselostuksessa esitetty rakennushanke on poikkeuksellisen suuri ja sen toteuttamisesta aiheutuvat päästöt poikkeavat tavanomaisesta rakennushankkeesta pelkästään jo työn keston perusteella. Selostuksessa esitetyn vaiheistuksen perusteella melua-, tärinää- ja pölyä aiheuttavien maanrakennustöiden kesto on yli kolme vuotta. Maanrakennustyön kesto voi vaikuttaa rakennustyön ympäristölupatarpeeseen esimerkiksi naapuruussuhdelain mukaisen kohtuuttoman haitan arvioinnissa. Arviointiselostuksen mukaan louhinta- ja murskaustöiden kattamiseksi toiminnalle haetaan maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaista ns. yhteiskäsittelylupaa.
Arviointiselostuksessa on esitetty kattavasti eri hankevaihtoehtojen toteuttamiseen liittyvät melumallinnukset. Mallinnusten mukaan toimintojen yhteismeluvaikutus on arvioitu vilkkaana toimintapäivänä merkittävän kielteiseksi verrattuna nykytilanteeseen (VE1 ja VE2). Melun ohjearvo ylittyy erityisesti hankealueen pohjoispuolella olevalla asuinalueella. Melu on päivittäistä ja pitkäaikaista. Selostuksessa on esitetty myös keinoja melun haitallisten vaikutusten lieventämiseksi ja ehkäisemiseksi. Melumallinnuksessa käytetyt eri toimintojen vuorokautiset toiminta-ajat on esitetty arviointiselostuksessa tapahtuvaksi klo 7-22 välisenä aikana. Tulevassa yhteislupamenettelyssä eri työvaiheiden aikarajat määräytyvät kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojeluasetuksen (ns. MURAUS-asetus, 800/2010) 8 §:n mukaisesti. Maanrakennusvaiheiden toteuttaminen edellyttää todennäköisesti rakennuspaikalle toteuttavia meluntorjuntatoimenpiteitä lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan sekä meluntorjuntasuunnitelmaa ja tarkkailua.
Tärinä- ja runkomeluvaikutuksia syntyy louhinnan yhteydessä kallion räjäyttämisestä, murskaukseen käytettävistä koneista, paalutuksesta sekä raskaasta liikenteestä. Louhintaräjäytysten ilmanpainevaikutus voi ulottua kauas louhintakohteesta. Hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 tärinävaikutukset arvioidaan nykytilanteeseen verrattuna erittäin suuriksi ja kielteisiksi. Räjäytysten osalta erittäin suuren tai suuren tärinäriskin vaikutusetäisyydellä on paljon nykyistä asutusta, joista lähimmät noin 200 metrin päässä. Tärinävaikutukset ovat pitkäaikaisia ja toistuvia. Arviointiselostuksessa esitetyt tärinä- ja runkomeluvaikutukset ja niiden vähentämiseen liittyvät seikat tulee ratkaistavaksi toiminnan yhteislupamenettelyssä. Tärinään liittyvässä riskianalyysissa tulee esittää rakentamismääräyskokoelman mukaiset enimmäistärinät lähimmissä häiriintyvissä kohteissa sekä rakennuskatselmuksiin, tiedottamiseen ja tärinämittauksiin liittyvät seikat.
Arviointiselostuksessa esitetyn hiukkaspäästöjen leviämismalliin perustuen ilman hiukkaspitoisuuksien raja-arvojen ylittyminen on todennäköistä noin 300 metrin etäisyydellä alueen keskiosan toiminnoista (murskaus, poraus, lastaus). Alueen lounaisosan toiminnot (louhetäyttö) sijaitsevat 160 metrin päässä lähimmästä asutuksesta. Mallin perusteella lounaisosassa ilmanlaadun raja-arvo voi ylittyä 130 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta, eli raja-arvo ei mallin mukaan ylity asutuksen kohdalla. Ilmanlaatuun liittyvät vaikutukset on arvioitu kokonaisuutena kohtalaisesti kielteiseksi verrattuna nykytilaan (VE 1 ja VE2). Pölyä muodostuu koko maanrakentamisen ajan. Eniten haittoja aiheutuu hankealueen länsipuolella olevalle asuinalueelle. Ilmanlaadun tarkkailemiseksi toiminnan tulevassa yhteislupapäätöksessä tulee sovellettavaksi MURAUS-asetuksen 4 §:n mukaiset pölyn vähentämiseen liittyvät velvoitteet sekä asetuksen 13 §:n mukainen ilmanlaadun tarkkailuvelvoite.
Vaikutukset asumiseen ja viihtyisyyteen
Louhinta- ja murskaushankkeen suorat haitalliset vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja virkistykseen kohdistuvat noin 1,5 km:n etäisyydelle hankealueen rajasta alueelle, jolla elinympäristö eniten muuttuu. Tällä vaikutusalueella merkittävimmät välittömät haitat aiheutuvat louhinnan, murskauksen, paalutuksen ja räjäytysten aiheuttamista melu-, pöly- ja tärinähaitoista lähialueen asutukselle ja virkistyskäytölle. Melu- ja tärinähaittoja ja pölyn leviämistä voidaan lieventää tehokkailla torjuntakeinoilla niin, että hankkeen aiheuttamat muutokset asuin- ja elinympäristössä olisivat mahdollisimman maltillisia. Haittojen torjuntakeinoja on esitetty selostuksessa ja ne ratkaistaan myöhemmin lupavaiheessa. Joka tapauksessa vaikutusten arvioinnin lopputuleman pitäisi sisältää arvion niistä keinoista, joilla hankealueen läheisyydessä varmistutaan siitä, että asumiselle annetut melun, tärinän ja ilmanlaadun ohjearvot eivät ylity asuinkohteissa.
Hankkeessa tulee lisäksi kiinnittää huomiota myös tiedottamiseen. Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia on mahdollista lieventää tehokkaalla tiedottamisella hankkeen etenemisestä ja sen arvioiduista vaikutuksista.
Ilmastovaikutukset
Maanrakentamisen rakentamisajalle (alle 4 vuotta) jaettuna rakentamisesta aiheutuvat vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt vastaavat sekä VE1:ssa että VE2:ssa noin 13 % Nurmijärven kunnan vuotuisista päästöistä nykytilanteessa. Merkittävimmät rakentamisen kasvihuonekaasupäästöistä (75–77 % päästöistä) muodostuvat pohjanvahvistuksessa käytettävästä betonipaalulaatan betonin ja teräksen valmistuksesta. Louhinta selittää 15–17 % ja täyttötyöt noin 7 % rakentamisen päästöistä. Hankearvioinnissa on tarkasteltu myös käytön aikaisia päästöjä. Pidemmällä aikavälillä hankkeen logistiikkakeskuksen käytön aikaisia päästöjä lieventää vaihtoehtoon 1 sisältyvän lämmön kausivaraston mahdollistama energiansäästö. Tietyin oletuksin voidaan sen arvioida tekevän hankkeen hiilipäästöiltään neutraaliksi. Vaikka vertailussa käytetty oletus puuenergian hiilidioksidipäästöjen sisällyttämisestä laskentaan on kyseenalainen eikä vastaa normaalia hiilidioksipäästöjen vertailutapaa, on lämmön kausivarastolla merkittävä positiivinen vaikutus hankkeen käytönaikaisiin päästöihin.
Hankevaihtoehdoissa rakentamisen aiheuttamia ilmastovaikutuksia on mahdollista vähentää kiertotalouden, vähähiilisyyden ja resurssiviisauden periaatteita noudattamalla. Esimerkkejä tällaisista periaatteista ovat vähäpäästöisten materiaalien ja polttoaineiden käyttö, hankkeen sisäisten massojen tehokas hyödyntäminen sekä kuljetustarpeiden minimointi. Näitä tekijöitä ja niiden vaihtoehtoja ja merkitystä olisi ollut päästövaikutusten osalta hyvä tarkastella vielä tarkemmin. Ylimääräiset kaivu- ja louhintamassat suositellaan sijoittamaan mahdollisimman lähelle hankealuetta tai vaihtoehtoisesti etsimään hyötykäyttökohteita. Massojen hallinta on otettu hankkeen suunnittelussa keskeisesti huomioon, millä on todennäköisesti hiilidioksidipäästöjä hillitseviä vaikutuksia.
Vaikutuksia hankealueen hiilivarastoihin ja -nieluihin selvityksen mukaan ei voida juurikaan vähentää. Menetetyn hiilivaraston ja -nielun korvaaminen on mahdollista erilaisin kompensaatiotoimin, esimerkiksi metsittämällä muita alueita. Lisäksi suunnittelussa voisi jatkossa tarkastella erilasia viherryttämismahdollisuuksia alueella, kuten viherkattoja ja istutuksia, joilla olisi vaikutuksia myös hulevesien muodostumiseen. Laajat kattopinta-alat tarjoaisivat mahdollisuuden myös aurinkoenergian hyödyntämiselle.