Lapsi- ja perheasiainneuvosto, kokous 12.5.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 14 Tuusulan hyvinvointikertomus 2021, lapsi- ja perheasiainneuvoston lausunto

TUUDno-2022-979

Valmistelija

  • Marjo-Kaisa Konttinen, osallisuus- ja hyvinvointikoordinaattori, marjo-kaisa.konttinen@tuusula.fi

Perustelut

Kuntalain 1 §:n mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Terveydenhuoltolaki (1326/2010, § 12) velvoittaa kuntia raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niitä edistävistä toimenpiteistä. Tämän lisäksi valtuustolle on laadittava kerran valtuustokaudessa laajempi hyvinvointikertomus. 

Hyvinvointikertomus on tiivis kuvaus hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niiden edistämisestä. Se on kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelun, seurannan, raportoinnin ja arvioinnin työväline. 

Hyvinvointikertomus kokoaa yhteen eri tietolähteistä saatavaa monialaista tietoa kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niihin yhteydessä olevista tekijöistä. Hyvinvointikertomus auttaa tiivistämään eri alojen asiantuntijoiden näkemykset ja yhteiset tavoitteet. Lisäksi kertomus kokoaa tietoa kunnan toimenpiteistä, joilla kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä on tuettu. Tärkeää on tunnistaa myös ne alueet, joihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. 

Hyvinvointikertomuksen pohjalta asetetaan hyvinvointisuunnitelmassa paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin edistämisen painopisteet ja niihin liittyvät toimenpiteet. Hyvinvointikertomukset ja -suunnitelmat tulee laatia sekä kunnittain että alueittain/maakunnittain. 

Valtuusto hyväksyi Tuusulan laajan hyvinvointikertomuksen valtuustokaudesta 2017-2021 syksyllä 2021. Valtuusto hyväksyi hyvinvointisuunnitelman valtuustokaudelle 2021-2025 keväällä 2022.

Tuusulan hyvinvointikertomus 2021  

Hyvinvointikertomusvuodelta 2021 on laadittu poikkiahallinnollisena työnä kevään 2022 aikana. Kertomuksessa tarkastellaan tuusulalaisten hyvinvoinnin tilaa kahdesta näkökulmasta: koronaepidemian vaikutusten näkökulmasta sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Lasten, nuorten ja perheiden näkökulma nojautuu pääasiassa kouluterveyskyselystä saatuihin indikaattoritietoihin. Laajemmin tuusulalaisten hyvinvoinnin kehittymistä on tarkasteltu laajassa hyvinvointikertomuksessa 2017-2021. 

Ehdotus

Esittelijä

  • Marjo-Kaisa Konttinen, osallisuus- ja hyvinvointikoordinaattori, marjo-kaisa.konttinen@tuusula.fi

Lapsi- ja perheasiainneuvosto päättää

  • keskustella Tuusulan hyvinvointisuunnitelmasta 2021
  • että lausunto laaditaan käydyn keskustelun pohjalta. 

Päätös

Lapsi- ja perheasianneuvosto päätti 

  • antaa vuoden 2021 hyvinvointikertomuksesta alla esitetyn lausunnon

 

Vuoden 2021 hyvinvointikertomus, lapsi- ja perheasiainneuvoston lausunto
 
Vuoden 2021 hyvinvointikertomus kuvaa tuusulalaisten hyvinvoinnin tilaa. Lapsi- ja perheasiainneuvostoa huolestuttavat erityisesti lasten ja nuorten ahdistuneisuuden kokemuksen, yksinäisyyden kokemuksen sekä lähisuhde- ja perheväkivallan määrät. Matalan kynnyksen harrastustoiminnan järjestäminen ja lasten harrastamisen mahdollistaminen on hyvä asia ja onkin hyvä, että Tuusula on mukana toteuttamassa Suomen harrastamisen mallia. Sosiaalisten suhteiden rakentaminen ja niiden tukeminen on kaikissa ikäryhmissä tärkeää ja hyväksi myös mielen hyvinvoinnille. 
 
Koronapandemian rajoitukset aiheuttivat harrastusten tauottamista ja sen myötä ovat saattaneet vaikuttaa mm. lasten ja etenkin nuorten ylipainon lisääntymiseen. Harrastustoiminnan käynnistymisen myötä on tärkeää, että harrastustoiminnasta pois jääneet lapset ja nuoret tulisi saada takaisin harrastusten pariin. Koulujen kerhotoiminta onkin tähän oivallinen keino. Lisäksi erilaisten teemapäivien kuten Unelmien liikuntapäivän hyödyntäminen voisi aktivoida paitsi lapsia ja nuoria, mutta myös aikuisia liikkumaan.
 
Koronan aiheuttamat perheiden taloudelliset haasteet ja epävarmuus sekä työttömyys näkyvät aikuisilla mm. päihteiden käyttönä ja ahdistuneisuutena. Tuen tarve on lisääntynyt ja näkyy esimerkiksi seurakunnan perheasiainneuvottelukunnan asiakasmäärien kasvussa.