Perustelut
Asian vireille tulo:
Tuusulan rakennusvalvonnan valvontatarkastaja on todennut ensimmäisen kerran 1.10.2019, että kiinteistöllä 858-409-4-293 on huonokuntoinen asumaton pientalo. Valvontatarkastaja antoi 3.10.2019 kehotuksen asuinrakennuksen kunnostamiseksi 31.4.2020 mennessä.
Seuraavalla valvontakatselmuksella 7.5.2020 todettiin, ettei kehotusta oltu noudatettu.
Rakennuksen ulkoasu ja kunto oli entistä heikompi, esimerkiksi osa päädyn ulkoverhouksesta oli lahonnut ja pudonnut maahan.
Valvontatarkastaja lähetti selityspyynnön kehotuksen laiminlyönnin ja mahdollisen uhkasakon asettamisen johdosta. Kiinteistön omistaja antoi kirjallisen vastineen 26.7.2020 ja totesi rakennuksen olevan niin huonossa kunnossa, että oli katsonut parhaaksi purattaa sen.
Valvontatarkastaja totesi 10.2.2022 pitämällään valvontakatselmuksella, että huonokuntoista rakennusta ei ole kunnostettu eikä purettu, kuten omistaja ilmoitti tekevänsä.
Lainsäädäntö - rakennetun ympäristön hoito
MRL 166 §
Rakennuksen kunnossapito
Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Rakennus ja sen energiahuoltoon kuuluvat järjestelmät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne rakennuksen rakennustapa huomioon ottaen täyttävät energiatehokkuudelle asetetut vaatimukset.
Kaavassa suojelluksi määrätyn tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla suojellun rakennuksen käytössä ja kunnossapitämisessä on lisäksi otettava huomioon rakennussuojelun tarkoitus.
Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen.
Ennen korjauskehotuksen antamista rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen omistajan esittämään rakennusta koskevan kuntotutkimuksen terveellisyyden tai turvallisuuden johdosta ilmeisen välttämättömien korjaustoimenpiteiden selvittämiseksi.
Rakennuksen omistajan on seurattava rakennuksen kantavuuden kannalta keskeisten rakenteiden kuntoa.
MRL 170 §
Keskeneräinen rakennustyö tai hylätty rakennus
Jollei aloitettua rakennustyötä tai muuta toimenpidettä ole saatu valmiiksi ennen luvan tai viranomaishyväksynnän raukeamista, kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee velvoittaa asianomainen määräajassa saattamaan työ loppuun taikka ryhtymään muihin toimenpiteisiin, jotka terveellisyyden, turvallisuuden taikka ympäristölle aiheutuvan haitan tai häiriön vuoksi ovat tarpeen.
Jos rakennus on osaksi tai kokonaan tuhoutunut, rakennustyö on jätetty kesken tai rakennuksen käyttämisestä on luovuttu, rakennuspaikka ympäristöineen on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei se vaaranna turvallisuutta tai rumenna ympäristöä. Rakennus on myös riittävästi suojattava säältä ja mahdolliselta vahingonteolta.
Asian ratkaisu ja perustelut:
Rakennusvalvonta on todennut muun muassa seuraavat vakavat puutteet rakennuksen kunnossa.
- Rakennuksen vesikate on vaurioitunut niin, että seinä- ja kattorakenteet ovat kastuneet ja lahonneet.
- Talon kantava runko on pehmentynyt niin paljon, että päädyn toisen kerroksen osalta ulkoverhous on irronnut ja pudonnut maahan. Myös ensimmäisen kerroksen ulkoverhous on jo osittain irti rungosta.
- Sivuseinän katto- ja seinärakenteet lahonneet ja romahtaneet maahan.
- Vaakarakenteiden (alapohja, välipohja ja yläpohja) kantavat rakenteet heikentyneet ja painuneet.
- Sadevesi pääsee kastelemaan taloa ja sen kantavia rakenteita.
- Rakennus tai sen osa voi romahtaa melko pian.
Yhteenvetona voidaan todeta, että rakennus on vaurioitunut niin pahoin, että se on korjauskelvoton.
MRL 166 § 1. mom. edellyttää, että rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset, eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Edelleen MRL 166 § 3. momentin mukaan, jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen.
Koska valvontatarkastajan antamaa kehotusta kunnostaa huonokuntoinen asumaton asuinrakennus ei ole noudatettu, eikä rakennuksen omistaja ole kirjallisesta, pian 2 vuotta sitten annetusta, ilmoituksestaan huolimatta ole purattanut rakennusta, tulee rakennusvalvontajaoston puuttua asiaan hallintopakkokeinoin. Tuusulan rakennusvalvonnan näkemyksen mukaan huonokuntoinen asumaton rakennus aiheuttaa ympäristöhaittaa ja rumentaa ympäristöä. Rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, koska kulkutiet rakennukseen ovat auki sekä julkisivu ja katto romahdusvaarassa. Talon sisätiloihin pääsyä ei voi estää seiniin syntyneiden aukkojen vuoksi eikä ulkopuolisten liikkumista tontilla ja hylätyssä rakennuksessa voi estää.
Näin ollen rakennusvalvonnan näkemyksen mukaan MRL 166 §:n edellytykset määrätä rakennus purettavaksi täyttyvät. Purkumääräystä puoltaa myös omistajan oma ilmoitus ryhtyä purattamaan rakennus ja se, että puuttuvien korjaustoimien johdosta rakennuksen kunto rapistuu vääjäämättä.
Rakennusvalvonnan näkemyksen mukaan nykytilassa rakennuksen ollessa osittain tuhoutunut ja käyttämättömänä sitä voitaisiin pitää myös MRL 170 § 2. momentin mukaisena hylättynä rakennuksena, johon rakennusvalvonnan tulisi puuttua hallintopakkotoimin
Koska omistaja on ilmoittanut purkavansa rakennuksen, rakennusvalvonta katsoo tarpeelliseksi puuttua asiaan ensisijassa MRL 166 § 3. momentin nojalla, eli rakennus tulisi määrätä purettavaksi.
Hankkeessa on annettu valvontatarkastajan kirjallinen kehotus kahteen otteeseen luvattoman tilan lopettamiseksi. Kehotuksia ei ole kuitenkaan edelleenkään noudatettu, vaikka kiinteistönomistaja on ilmoittanut ryhtyvänsä toimenpiteisiin rakennuksen purkamiseksi. Tällöin rakennusvalvontajaostolla on mahdollisuus ja velvollisuus MRL 182 §:n mukaisesti velvoittaa niskoittelijaa lopettamaan toiminta määräaikaan mennessä ja tehostaa määräystä uhkasakolla.
MRL186 §:n mukaan: Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on rakennustyön keskeyttämistä taikka uhkasakon tai teettämisuhan käyttämistä edellyttävän teon tai laiminlyönnin todettuaan ilmoitettava asiasta poliisille esitutkintaa varten. Ilmoitus saadaan jättää tekemättä, jos tekoa tai laiminlyöntiä on pidettävä vähäisenä, eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista.
Rakennusvalvonta katsoo, että yleinen etu ei tässä vaiheessa vaadi ilmoituksen tekemisen poliisille.
Sovelletut lainkohdat:
166 §, MRL 170 §, MRL 182 §, MRL 186 § 2 mom. Uhkasakkolaki 4 §, 6 §, 7 §, 8 §, 18 §, 19 §, 20 §
Omistus- ja käyttöoikeuden siirtymisen vaikutus:
Milloin uhkasakko on asetettu kiinteää tai irtainta omaisuutta koskevan päävelvoitteen tehosteeksi, velvoitetun on omaisuuden tai sen käyttöoikeuden luovuttaessaan
ilmoitettava luovutuksensaajalle, minkälainen päävelvoite ja uhka sitä koskee.
Velvoitetun on lisäksi ilmoitettava uhan asettaneelle viranomaiselle luovutuksensaajan tiedot.
Rakennusvalvonnan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä suoritettavien maksujen mukaan uhkasakon asettamispäätöksestä peritään taksan mukainen maksu 500 €.
Liitteet:
- lähetetyt selityspyyntö, saatu selitys ja katselmuspöytäkirja
- valokuvia