Konsernijaosto, kokous 26.9.2022

Perustelut

Toimintaympäristön kehitys
Vuonna 2021 Suomen talous kasvoi 3,5 % ja saavutti koronaa edeltäneen tasonsa. Alkuvuoden 2022 aikana työllisyys nousi ennätyksellisen korkeaksi. Kuluttajien ja yritysten usko tulevaisuuteen oli vahva. Verotulojen kehitys oli hyvää. Talouden kuva muuttui, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. 

On ilmeistä, että kuluvana vuonna talous kasvaa selvästi aiemmin arvioitua hitaammin Euroopassa ja Suomessa. Valtiovarainministeriö arvioi, että Suomen kokonaistuotanto kasvaa keskimäärin 1,5 % ja inflaatio kiihtyy yli 4 prosenttiin. Ukrainan sota on vaikuttanut talouteen vuoden toisesta neljänneksestä lähtien. Talouden ennustetaan toipuvan loppuvuoden aikana. Arvio perustuu oletukseen, että sota ei laajene Ukrainan ulkopuolelle ja pakotteet, joita länsimaat ovat asettaneet Venäjälle ja Venäjä länsimaille, pysyvät voimassa pitkään. Jos sota tai pakotteet laajenevat, häiriöt Euroopan ja Suomen taloudessa voimistuvat.

Sodan vaikutukset lisäävät painetta julkiseen talouteen, kun talouden ja työllisyyden kasvu hidastuu ja työttömyys alenee hitaammin. Taloutta jarruttavat kapeikot niin työmarkkinoilla ja teollisuudessa. Venäjän hyökkäyssota nostaa raaka-aineiden ja tarvikkeiden hintoja. Korkojen nousu lisää korkomenoja sitä mukaa, kun erääntyviä lainoja uusitaan ja uutta lainaa otetaan. Lisäksi tarpeet osoittaa lisää rahaa turvallisuuteen, pakolaisten vastaanottamiseen, huoltovarmuuteen, pakotteista aiheutuvan kustannusten nousun korvaamiseen sekä yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin ja vihreän siirtymän investointeihin lisäävät julkisen talouden menoja.

Sote-uudistus
Vuonna 2023 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirretään hyvinvointialueille ja niitä vastaava rahoitus valtiolle.  Kuntien tulot ja menot lähes puolittuvat uudistuksen seurauksena. Väestön ikääntyminen on lisännyt hoito- ja hoivapalvelujen tarvetta ja siten kuntatalouden menopaineita jo pitkään. Kuntien menojen kasvupaine helpottuu sote-uudistuksen myötä. Kuntien tehtävät painottuvat uudistuksen jälkeen entistä vahvemmin nuorten ikäluokkien palveluihin, kuten varhaiskasvatukseen ja koulutukseen.

Kuntien veroprosenteista leikataan vuonna 2023 12,64 %. Leikattava prosentti on saatu erotuksena, kun kunnista hyvinvointialueille siirtyvistä sote- ja pelastustoimen kustannuksista (21,2 mrd. euroa) vähennetään kuntien osuus yhteisöveron tuotosta (0,8 mrd. euroa) ja soteen liittyvä osuus kuntien valtionosuuksista (7,3 mrd. euroa). Erotuksena saatava, kunnallisveroista leikattavaksi jäävä euromäärä (13,2 mrd. euroa) toteutuu, kun veropohjasta tehtävä leikkaus on 12,64 prosenttiyksikköä. Tuloveroprosentin leikkaus on lopullinen.

Sote-uudistuksen siirtolaskelmia eli verorahoituksen siirtoa kunnista hyvinvointialueille päivitetään edelleen. Ensimmäinen lukittavaksi päätyvä erä laskelmissa oli veroprosenttileikkauksen suuruus. Seuraava päivitys kuntakohtaisiin siirtolaskelmiin on tulossa alkusyksystä 2022. Tällöin laskelmien kustannuspohja päivitetään vuoden 2021 osalta siten, että tilinpäätösarvio korvataan varsinaisella tilinpäätöstiedolla. Tämä laskelma tulee määrittämään kuntien vuoden 2023 valtionosuuden suuruuden. 

Siirtolaskelmien lopputulos nähdään vasta vuonna 2023, kun kustannuspohja korvataan myös vuoden 2022 osalta lopullisella tilinpäätöstiedolla. Koska uuden kunnan vuoden 2023 valtionosuudet ovat silloin jo maksatuksessa, valtionosuuksia joudutaan korjaamaan takautuvasti. Täten lopullinen tieto sote-uudistuksen vaikutuksista kuntien talouteen nähdään vasta vuonna 2024.

Vuonna 2023 kuntien talous näyttää muodostuvan poikkeuksellisen hyväksi. Kunnallisveron tilityksissä on tärkeää huomioida ennen verovuotta 2023 maksuunpannut kunnallisverot. Ne kertyvät vanhoilla veroperusteilla ja korkeammilla tuloveroprosenteilla ja nostavat näin ollen kuntien verokertymän tasoa väliaikaisesti, eritysesti vuonna 2023. Verovuosien 2022 ja 2021 ”verohännät” kalenterivuonna 2023 ovat yhteensä arviolta noin 1,1 mrd. euroa.

Tuusulan kunnan talous 2022
Tuusulan verotulotilitykset ovat alkuvuonna kehittyneet ennakoitua paremmin kaikissa verotulolajeissa. Myös tonttien hyvänä jatkunut kysyntä ennakoi sitä, että budjetin mukaiset myyntitulotavoitteet saavutetaan. Toimintamenojen osalta merkittävä ylitysriski liittyy Keusoteen. Kuntayhtymän arvioi Tuusulan vuoden 2022 maksuosuuden ylittyvän peräti 7,4 milj. euroa kuntayhtymän budjettiin nähden (4,8 milj. euroa Tuusulan kunnan budjettiin nähden). Toukokuun lopun tilinpäätösennusteen mukaan kunnan tilikauden ylijäämä asettuisi 0,1 milj. euroon. Ennusteen mukaan kunta velkaantuu talousarviovuoden aikana lähes 43 milj. euroa.
Kunnan vuoden 2022 talouden näkymiin liittyy huomattavaa epävarmuutta mm. Keusoten menokehityksen, Ukrainan sodan talousvaikutusten, voimakkaan inflaation ja vaikean työmarkkinatilanteen vuoksi. Tilanne tulevan syksyn suhteen on hyvin epävarma. Lisäksi huolta kuntatalouteen aiheuttaa edelleen valtion koronakorvaukset, sillä valtio tullee korvaaman kunnille vain osan vuoden 2022 koronakustannuksista.

Talousarviokehys 2023
Talousarvion laatimisohjeessa annetaan talousarvioehdotuksen laatimista, sisältöä ja rakennetta koskevat ohjeet sekä määrärahakehys valmistelun ohjeeksi. Vuoden 2023 talousarviokehyksen perustana on Tuusulan kuntastrategia. Tulo- ja menoarviot pohjautuvat 2021 tilinpäätökseen, puolivuosikatsaukseen 2022, Kuntaliiton vero- ja valtionosuusennusteisiin, kunnan toimialueiden arvioimiin tulo- ja menolisäyksiin sekä tuottavuus- ja säästötoimiin.

Talousarviokehys laaditaan toimialueiden kokonaistuloille, kokonaismenoille ja investoinneille. Toimialueet puolestaan jakavat saamansa kehyksen palvelualueille ja tarvittaessa edelleen palveluyksiköille ja kustannuspaikoille. Tarkoituksena on varmistaa, että toimialueiden talousarvioehdotukset pysyvät annetun kehyksen sisällä.

Talousarviokehys on laadittu talousarviovuodeksi 2023. Taloussuunnitelmavuosien 2024 - 2027 luvut ovat alustavia, ja niitä tarkennetaan elo-syyskuun aikana erityisesti verotulojen, maanmyyntitulojen ja investointien osalta.

Verotulot ja valtionosuudet
Verotulot on arvioitu Kuntaliiton viimeisimmän verotuloennusteen (huhtikuu 2022) perusteella. Verotuloennusteet ovat tässä vaiheessa vielä hyvin alustavia, erityisesti epävarman taloustilanteen vuoksi. Epävarman taloustilanteen vuoksi kunnan talousarviokehyksessä on tehty 3 %:n vähennys kaikkiin verolajeihin Kuntaliiton ennusteeseen nähden. Kuntaliiton seuraavat veroennusteet julkaistaan elo-syyskuussa. Valtionosuudet arvioidaan Kuntaliiton ennakollisten valtionosuuslaskelmien mukaisina. Verotulo- ja valtionosuusennusteita päivitetään Kuntaliiton laskelmien muuttuessa.
 
Kehyslaskelman lähtökohtana ovat ansiotuloveroprosentti 7,11 %:a sekä nykyiset kiinteistöveroprosentit. Seuraavassa taulukossa on esitetty kiinteistöveroprosenttien osalta lain sallima vaihteluväli ja kunnassa noudatettavat veroprosentit esitettyihin veroprosenttikorotuksiin pohjautuen.    

Toimintatulot ja -menot
Käyttöomaisuuden myyntivoittojen arvioidaan kehyslaskelmassa asettuvan kuluvan vuoden tasoon, 10,2 milj. euroon. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen arviota tarkennetaan talousarvioprosessin aikana. Maankäyttösopimuskorvausten arvioidaan kasvavan 3,5 milj. euroon (+ 0,5 milj. euroa). Muiden ulkoisten toimintatulojen ennakoidaan laskevan1,5 milj. euroa; suurimmat vähennykset tapahtuvat asuntopalveluiden vuokratuotot - 1,4 milj. euroa ja ruokapalveluiden myynnistä Keusotelle - 0,8 milj. euroa. Toimintatulojen nousua ennakoidaan mm. maankäyttösopimuskorvausten ohella kotikuntakorvauksissa + 0,2 milj. euroa ja vesihuollon tuloissa + 0,2 milj. euroa.

Toimintakate supistuisi esityksessä lähes 126 milj. euroa (56,6) % soten ja pelastuslaitoksen tehtävien siirtyessä hyvinvointialueelle. Ulkoisten toimintamenojen vähennykseksi (kunta ja vesihuoltoliikelaitos) esitetään talousarviokehyksessä 127,5 milj. euroa (47,4 %) talousarvioon 2022 nähden. Ulkoisten toimintamenojen kasvu kuntaan jäävien toimintojen osalta on 3,2 milj. euroa (2,5 %). Suurin menolisäys on palkkojen ja sivukulujen lisäys olisi 3,1 milj. euroa, josta palkankorotusten osuus on 1,2 milj. euroa ja alustavasti suunniteltujen henkilöstölisäysten osuus 1,9 milj. euroa. Sähkön sekä muiden aineiden ja tarvikkeiden sekä palveluiden hintojen nousun ennakoidaan aiheuttavan 1,3 milj. euron menojen kasvun. Talousarviokehykseen sisältyy toimialueille asetettu 1,0 milj. euron toimintamenojen priorisointi- ja karsintatavoite.

Kunta-alan palkoista on sovittu sopimuskaudeksi 1.5.2022 - 30.4.2025. Perusratkaisun sopimuskorotusten taso ilman ns. kehittämisohjelmaa vuosina 2023 - 2024 on sidottu niin sanottuun yleiseen linjaan. Palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä uudistetaan erillisellä kehittämisohjelmalla vuosina 2023–2027 keskimäärin yhden prosentin sopimuskorotuksella vuosittain. Kehittämisohjelma toteutetaan pääosin paikallisten järjestelyerien kautta.

Vuonna 2022 vuosikeskiarvovertailussa edelliseen vuoteen verrattuna kustannukset nousevat keskimäärin 1,76 prosenttia. Vuonna 2023 nousua on vähintään keskimäärin 3,05 prosenttia ja vuonna 2024 vähintään keskimäärin 3,11 prosenttia.

Taloussuunnitelmavuosia koskeva kuntatasoiset tulos- ja rahoituslaskelmat päivitetään syksyn aikana. Lisäksi syksyn aikana päivitetään Kasvun ja talouden hallintaohjelman mukaiset laskelmat vuosille 2023 - 2032. Kasvun ja talouden hallintaohjelma tuodaan kunnan päätöselinten käsittelyn talousarvion yhteydessä.

Toimialueille kohdistuva talouskehyslaskelmien mukaiset toimintameno- ja tulotavoitteet sekä toimintakatetavoitteet vuodelle 2023 on esitetty liitteenä olevassa talousarviokehys 2023 laskelmassa.

Vesihuoltoliikelaitos noudattaa talousarviovalmistelussaan noudattaa kunnan taloudenpidon ohjeita ja periaatteita. Vesihuollon toimintamenoja kasvattaa isojen aluekehityshankkeiden suunnittelu ja toteutus sekä vesihuoltoverkoston saneeraukset. Kunnan talouden suunnittelun lähtökohtana on, että vesihuollon toimintakatteen kasvu on vuonna 2023 enintään 0,15 milj. euroa (5,3 %).

Rahoitus ja investoinnit
Rahoituslaskelman lähtökohtana on kuntastrategian mukaisten palveluverkko- ja infrainvestointien toteuttaminen. Talousarviovuoden investointien arvioidaan nousevan lähes 74 milj. euroon. Talonrakennushankkeisiin on varattu noin 40 milj. euroa, kuntatekniikan rakentamiseen noin 18 milj. euroa ja maan hankintaan 3 milj. euroa. Seuraavana kolmena taloussuunnitelmavuotena suunnitellut investoinnit jatkuisivat edelleen 70 - 80 milj. eurossa/vuosi. Tulevien investointien mittakaavaan vaikuttaa olennaisesti suurten koulurakennushankkeiden aikataulu ja toteutustapa, väestö- ja lapsiennusteet sekä uusien asuin- ja yritysalueiden rakentaminen. Tulevien vuosien investointitarpeita ja aikatauluja arvioidaan ja priorisoidaan budjetointiprosessin aikana kriittisesti. Vajaakäytössä olevien kiinteistöjen ja rakennusten realisointitoimia edistetään valtuuston 12.6.2020 päätöksen mukaisesti, tulevien investointien mahdollistamiseksi.

Tulorahoituksen riittämättömyydestä ja suurista investoinneista johtuen kunnan korollisten velkojen kasvu säilyy lähivuodet huomattavan nopeana. Kehyslaskelmassa vuoden 2023 toiminnan ja investointien rahavirta on noin 40 milj. euroa negatiivinen.

Yhteenveto
Kuntatasoisen talouskehyksen lähtökohtana on käyttötalouden pysyvä tasapaino, selkeästi ylijäämäinen talous taloussuunnitelmakaudella 2023 - 2027 sekä velkaantumisen hallittu kasvu. Lähivuosien raskaan investointiohjelman läpivienti edellyttää kunnan verotulopohjan vahvistamista. Huomio kohdistuu yritys- ja asuinalueiden kehittämiseen, tonttikaupan edistämiseen sekä muihin kunnan elinvoimaa sekä pito- ja vetovoimaa vahvistaviin toimenpiteisiin. 

Kaikkia tulo- ja menoeriä arvioidaan budjettiprosessin aikana kriittisesti. Henkilöstömäärän arvioinnissa otetaan huomioon palvelutarpeen ja asiakasmäärien muutokset sekä kasvuinvestointien läpiviennin mahdollistaminen. Palvelutarpeiden aiheuttamaan kustannuspaineen kasvuun vastataan kevyemmillä ja ennaltaehkäisyyn painottuvilla palveluilla sekä sujuvammilla palveluprosesseilla. Palveluverkkoa uudistamalla mahdollistetaan palveluverkon tiivistämiseen liittyvien säästöjen toteuttaminen sekä väistötilakustannusten poistuminen.

Talousarviokehyksen mukaan Tuusulan kunnan (kunta + vesihuoltoliikelaitos) tulos asettuu vuonna 2023 noin 10,9 milj. euroa ylijäämäiseksi. Tilikaudelle ennakoitu vahva tulos perustuu poikkeukselliseen, sote-uudistuksen siirtymävaiheen hyvään verokertymään; verotulot kertyvät osin vanhoilla tuloveroprosenteilla nostaen kuntien verokertymän tasoa väliaikaisesti vuonna 2023.