Perustelut
Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä muuttuu hyvinvointialueeksi 1.1.2023, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille. Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän toiminnan lisäksi hyvinvointialueelle siirtyy Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä Ridasjärven päihdehoitokeskuksen toiminta, osia Eteva kuntayhtymän toiminnasta sekä kunnista koulupsykologeja ja -kuraattoreita.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen strategian tulee olla valmis 1.1.2023. Strategian valmistelussa on kuultu niin asukkaita, asiakkaita, päättäjiä kuin henkilöstöä. Strategian valmistelijat pyytävät ajatuksia ja näkemyksiä strategian laatimisen tueksi myös sidosryhmiltä. Jokaisen sidosryhmän toivotaan laativan yhden yhteisen vastauksen kyselyyn. Vastaukset huomioidaan osana hyvinvointialueen strategian laadintaa. Lausuntoja pyydetään 5.9.2022 mennessä. Tuusulan kunta on pyytänyt ja saanut lisäaikaa lausunnon antamiselle.
Hyvinvointialueella on lain mukaan oltava strategia, jossa aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategian tulee ohjata koko hyvinvointialueen toimintaa eli sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämistä ja tuottamista. Palvelualuestrategia ja pelastustoimen palvelutasopäätös täydentävät strategiaa tarkemmalla tasolla.
Kommentoitavana oleva strategialuonnos sisältää hyvinvointialueen tahtotilan, arvot, tavoitteet, painopisteet ja erottautumistekijät. Syksyn aikana työstetään strategiassa onnistumista edellyttävät toimenpiteet sekä keskeiset periaatteet ja avainmittarit, joilla seurataan strategian toteutumista. Hyvinvointialuestrategia viedään Keski-Uudenmaan aluevaltuuston päätettäväksi joulukuussa 2022.
Tuusulan kunnan lausunto:
Tuusulan kunta kiittää mahdollisuudesta lausua Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen strategialuonnoksesta.
Strategialausunnoille annettu aika on lyhyt ja siitä syystä ei ole ollut mahdollista tehdä laajaa kuulemista kunnan eri toimielimissä. Lausunto on valmisteltu kunnan johtoryhmässä.
Strategisten tavoitteiden teemat ovat hyvät. Hyvinvointialueen strategiassa asukas on keskiössä. Strategia huomioi palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja sujuvuuden. Hyvinvointialueen henkilöstön näkökulma ja kumppanuudet on huomioitu. Strategia on kuitenkin vielä hyvin ylätasoinen ja siitä puuttuu mm. strategisia tavoitteita konkretisoivat tavoitteet ja tavoitteiden toteutumisen mittarit. Koska strategian sisältöä on avattu vähäisesti, on arviointia niistä vaikea tehdä. Keskeisiä tavoitteita ja toimenpiteitä tulisikin kuvata tarkemmin. Strategisten asiakirjojen kokonaisuuden ja strategisen ohjausjärjestelmän kuvaus olisi liitettävä strategiaan. Myös toimenpidesuunnitelmia tulisi avata. Strategian toteutumisen seurannan kuvausta tulisi vielä täsmentää. Strategisista mittareista todetaan, että ne laaditaan syksyn aikana. Strategian sisällön arviointi kokonaisuudessaan ei vielä ole mahdollista.
Strategiassa on tunnistettu Keski-Uudenmaan alueen erityispiirteitä ja nykytilaa (mm. väestön kasvu ja ikääntyminen, asukkaiden hyvinvoinnin tila), jotka vaikuttavat palvelutarpeeseen. Tietoon perustuva ennakointi palvelutarpeen ja toimintaympäristön muutoksista tuleekin olla strategiatyön ja strategisen johtamisen perusta.
Strategiassa todetaan, että väestön terveydentila on Keski-Uudellamaalla keskimääräistä parempi. Alueellisessa yhteistyössä kunnissa on kuitenkin tunnistettu eroja alueen kuntien välillä ja jopa kuntien sisällä. Tällä perusteella hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen näkökulma sekä ennaltaehkäisevän toiminnan rooli tulee huomioida strategisessa ajattelussa paremmin. Samoin strategiassa pitää korostaa eri kuntien palvelutarpeen näkökulmaa vielä vahvemmin.
Hyvinvointialuestrategian tulee lain mukaan (laki hyvinvointialueesta §41) koota hyvinvointialueen toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet. Strategiaan pitääkin sisällyttää vielä selkeämmin myös talouden reunaehdot, koska strategia ohjaa taloussuunnittelua. Tavoitteiden on oltava realistisia, koska kustannuskehityksen on vastattava rahoitusta.
Strategiaprosessiin on luonnoksen mukaan osallistettu laajasti eri tahoja. Kuntatoimijoiden osallisuus valmisteluun on kuitenkin jäänyt hyvin vähäiseksi. Erityisryhmien osallisuus edellyttää usein aktivointitoimia, esteettömyyttä ja tarvittaessa myös kohtuullisia mukautuksia, että osallisuus tosiasiassa toteutuu. Yhteisen hyvinvoinnin edistämisen yhdyspinnan sitouttaminen strategiaan on todella tärkeää. Jatkovalmistelussa kuntien osallistaminen on taattava. Kunnat tulevat olemaan edelleen tärkeitä yhteistyökumppaneita hyvinvointialueuudistuksen jälkeen. Asukkaiden hyvinvointi ja sen edistäminen on sekä kuntien että hyvinvointialueen yhteinen tehtävä. Strategiassa tuleekin näkyä kumppanuus kuntien kanssa joko tavoitteissa tai painopisteissä.
Sosiaalipalveluiden ja pelastustoimen näkymättömyys strategiassa kiinnittää huomiota. Vaikka pelastustoimen tarkemmat palvelut esitetään palvelutasopäätöksessä, strategiassa tulee huomioida pelastustoimi tasavertaisena toimijana sote-palvelujen rinnalla. Ilmeisesti turvallisuuteen viittaamalla tarkoitetaan pelastustoimea, mutta tämä kirjaus ei ole riittävä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi
Kunnanhallitus päättää
- antaa asiaselostuksen mukaisen lausunnon Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen strategiasta.
- tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan kokouksessa.
---
Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Tuija Reinikainen ja Laura Åvall esittivät päätökseen seuraavan lisäyksen:
"Esitämme, että hyvinvointialueen strategisissa painopisteissä otetaan lisäksi huomioon myös palvelujen aito saavutettavuus ja esteettömyys. Lisäksi ennaltaehkäiseviä palveluja ja varhaisen tuen toimintamalleja tulee innovoida ja vahvistaa yhteistyössä kuntien, kolmannen sektorin toimijoiden ja yritysten kanssa."
Kunnanhallitus hyväksyi lisäyksen yksimielisesti.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
Lisäksi kunnanhallitus päätti
- lisätä lausuntoon, että hyvinvointialueen strategisissa painopisteissä otetaan lisäksi huomioon myös palvelujen aito saavutettavuus ja esteettömyys. Lisäksi ennaltaehkäiseviä palveluja ja varhaisen tuen toimintamalleja tulee innovoida ja vahvistaa yhteistyössä kuntien, kolmannen sektorin toimijoiden ja yritysten kanssa
- tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirja tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.