Tarkastuslautakunta, kokous 28.11.2022

§ 84 Arviointikertomus 2021, toimialueiden ja kunnanhallituksen selvitykset arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista

TUUDno-2022-704

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Tarkastuslautakunta on kunnanvaltuuston asettama lakisääteinen lautakunta, jonka tehtävänä on kuntalain 121 § mukaan arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla.

Tarkastuslautakunnan arviointityön tulokset kootaan keväisin arviointikertomukseen, joka käsitellään valtuustossa samassa kokouksessa kuin edellisen vuoden tilinpäätös.
 

Ehdotus

Esittelijä

Jussi Salonen, jussi.salonen@luottamus.tuusula.fi

Tarkastuslautakunta päättää arviointikertomuksen 2021 laatimisesta
 

Päätös

Tarkastuslautakunta päätti arviointikertomuksen 2021 laatimisesta

Ehdotus

Esittelijä

Jussi Salonen, jussi.salonen@luottamus.tuusula.fi

Tarkastuslautakunta jatkaa arviointikertomuksen 2021 laatimista.

Päätös

Tarkastuslautakunta jatkaa arviointikertomuksen 2021 laatimista.

Ehdotus

Esittelijä

Jussi Salonen, jussi.salonen@luottamus.tuusula.fi

Tarkastuslautakunta jatkaa arviointikertomuksen 2021 laatimista.

 

Päätös

Tarkastuslautakunta jatkaa arviointikertomuksen 2021 laatimista.

Ehdotus

Esittelijä

Jari Räsänen, jari.rasanen@luottamus.tuusula.fi

Tarkastuslautakunta jatkaa arviointikertomuksen 2021 laatimista.

Päätös

Merkitään tiedoksi Jussi Salosen esteellisyys arviointiin ennen 16.8.2021 periodia.

Puheenjohtaja poistui klo 17.58. Poissaolon ajan varapuheenjohtaja Jari Räsänen oli puheenjohtaja.

Puheenjohtaja saapui 18.19 ja jatkaa puheenjohtoa.

Ylimääräinen kokous päätettiin pitää 25.5 klo 17 Kokouksessa käydään arviointikertomus.

Perustelut

Arviointikertomuksen läpikäynti aihealueittain—lautakunnan kommentit.

Ehdotus

Esittelijä

Jussi Salonen, jussi.salonen@luottamus.tuusula.fi

Tarkastuslautakunta jatkaa arviointikertomuksen 2021 laatimista

Päätös

Tarkastuslautakunta päätti

  • jatkaa materiaalin valmistelua esille nostettujen huomioiden pohjalta
  • viimeistellä arviointikertomuksen 31.5.2022 kokouksessa.

Ehdotus

Esittelijä

Jussi Salonen, jussi.salonen@luottamus.tuusula.fi

Tarkastuslautakunta jatkaa arviointikertomuksen 2021 laatimista.

Päätös

Tarkastuslautakunta päätti jatkaa arviointikertomuksen 2021 laatimista.

Perustelut

Tarkastuslautakunta päättää tässä kokouksessaan Tuusulan kunnan vuoden 2021 arviointikertomuksen hyväksymisestä. Tarkastuslautakunta on aiemmin todennut Jussi Salosen esteellisyyden ajalta ennen 16.8.2021 (apulaispormestari, kunnanhallituksen varapuheenjohtaja, konsernijaoston jäsen ja kasvatus- ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja) ja Jari Räsäsen 16.8.2021 alkaen (hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan varapuheenjohtaja).

Koska Salonen on lautakunnan puheenjohtaja ja Jari Räsänen varapuheenjohtaja, lautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan johtamaan arviointikertomuksen hyväksymistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan käsittelyn osalta.

Ehdotus

Esittelijä

Marko Ketvel, marko.ketvel@luottamus.tuusula.fi

Tarkastuslautakunta päättää 

  • valita keskuudestaan puheenjohtajan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan käsittelyn osalle
  • hyväksyä vuoden 2021 arviointikertomuksen
  • toimittaa arviointikertomuksen jäsenille välittömästi allekirjoitettavaksi sähköisesti
  • hyväksyä, että tekstissä havaitut mahdolliset kirjoitus- ja muut tekniset virheet sekä taitto voidaan korjata
  • todeta, ettei Jussi Salonen eikä Jari Räsänen ole osallistuneet arviointiin niiltä osin kuin ovat esteellisiä
  • jättää arviointikertomuksen vuodelta 2020 valtuuston käsiteltäväksi
  • ehdottaa, että valtuusto pyytää arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista ja suosituksista toimialojen ja hallituksen selvitykset
  • että selvitykset tulee toimittaa niin, että ne voidaan käsitellä lokakuun loppuun mennessä pidettävässä valtuuston kokouksessa
  • että selvitykset on toimitettava myös tarkastuslautakunnalle
  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän pykälän osalta välittömästi tässä kokouksessa.


 

Päätös

Tarkastuslautakunta päätti 

  • hyväksyä vuoden 2021 arviointikertomuksen
  • toimittaa arviointikertomuksen jäsenille välittömästi allekirjoitettavaksi sähköisesti
  • hyväksyä, että tekstissä havaitut mahdolliset kirjoitus- ja muut tekniset virheet sekä taitto voidaan korjata
  • jättää arviointikertomuksen vuodelta 2021 valtuuston käsiteltäväksi
  • ehdottaa, että valtuusto pyytää arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista ja suosituksista toimialojen ja hallituksen selvitykset
  • että selvitykset tulee toimittaa niin, että ne voidaan käsitellä lokakuun loppuun mennessä pidettävässä valtuuston kokouksessa
  • että selvitykset on toimitettava myös tarkastuslautakunnalle
  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän pykälän osalta välittömästi tässä kokouksessa.

todettiin, ettei Jussi Salonen eikä Jari Räsänen ole osallistuneet arviointiin niiltä osin kuin ovat esteellisiä

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • pyytää arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista toimialojen ja hallituksen selvitykset
  • että selvitykset tulee toimittaa niin, että ne voidaan käsitellä lokakuun loppuun mennessä pidettävässä valtuuston kokouksessa
  • että selvitykset on toimitettava myös tarkastuslautakunnalle.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tämä asia käsiteltiin ennen § 80 Tilinpäätös 2021 ja tuloksen käsittely.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Jussi Salonen selosti asiaa kokouksessa.

 

Perustelut

Tarkastuslautakunta arvioi arviointikertomus 2021 valmisteluprosessia

Ehdotus

Esittelijä

Jussi Salonen, jussi.salonen@luottamus.tuusula.fi

Tarkastuslautakunta arvioi arviointikertomus 2021 valmisteluprosessia

Päätös

Tarkastuslautakunta arvioi arviointikertomus 2021 valmisteluprosessia.

Valmistelija

Leena Sjöblom, ympäristökeskuksen johtaja, leena.sjoblom@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnanvaltuusto on 20.06.2022, § 81 päättänyt pyytää tarkastuslautakunnan laatiman vuoden 2021 arviointikertomuksen havainnoista toimialojen ja hallituksen selvitykset. Selvitykset tulee valtuuston päätöksen mukaan toimittaa niin, ​että ne voidaan käsitellä lokakuun loppuun mennessä pidettävässä valtuuston kokouksessa. Lisäksi selvitykset on toimitettava myös tarkastuslautakunnalle.

Tarkastuslautakunnan suositukset ympäristökeskuksen osalta:

  • Pandemialla on ollut iso negatiivinen vaikutus kaikkien kuntien henkilöstöön. Vaikka Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksella on ihan omat tavoitteet, silti kannattaa panostaa henkilöstön hyvinvointiin.
  • Miettiä keinoja asukkaiden osallistumisen nostamiseen yhteisiin ympäristöasioihin seuraavana toimintavuonna.
  • Miettiä palveluiden vaikuttavuuden mittaamista jatkossa.
  • Panostaa varahenkilöstö- ja sijaishenkilöstöjärjestelmän kehitykseen.

 

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan selvitys

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta yhtyy tarkastuslautakunnan suosituksiin kaikkien asiakohtien osalta. Seuraavassa on selostettu ympäristökeskuksen toimia asiassa.

Henkilöstön hyvinvointiin panostaminen

Ympäristökeskuksen henkilöstöllä oli koko kunnan tavoin keväällä 2022 mahdollista vastata työhyvinvointia käsittelevään Kompassi-henkilöstötutkimukseen. Ympäristökeskuksesta saatiin 30 vastausta eli vastausprosentti oli noin 61 %. Kyselyn perusteella ympäristökeskuksen henkilöstön työhyvinvointi on pääasiassa hyvällä tasolla. Henkilöstö poimi tuloksistamme vahvuuksiksemme erityisesti työn itsenäisyyden ja joustavuuden, selkeät työpaikan pelisäännöt, hyvät työvälineet ja hyvän työilmapiirin. Kehittämiskohteina nousivat esiin yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääminen yksiköiden välillä ja esiin nousevien epäkohtien käsitteleminen aikaisessa vaiheessa ja näihin tullaan ympäristökeskuksen toiminnassa erityisesti panostamaan. 

Asukkaiden osallistaminen yhteisiin ympäristöasioihin

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus osallistaa asukkaita erityisesti ympäristönsuojelun hankkeissa. Esimerkiksi järvikunnostuksissa asukas- ja maanomistajayhteistyö on tärkeä osa toimintaa. Lisäksi ympäristönsuojelun palveluyksikkö tukee kuntia niiden asukasyhteistyössä esimerkiksi metsäsuunnittelussa, luonnonhoidossa ja vieraslajien torjunnassa Vuosille 2023–24 suunnitellaan yhdessä sopijakuntien kanssa hanketta, jossa talkoilla ja opastuksella kannustetaan asukkaita haitallisten vieraslajien torjuntaan. Hankkeeseen on mahdollista saada myös ulkopuolista rahoitusta. Yleisesti ottaen kustannukset asukasyhteistyöstä kohdistuvat aina siihen sopijakuntaan, jonka alueella toimitaan, joten on myös kuntien rahoitushalukkuudesta kiinni, miten paljon toimintaa voidaan järjestää.

Palveluiden vaikuttavuuden mittaaminen

Ympäristökeskuksen strategiakausi on päättymässä vuonna 2023 ja ensi vuonna laaditaan uusi strateginen tavoiteohjelma kaudelle 2024–27. Tavoiteohjelmaa laadittaessa on mahdollisuus pohtia keinoja palveluiden vaikuttavuuden mittaamiseen.

Vara- ja sijaishenkilöstöjärjestelmän kehittäminen

Ympäristökeskuksen taloussuunnitelman riskiarviossa tiedon ja osaamisen siirtäminen ja jakaminen ympäristökeskuksessa on tunnistettu toiminnalliseksi riskiksi ja siten kehittämiskohteeksi. Tavoitteena on, että kaikissa palveluyksiköissä kriittisiä tehtäviä pystyy suorittamaan aina vähintään kaksi, mieluummin kolme henkilöä. Näin minimoidaan toiminnalliset riskit ja pystytään varautumaan myös koronavirusepidemian uusiutumiseen tai muuhun vastaavaan pitkäaikaiseen häiriötilanteeseen.

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta kiittää tarkastuslautakuntaa hyvästä työstä.

Ehdotus

Esittelijä

Leena Sjöblom, ympäristökeskuksen johtaja, leena.sjoblom@tuusula.fi

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää

  • antaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle asiaselostuksen mukaisen selvityksen tarkastuslautakunnan antamaan vuoden 2021 arviointikertomukseen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Merkittiin, että Larissa Aksinovits saapui tämän pykälän käsittelyn aikana klo 17:28.

Valmistelija

Markus Torvinen, opetuspäällikkö, markus.torvinen@tuusula.fi
Hannamari Halinen tuuhalinha
Katja Elo, kehittämispäällikkö, katja.elo@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnanvaltuusto on 20.06.2022 § 81 päättänyt pyytää tarkastuslautakunnan laatiman vuoden 2021 arviointikertomuksen havainnoista toimialojen ja hallituksen selvitykset.Se lvitykset tulee valtuuston päätöksen mukaan toimittaa niin, ​että ne voidaan käsitellä lokakuun loppuun mennessä pidettävässä valtuuston kokouksessa. Lisäksi selvitykset on toimitettava myös tarkastuslautakunnalle.


Arvioinnin johtopäätökset:  

Koronapandemia on vaikuttanut sekä sivistyksen talouteen että toimintaan koko vuoden 2021 aikana. Pandemian aiheuttamat poikkeusjärjestelyt, johtamisen ja tiedottamisen kuin myös työntekemisen tasolla ovat olleet aikaa vieviä sekä erittäin työllistäviä. Tästä huolimatta talous on saatu tasapainotettua, pitkälti valtion tukien avustuksella. Myös toimintaa on kyetty järjestämään vaihtoehtoisin keinoin lähikontakteja välttäen. Suurelta osin vuosi onkin mennyt odotettua paremmin. Sivistyksen toimiala on kokonaisuudessaan onnistunut kehittämään toimintaansa ja kyennyt jatkuvaan oppimiseen.  

Toimialueen selvitys:  

Sivistyksen toimialue kiittää tarkastuslautakuntaa hyvistä huomioista vuoden 2021 toimintaa koskien. Nostatte esille keskeisiä henkilöstöön ja lapsiin ja nuoriin sekä palveluverkkoon liittyviä kysymyksiä. 


Henkilöstö 

Tarkastuslautakunnan suositus: Henkilöstön hyvinvointiin tähtäävien suunnitelmien edistämistä lyhyellä aikavälillä suositellaan.  

Toimialueen selvitys:  

Sivistyksen toimialue jakaa tarkastuslautakunnan näkemyksen henkilöstön hyvinvoinnin edistämisestä. Korona-ajan jälkeinen yhteisöllisyyden palauttaminen niin kouluissa kuin päiväkodeissa tukee myös hyvinvoinnin edistämistä. Varhaiskasvatuksessa edistetään yhdessä johtajien ja henkilöstön kanssa työhyvinvointia koronan jälkeisenä aikana ja selvitetään yhdessä hr:n kanssa lisääntyneiden poissaolojen juurisyitä. Taukojen pitämättömyys työpäivän aikana on yksi keskeinen Pulssi-kyselyn löydös, johon on syytä keskittyä alkavan kauden aikana ja lisätä työstä palautumista myös työpäivän aikana. Henkilöstön saatavuushaasteet tuntuvat lapsiryhmissä työskentelevien arjessa. Työkavereiden vaihtuvuus lisää työkuormitusta ja vaikeuttaa työn tavoitteiden toteuttamista. Sijaisten hankkiminen kuormittaa erityisesti päiväkodinjohtajia ja lisää tarvetta arvioida työn riskejä päivittäin. Koulut tekevät suunnitelmia hyvinvoinnin edistämiseksi osana lukuvuosisuunnitelmiaan sekä henkilöstön pulssi-kyselyn toimenpide-ehdotuksia. 

Henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen kehitetään toimia koko kunnan tasolla työhyvinvointiryhmässä. Henkilöstöpalveluissa hyvinvoinnin seuraamiseen on kehitetty pulssi-kysely, jonka kautta esihenkilöt saavat tietoa henkilöstön työhyvinvoinnin kokemuksista monta kertaa vuodessa ja edistävät työhyvinvointitoimia yhdessä henkilöstön kanssa. Sivistyksen toimialueella on lähdetty työstämään esihenkilöiden hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä yhdessä kaikkien esihenkilöiden kanssa. 

 

Koulukuljetusperiaatteet ja Koululiitu-sovellus 

Tarkastuslautakunnan suositus: Suositellaan uudistusten tarkempaa ja käytännönläheisempää analysointia ennen käyttöönottoa. 

Toimialueen selvitys:  

Koulukuljetusperiaatteiden osalta Koululiitun käyttöä jatketaan apuna koulumatkojen vaarallisuuden määrittelyssä. Koulukuljetusperiaatteita ja Koululiitua koskevat aloitevastaukset hyväksyttiin valtuustossa 20.6.2022.  

 

Oppilashuollon ongelmat 

Tarkastuslautakunnan suositus: Oppilashuollon ongelmiin tulee puuttua viipymättä. 

Toimialueen selvitys:  

Sivistyksen toimialueella jaetaan tarkastuslautakunnan huoli oppilashuollollisten palveluiden saatavuudesta ja riittävyydestä. Oppilashuollon henkilöstö siirtyy 1.1.2023 alkaen hyvinvointialueelle ja on erityisen tärkeää sopia tehtävänkuvista ja prosesseista vastaanottavan organisaation kanssa. Siirtymän valmistelua tehdään yhteistyössä Keusoten ja muiden hyvinvointialueelle siirtyvien kuntien kanssa. Osana valmistelua henkilöstölle on säännölliset, noin kerran kuukaudessa tapahtuvat, Keusoten vetämät infotilaisuudet. Näiden infotilaisuuksien lisäksi tehdään kuntakohtaista ja alueellista yhteistyötä jo olemassa olevien rakenteiden ja yhteisten toimintakäytänteiden kartoittamiseksi. Siirtyvälle henkilöstölle järjestettiin kesäkuussa yhteinen tilaisuus Hyvinkäällä. Tilaisuudessa oli paikalla kaikista kunnista siirtyvä henkilöstö ja Hyvinvointialueen edustus. Keskeistä on lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, ja tätä edistämme alueellisena yhteistyönä valtakunnallista kehittämisrahoitusta saavissa hankkeissa Kaikille yhteinen varhaiskasvatus, Kaikille yhteinen koulu, Sitouttava kouluyhteisötyö ja Opinto-ohjauksen kehittäminen. Hankkeissa luodaan yhteisiä toimintamalleja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi kasvatus- ja sivistyslautakunta teki kannanoton Keusotelle perhepalvelujen saatavuuden parantamiseksi toukokuun lautakunnan kokouksessa.  

 

Strategian toteuttaminen 

Tarkastuslautakunnan suositus: Tavoitteet liikunta- ja harrastusmahdollisuuksien parantamiseksi tulisi ottaa käsittelyyn. 

Toimialueen selvitys:  

Harrastus- ja liikuntatavoitteiden osalta lasten ja nuorten kerhotoiminnan kehittäminen jatkuu ilman rajoituksia tulevana lukuvuotena, ja kerhotoiminnan kehittämiseen on palkattu hankekoordinaattori. Kerhotoiminnan kehittämisessä tehdään aktiivista yhteistyötä seurojen ja yhdistysten kanssa. Tavoite koulupäivän yhteydessä kehitettävästä kerho- ja harrastustoiminnasta on kirjattu sivistyksen toimialueen kehittämissuunnitelmaan.  

 

Talouden toteuttaminen 

Tarkastuslautakunnan suositus: Palveluverkkouudistuksen pysyminen aikataulussa ja budjetissa; jatkuva yhteistyö teknisen puolen kanssa on tärkeää, jotta enemmiltä viivästyksiltä pystytään välttymään. Budjetin toteutumisen tehostettu seuranta johtuen kohonneista kustannuksista mm. rakentamisessa sekä rakennustarvikkeissa on toivottavaa. 

Toimialueen selvitys:  

Palveluverkkouudistuksen eteneminen aikataulussa on sivistyksen toimialueelle keskeinen tavoite. Se vahvistaa kunnan veto- ja pitovoimaa niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessakin. Sivistyksen ja kasvun ja ympäristön yhteistyö on tiivistä sekä palveluverkon kokonaisuuden että yksittäisten hankkeiden edistämisessä.  Yhteistyössä keskeistä tällä hetkellä ja tulevaisuudessa on myös kalustukseen ja AV- ja ICT-laitteiden hankintaan tarvittava osaaminen ja resurssi.  

Palveluverkon yhteistyörakenteet mahdollistavat ja myös vaativat paljon aikaa. Palveluverkkouudistuksen osalta kustannusten nousun lisäksi haaste on sivistyksen henkilöstöresurssi, jossa ei ole huomioitu riittävästi palveluverkon mukanaan tuomaa lisätyötä. Pyrimme suunnittelemaan sekä hallinnossa työskentelevien että yksiköiden esihenkilöiden ja henkilöstön työaikaa palveluverkon edistämisen vaatimalla tavalla. 

Sivistyksen toimialue on aktiivisesti mukana kuntakohtaisessa sisäilmatyöryhmässä. Sekä kuntatyöryhmä että kohdekohtaiset sisäilmaryhmät toimivat säännöllisesti. Sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen korjausten eteneminen on olennaista, jotta onnistumme palveluverkon toteuttamisessa kokonaisuudessaan. 

 

 

Ehdotus

Esittelijä

Tiina Simons, sivistysjohtaja, tiina.simons@tuusula.fi

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää

  • antaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle asiaselostuksen mukaisen selvityksen tarkastuslautakunnan antamaan vuoden 2021 arviointikertomukseen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Risto Kanerva, vapaa-aikapalveluiden päällikkö, risto.kanerva@tuusula.fi
Ulla Kinnunen, kulttuuri- ja museotoimenjohtaja, ulla.kinnunen@tuusula.fi
Katja Elo, kehittämispäällikkö, katja.elo@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnanvaltuusto on 20.06.2022 § 81 päättänyt pyytää tarkastuslautakunnan laatiman vuoden 2021 arviointikertomuksen havainnoista toimialojen ja hallituksen selvitykset.Se lvitykset tulee valtuuston päätöksen mukaan toimittaa niin, ​että ne voidaan käsitellä lokakuun loppuun mennessä pidettävässä valtuuston kokouksessa. Lisäksi selvitykset on toimitettava myös tarkastuslautakunnalle.


Arvioinnin johtopäätökset:  

- Vapaa-aikalautakunta on huomioinut ja edistänyt nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia liikunnan suhteen.  

- Virkistysalueiden kunnossapito sai kiitosta niiden käyttäjiltä.  

- Hyvät liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet lisäävät Tuusulan vetovoimaa.  

- Kysyntä kulttuurituotannolle ja -tapahtumille koronapandemian loppusuorassa on ollut kasvava.  

- On kehitetty ja laajennettu uusia järjestämisen ja toteuttamismahdollisuuksia (sähköiset palvelut ja tapahtumat, videotuotanto, ulkona järjestettävät tapahtumat).  

- Uudet tapahtumien ja hankkeiden järjestämismahdollisuudet nostivat Tuusulan asukkaiden osallistumisen.  

- Kulttuurialan henkilökunta pystyi jatkamaan työtä ilman lomautuksia myös koronapandemian aikana. Henkilöstön hyvinvointia on seurattu ja osaamista on kehitetty.  

- Merkittävimmät onnistumiset toimialueella on Halosenniemen kehittämissuunnitelman eteneminen, kulttuurikasvatussuunnitelmien kattavuus, Kellokosken kirjaston (omatoimikirjasto) kunnostus 

 

Tarkastuslautakunnan suositukset kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan osalta:

- Koulunuorisotyön mallia tulee jatkossa kehittää oppilaiden kanssa.  

- Tulevien investointien lähtökohtina tulee olla mm. kestävä kehitys, yhteisöllisyys sekä monikulttuurisuus.  

- Virkistys- ja liikunta-alueiden toteutuksessa ja hoidossa on kiinnitettävä Tuusulan eri alueiden, niin uusien kuin vanhojenkin, tasapuoliseen ja tasalaatuiseen huomioimiseen. 

- Verkkotilaisuuksien järjestämistä kannattaa jatkaa myös pandemian jälkeen.  

- Kysyntä lähitilaisuuksille tulee kasvamaan pandemian jälkeen, tätä kannattaa ottaa huomioon toimintasuunnitelman laatimisessa.  

- Henkilökunta joutui kokemaan uusia työhaasteita pandemian aikana, kannattaa kiinnittää huomiota henkilökunnan hyvinvointiin jatkossakin.  

- Miettiä Tuusulan brändin vahvistamisen mahdollisuuksia kuntien välisen yhteistyön ja kansainvälisen toiminnan kautta 

 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan selvitys:

Sivistyksen toimialue kiittää tarkastuslautakuntaa hyvistä huomioista. Olemme samaa mieltä tarkastuslautakunnan kanssa siitä, että toimialueella on onnistuttu edistämään palveluiden saavutettavuutta ja luomaan uudenlaisia toimintamalleja kulttuuriin ja liikuntaan ja virkistäytymiseen eri puolille kuntaa.  

Koronapandemiasta johtuvien rajoitusten poistuminen on näkynyt asiakasmäärissä sekä kulttuuri- että liikuntapalveluissa. Asiakkaat ovat palanneet palveluiden pariin aktiivisesti. Kellokosken omatoimikirjasto on otettu hyvin vastaan. Se on parantanut alueen asukkaiden kirjastopalveluiden saavutettavuutta merkittävästi. 

Yhteistyö kulttuuripalveluiden tuottamisessa naapurikuntien kanssa on aktiivista ja lisää koko alueen näkyvyyttä.  

Tarkastuslautakunnan huomiot löytävät vapaa-ajan palvelualueen toiminnasta ja kehityksestä oleellisia asioita. Koulunuorisotyön lisääminen ja kehittäminen edistää ikäluokkien parempaa tuntemusta ja edesauttaa yhteistyötä kouluympäristössä. Tämä otetaan huomioon mm. henkilöstösuunnitelmassa, koulutuksessa, palveluiden suunnittelussa ja seurannassa. Henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen kehitetään toimia koko kunnan tasolla työhyvinvointiryhmässä. Henkilöstöpalveluissa hyvinvoinnin seuraamiseen on kehitetty pulssi-kysely, jonka kautta esihenkilöt saavat tietoa henkilöstön työhyvinvoinnin kokemuksista monta kertaa vuodessa ja edistävät työhyvinvointitoimia yhdessä henkilöstön kanssa. Sivistyksen toimialueella on lähdetty työstämään esihenkilöiden hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä yhdessä kaikkien esihenkilöiden kanssa. 

Palveluverkon kehittäminen ja uudet olosuhteet tarkoittavat myös palveluiden kehittämistä ja nykyisten tilojen ja harrastuspaikkojen käyttöasteen lisäämistä, jatkossa entistä enemmän kestävän kehityksen näkökulmasta. 

Resurssien kohdentamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monipuolinen yhteistyö lisääntyy ja parantaa mahdollisuuksia onnistua tiukkenevassa taloustilanteessa. Kuntalaisten ja yhteisöjen uudet palvelutarpeet ja matkailun mahdollisuudet synnyttävät uusia tapoja parantaa vapaa-ajan palvelutoimintaa mutta myös matkailun näkymiä. 

Ehdotus

Esittelijä

Tiina Simons, sivistysjohtaja, tiina.simons@tuusula.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää

  • antaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle asiaselostuksen mukaisen selvityksen tarkastuslautakunnan antamaan vuoden 2021 arviointikertomukseen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Jukka Sahlakari, liikelaitoksen johtaja, jukka.sahlakari@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnanvaltuusto on 20.06.2022 § 81 päättänyt pyytää tarkastuslautakunnan laatiman vuoden 2021 arviointikertomuksen havainnoista toimialojen ja hallituksen selvitykset. Selvitykset tulee valtuuston päätöksen mukaan toimittaa niin, ​että ne voidaan käsitellä lokakuun loppuun mennessä pidettävässä valtuuston kokouksessa. Lisäksi selvitykset on toimitettava myös tarkastuslautakunnalle.

Arvioinnin johtopäätökset:  

- Tuusulan vesihuoltoliikelaitos on toteuttanut sille annettua tehtävää asianmukaisesti 
- Saneeratun verkon pituus 6,1 Km/v, uusien kohteiden rinnalla tehtynä on hyvä saavutus
- Tuusulan vesihuoltoliikelaitos on toteuttanut sille annetut tehtävät asian mukaisesti
- Riskit liittyvät henkilöstön riittävyyteen, ja paikoin ikääntyneeseen vesi ja -viemäriverkostoon. 

Tarkastuslautakunnan suositukset: 

- Vesi ja viemäriverkoston saneeraukseen ennakoivasti tulee kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota, jotta riskien toteutumiselta vältyttäisiin. Tämä vaikuttaa myös suoraan vahinkojen kustannuksiin. 
- Suositellaan henkilöstön osaamisen ja työtehtävien hajauttamista useammalle henkilölle. Tällä on myös merkitystä työn mielekkyydelle ja jatkuvuudelle. 

Tuusulan Veden selvitys:

Tuusulan vesihuoltoliikelaitos on samaa mieltä tarkastuslautakunnan suositusten kanssa. Tarkastuslautakunnan johtopäätökset ja suositukset ovat tarkkanäköisiä ja tärkeisiin asioihin keskittyviä. Liikelaitos on laatinut saneerauksen 5-vuotisohjelman, jota päivitetään vähintään kerran vuodessa. Saneerausohjelmasssa on esitetty jokaiselle vuodelle muutamat pääkohteet, joiden lisäksi tulevat akuutit saneerauskohteet. Näin vähennämme verkostoihin ja jätevesipumppaamoihin kohdistuvia rikkoutumis- ja vuotovahinkoja.

Tiedostamme nämä vähäisestä henkilökunnasta johtuvat riskit varsin hyvin. Työtehtävien ja osaamisen hajauttamista olemme jo toteuttaneet omien resurssien puitteissa mm. tarkennamme ja tarvittaessa muutamme tehtäväkuvaa ja osaamis/koulutuspohjaa täyttäessä vanhoja työsuhteita. Ensivuodelle tulemme esittämään uutta työtehtävää jätevesipumppaamon ylläpitoon, mikä hoidetaan tällä hetkellä vain yhden miehen voimin. Lisäksi meillä on mietittynä rakentamisen ja valvonnan puolelle lisäresurssitarve vuodelle 2024. Samalla tiedostamme, jotta pienessä organisaatiossa ei voi olla kaikille tehtäville varahenkilöä. Pyrimme priorisoimaan tärkeimmät tehtävät ja keskittämään niille lisäresursseja. Jatkamme myös työntekijöiden kouluttamista kriittisen osaamisen alueille esim. työnjohtoon, projektien johtamiseen ja valvontaan.

Ehdotus

Esittelijä

Jukka Sahlakari, liikelaitoksen johtaja, jukka.sahlakari@tuusula.fi

Tuusulan vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta päättää

  • antaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle yllä olevan selvityksen tarkastuslautakunnan antamaan vuoden 2021 arviointikertomukseen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan valtuusto on 20.06.2022 § 81 päättänyt pyytää tarkastuslautakunnan laatiman vuoden 2021 arviointikertomuksen havainnoista toimialueiden ja hallituksen selvitykset. Selvitykset tulee valtuuston päätöksen mukaan toimittaa niin, että ne voidaan käsitellä lokakuun loppuun mennessä pidettävässä valtuuston kokouksessa. Lisäksi selvitykset on toimitettava myös tarkastuslautakunnalle.

Asukasluvun kehitys

Arviointikertomuksessaan tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota Tuusulan väkiluvun kehitykseen viimeisten vuosien aikana ja sen ennustamisen haasteisiin.

Tuusulan asukasluku oli vuoden 2021 päättyessä 39 718. Kasvua edellisvuoteen oli 2,4 prosenttia.  Väkiluku on kasvanut 7 761 henkilöllä (24%) vuodesta 2000. Vaihtelu vuosittaisessa väestönkehityksessä on ollut hyvin suurta ajanjakson aikana. Luonnollinen väestönlisäys (syntyneet - kuolleet) lisäsi Tuusulan väestöä voimakkaasti vuosien 2000-2009 aikana, mutta 2010-luvulla luonnollinen väestönlisäys väheni. Vuonna 2012 alkanut syntyvyyden lasku taittui vuonna 2020 ja syntyvyys kasvoi edelleen vuoden 2021 aikana, jolloin syntyi 364 lasta. Myös kuolleiden määrä kasvoi aiemmista. Vuonna 2021 kuoli 300 tuusulalaista. 

Vuonna 2021 Tuusulaan muutti 3460 henkeä ja täältä muutti pois 2665 henkeä kuntien välisen nettomuuton ollessa positiivista toista vuotta perätysten. Tuusulan muuttovoitot kasvoivat merkittävästi (653 henkeä) vuonna 2021. Tuusulan muuttovetovoima on vahvistunut korona-pandemian aikana vuosina 2020-2021 suhteessa pääkaupunkiseutuun.

Tuusula on saanut erittäin suuria muuttovoittoja Vantaalta. Tuusula saa merkittäviä muuttovoittoa myös Helsingistä ja Espoosta, joista saadut muuttovoitot kasvoivat vuosien 2020 ja 2021 aikana. Tuusula kärsii merkittäviä muuttotappioita Järvenpäälle, Hyvinkäälle ja korkeakoulukaupungeille.

Tuusula on kärsinyt suuria muuttotappioita nuorten 15-24-vuotiaiden ikäryhmässä vuosina 2015-2021. 2010-luvulla muuttotappiot ovat olleet merkittävästi suurempia kuin 2000-luvulla. Vuosien 2020-2021 aikana vuosit-taiset muuttotappiot jäivät 2010-luvun tasoa alhaisemmaksi. 

Tuusula saa erittäin suuria muuttovoittoja 25-44-vuotiaista ja lapsista. Tuusulan muuttovoitot 25-44-vuotiaiden ikäryhmästä alenivat merkittävästi 2010-luvulla, mutta 2020-luvulla muuttovoitot ovat olleet lähes samalla tasolla kuin 2000-luvun alussa. Tuusula kärsii kohtuullisia muuttotappioita yli 45-vuotiaiden ikäryhmissä. Muuttotappiot yli 45-vuotiaiden ikäryhmässä kasvoivat 2010-luvulla ja ovat pysyneet suhteellisen samoilla tasoilla 2020-luvun aikana. 

Tuusula kärsi kotimaisissa kieliryhmissä 227 henkilöä muuttotappiota vuosien 2010-2021 aikana. 2010-luvun alussa kunta sai merkittäviä muuttovoittoja kotimaisista kieliryhmistä, mutta kärsi tämän jälkeen merkittäviä muuttotappioita vuosikymmenen aikana. Tuusulan muuttotappiot olivat minimaalisia vuoden 2020 aikana ja ovat kääntyneet erittäin merkitseviksi muuttovoitoiksi vuoden 2021 aikana.

Tuusula sai vieraskielisestä väestöstä maan sisältä muuttovoittoa 1 015 henkilöä vuosina 2010-2020. Muutto-voitot olivat suuria etenkin vuosina 2016-2021. Tuusulan vieraskielisen väestön kasvu perustui etenkin viron ja venäjän kielisten määrän kasvuun. 

Tuusulan muuttoliikkeen tasapaino perustui vuosina 2015-2020 vieraskielisiin muuttajiin. Vuonna 2021 koti-maiskielisistä tulleet muuttovoitto määrät ovat olleet huomattavasti korkeammat kuin vieraskielisistä saadut.

Tuusulan väkiluvun kasvu on jatkunut vahvana vuoden 2022 aikana. Toukokuussa ylittyi 40 000 asukkaan raja.

Hyte-lautakunnan selvitys

  • Tuusula laatii vuosittain väestösuunnitteen. Vuonna 2021 laadittu suunnite koski vuosia 2021-2045. Laskelmia kunnan tulevasta väestönkehityksestä tarvitaan, jotta palvelutuotannon, investointien ja verotulojen osalta voidaan varautua tulevaan. 
  • Väestösuunnitteet ovat kunnan päätöksiin, suunnitelmiin ja valintoihin perustuvia väestönkehityksen suunnitelmia. Väestöennusteet, kuten Tilastokeskuksen laatima väestöennuste, ovat menneeseen kehitykseen perustuvia laskelmia, joihin ei sisälly ennusteen laatijan suunnittelemaa väestönkehitystä eikä aluepoliittista tahdonilmaisua.
  • Tuusulan väestösuunnite laaditaan sekä koko kunnan tasolla, että tarkentuen kunnan eri alueille. Suunnitteessa laaditaan myös ikäryhmäkohtaiset tarkastelut. Kunnalle on laadittu kuusi vaihtoehtoista väestösuunnitetta vuonna 2022. Trendiennusteen kasvu perustuu aiempien vuosien kehitykseen ja se ei huomioi kunnan tulevaisuuden suunnitelmia. Tavoite-ennusteissa huomioidaan kunnan tahtotila kasvaa uusien asuinalueiden siivittämänä.
  • Lokakuussa 2022 valmistuu MDIn laatimana selvitys Tuusulan väestönkehityksestä, sisäisten alueiden profiileista ja asumisen skenaarioista. Tämä selvitys tulee vastaamaan tarkastuslautakunnan toiveeseen väestönkehityksen ja muuttoliikkeen tarkemmasta analysoinnista.

 

Koronan jälkihoidosta aiheutuvat kustannukset ja koronan hyvinvointivaikutukset

Tarkastuslautakunnan suosituksiin on kirjattu varautuminen koronan jälkihoidosta aiheutuviin kustannuksiin. 

Korona-pandemian vaikutuksia tuusulalaisten hyvinvointiin on arvioitu vuodesta 2021 laaditussa hyvinvointikertomuksessa. 

Hyte-lautakunnan selvitys

  • Tuusulan laatima koronaexit-suunnitelman toteuttaminen on edennyt suunnitellusti vuonna 2022. Suunnitelman avulla pyritään koronapandemian haittavaikutusten vähentämiseen eri-ikäisten tuusulalaisten keskuudessa. 
  • Varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa on käytettävissä merkittäviä valtionavustuksia koronapandemiasta johtuvien hyvinvoinnin ja oppimisen erojen paikkaamiseksi vuosina 2021 ja 2022 ja uusin valtionavustushakemus koskee vuotta 2023.
  • Vuosina 2021 ja 2022 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta kohdensi jakamansa järjestöavustukset erityisesti koronapandemiasta johtuvan syrjäytymisen ehkäisyyn, syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten osallisuuden edistämiseen, yhteisöllisyyteen ja eri ikäisten kohtaamiseen sekä heikommassa asemassa olevien hyvinvoinnin edistämiseen. Avustusten kohdentamista koronan jälkihoitoon on syytä harkita myös vuonna 2023.
  • Kunnan korona-exit –toteutuksessa ja vuoden 2023 talousarvion laadinnassa on tarpeen kiinnittää huomiota koronapandemian haittavaikutusten vähentämiseen eri-ikäisten tuusulalaisten keskuudessa, ikäihmisten kasvavaan määrään ja heidän hyvinvointiaan vahvistavaan yhteisölliseen toimintaan ja asumiseen sekä hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksiin palveluiden yhteensovittamisessa ja saavutettavuudessa. 
  • Tuusulalainen hyvinvoinnin edistäjän palkitsemista tullaan jatkamaan myös tulevina vuosina.
  • Keusote-kuntien allianssimallin toteuttaminen on jatkunut ja jatkuu edelleen hyvinvointialueiden käynnistäessä toimintansa. 

 

Kuntalaisten ja sidosryhmien osallistumismahdollisuudet

Tuusula on tehnyt määrätietoista kehittämistyötä asukkaiden ja yhteisöjen osallisuuden vahvistamiseksi. Tuusula otti käyttöön oman osallisuusmallin, loi asukasosallisuuden rakenteita ja otti käyttöön uusia yhdessätekemisen toimintatapoja poliittisen johtamisjärjestelmän uudistuksen yhteydessä. 

Osallistuva budjetointi on ollut Tuusulassa käytössä kuntatasoisesti vuodesta 2018. Ensimmäinen toteutus (2018) oli alueellinen 40 000 euron budjetilla, viimeiset neljä kierrosta (2019, 2020, 2021, 2022) on toteutettu 100 000 euron budjetilla. Tuusulan osbu-prosessia on kehitetty vuosittain ja kehitystyö on jatkuvaa. Prosessia on myös tutkittu vuosien varrella useissa opinnäytetöissä. Tuusula on osallistuvan budjetoinnin edelläkävijä Suomessa. Osallistuvan budjetoinnin prosessin merkitys on suurempi, kuin 100 000 euron budjetointi.

Tuusulan osallistuvan budjetoinnin tavoitteet

  • Asukkaiden osallisuuden vahvistaminen ja yhteisöllisyyden lisääminen
  • Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen (sitoutuminen kotikuntaan)
  • Yhdenvertaisuuden edistäminen
  • Ymmärryksen lisääminen kunnan toiminnasta, esim. projektien läpivieminen, aikataulutus, kustannusten muodostuminen
  • Vuorovaikutuksen lisääminen kuntaorganisaation ja asukkaiden välillä
  • Tuusulan osallisuusmallin jalkauttaminen
  • Yhteiskehittäminen ja osbu-projektien toteuttaminen edistävät organisaation eri toimialojen ja yksiköiden vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, opitaan tekemään yhteistä työtä.
  • Vahvistaa Tuusulan brändiä: edelläkävijyys, dynaamisuus ja osallisuus

 

Tuusulan osallistuvan budjetoinnin periaatteet

  • Päätösvalta aidosti asukkailla. Ideoita rajataan mahdollisimman vähän (kunnan päätösvallassa ja budjetin rajoissa oleva asia).
  • Kaikkiin ideoihin annetaan vastaus ja arvioidaan sen toteutettavuutta.
  • Prosessin kaikkien vaiheiden läpinäkyvyys
  • Vuorovaikutus organisaation ja asukkaiden kanssa
  • Osallistumisen helppous
  • Asukkaat voivat halutessaan osallistua koko prosessiin (ideointi-ehdotusten yhteiskehittäminen-markkinointi-äänestäminen-toteutus).
  • Strategian mukaisuus
  • Saavutettavuus

 

Tuusulalaisten luottamus osallistuvan budjetoinnin prosessiin ja omiin vaikuttamismahdollisuuksiin on hyvällä tasolla. Suurin osa asukkaista kokee osbun tervetulleena tapana vaikuttaa kunnan asioihin sekä tulee jatkossakin osallistumaan siihen (N. Salminen, 2022). Osallistuminen lisää asukkaiden ymmärrystä kunnan asioista ja luo tunnetta siitä, että voi vaikuttaa kunnassa. Osallistuva budjetointi lisää organisaation asiantuntijoiden ymmärrystä asukkaiden ja alueiden tarpeista. Osallistuva budjetointi edistää verkostoitumista ja kumppanuuksia yritysten ja yhteisöjen kanssa.

Osallistuvan budjetoinnin tunnettuus on lisääntynyt, tosin äänestysaktiivisuuden kasvu kääntyi vuonna 2022 laskuun. Äänestysprosentti laski 15% vuodesta 2021. Markkinoinnilla on iso merkitys äänestystulokseen. Äänestyksen aktiivisin ryhmä on keski-ikäiset naiset, lasten ja nuorten osuus on Tuusulassa keskimääräistä pienempi.

Asukkaiden ideat ovat kehittyneet vuosien aikana yhteisöllisemmiksi ja realistisemmiksi. Ideat ja äänestäminen jakautuvat koko kunnan alueelle. Eniten äänestetään oman asuinalueen ideoita. Keskimääräinen äänestäjä äänestää kahdella eri alueella (oma asuinalue ja Koko Tuusula on suosituin yhdistelmä).

Alueellisten budjettien pienuus ohjaa ideoita ja yhteiskehittämistä pieniin projekteihin (penkit, kukkaset). Äänestyksessä pienet ja halvat asuinalueen ideat saavat eniten ääniä. Osa henkilöstöstä ja asukkaista kokee nämä nappikaupaksi ja näennäisvaikuttamiseksi. Henkilöstön näkökulmasta työmäärä on pienissä projekteissa helposti yhtä suuri kuin isommissa. Toteutusten kustannusarviot toteutuvat nykyään alkuvuosia paremmin. 
Henkilöstön tietoisuus osallistuvan budjetoinnin prosessista ja sen tavoitteista on kasvanut. Osallistuva budjetointi mielletään vielä helposti osallisuustiimin työksi, ei koko kunnan yhteiseksi työksi. Haastavia ovat osbu-toteutukset joilla ei ole kuntaorganisaatiossa selkeää ’isäntää’ tai kopin ottajaa. Osa henkilöstöstä kokee osbu-prosessin työlääksi ja toteutettavat projektit ”ylimääräiseksi työksi”. Osa henkilöstöstä taas kokee osbun välineeksi toteuttaa asukkaiden ideoita ja olla vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Osbujen toteutukseen tulee varata työaikaresurssia (osana seuraavan vuoden toimintasuunnitelmia)

Hyte-lautakunnan selvitys

  • Tuusulan hyte-lautakunta on syyskuun 2022 kokouksessa linjannut Tuusulan osallistuvan budjetoinnin kehitysaskelia. Prosessia ehdotetaan kehitettäväksi toteutettujen osbu-kierrosten ja tehtyjen havaintojen perusteella. Ajatuksena on toteuttaa kuntatasoinen osbu kahden vuoden välein budjetilla 200 000 € (2023-2024). Muutos on kustannusneutraali toteutusten ja niiden kustannusten jakaantuessa kahdelle vuodelle.
  • Isompi äänestyssumma mahdollistaisi isommat ja vaikuttavammat projektit. Asukkaiden näkökulmasta isompi äänestyssumma herättää laajempaa kiinnostusta. 
  • Osallistuvan budjetoinnin prosessin piteneminen saattaa heikentää asukkaan osallisuuden kokemusta. Etenkin lasten kokemusmaailmassa kaksi vuotta on pitkä aika.
  • Kunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden näkökulmasta työläitä pikkuprojekteja voidaan vähentää, kun projektien kustannusten alarajaa voisi budjetin kasvattamisen myötä nostaa (esim. 5 000 €). Prosessin toteutuksen jakaminen kahdelle vuodelle lieventää kiirettä ja antaa viranhaltijoille enemmän valmistelu- ja toteutusaikaa. Voittoon äänestettyjen toteutusten suunnitelmallisuus paranee, kun toteutukset pystyisi sisällyttämään seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaan. 
  • Tarkastuslautakunnan suosituksissaan esittämä väitteet toteutusten loppuunsaattamisten puutteista ja siitä, että läheskään kaikki äänestyksessä eniten ääniä saaneet projektit eivät toteudu eivät pidä paikkaansa. Kaikkien äänestyksestä toteutukseen edenneiden projektien toteutusten seurannat ovat avoimesti luettavissa Tuusulan osallistumisalustalla osallistu.tuusula.fi.

 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta 

Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota osallisuus- ja hyte-työn resurssien riittävyyteen, joka koetaan haasteellisena suhteessa työlle asetettuihin tavoitteisiin. Lisäresursseja vaatii myös uusien toimintatapojen edellyttämä tuki muulle organisaatiolle, samoin kuin ikäihmisten hyte-palveluiden koordinointi ja toteutus. Myös henkilöstön työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota arviointikertomuksessa.

Edeltäjänsä tavoin tarkastuslautakunta suosittelee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnalle oman vuosittaisen toimintakertomuksen laatimista. Tämä voisi osaltaan selkeyttää paitsi lautakunnan työtä, myös lisätä avoimuutta kuntalaisten suuntaan

Dialogisuuden lisäämisessä on edetty hyödyntämällä Erätauko-dialogeja sekä luottamushenkilöiden että kunnan henkilöstön keskuudessa. Myös talkooprosessien kehittämiseen on panostettu, mutta markkinointia ja viestintää tulee tältä osin vielä parantaa. 

Hyte-lautakunnan selvitys

  • Osallisuus- ja hyte-työn resursointi kunnassa edellyttää tarkastelua. Hyte-lautakunta on talousarvioesityksessään vuodelle 2023 esittänyt vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin tehtävän perustamista vuosille 2023-2024 (perintöraha)
  • Henkilöstön työhyvinvointiin tullaan panostamaan entistä enemmän ja hyvinvoinnin kehittymistä seurataan säännöllisesti
  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan toimintakertomus on nykyisellään osa kuntatoimialan toimintakertomusta. Tarkastuslautakunnan suositus oman vuosittaisen toimintakertomuksen laatimisesta tullaan käymään läpi talouspalveluiden kanssa tarkoituksenmukaisimman ratkaisun löytämiseksi.
  • Dialogisuuden lisäämistä on jatkettu vuoden 2022 aikana ja sitä tullaan jatkamaan myös vuoden 2023 aikana.
  • Talkooprosessien markkinointia ja viestintää tullaan kehittämään suosituksen pohjalta.

Ehdotus

Esittelijä

Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päättää 

  • antaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle asiaselostuksen mukaisen selvityksen tarkastuslautakunnan antamaan vuoden 2021 arviointikertomukseen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin

Valmistelija

Jussi Rantala, talous- ja asiakaspalvelupäällikkö, jussi.rantala@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnanvaltuusto on pyytänyt tarkastuslautakunnan laatimassa vuoden 2021 arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista toimialojen ja hallituksen selvitykset. Selvitykset tulee valtuuston päätöksen mukaan toimittaa niin, ​että ne voidaan käsitellä lokakuun loppuun mennessä pidettävässä valtuuston kokouksessa. Lisäksi selvitykset on toimitettava tarkastuslautakunnalle.

Arvioinnin johtopäätökset:

·        Painopistealueiden toteutukset ovat edenneet hyvin Covid19-pandemiasta ja henkilöresurssien riittämättömästä määrästä huolimatta.

·        Resurssien puute vaikuttaa väistämättä työhyvinvointiin ja motivaatioon.

·        Uusien viheralueiden ja puistojen rakentaminen on edistynyt hyvin.

·        Kunnossapidon kasvun määrä aiheuttaa huolta tulevaisuudessa.

·        Talonrakennuksen ja yhdyskuntatekniikan investointien suuri kasvu on aiheuttanut haasteita varsinkin henkilöresurssien osalta.

·        Palveluverkon kehittäminen on edistynyt hyvin uhkakuvista huolimatta.

 

Teknisen lautakunnan selvitys:

Yhdyskuntatekniikka

Niukoilla resursseilla on selkiytettävä työrooleja; vastuunottoon ja johdonmukaiseen johtamiseen koko johtamisketjussa sekä töiden laaja-alaiseen priorisointiin ja valvontaan.  

Selvitys: 

  • Työntekijöille on laadittu työnkuvaukset ja niitä on tarpeen mukaan päivitetty yhdessä työntekijöiden kanssa. Tyhjentävästi työnkuvausta ei luonnollisestikaan pystytä laatimaan, mutta pääpiirteittäin viran- ja toimenkuvat ovat selkeät. Lisäksi kehityskeskusteluissa käydään säännöllisesti mm. työtehtävät ja roolit läpi. On kuitenkin mahdollista, että työtehtävien rooleissa on muutaman viime vuoden aikana ollut joillakin tahoilla epäselvyyttä johtuen siitä, että työntekijät ovat joutuneet sijaistamaan osin pitkiäkin aikoja alaisiaan, kollegoitaan tai esimiehiään, ja samanaikaisesti on pitänyt vastata myös omista töistä. Kun samanaikaisesti henkilökunta on nuorentunut, ts. kokemusvuodet ovat pienet ja kollegiaalinen tai esimiestuki on puuttunut, ja etätyöskentelyn määrä kasvanut, ovat olosuhteet olleet suotuisia tilanteille, jossa roolit ja vastuut varsinkaan nuoremmilla työntekijöillä eivät ole olleet täysin selvät ja työnohjaus ei ole ollut tehokkainta mahdollista. Tilannetta vaikeuttaa edelleen se, että yhdyskuntatekniikka on hajasijoitettu kolmeen eri työpisteeseen (Sahankulma, varikko, vanha apteekki). Tavoitteena ja toiveena yhdyskuntatekniikalla onkin, että uuden varikon yhteydessä koko palvelualue on saman katon alla. Hajautettu malli, jossa osa yhdyskuntatekniikasta istuisi edelleen uudessa palvelukeskuksessa ja osa uudella varikolla, ei tue tehokasta työnohjausta, toimintatapojen kehittämistä, tiedon siirtoa eikä uusien henkilöiden perehdyttämistä. Yhdyskuntatekniikan palveluyksiköllä ei käytännössä ole valtuuksia priorisoida hankkeita vaan hankkeiden aikataulutukset tulevat pääosin muualta.

 

Tarkastuslautakunta suosittelee töiden priorisointeja siltä varalta, ettei kaikkea suunniteltua ehditä tehdä aikataulutetusti.

Selvitys: 

  • Tarkastuslautakunta kiinnittää huomion oikeaan asiaan. Vertailulaskelmien mukaan konsulttien käyttö maksaa tapauksesta riippuen 2…3 kertaa enemmän kuin jos työ tehtäisiin omana työnä. Omien resurssien lisäksi myös hankkeiden aikatalutuksiin tulee kiinnittää huomiota ja saattaa ne realistisiksi. Konsulteillakaan ei ole käytettävissä resursseja äärettömästi: yhteen hankkeeseen saatiin vain yksi tarjous ja toiseen ei yhtään. Syyksi ilmoitettiin aikataulu suhteessa tehtävien laajuuteen. 

 Tilapalvelut

Ammattitaitoisen ylläpitohenkilöstön hyvään johtamiseen ja töiden organisointiin sekä suunnitelmallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Laadun valvontaan on näissä tapauksissa kiinnitettävä erityisen suurta huomiota.

Selvitys:

  • Tilapalveluiden henkilöresurssivajeesta ja puutteellisista työkaluista johtuen ostopalveluihin on jouduttu tukeutumaan rakennushankkeiden johtamisessa, rakennustöiden laadunvalvonnassa sekä kustannusten seurannassa. Tämä tulee osaltaan nostamaan rakentamisen kokonaiskustannuksia,  resurssivaje aiheuttaa riskin palveluverkon aikataulun toteutukselle.

Resurssivajeen paikkaamiseen on aktiivisesti kiinnitettävä huomiota.

Selvitys:

  • Tilapalvelut on jalostanut työtapojaan ja omaksunut ammattimaisen rakennuttajaorganisaation toimintamalleja. Tämä näkyy rakennushankkeiden selkeämpinä läpivienteinä, asiakkaidemme parempana palveluna, ja jopa kansallisen tason merkittävinä tunnustuksina (Monio vuoden työmaa, MW ehdolla vuoden Puupalkinnon saajaksi). Ohuen organisaation ongelma on nyt ja jatkossa yllättävät poissaolot ja sijaisukset, jolloin Tilapalvelut ei kykene hoitamaan velvoitteitaan.

Ulkopuolisia asiantuntijoita / konsultteja kannattaa käyttää harkiten. Erityisesti uusien rakennusaikaisten töiden laadunvalvontaan ja kustannusseurantaan täytyy kiinnittää huomiota.

Selvitys:

  • Palveluverkon uusien kohteiden toteuttaminen on konsulttivetoista, koska Tuusulan kunnan ei ole järkevä palkata tarvittavaa työvoimaa hetkellisen rakentamisen piikin vuoksi. Tulevat kohteet ovat toteutustavoiltaan enemmän konsulttivetoisia, mikä tukee ja mahdollistaa kunnianhimoiset aikataulu- ja laatutavoitteet.

Ehdotus

Esittelijä

Heikki Lonka, kuntakehitysjohtaja, heikki.lonka@tuusula.fi

Tekninen lautakunta päättää

  • antaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle asiaselostuksen mukaisen selvityksen tarkastuslautakunnan vuoden 2021 arviointikertomukseen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Jussi Rantala, talous- ja asiakaspalvelupäällikkö, jussi.rantala@tuusula.fi

Perustelut

Asiaselostus

Tuusulan kunnanvaltuusto on pyytänyt tarkastuslautakunnan laatimassa vuoden 2021 arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista toimialojen ja hallituksen selvitykset. Selvitykset tulee valtuuston päätöksen mukaan toimittaa niin, ​että ne voidaan käsitellä lokakuun loppuun mennessä pidettävässä valtuuston kokouksessa. Lisäksi selvitykset on toimitettava tarkastuslautakunnalle.

Arvioinnin johtopäätökset:

·        Asuntomessuilla vaikuttaisi olleen positiivinen vaikutus Tuusulaan kohdistuneeseen kiinnostukseen ja muuttoliikkeeseen.

·        Hyrylän liike- ja palvelukeskushanke vaikuttaisi etenevän.

·        Uusien yritys- ja työpaikka-alueiden ansiosta Tuusulaan on saatu uusia toimijoita.

·        Kohonneet rakentamisen ja energian kustannukset sekä raaka-ainepula voivat aiheuttaa viivästyksiä ja lisäkustannuksia rakennushankkeisiin.

·        Pientalotonttien kovan kysynnän myötä kunnan luovuttamien pientalotonttien reservi etenkin eteläisessä Tuusulassa on pienentynyt huomattavasti.

·        Keskustelu Rykmentinpuiston ja Hyrylän keskustan rakentamisen määrästä ja asuntomuodoista on virinnyt.

·        Pienasuntojen yksiöiden ja kaksioiden osuus asuntotuotannosta on painottunut vuosina 2020 - 2021.

 

Kuntakehityslautakunnan selvitys:

Palveluverkkouudistus on sitonut ja sitoo jatkossakin kunnan asiantuntijoiden työresursseja. Tarkastuslautakunta suosittelee mietittäväksi keinoja ammattitaitoisen työvoiman saamiseksi ja pitämiseksi.

 Selvitys: 

  • Tarkastuslautakunta kiinnittää rekrytoinnissa huomion oikeaan asiaan. Lisäksi palveluverkkouudistuksessa olisi pitänyt kiinnittää huomiota myös hankkeiden aikataulukseen ja hankkeisiin tarvittavien henkilöiden resursseihin ottaa uusia tehtäviä vastaan. On syntynyt vaikutelma, että palveluverkkouudistusta ja sen aikataulua laadittaessa on jokaista hanketta tarkasteltu omana erillisenä hankkeenaan unohtaen, että samat viranhaltijat on jo sitoutettu tai joudutaan sitouttamaan myös muihin palveluverkkouudistuksen hankkeisiin, ja lisäksi heidän on vastattava palveluyksiköidensä muista hankkeista, joilla ei ole kytköksiä palveluverkkoon.

 

Tarkastuslautakunta suosittelee töiden priorisointeja siltä varalta, ettei kaikkea suunniteltua ehditä tehdä aikataulutetusti.

Selvitys: 

  • Tarkastuslautakunta kiinnittää huomion oikeaan asiaan. Kunnasta puuttuu kyky ja halu priorisoida tuotantotoimintaansa sisäisten ja ulkoisten olosuhdemuutosten vaatimalla tavalla.

 

Asuinrakentaminen on keskittynyt tietyille alueille Tuusulassa. Lautakunta suosittelee, että pormestariohjelman mukaisesti koko Tuusula, niin kuntakeskukset kuin haja-asutusalueet pidetään tasapuolisemmin ja paremmin mukana suunnittelussa, kehityksessä ja kasvussa.

Selvitys:

  • Kaavoitussuunnitelmassa 2021-24 on asemakaavatöitä merkitty joka taajamaan. Töiden määrään kussakin taajamassa vaikuttaa olemassa oleva kaavavaranto ja tonttien kysyntä. MRL ohjaa rakentamista haja-asutusalueella. Tuusulassa asemakaava-alueiden ulkopuoliset alueet ovat suunnittelutarvealuetta, jolloin rakentamisen edellytykset näillä alueilla tutkitaan suunnittelutarveharkinnassa. Maanomistajilla on mahdollisuus hakea rakentamistaan maille ja ne käsitellään kaikki, sillä viranomaisella on ratkaisuvelvoite. Haja-asutusalueiden suunnittelutarveratkaisujen valmisteluun oli vuonna 2021 kohdistettu yksi henkilötyövuosi ja päätöksiä tehtiin 52, joista 4 kielteistä. 

 

Kunta varautuu pientalotonttien voimakkaampaan kaavoittamiseen vastaamaan kysyntään ja toisaalta arvioimaan Rykmentinpuiston suunnitelmien vastaavuutta muuttuneessa kysyntätilanteessa.

 Selvitys:

  • Asuntoalueiden kaavoituksen ja kaavavarannon osalta pyritään varmistamaan, että Tuusulassa on monipuolisesti asuntovaihtoehtoja useiksi vuosiksi eteenpäin. Tavoitteena on, että kaikissa taajamissa on asumisentonttivarantoa eri tarpeisiin: pientalo- ja erillispientalotontteja ja tehokkaampia kerrostalotontteja ja sekoittuneita kortteleita. Viime vuodet ovat olleet voimakkaan rakentamisen aikaa ja se on johtanut etenkin erillispientalotonttivarannon merkittävään vähenemiseen Etelä-Tuusulassa. Tämä johdossa kaavoitussuunnitelmassa 2023-26 on panostettu uusien pientaloalueiden kaavoittamiseen. Vaikka lähitulevaisuuden painotus on erillispientalo- ja pientalotonttien määrän lisäämisessä, sen ei tulisi tapahtua muiden asuntotyyppien kustannuksella. Muun muassa väestön vanheneminen ja asuntokuntien pienentyminen perustelevat myös tehokkaimpien asuntotonttien varannon säilyttämistä tulevaisuudessa. 

Ehdotus

Esittelijä

Heikki Lonka, kuntakehitysjohtaja, heikki.lonka@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää

  • antaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle asiaselostuksen mukaisen selvityksen tarkastuslautakunnan vuoden 2021 arviointikertomukseen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Niina Toikka, hallintojohtaja, niina.toikka@tuusula.fi

Perustelut

Perustelut 

Valtuusto on päättänyt kokouksessaan 20.6.2022 § 81 pyytää arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista toimialojen ja kunnanhallituksen selvitykset. Esitykset tulee toimittaa niin,​ että ne voidaan käsitellä lokakuun loppuun mennessä pidettävässä valtuuston kokouksessa. Esitykset on toimitettava myös tarkastuslautakunnalle. 

Kunnanhallitus antaa valtuustolle seuraavat selvitykset: 

Kunnan talous ja kasvu 

Tarkastuslautakunnan havaintoja: 

Kunnan taloudellinen tila – vuoden 2021 talouden analyysi 

Tuusulan kuntastrategian 2017–2021 mukaiset toimet veto- voiman vahvistamiseksi etenivät. Tonttikauppa sujui hyvin ja rakentaminen oli voimakasta. Eri toimialueille käyttötalous pysyi budjetissa ja säästöohjelma toteutui pääosin. Valtion koronatuet auttoivat suuresti kuntataloutta. Rasitusta toi Keusoten oman toiminnan kustannusten kasvu. 

Tuusulan kunnan vuoden 2021 talous toteutui talousarvioon 2021 verrattuna 17,8 miljoonaa euroa posiitivisempana ollen vesiliikelaitoksineen on 10,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kunnan talousarviossa vuodelle 2021 alijäämäksi arvioitiin 7,0 miljoonaa euroa.  

Vuoden 2020 keväänä alkanut pandemia, joka vaikutti edelleen vuoden 2021 aikana on suuresti vaikeuttanut kunnan talouden suunnittelua ennakkoarvaamattomuudellaan. 

Kunnan kasvu 

Muutaman hitaan kasvun vuoden jälkeen Tuusulan kunnan väestönkasvu ja muuttovoitto kehittyivät voimakkaasti Suomen kärkikuntien joukossa.  

Taustalla oli Kuntastrategiakauden 2017–2021 tavoitteet, joita vietiin teoiksi sujuvuuden, hyvinvoinnin ja vireyden päämäärien sekä niitä toteuttavien 32 valtuustokauden tavoitteen mukaisesti. Keskeinen ohjenuora strategian toteuttamiselle on ollut kasvun mahdollistaminen.  

Tuusulan väestö kasvoi ennakkotietojen mukaan 944 hengellä eli 2,36 % vuonna 2021. Väestönkasvu oli suhteellisesti suurinta Suomessa. Tuusulan ja muiden kuntien välinen nettomuuttovoitto oli 795. Nettomaahanmuuttoa oli 78 asukkaan verran. Asukasluku oli vuoden päättyessä 39 727. Valmistuneiden asuntojen lukumäärä oli 558. Rakennuslupia myönnettiin yhteensä 518. Myönnettyjen rakennuslupien kerrosala oli 121 778 kem2. 

Väestö ja työllisyyden kehitys 

Tuusulan viime vuosien väestönkasvu on ollut vähäistä. Vuodesta 2012 lähtien kasvu on jäänyt alle yhden prosentin. Vuonna 2020 kasvu oli 0,15 %, vuonna 2019 -0,1 % ja vuonna 2018 0,0 %. 

Huomioita 

  • Tuusulan kunnan väestön kasvu on ollut ennen vuotta 2021 vaatimatonta ja poikennut niin Tilastokeskuksen kasvuennusteista kuin kunnan omista ennusteista.  

  • Kunnan talousarvio 2021 perustui 0,1 prosentin väestökasvuun, lopullinen toteutuma on vuodelle 2021 ollut 2,36 %.  

  • Kasvusta suurin osa on suuntautunut eteläiseen Tuusulaan.  

  • Voimakas asukasmäärän kasvu jatkunee vuoden 2022 aikana.  

  • Asukaskasvussa suurina ryhminä ovat lapsiperheet pk-seudulta, joiden houkuttelu Tuusulaan on ollut kunnan tavoitteena.  

  • Tuusulasta poismuuttavia ovat ikääntyvät pariskunnat - usein radanvarsikuntiin. 

Tarkastuslautakunnan suosituksia: 

  • tarkastuslautakunta toteaa kasvun ollessa näin suurta kasvu heijastuvan kunnallisten palveluiden riittävyyteen ja näin palvelutarpeen ennakointi on keskeisessä roolissa kestävän taloudenpidon kannalta 

  • palveluiden riittävyyden kannalta kunnan on analysoitava muuttajia entistä tarkemmin muuttoliiketutkimuksen avulla, jossa muuttoprofiilit ja muuttokohteet (eteläinen Tuusula, Jokela, Kellokoski) huomioidaan 

Kunnan talous ja kasvu selvitys: 

  • Kunta kehittää väestöennusteen laatimista, laatimisen työkaluja sekä väestöennusteen raportointia mm. vuonna 2022 käyttöön otettavan Kuntamaisema palvelun avulla. Yhtenä kehittämisen näkökulmana on väestökehityksen alueellinen tarkastelu. 

 

Kuntatoimiala 

Tarkastuslautakunnan suositukset: 

  • Tuusulan kunnan tulos 10,8 milj. euroa vuonna 2021 oli erinomainen. Tulos oli 17,8 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi ja vaikka tulos onkin näin päin positiivinen, olisi tarkempi budjetointitarkkuus toivottavaa. Näin suuri ero talousarvion ja toteutuneen tuloksen välillä voi johtaa vääriin ja hätiköityihin toimenpiteisiin. Epävarmuudenkin keskellä pitäisi pyrkiä ennustamaan realistisesti. Talousarviota laadittaessa tulee noudattaa varovaisuuden periaatetta, mutta realistisesti.  

  • Erilaisiin turvallisuusuhkiin ja energian ja elintarvikkeiden hinnan nousuun on varauduttava.  

  • Koronan jälkihoidosta aiheutuviin kustannuksiin on myös syytä varautua. 

Kunnan taloudellinen tila selvitys: 

  • Vuosi 2021 oli kuntatalouden ennustamisen näkökulmasta hyvin haastava. Budjettia tehtäessä kunta tukeutui VM:n talousennusteeseen ja Kuntaliiton veroennusteisiin, Keusoten talousarvioon sekä maanmyynneissä kasvun ja ympäristön maankäyttötiimin arvioihin. Talousarvio toteutui selvästi budjetoitua parempana nopeasti vahvistuneen taloussuhdanteen, täysimääräisesti toteutuneiden valtion koronakorvausten sekä poikkeuksellisen korkeiden tontinmyyntitulojen vuoksi. Kunnanhallitusta, konserniajostoa sekä valtuustoa informoitiin tilivuoden aikana toteutuneesta kehityksestä sekä talouteen liittyvistä epävarmuustekijöistä. 

  • Kunta on varautunut energian hinnan nousuun suojautumalla kiinteillä hintasopimuksilla koko vuoden 2023 ajaksi. Kunta valmistelee toimenpiteitä energian säästämiseksi; toimenpideohjelma valmistuu loka-marraskuussa ja sitä aletaan toteuttamaan välittömästi. Mahdollisiin sähkön käyttökatkoihin varaudutaan lisäämällä varavoimayksiköitä kunnan kannalta kriittisimpiin kohteisiin. Elintarvikkeiden hintojen nousu on huomioitu budjetissa. 

  • Kunta on varautunut koronavaikutusten korjaamisen varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa. Jatkossa asia vaatii hyvää yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa. 

 

Kunnanviraston johto 

Tarkastuslautakunnan suositukset:  

  • Arvioinnin laadun ja tarkkuuden lisäämiseksi olisi toivottavaa, että tilinpäätöksessäkin olisi enemmän esimerkkejä tai viite lisätietoihin.  

  • Jos käytetään geneeristä eli yleistä markkinointia, niin on hyvä varmistaa, että se sisältää erilaisille kohderyhmille jotakin kohdennettua. Kaikille kaikkea ei yleensä ole toimivaa markkinointia. Geneerisellä markkinoinnilla viitattaneen erityisesti joka talouteen jaettavaan asukaslehteen.  

  • Osallistuvaan budjetointiin käytetään tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan suhteellisen paljon aikaa ja vaivaa. Valituksi tulleiden toimintojen loppuunsaattaminen on kuitenkin joskus ollut puutteellista. Lopputoteutus pitää sisällyttää suunnitelmiin. 

Kunnanviraston johdon selvitys: 

  • Markkinoinnin kokonaisuutta johdetaan kokonaisuutena, jossa on huomioitu eri kohderyhmät. Haluamme vahvistaa Tuusulan kuntabrändiä myös kuntatasoisen markkinoinnin keinoin. 

  • Osallistuvaa budjetointia kehitetään saatujen kokemusten ja tutkimuksen pohjalta. Ajatuksena on toteuttaa kuntatasoinen osbu kahden vuoden välein budjetilla 200 000 € (2023-2024). Muutos on kustannusneutraali toteutusten ja niiden kustannusten jakaantuessa kahdelle vuodelle. 

  • Kaikkien äänestyksestä toteutukseen edenneiden projektien toteutusten seurannat ovat avoimesti luettavissa Tuusulan osallistumisalustalla osallistu.tuusula.fi 

 

Yhteisten palveluiden toimialue 

Henkilöstötavoitteet 

Tarkastuslautakunnan suositukset: 

  • Korona-Exit-suunnitelman toteutuksen ja toimivuuden seuranta on tärkeää vielä useita vuosia tästä eteenpäinkin, vaikka itse epidemia laantuisi tai poistuisi kokonaan.  

  • Henkilöstön työhyvinvointia mittaavan pulssikyselyn tulosten yleisarvosana tai arvio on hyvä sisällyttää avaintunnusluku-taulukkoon (indikaattorit). Näin myös tulosten vertailtavuus on mahdollista.  

  • Kunnan tulee varautua uuden osaavan ja pätevän henkilökunnan saamiseen eläkkeelle tai työpaikkaa vaihtavien tilalle. 

Yhteisten palvelujen selvitys: 

  • Tämän hetkisen tiedon mukaan Korona-pandemia jää elämään muiden virusten lailla ja muuntautuu jatkuvasti. Välttämättä 2020-2022 vuosien kaltaista tilannetta ei enää pandemian osalta tule laajemman rokotuskattavuuden ja sairastetun taudin tuoman vastustuskyvyn myötä.  Opituista toimintamalleista, terveysturvallisuudesta ja muista hyvistä käytännöistä tulee säilyttää hyvä dokumentointi, jotta tarvittaessa aiemmin opittuja ja kokeiltuja käytäntöjä voidaan hyödyntää Pandemiasta syntyneitä vaikutuksia kunnan asukkaiden ja henkilöstön hyvinvointiin tulee seurata säännöllisesti (esim. Hyvinvointikertomus) Exit-suunnitelman mukaisilla osa-alueilla myös (Yhteisissä palveluissa kohdennettuasiakastyö ja henkilöstön työhyvinvointi). 

  • Työhyvinvoinnin tilan selvittämiseksi toteutamme Työhyvinvoinnin Pulssi -henkilöstökyselyn kaksi kertaa vuodessa.  Tilannekuvaa seurataan sekä kunnan johtoryhmässä että toimialueiden johtoryhmissä. Saadut vastaukset ohjaavat työhyvinvointitoiminnan suunnittelua. Pulssikyselyssä on vaihtuvia ajankohtaisia teemoja (vuonna 2022 työhyvinvointi ja Osaaminen ja kyvykkyys). Toistuvia indeksikysymyksiä jokaisessa kyselyssä on kaksi ja näitä voidaan seurata säännöllisesti:  

  • Koen työkykyni hyväksi  

  • Aloitan työpäiväni yleensä hyvillä mielin.  

Lisäksi kyselyllä kartoitetaan toistuvasti ns. eNPS-indeksiä, millä kartoitetaan kuinka todennäköisesti vastaaja suosittelisi Tuusulaa työnantajaa tuttavilleen.   

  • Osaavan henkilöstön saatavuuden varmistaminen on strategisen keino-ohjelman Osaaminen ja kyvykkyydet yksi tärkeimmistä tavoitteista. Vuosina 2021-2023 painopisteenä on rekrytointiprosessin ja työnantajakuvan kehittäminen. Vuonna 2022 kunnan rekrytointiprosessi valittiin sisäisen tarkastuksen kohteeksi. Rekrytointiprosessin ja työnantajakuvan kehittämisessä on parhaillaan menossa lukuisia toimenpiteitä, joiden etenemistä seurataan kuukausittain kehittämissalkussa.   

  • Osana talousarviovalmistelua kartoitetaan toimialueiden, palvelualueiden- ja yksiköiden henkilöstötarpeita huomioiden toimintaympäristöstä tulevat muutostarpeet, tulevaisuuden osaamistarpeet sekä eläköitymiset ja muut poistumat tai sisäiset siirrot. Henkilöstöpalvelut koordinoivat henkilöstösuunnitteluprosessia. Vuosina 2022-2023 henkilöstöjohtamisen tavoitteena on kehittää henkilöstösuunnitteluprosessia edelleen siten, että yhteistyö taloussuunnittelun ja henkilöstösuunnittelun kanssa on entistä tiiviimpää. Vuonna 2022 aloitettiin prosessin sähköistäminen. Esihenkilöille on valmisteilla Keudan kanssa yhteistyössä koulutuskokonaisuus, jossa yhtenä tavoitteena on lisätä esihenkilöiden osaamista ennakoivassa henkilöstösuunnittelussa. Koulutus käynnistyy syksyllä 2023. 

Kehittäminen ja tietohallinto 

Tarkastuslautakunnan suositukset: 

  • Erilaiset sähköiset toiminnot ja hallintajärjestelmät ovat lähtökohtaisesti hyviä, jos ne tehostavat prosesseja ja helpottavat asioiden hallintaa. On kuitenkin varmistettava, että näin myös tapahtuu ja että niitä osataan käyttää oikein ja tarkoituksenmukaisesti.  

  • Jatkuva parantaminen on hyvä lähtökohta, mutta se pitäisi jotenkin saattaa arvioitavaksi; millä tavalla toimintaa parannettiin.  

  • Kehittäminen, parantaminen ja uudistaminen, kuten lean-ajattelu, ovat tavoiteltavia asioita, mutta kehityksen arvioimiseksi on mittarointi tarpeen.  

  • Thinking portfolio -hankesalkun luottamushenkilöraporttien käyttöönotto vuoden 2022 aikana, jolloin tavoitteiden arvioinnin seuraaminen helpottuu 

Yhteisten palvelujen selvitys: 

  • Sähköisiä järjestelmiä hankittaessa ja kehittäessä pyritään enenevässä määrin huomioimaan käytettävyys, ja tätä kautta varmistamaan järjestelmien tehokas käyttö. Järjestelmiä kehitettäessä varmistetaan tavoiteltavat hyödyt, jonka jälkeen niiden toteutumista mitataan kehittämismallin mukaisesti erillisellä jälkiseurannalla. Keskitetyn digitalisaation johtamisen kautta pyritään entisestään lisäämään tietojärjestelmien kehittämisen ja käyttöönoton tarkoituksenmukaisuutta.  

  • Kehittämisen ja jatkuvan parantamisen osalta halutaan jatkossakin tukea lean-ajattelua ja ketterää kehittämistä. Tukemalla näiden kehittämismenetelmien käyttöä voidaan osaltaan varmistaa, että kaiken kehittämisen keskiössä on asiakasarvon lisääminen mahdollisimman tehokkain toimin. Kehittämismallin mukaista yksittäisten toteutusten jälkiseurantaa tulee tarkastusvaliokunnan lausuntoon perustuen lisätä, jotta kehittämisen tulokset saadaan paremmin läpinäkyväksi.  

  • Salkunhallinta -järjestelmä on määrä kilpailuttaa vuoden 2023 aikana. Uuden käyttöönotettavan järjestelmän osalta on varmistettava, että raportointi luottamushenkilöille saadaan toimivaksi. Vaihtoehtoisina tapoina tulee pohtia suoraa järjestelmän kautta tehtävää raportointia ja erikseen luottamushenkilöille toimitettavaa raporttia. 

 

Tarkastuslautakunnan erityisiä huomioita Kuntatoimialalta 

Valtuustoaloitteet 

Tarkastuslautakunnan suositukset: 

  • Lautakunta esittää harkittavaksi täsmällisempien määräysten ottamiseksi hallintosääntöön aloitteiden käsittelyajasta, esimerkkinä voi olla Espoon kaupungin ohjeistus, jossa käsittelyaika on määritetty kuudeksi kuukaudeksi. 

  • Aloitteita tulee käsitellä tasapuolisesti ja ripeästi aloitteen sisällöstä huolimatta. 

  • kunnan sivuilla olevaa aloitteiden hakukoneen toimivuutta on syytä parantaa aloitteiden löytämiseksi. 

  • Lautakuntien rooli aloitteisiin vastaamisessa on keskeinen 

Kuntatoimialan selvitys: 

  • Valtuutettujen tekemien aloitteiden käsittelyssä noudatettavat menettelytavat on määritelty hallintosäännön 99 §:ssä. Kyseinen hallintosäännön kohta on Kuntaliiton hallintosääntömallin mukainen. Aloitteiden käsittelyssä noudatetaan hyvän hallinnon perusteita (ml. tasapuolisuus ja käsittelyn joutuisuus).   

  • Kunnan sivuilla oleva lista valtuustoaloitteista päivitetään ajantasaiseksi jokaisen valtuuston kokouksen jälkeen. Suunniteltujen vuoden 2023 vuositavoitteiden mukaisesti kunnan verkkosivustoja ollaan uusimassa, jolloin eri toimintojen käytettävyyttä pystytään samassa yhteydessä parantamaan. 

Viranhaltijapäätösten, hankintapäätösten julkisuus ja tiedot hankinnoista 

Tarkastuslautakunnan suositukset: 

  • Kehotamme kunnanhallitusta kiinnittämään huomionsa viranhaltijapäätösten julkisuuden parantamiseen siten, että nämä päätökset ovat joko pysyvästi tai muutaman vuoden ajan kunnan julkisilla sivuilla näkyvillä, samaten niiden liitteet. 

  • Hankintojen kautta saadut selvitykset asetetaan nähtäväksi ja saavutettaviksi kunnan julkisille sivuille, mukana myös riittävän hyvä hakukone. 

  • Hankintajärjestelmän kehittäminen siten, että sieltä tarvittaessa järjestelmän käyttäjän on mahdollista saada tietoja eri hakukriteerein. 

  • Huomion kiinnittäminen hankintapäätöksissä olevan salassapitoajan jälkeen tehtävään hankintapäätösten liitteineen julkistamiseen. 

Kuntatoimialan selvitys: 

  • Kuntalain 140 § 2 momentin mukaan “Kunnan ja kuntayhtymän muun kuin 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen pöytäkirja pidetään vastaavasti yleisesti nähtävänä, jos asianomainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi.” Kunnanhallitus on päättänyt 25.11.2019, että verkkosivuilla julkaistaan viranhaltijapäätökset, joissa kuntalaisilla on muutoksenhakuoikeus tai joita koskee erityinen tiedottamisintressi, oikaisuvaatimus- tai valitusajan.   

  • Viranhaltijapäätösten (ml. hankintapäätökset) julkisuuteen liittyvää juridiikkaa ja kunnan sivuille tehtävän julkaisun teknistä puolta (CaseM) on koulutettu viranhaltijoille syksyn aikana kahdessa koulutustilaisuudessa käytäntöjen yhtenäistämiseksi.   

  • Kunnan verkkosivuilla julkaistaan vuosittainen hankintasuunnitelma sekä ostolaskutiedot. Kunnan verkkosivuille tullaan julkaisemaan pidemmän aikavälin hankintasuunnitelma/kalenteri, joka on tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa. 

 

Rykmentinpuiston taideohjelman taideraha 

Tarkastuslautakunnan suositukset: 

  • Lisäksi tarkastuslautakunta toteaa, että valtuuston päätöksiä on noudatettava ja kunnioitettava kaikessa kunnan toiminnassa. Mikäli valtuuston päätös on tulkinnanvarainen, päätöksen tulkinta on erikseen dokumentoitava. Mikäli tulkintaan sisältyy perusteltua epäselvyyttä valtuuston päätöksen tarkoituksesta, on asia vietävä uudelleen valtuustoon päätettäväksi. 

Kuntatoimialan selvitys: 

  • Rykmentinpuiston taideohjelman rahoituksessa on toimittu valtuuston päätösten mukaisesti. 

 

Sivistyksen toimialue 

Kasvatus-​ ja sivistyslautakunta 

Tarkastuslautakunnan suositukset:  

  • Oppilashuollon ongelmiin tulee puuttua viipymättä.  

  • Henkilöstön hyvinvointiin tähtäävien suunnitelmien edistämistä lyhyellä aikavälillä suositellaan.  

  • Tavoitteet liikunta- ja harrastusmahdollisuuksien parantamiseksi tulisi ottaa käsittelyyn.  

  • Palveluverkkouudistuksen pysyminen aikataulussa ja budjetissa; jatkuva yhteistyö teknisen puolen kanssa on tärkeää, jotta enemmiltä viivästyksiltä pystytään välttymään. Budjetin toteutumisen tehostettu seuranta johtuen kohonneista kustannuksista mm. rakentamisessa sekä rakennustarvikkeissa on toivottavaa.  

  • Suositellaan uudistusten tarkempaa ja käytännönläheisempää analysointia ennen käyttöönottoa. 

 
Kasvatus-​ ja sivistyslautakunnan selvitys:  

Sivistyksen toimialue kiittää tarkastuslautakuntaa hyvistä huomioista vuoden 2021 toimintaa koskien. Nostatte esille keskeisiä henkilöstöön ja lapsiin ja nuoriin sekä palveluverkkoon liittyviä kysymyksiä.   

 

Henkilöstö  

Tarkastuslautakunnan suositus: Henkilöstön hyvinvointiin tähtäävien suunnitelmien edistämistä lyhyellä aikavälillä suositellaan.   

Toimialueen selvitys:   

Sivistyksen toimialue jakaa tarkastuslautakunnan näkemyksen henkilöstön hyvinvoinnin edistämisestä. Korona-ajan jälkeinen yhteisöllisyyden palauttaminen niin kouluissa kuin päiväkodeissa tukee myös hyvinvoinnin edistämistä. Varhaiskasvatuksessa edistetään yhdessä johtajien ja henkilöstön kanssa työhyvinvointia koronan jälkeisenä aikana ja selvitetään yhdessä hr:n kanssa lisääntyneiden poissaolojen juurisyitä. Taukojen pitämättömyys työpäivän aikana on yksi keskeinen Pulssi-kyselyn löydös, johon on syytä keskittyä alkavan kauden aikana ja lisätä työstä palautumista myös työpäivän aikana. Henkilöstön saatavuushaasteet tuntuvat lapsiryhmissä työskentelevien arjessa. Työkavereiden vaihtuvuus lisää työkuormitusta ja vaikeuttaa työn tavoitteiden toteuttamista. Sijaisten hankkiminen kuormittaa erityisesti päiväkodinjohtajia ja lisää tarvetta arvioida työn riskejä päivittäin. Koulut tekevät suunnitelmia hyvinvoinnin edistämiseksi osana lukuvuosisuunnitelmiaan sekä henkilöstön pulssi-kyselyn toimenpide-ehdotuksia.  

Henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen kehitetään toimia koko kunnan tasolla työhyvinvointiryhmässä. Henkilöstöpalveluissa hyvinvoinnin seuraamiseen on kehitetty pulssi-kysely, jonka kautta esihenkilöt saavat tietoa henkilöstön työhyvinvoinnin kokemuksista monta kertaa vuodessa ja edistävät työhyvinvointitoimia yhdessä henkilöstön kanssa. Sivistyksen toimialueella on lähdetty työstämään esihenkilöiden hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä yhdessä kaikkien esihenkilöiden kanssa.  

 

Koulukuljetusperiaatteet ja Koululiitu-sovellus  

Tarkastuslautakunnan suositus: Suositellaan uudistusten tarkempaa ja käytännönläheisempää analysointia ennen käyttöönottoa.  

Toimialueen selvitys:   

Koulukuljetusperiaatteiden osalta Koululiitun käyttöä jatketaan apuna koulumatkojen vaarallisuuden määrittelyssä. Koulukuljetusperiaatteita ja Koululiitua koskevat aloitevastaukset hyväksyttiin valtuustossa 20.6.2022.   

 

Oppilashuollon ongelmat  

Tarkastuslautakunnan suositus: Oppilashuollon ongelmiin tulee puuttua viipymättä.  

Toimialueen selvitys:   

Sivistyksen toimialueella jaetaan tarkastuslautakunnan huoli oppilashuollollisten palveluiden saatavuudesta ja riittävyydestä. Oppilashuollon henkilöstö siirtyy 1.1.2023 alkaen hyvinvointialueelle ja on erityisen tärkeää sopia tehtävänkuvista ja prosesseista vastaanottavan organisaation kanssa. Siirtymän valmistelua tehdään yhteistyössä Keusoten ja muiden hyvinvointialueelle siirtyvien kuntien kanssa. Osana valmistelua henkilöstölle on säännölliset, noin kerran kuukaudessa tapahtuvat, Keusoten vetämät infotilaisuudet. Näiden infotilaisuuksien lisäksi tehdään kuntakohtaista ja alueellista yhteistyötä jo olemassa olevien rakenteiden ja yhteisten toimintakäytänteiden kartoittamiseksi. Siirtyvälle henkilöstölle järjestettiin kesäkuussa yhteinen tilaisuus Hyvinkäällä. Tilaisuudessa oli paikalla kaikista kunnista siirtyvä henkilöstö ja Hyvinvointialueen edustus. Keskeistä on lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, ja tätä edistämme alueellisena yhteistyönä valtakunnallista kehittämisrahoitusta saavissa hankkeissa Kaikille yhteinen varhaiskasvatus, Kaikille yhteinen koulu, Sitouttava kouluyhteisötyö ja Opinto-ohjauksen kehittäminen. Hankkeissa luodaan yhteisiä toimintamalleja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi kasvatus- ja sivistyslautakunta teki kannanoton Keusotelle perhepalvelujen saatavuuden parantamiseksi toukokuun lautakunnan kokouksessa.   

 

Strategian toteuttaminen  

Tarkastuslautakunnan suositus: Tavoitteet liikunta- ja harrastusmahdollisuuksien parantamiseksi tulisi ottaa käsittelyyn.  

Toimialueen selvitys:   

Harrastus- ja liikuntatavoitteiden osalta lasten ja nuorten kerhotoiminnan kehittäminen jatkuu ilman rajoituksia tulevana lukuvuotena, ja kerhotoiminnan kehittämiseen on palkattu hankekoordinaattori. Kerhotoiminnan kehittämisessä tehdään aktiivista yhteistyötä seurojen ja yhdistysten kanssa. Tavoite koulupäivän yhteydessä kehitettävästä kerho- ja harrastustoiminnasta on kirjattu sivistyksen toimialueen kehittämissuunnitelmaan.   

 

Talouden toteuttaminen  

Tarkastuslautakunnan suositus: Palveluverkkouudistuksen pysyminen aikataulussa ja budjetissa; jatkuva yhteistyö teknisen puolen kanssa on tärkeää, jotta enemmiltä viivästyksiltä pystytään välttymään. Budjetin toteutumisen tehostettu seuranta johtuen kohonneista kustannuksista mm. rakentamisessa sekä rakennustarvikkeissa on toivottavaa.  

Toimialueen selvitys:   

Palveluverkkouudistuksen eteneminen aikataulussa on sivistyksen toimialueelle keskeinen tavoite. Se vahvistaa kunnan veto- ja pitovoimaa niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessakin. Sivistyksen ja kasvun ja ympäristön yhteistyö on tiivistä sekä palveluverkon kokonaisuuden että yksittäisten hankkeiden edistämisessä.  Yhteistyössä keskeistä tällä hetkellä ja tulevaisuudessa on myös kalustukseen ja AV- ja ICT-laitteiden hankintaan tarvittava osaaminen ja resurssi.   

Palveluverkon yhteistyörakenteet mahdollistavat ja myös vaativat paljon aikaa. Palveluverkkouudistuksen osalta kustannusten nousun lisäksi haaste on sivistyksen henkilöstöresurssi, jossa ei ole huomioitu riittävästi palveluverkon mukanaan tuomaa lisätyötä. Pyrimme suunnittelemaan sekä hallinnossa työskentelevien että yksiköiden esihenkilöiden ja henkilöstön työaikaa palveluverkon edistämisen vaatimalla tavalla.  

Sivistyksen toimialue on aktiivisesti mukana kuntakohtaisessa sisäilmatyöryhmässä. Sekä kuntatyöryhmä että kohdekohtaiset sisäilmaryhmät toimivat säännöllisesti. Sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen korjausten eteneminen on olennaista, jotta onnistumme palveluverkon toteuttamisessa kokonaisuudessaan.  

 
Kulttuuri-​ ja vapaa-​aikalautakunta 

Tarkastuslautakunnan suositukset: 

  • Koulunuorisotyön mallia tulee jatkossa kehittää oppilaiden kanssa.  

  • Tulevien investointien lähtökohtina tulee olla mm. kestävä kehitys, yhteisöllisyys sekä monikulttuurisuus.   

  • Virkistys- ja liikunta-alueiden toteutuksessa ja hoidossa on kiinnitettävä Tuusulan eri alueiden, niin uusien kuin vanhojenkin, tasapuoliseen ja tasalaatuiseen huomioimiseen.  

  • Verkkotilaisuuksien järjestämistä kannattaa jatkaa myös pandemian jälkeen.  

  • Kysyntä lähitilaisuuksille tulee kasvamaan pandemian jälkeen, tätä kannattaa ottaa huomioon toimintasuunnitelman laatimisessa.   

  • Henkilökunta joutui kokemaan uusia työhaasteita pandemian aikana, kannattaa kiinnittää huomiota henkilökunnan hyvinvointiin jatkossakin.   

  • Miettiä Tuusulan brändin vahvistamisen mahdollisuuksia kuntien välisen yhteistyön ja kansainvälisen toiminnan kautta 
      

Kulttuuri-​ ja vapaa-​aikalautakunnan selvitys: 

Sivistyksen toimialue kiittää tarkastuslautakuntaa hyvistä huomioista. Olemme samaa mieltä tarkastuslautakunnan kanssa siitä, että toimialueella on onnistuttu edistämään palveluiden saavutettavuutta ja luomaan uudenlaisia toimintamalleja kulttuuriin ja liikuntaan ja virkistäytymiseen eri puolille kuntaa.   

Koronapandemiasta johtuvien rajoitusten poistuminen on näkynyt asiakasmäärissä sekä kulttuuri- että liikuntapalveluissa. Asiakkaat ovat palanneet palveluiden pariin aktiivisesti. Kellokosken omatoimikirjasto on otettu hyvin vastaan. Se on parantanut alueen asukkaiden kirjastopalveluiden saavutettavuutta merkittävästi.  

Yhteistyö kulttuuripalveluiden tuottamisessa naapurikuntien kanssa on aktiivista ja lisää koko alueen näkyvyyttä.   

Tarkastuslautakunnan huomiot löytävät vapaa-ajan palvelualueen toiminnasta ja kehityksestä oleellisia asioita. Koulunuorisotyön lisääminen ja kehittäminen edistää ikäluokkien parempaa tuntemusta ja edesauttaa yhteistyötä kouluympäristössä. Tämä otetaan huomioon mm. henkilöstösuunnitelmassa, koulutuksessa, palveluiden suunnittelussa ja seurannassa. Henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen kehitetään toimia koko kunnan tasolla työhyvinvointiryhmässä. Henkilöstöpalveluissa hyvinvoinnin seuraamiseen on kehitetty pulssi-kysely, jonka kautta esihenkilöt saavat tietoa henkilöstön työhyvinvoinnin kokemuksista monta kertaa vuodessa ja edistävät työhyvinvointitoimia yhdessä henkilöstön kanssa. Sivistyksen toimialueella on lähdetty työstämään esihenkilöiden hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä yhdessä kaikkien esihenkilöiden kanssa.  

Palveluverkon kehittäminen ja uudet olosuhteet tarkoittavat myös palveluiden kehittämistä ja nykyisten tilojen ja harrastuspaikkojen käyttöasteen lisäämistä, jatkossa entistä enemmän kestävän kehityksen näkökulmasta.  

Resurssien kohdentamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monipuolinen yhteistyö lisääntyy ja parantaa mahdollisuuksia onnistua tiukkenevassa taloustilanteessa. Kuntalaisten ja yhteisöjen uudet palvelutarpeet ja matkailun mahdollisuudet synnyttävät uusia tapoja parantaa vapaa-ajan palvelutoimintaa mutta myös matkailun näkymiä. 

 
Kasvun ja ympäristön toimialue 

Kuntakehityslautakunta 

Tarkastuslautakunnan suositukset: 

  • Palveluverkkouudistus on sitonut ja sitoo jatkossakin kunnan asiantuntijoiden työresursseja. Tähän tarkastuslautakunta suosittelee mietittäväksi keinoja ammattitaitoisen työvoimaan saamiseksi ja pitämiseksi. 

  • Tarkastuslautakunta suosittelee töiden priorisointeja siltä varalta, ettei kaikkea suunniteltua ehditä tehdä aikataulutetusti. 

  • Asuinrakentaminen on keskittynyt tietyille alueille Tuusulassa. Lautakunta suosittelee, että pormestariohjelman mukaisesti koko Tuusula, niin kuntakeskukset kuin haja-asutusalueet pidetään tasapuolisemmin ja paremmin mukana suunnittelussa, kehityksessä ja kasvussa.  

  • Kunta varautuu pientalotonttien voimakkaampaan kaavoittamiseen vastaamaan kysyntään ja toisaalta arvioimaan Rykmentinpuiston suunnitelmien vastaavuutta muuttuneessa kysyntätilanteessa 

 
Kuntakehityslautakunnan selvitys: 

Palveluverkkouudistus on sitonut ja sitoo jatkossakin kunnan asiantuntijoiden työresursseja. Tarkastuslautakunta suosittelee mietittäväksi keinoja ammattitaitoisen työvoiman saamiseksi ja pitämiseksi. 

 Selvitys:  

  • Tarkastuslautakunta kiinnittää rekrytoinnissa huomion oikeaan asiaan. Lisäksi palveluverkkouudistuksessa olisi pitänyt kiinnittää huomiota myös hankkeiden aikataulukseen ja hankkeisiin tarvittavien henkilöiden resursseihin ottaa uusia tehtäviä vastaan. On syntynyt vaikutelma, että palveluverkkouudistusta ja sen aikataulua laadittaessa on jokaista hanketta tarkasteltu omana erillisenä hankkeenaan unohtaen, että samat viranhaltijat on jo sitoutettu tai joudutaan sitouttamaan myös muihin palveluverkkouudistuksen hankkeisiin, ja lisäksi heidän on vastattava palveluyksiköidensä muista hankkeista, joilla ei ole kytköksiä palveluverkkoon. 

  

Tarkastuslautakunta suosittelee töiden priorisointeja siltä varalta, ettei kaikkea suunniteltua ehditä tehdä aikataulutetusti. 

Selvitys:  

  • Tarkastuslautakunta kiinnittää huomion oikeaan asiaan. Kunnasta puuttuu kyky ja halu priorisoida tuotantotoimintaansa sisäisten ja ulkoisten olosuhdemuutosten vaatimalla tavalla. 

  

Asuinrakentaminen on keskittynyt tietyille alueille Tuusulassa. Lautakunta suosittelee, että pormestariohjelman mukaisesti koko Tuusula, niin kuntakeskukset kuin haja-asutusalueet pidetään tasapuolisemmin ja paremmin mukana suunnittelussa, kehityksessä ja kasvussa. 

Selvitys: 

  • Kaavoitussuunnitelmassa 2021-24 on asemakaavatöitä merkitty joka taajamaan. Töiden määrään kussakin taajamassa vaikuttaa olemassa oleva kaavavaranto ja tonttien kysyntä. MRL ohjaa rakentamista haja-asutusalueella. Tuusulassa asemakaava-alueiden ulkopuoliset alueet ovat suunnittelutarvealuetta, jolloin rakentamisen edellytykset näillä alueilla tutkitaan suunnittelutarveharkinnassa. Maanomistajilla on mahdollisuus hakea rakentamistaan maille ja ne käsitellään kaikki, sillä viranomaisella on ratkaisuvelvoite. Haja-asutusalueiden suunnittelutarveratkaisujen valmisteluun oli vuonna 2021 kohdistettu yksi henkilötyövuosi ja päätöksiä tehtiin 52, joista 4 kielteistä.  

  

Kunta varautuu pientalotonttien voimakkaampaan kaavoittamiseen vastaamaan kysyntään ja toisaalta arvioimaan Rykmentinpuiston suunnitelmien vastaavuutta muuttuneessa kysyntätilanteessa. 

 Selvitys: 

  • Asuntoalueiden kaavoituksen ja kaavavarannon osalta pyritään varmistamaan, että Tuusulassa on monipuolisesti asuntovaihtoehtoja useiksi vuosiksi eteenpäin. Tavoitteena on, että kaikissa taajamissa on asumisentonttivarantoa eri tarpeisiin: pientalo- ja erillispientalotontteja ja tehokkaampia kerrostalotontteja ja sekoittuneita kortteleita. Viime vuodet ovat olleet voimakkaan rakentamisen aikaa ja se on johtanut etenkin erillispientalotonttivarannon merkittävään vähenemiseen Etelä-Tuusulassa. Tämä johdossa kaavoitussuunnitelmassa 2023-26 on panostettu uusien pientaloalueiden kaavoittamiseen. Vaikka lähitulevaisuuden painotus on erillispientalo- ja pientalotonttien määrän lisäämisessä, sen ei tulisi tapahtua muiden asuntotyyppien kustannuksella. Muun muassa väestön vanheneminen ja asuntokuntien pienentyminen perustelevat myös tehokkaimpien asuntotonttien varannon säilyttämistä tulevaisuudessa. 

 
Tekninen lautakunta 

Tarkastuslautakunnan suositukset: 

  • Niukoilla resursseilla toimittaessa on selkiytettävä työrooleja, vastuunottoon ja johdonmukaiseen johtamiseen koko johtamisketjussa, ja töiden laaja-alaiseen priorisointiin, ja valvontaan.  

  • Omien rekrytointien jatkamista resurssipulan paikkaamiseksi, ja konsulttien käytön vähentämiseksi. 

  • Ammattitaitoisen ylläpitohenkilöstön hyvään johtamiseen ja töiden organisointiin ja suunnitelmallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Laadun valvontaan on näissä tapauksissa kiinnitettävä erityisen suurta huomiota.  

  • Resurssivajeen paikkaamiseen on aktiivisesti kiinnitettävä huomiota. 

  • Ulkopuolisten asiantuntijoiden / konsulttien käyttöä kannattaa käyttää harkiten, ja erityisesti uusien rakennusaikaisten töiden laadunvalvontaan ja kustannusseurantaan, täytyy kiinnittää huomiota 

 
Teknisen lautakunnan selvitys: 

Yhdyskuntatekniikka 

Niukoilla resursseilla on selkiytettävä työrooleja; vastuunottoon ja johdonmukaiseen johtamiseen koko johtamisketjussa sekä töiden laaja-alaiseen priorisointiin ja valvontaan.   

Selvitys:  

  • Työntekijöille on laadittu työnkuvaukset ja niitä on tarpeen mukaan päivitetty yhdessä työntekijöiden kanssa. Tyhjentävästi työnkuvausta ei luonnollisestikaan pystytä laatimaan, mutta pääpiirteittäin viran- ja toimenkuvat ovat selkeät. Lisäksi kehityskeskusteluissa käydään säännöllisesti mm. työtehtävät ja roolit läpi. On kuitenkin mahdollista, että työtehtävien rooleissa on muutaman viime vuoden aikana ollut joillakin tahoilla epäselvyyttä johtuen siitä, että työntekijät ovat joutuneet sijaistamaan osin pitkiäkin aikoja alaisiaan, kollegoitaan tai esimiehiään, ja samanaikaisesti on pitänyt vastata myös omista töistä. Kun samanaikaisesti henkilökunta on nuorentunut, ts. kokemusvuodet ovat pienet ja kollegiaalinen tai esimiestuki on puuttunut, ja etätyöskentelyn määrä kasvanut, ovat olosuhteet olleet suotuisia tilanteille, jossa roolit ja vastuut varsinkaan nuoremmilla työntekijöillä eivät ole olleet täysin selvät ja työnohjaus ei ole ollut tehokkainta mahdollista. Tilannetta vaikeuttaa edelleen se, että yhdyskuntatekniikka on hajasijoitettu kolmeen eri työpisteeseen (Sahankulma, varikko, vanha apteekki). Tavoitteena ja toiveena yhdyskuntatekniikalla onkin, että uuden varikon yhteydessä koko palvelualue on saman katon alla. Hajautettu malli, jossa osa yhdyskuntatekniikasta istuisi edelleen uudessa palvelukeskuksessa ja osa uudella varikolla, ei tue tehokasta työnohjausta, toimintatapojen kehittämistä, tiedon siirtoa eikä uusien henkilöiden perehdyttämistä. Yhdyskuntatekniikan palveluyksiköllä ei käytännössä ole valtuuksia priorisoida hankkeita vaan hankkeiden aikataulutukset tulevat pääosin muualta. 

  

Tarkastuslautakunta suosittelee töiden priorisointeja siltä varalta, ettei kaikkea suunniteltua ehditä tehdä aikataulutetusti. 

Selvitys:  

  • Tarkastuslautakunta kiinnittää huomion oikeaan asiaan. Vertailulaskelmien mukaan konsulttien käyttö maksaa tapauksesta riippuen 2…3 kertaa enemmän kuin jos työ tehtäisiin omana työnä. Omien resurssien lisäksi myös hankkeiden aikatalutuksiin tulee kiinnittää huomiota ja saattaa ne realistisiksi. Konsulteillakaan ei ole käytettävissä resursseja äärettömästi: yhteen hankkeeseen saatiin vain yksi tarjous ja toiseen ei yhtään. Syyksi ilmoitettiin aikataulu suhteessa tehtävien laajuuteen.  

 Tilapalvelut 

Ammattitaitoisen ylläpitohenkilöstön hyvään johtamiseen ja töiden organisointiin sekä suunnitelmallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Laadun valvontaan on näissä tapauksissa kiinnitettävä erityisen suurta huomiota. 

Selvitys: 

  • Tilapalveluiden henkilöresurssivajeesta ja puutteellisista työkaluista johtuen ostopalveluihin on jouduttu tukeutumaan rakennushankkeiden johtamisessa, rakennustöiden laadunvalvonnassa sekä kustannusten seurannassa. Tämä tulee osaltaan nostamaan rakentamisen kokonaiskustannuksia,  resurssivaje aiheuttaa riskin palveluverkon aikataulun toteutukselle. 

Resurssivajeen paikkaamiseen on aktiivisesti kiinnitettävä huomiota. 

Selvitys: 

  • Tilapalvelut on jalostanut työtapojaan ja omaksunut ammattimaisen rakennuttajaorganisaation toimintamalleja. Tämä näkyy rakennushankkeiden selkeämpinä läpivienteinä, asiakkaidemme parempana palveluna, ja jopa kansallisen tason merkittävinä tunnustuksina (Monio vuoden työmaa, MW ehdolla vuoden Puupalkinnon saajaksi). Ohuen organisaation ongelma on nyt ja jatkossa yllättävät poissaolot ja sijaisukset, jolloin Tilapalvelut ei kykene hoitamaan velvoitteitaan. 

Ulkopuolisia asiantuntijoita / konsultteja kannattaa käyttää harkiten. Erityisesti uusien rakennusaikaisten töiden laadunvalvontaan ja kustannusseurantaan täytyy kiinnittää huomiota. 

Selvitys: 

  • Palveluverkon uusien kohteiden toteuttaminen on konsulttivetoista, koska Tuusulan kunnan ei ole järkevä palkata tarvittavaa työvoimaa hetkellisen rakentamisen piikin vuoksi. Tulevat kohteet ovat toteutustavoiltaan enemmän konsulttivetoisia, mikä tukee ja mahdollistaa kunnianhimoiset aikataulu- ja laatutavoitteet. 

 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta 

Tarkastuslautakunnan suositukset: 

  • Henkilöstön työhyvinvointiin ja näin vaihtuvuuden ennaltaehkäisyyn on syytä panostaa entistä enemmän. 

  • Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi on kyselyiden mukaan vaakalaudalla ja vaatii lisäresursointia. 

  • Edeltäjänsä tavoin tarkastuslautakunta suosittelee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnalle oman vuosittaisen toimintakertomuksen laatimista. Tämä voisi osaltaan selkeyttää paitsi lautakunnan työtä, myös lisätä avoimuutta kuntalaisten suuntaan. 
      

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan selvitys: 

  • Osallisuus- ja hyte-työn resursointi kunnassa edellyttää tarkastelua. Hyte-lautakunta on talousarvioesityksessään vuodelle 2023 esittänyt vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin tehtävän perustamista vuosille 2023-2024 (perintöraha) 

  • Henkilöstön työhyvinvointiin tullaan panostamaan entistä enemmän ja hyvinvoinnin kehittymistä seurataan säännöllisesti 

  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan toimintakertomus on nykyisellään osa kuntatoimialan toimintakertomusta. Tarkastuslautakunnan suositus oman vuosittaisen toimintakertomuksen laatimisesta tullaan käymään läpi talouspalveluiden kanssa tarkoituksenmukaisimman ratkaisun löytämiseksi. 

  • Dialogisuuden lisäämistä on jatkettu vuoden 2022 aikana ja sitä tullaan jatkamaan myös vuoden 2023 aikana. 

  • Talkooprosessien markkinointia ja viestintää tullaan kehittämään suosituksen pohjalta. 

 
 

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 

Tarkastuslautakunnan suositukset: 

  • Pandemialla on ollut iso negatiivinen vaikutus kaikkien kuntien henkilöstöön. Vaikka Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksella on ihan omat tavoitteet, silti kannattaa panostaa henkilöstön hyvinvointiin.  

  • Miettiä keinoja asukkaiden osallistumisen nostamiseen yhteisiin ympäristöasioihin seuraavana toimintavuonna.  

  • Miettiä palveluiden vaikuttavuuden mittaamista jatkossa.  

  • Panostaa varahenkilöstö- ja sijaishenkilöstöjärjestelmän kehitykseen. 

 

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan selvitys: 

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta yhtyy tarkastuslautakunnan suosituksiin kaikkien asiakohtien osalta. Seuraavassa on selostettu ympäristökeskuksen toimia asiassa. 

Henkilöstön hyvinvointiin panostaminen 

Ympäristökeskuksen henkilöstöllä oli koko kunnan tavoin keväällä 2022 mahdollista vastata työhyvinvointia käsittelevään Kompassi-henkilöstötutkimukseen. Ympäristökeskuksesta saatiin 30 vastausta eli vastausprosentti oli noin 61 %. Kyselyn perusteella ympäristökeskuksen henkilöstön työhyvinvointi on pääasiassa hyvällä tasolla. Henkilöstö poimi tuloksistamme vahvuuksiksemme erityisesti työn itsenäisyyden ja joustavuuden, selkeät työpaikan pelisäännöt, hyvät työvälineet ja hyvän työilmapiirin. Kehittämiskohteina nousivat esiin yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääminen yksiköiden välillä ja esiin nousevien epäkohtien käsitteleminen aikaisessa vaiheessa ja näihin tullaan ympäristökeskuksen toiminnassa erityisesti panostamaan.  

Asukkaiden osallistaminen yhteisiin ympäristöasioihin 

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus osallistaa asukkaita erityisesti ympäristönsuojelun hankkeissa. Esimerkiksi järvikunnostuksissa asukas- ja maanomistajayhteistyö on tärkeä osa toimintaa. Lisäksi ympäristönsuojelun palveluyksikkö tukee kuntia niiden asukasyhteistyössä esimerkiksi metsäsuunnittelussa, luonnonhoidossa ja vieraslajien torjunnassa Vuosille 2023–24 suunnitellaan yhdessä sopijakuntien kanssa hanketta, jossa talkoilla ja opastuksella kannustetaan asukkaita haitallisten vieraslajien torjuntaan. Hankkeeseen on mahdollista saada myös ulkopuolista rahoitusta. Yleisesti ottaen kustannukset asukasyhteistyöstä kohdistuvat aina siihen sopijakuntaan, jonka alueella toimitaan, joten on myös kuntien rahoitushalukkuudesta kiinni, miten paljon toimintaa voidaan järjestää. 

Palveluiden vaikuttavuuden mittaaminen 

Ympäristökeskuksen strategiakausi on päättymässä vuonna 2023 ja ensi vuonna laaditaan uusi strateginen tavoiteohjelma kaudelle 2024–27. Tavoiteohjelmaa laadittaessa on mahdollisuus pohtia keinoja palveluiden vaikuttavuuden mittaamiseen. 

Vara- ja sijaishenkilöstöjärjestelmän kehittäminen 

Ympäristökeskuksen taloussuunnitelman riskiarviossa tiedon ja osaamisen siirtäminen ja jakaminen ympäristökeskuksessa on tunnistettu toiminnalliseksi riskiksi ja siten kehittämiskohteeksi. Tavoitteena on, että kaikissa palveluyksiköissä kriittisiä tehtäviä pystyy suorittamaan aina vähintään kaksi, mieluummin kolme henkilöä. Näin minimoidaan toiminnalliset riskit ja pystytään varautumaan myös koronavirusepidemian uusiutumiseen tai muuhun vastaavaan pitkäaikaiseen häiriötilanteeseen. 

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta kiittää tarkastuslautakuntaa hyvästä työstä. 

 
Tuusulan Vesihuoltoliikelaitos (Tuusulan Vesi) 

Tarkastuslautakunnan suositukset: 

  • Vesi ja viemäriverkoston saneeraukseen ennakoivasti tulee kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota, jotta riskien toteutumiselta vältyttäisiin. Tämä vaikuttaa myös suoraan vahinkojen kustannuksiin. 

  • Suositellaan henkilöstön osaamisen ja työtehtävien hajauttamista useammalle henkilölle. Tällä on myös merkitystä työn mielekkyydelle ja jatkuvuudelle 
     

Tuusulan Veden selvitys: 

Tuusulan vesihuoltoliikelaitos on samaa mieltä tarkastuslautakunnan suositusten kanssa. Tarkastuslautakunnan johtopäätökset ja suositukset ovat tarkkanäköisiä ja tärkeisiin asioihin keskittyviä. Liikelaitos on laatinut saneerauksen 5-vuotisohjelman, jota päivitetään vähintään kerran vuodessa. Saneerausohjelmasssa on esitetty jokaiselle vuodelle muutamat pääkohteet, joiden lisäksi tulevat akuutit saneerauskohteet. Näin vähennämme verkostoihin ja jätevesipumppaamoihin kohdistuvia rikkoutumis- ja vuotovahinkoja. 

Tiedostamme nämä vähäisestä henkilökunnasta johtuvat riskit varsin hyvin. Työtehtävien ja osaamisen hajauttamista olemme jo toteuttaneet omien resurssien puitteissa mm. tarkennamme ja tarvittaessa muutamme tehtäväkuvaa ja osaamis/koulutuspohjaa täyttäessä vanhoja työsuhteita. Ensivuodelle tulemme esittämään uutta työtehtävää jätevesipumppaamon ylläpitoon, mikä hoidetaan tällä hetkellä vain yhden miehen voimin. Lisäksi meillä on mietittynä rakentamisen ja valvonnan puolelle lisäresurssitarve vuodelle 2024. Samalla tiedostamme, jotta pienessä organisaatiossa ei voi olla kaikille tehtäville varahenkilöä. Pyrimme priorisoimaan tärkeimmät tehtävät ja keskittämään niille lisäresursseja. Jatkamme myös työntekijöiden kouluttamista kriittisen osaamisen alueille esim. työnjohtoon, projektien johtamiseen ja valvontaan. 

 

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • antaa valtuustolle tiedoksi selostusosassa annetut vastaukset v. 2021 arviointikertomukseen
  • ehdottaa valtuustolle, että
     

VALTUUSTO päättää

  • merkitä tiedoksi vuoden 2021 arviointikertomukseen annetut vastaukset.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • merkitä tiedoksi vuoden 2021 arviointikertomukseen annetut vastaukset.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Ehdotus

Tarkastuslautakunta päättää

  • keskustella tarkastuslautakunnan näkemyksistä saatuihin arviointikertomuksen vastauksiin
  • mahdollisista jatkotoimista
  • miettiä mahdollisia tapoja kehittää toimintaa kokonaisuudessaan arviointikertomuksen hyödyntämiseen liittyen.

Päätös

Tarkastuslautakunta

  • keskusteli tarkastuslautakunnan näkemyksistä saatuihin arviointikertomuksen vastauksiin
  • päätti jatkaa vastauksien arviointia.

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.