Konsernijaosto, kokous 30.5.2022

§ 32 Roselius-säätiön valtuuskunta ja hallitus 2018 - 2022

TUUDno-2018-1506

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Tuula Hyttinen

Perustelut

Roselius-säätiön sääntöihin on tehty uuden säätiölain edellyttämiä muutoksia.  Uusiin sääntöihin on kirjattu, että säätiö voi harjoittaa toimintamuotojensa rahoittamiseksi isännöintitoimintaa sekä kiinteistöjen hallinnointia ja vuokraustoimintaa, jota säätiön tarkoituksen toteuttamiseksi harjoitettava toiminta edellyttää.  Säätiö voi harjoittaa asuintalojen yhteydessä olevien liike-, toimisto- ja pysäköintitilojen sekä asuinhuoneistojen vuokraustoimintaa.  Säätiö voi tuottaa toimintamuotojensa mukaisesti etua säätiön perustajille.  Säätiön rahavarat on sijoitettava suunnitelmallisesti.  Peruspääoman määrää ei tarvitse säännöissä enää mainita.

Sääntömuutokset koskevat edellä mainittujen lisäksi mm hallituksen ja valtuuskunnan jäsenten määrää sekä tilintarkastajien määrää.  Kiinteän jäsenmäärän sijasta säännöissä on esitetty sekä hallitukselle että valtuuskunnalle jäsenten vähimmäis- ja enimmäismäärät.  Uusien sääntöjen mukaan säätiöllä voi olla toimitusjohtaja ja toimitusjohtajalla voi olla sijainen.  Valtuuskunnan toimikausi on neljä kalenterivuotta ja hallituksen toimikausi on kaksi kalenterivuotta. 

Sääntöjen muuttamisesta pyydetään mm. Tuusulan kunnan lausuntoa. Uusien sääntöjen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019.

Uusien sääntöjen mukaan säätiön valtuuskuntaan kuuluu 5-9 jäsentä, joista Tuusulan kunta voi nimetä kolme (3).Valtuuskunnan jäsenille ei valita varajäseniä. Valtuuskunnan toimikausi on neljä (4) kalenterivuotta. Hallitukseen kuuluu 3-5 jäsentä. Jäsenille valitaan myös henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksessa tulee olla Tuusulan kunnan edustus. Hallituksen toimikausi on kaksi (2) kalenterivuotta.  

Säätiön valtuuskuntaan ovat kuluvalla toimikaudella  kuuluneet kunnan edustajina Irja Roine, Tarja Mattila ja Leena Jäntti. Hallituksessa kunnan edustajana on ollut kunnansihteeri Tuula Hyttinen ja hänen henkilökohtaisena varajäsenenään laskentapäällikkö Helena Perämäki.

Ehdotus

Esittelijä

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Konsernijaosto päättää

  • todeta lausuntonaan, että Tuusulan kunnalla ei ole huomautettavaa esitetystä sääntömuutoksesta
  • nimetä Roselius-Säätiön valtuuskuntaan kolme jäsentä toimikaudeksi 2019-2022
  • nimetä ehdokkaan Roselius-Säätiön hallitukseen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen toimikaudeksi 2019-2020.

Päätös

Konsernijaosto päätti

  • todeta lausuntonaan, että Tuusulan kunnalla ei ole huomautettavaa esitetystä sääntömuutoksesta
  • nimetä Roselius-Säätiön valtuuskuntaan jäseniksi Irja Roineen, Leena Jäntin ja Liisa Palvaksen toimikaudeksi 2019-2022
  • nimetä Roselius-Säätiön hallituksen jäsenehdokkaaksi Mika Mäki-Kuhnan ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenehdokkaaksen Heli Hippeläisen toimikaudeksi 2019-2020.

Valmistelija

  • Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Roselius-säätiön tarkoituksena on parantaa erityisesti tuusulalaisten vanhusten, mutta myös vammaisten ja muiden erityispalveluja tarvitsevien henkilöiden elinolosuhteita. Säätiö vuokraa ja ylläpitää kolmea senioritaloa Tuusulassa. 

Säätiön hallitukseen kuuluu 3-5 jäsentä. Jäsenille valitaan myös henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksessa tulee olla Tuusulan kunnan edustus. Hallituksen toimikausi on kaksi kalenterivuotta.  
Hallituksessa kunnan edustajana kaudella 2021 - 2022 on ollut Mika Mäki-Kuhna ja hänen henkilökohtaisena varajäsenenään talouspäällikkö Heli Hippeläinen. Mäki-Kuhna on ilmoittanut eroavansa säätiön hallituksesta.

Ehdotus

Esittelijä

  • Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Konsernijaosto päättää

  • nimetä hallitusjäsenehdokkaan Roselius-säätiöön kuluvalle toimikaudelle 2021-2022.

Päätös

Konsernijaosto päätti

  • nimetä Roselius-säätiöön kuluvalle toimikaudelle 2021-2022 varsinaiseksi hallitusjäsenehdokkaaksi  Riikka Uusikulun ja hänen henkilökohtaiseksi varajäseneksi Heli Hippeläisen.

Tiedoksi

Riikka Uusikulku, Heli Hippeläinen, Mika Mäki-Kuhna, Roselius-säätiö

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Sörnäistenkatu 1
00580 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.