Perustelut
Perustelut
Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista raportoidaan lautakunnalle tammi-maaliskuulta, tammi-kesäkuulta ja tammi-syyskuulta nejännesvuosikatsauksissa sekä koko vuodelta tilinpäätöksessä. Neljännesvuosikatsauksissa raportoidaan myös talouden toteutumista ja käsittelyn yhteydessä on mahdollista tehdä muutosesityksiä kuluvan vuoden talousarvioon.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta on talousarviokäsittelyn ja vuoden 2022 toiminnan suunnittelun yhteydessä tunnistanut, että ikäihmisten kotona-asumista tukevaa ja yhteisöllistä toimintaa on tarpeen resursoida vuoden 2022 aikana. Lautakunta päätti kokouksessaan 23.11.2021, että vuoden 2022 ensimmäisen neljännesvuosikatsauksen yhteydessä päätöksentekoon tuodaan suunnitelma ikäihmisten palvelukokonaisuuden kehittämisestä talousarviovaikutuksineen.
Ikäihmisten määrän kehitys ja kotona asumista tukeva yhteisöllinen toiminta
Tuusulalaisten ikäihmisten määrä kasvaa lähivuosina ja vuosikymmeninä vauhdilla. Ennusteiden mukaan Tuusulassa asuu noin 12000 yli 65 -vuotiasta vuonna 2044. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 86% vuoteen 2040 mennessä. Tämä tarkoittaa myös asumistarpeiden muutosta, sillä tällä hetkellä yli 90% tuusulalaisista ikäihmisistä asuu kotona.
Ikääntyneille sopivia asuntoja ja asuinympäristöjä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa, sillä kansallinen tavoite on, että iäkkäät ihmiset voivat asua kotona mahdollisimman pitkään ja saada sinne tarvitsemansa palvelut. Kotona asumisen tukeminen on tärkeää sekä ikääntyvän väestön hyvinvoinnin kannalta että ennaltaehkäisyn näkökulmasta.
Yhteisöllisyydellä voidaan vahvistaa kotona-asumista. Yhteisöllisen asumisen tarjoamilla mahdollisuuksilla, sosiaalisella vuorovaikutuksella, mielekkäällä tekemisellä ja arjen tukemisella voidaan edistää ikääntyneiden hyvinvointia. Yhteisöllisyys voi tarjota vertaistukea ja vahvistaa hyvän ikääntymisen kokemusta sillä samanikäiset tai samassa elämäntilanteessa olevat asukkaat voivat auttaa toisiaan.
Kotona-asumisen edellytysten vahvistaminen edellyttää yhteistyötä Keusoten ja kunnan eri toimijoiden kanssa, mutta myös yhteistyötä järjestöjen, yhdistysten, asukkaiden ja yritysten kanssa.
Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän tuottamat ikäihmisten kotona asumista tukevat palvelut
Korona-aika muutti monella tapaa ikäihmisten arkea ja heille tarjottuja palveluita. Kasvavat sote-menot ja henkilöstöpula ovat myös haastaneet kehittämään ikäihmisille tarjottavia kotona-asumista tukevia palveluita. Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä on lakkauttanut ikäihmisten päivätoiminnan entisessä muodossaan ja tilalle on luotu uusi toimintamalli, jonka mukaisia järjestämistapoja käynnistetään. Päivätoiminnan korvaavia muotoja ovat asiakkaan kotona annettava kuntouttava toimintatuokio, päiväaikainen toiminta perhehoidossa, etäpäivätoiminta, omaishoidon sijaisapu kotiin ja toimintakerho. Näiden toimintojen piirissä on tällä hetkellä noin 50 tuusulalaista. Asiakasmäärät tarkentuvat tuusulalaisten ja muidenkin Keusoten kuntien osalta, kun toiminta käynnistyy.
Tuusulan kunnan tuottamat ikäihmisten kotona asumista tukevat palvelut
Tuusulassa järjestetään Hyvän Tuulen Tupa -toimintaa kunnan ja seurakunnan yhteistyönä. Yhteistyöllä on pitkät perinteet. Hyvän Tuulen Tuvat ovat kohtaamispaikkoja, jotka toimivat pääosin vapaaehtoisvoimin. Tupatoimintaa järjestetään Hyrylässä, Jokelassa, Kellokoskella ja Riihikalliossa. Ennen koronapandemiaa tupatoiminta on tavoittanut vuosittain noin 8000 kävijää. Korona-pandemian aikana toiminta on osin ollut keskeytettyä, mutta sitä on käynnistetty uudestaan koronarajoitusten helpotettua.
Vuoden 2022 maaliskuussa Kalliopohjan kerhohuoneella käynnistyi Kalliopohjan olohuone, joka on osa Ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen hanketta. Olohuonetoimintaan osallistuneiden henkilöiden määrä on vakiintunut 15-20 henkilöön/tapaamiskerta. Olohuonetoimintaa kehitetään osana Ympäristöministeriön rahoittamaa ikäihmisten yhteisöllisen asumisen hanketta. Tuusulassa on tehty kokeiluja kortteliolohuonetoiminnasta myös vuosina 2017-2020 (Kalliopohja, Riihikallio, Jokela).
Tuusulan kunta tukee ikäihmisten kotona asumista myös mm. kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden muodossa.
Korona-ajan vaikutukset ikäihmisten hyvinvointiin
Kuntien ja alueiden yhteisessä hyvinvoinnin edistämisen tehtävässä onnistuminen on erityisen tärkeää koronapandemian kurittamien kansalaisten ja yhteiskunnan kohdalla. Pandemia-aikaa on eletty jo kaksi vuotta keväällä 2022 ja pandemian vaikutukset ihmisten elämiin ja yhteiskuntaan ovat olleet laajat niin hyvinvoinnin kuin terveyden edistämisen näkökulmista.
Yksinäisyyden ja univaikeuksien lisääntyminen koronaepidemian aikana, lomautukset, työttömyys ja taloudellisen tilanteen heikentyminen, huolet tartunnan saamisesta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden riittämätön saanti ovat heikentäneet tuusulalaisten hyvinvointia. Monet epidemian epäsuotuisista vaikutuksista korostuivat etenkin heikoimmassa asemassa olevilla ihmisillä. Myös ikäihmisten elämään pandemialla on ollut suuret vaikutukset etenkin ennen koronarokotteiden antamaa suojaa. Ikäihmisten liikkumista ja harrastamista rajoitettiin, ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn lasku nousi suureksi huoleksi. Koronaepidemia uhkaakin lisätä ihmisten eriarvoisuutta.
Kohtaamisen mahdollisuuksia tuusulalaisille ikäihmisille lähipalveluna
Ikäihmisten kasvava määrä ja Keusoten ikäihmisten kotona-asumista ja toimintakykyä tukevaan toimintaan tekemät muutokset haastavat kuntia kehittämään ikäihmisille suunnattuja palvelujaan. Keusote-kuntien ja Keusoten ikäihmisiä koskeva yhdyspinta on ollut tarkastelussa vuodesta 2021 saakka. Korona-rajoitusten poistuttua epidemiatilanteen ja rokotusten edetessä, alkaa ikäihmisten palvelukokonaisuus hahmottumaan erilaisten toimintojen käynnistyessä.
Kunnan odotetaan tarjoavan ikäihmisille ennaltaehkäiseviä ja kotona-asumista tukevia palveluita, ja niitä kohtaan kohdistuu yhä kasvavia odotuksia. Kunnan tulisi rikastuttaa kotona asuvien ikäihmisten elämänlaatua ja sosiaalista hyvinvointia ja lisätä heidän osallisuuden kokemuksiaan ja tukea heidän kotona-asumistaan. Keinoina tähän on tunnistettu mm. virikkeellinen ryhmätoiminta ja yhteiset tapahtumat.
Olohuonetoiminta yhteisöllisyyden tukijoina
Tavoitteena on yhdistää yksinäiset vanhukset ja muut ko. alueen/taloyhtiön asukkaat toimimaan yhdessä ja aktivoida heidät hyvien kohtaamisten ja yhteisen toiminnan ideoijiksi ja tuottajiksi. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Tuusulan kunnan kiinteistöt (kunnan omistama vuokrataloyhtiö) ja muut vuokranantajat sekä taloyhtiöt.
Olohuonetoimintaan on mahdollista tuoda kunnan ja hyvinvointialueen palveluita ikäihmisille lähipalveluna. Olohuonetoiminnan toimintamallin luonnin yhteydessä arvioidaan mitä palveluita on mahdollista toteuttaa toiminnan yhteydessä.
Tavoitteena on myös innostaa uusia vapaaehtoisia toimimaan ikäihmisten tukena ja apuna ja tehdä yhteistyötä 3. ja 4. sektorin toimijoiden kanssa. Itsenäisesti toimivat kerhot ja ikääntyneiden yhteisöllisyyden tukeminen ovat toiminnan tavoite, mutta toimintamallin luominen, toiminnan käynnistyminen ja kehittäminen edellyttää koordinaatiota. Aktiivinen viestintä on keskiössä.
Toimintaa on tarkoitus kehittää ja laajentaa jo tehtyjen kokeilujen (2017-2022) pohjalta. Nyt tavoitteena on jatkuvuus ja pysyvän toimintamallin luominen.
Etenemissuunnitelma:
- toimintamallin luominen ja pilotointi vuoden 2022 aikana (tarvittaessa jatkuen vuodelle 2023)
- yhteisöllisen toiminnan vetäjien ja vapaaehtoisten kouluttaminen 2022-2023
- verkoston luominen ja kokoaminen toiminnan tueksi ja kehittämiseksi 2022-2023
- toimintamallin jalkauttaminen/monistaminen vuoden 2023 aikana
Etenemissuunnitelman toteutukseen tulee palkata määräaikainen olohuonetoiminnan/vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, joka luo toiminnan puitteita, käynnistää uusia ”kerhoja”, vastaa koulutuksesta ja yhteistyöstä yhdistysten ja vapaaehtoisten suuntaan. Koordinaattorin palkkakustannus on noin 40 000€/vuosi. Lisäksi syntyy muita toimintamallin luomiseen ja toiminnan käynnistämiseen liittyviä kuluja noin 20 000€.
Tuusula on hakenut Valtiokonttorilta perinnöttä kuolleen perintöä, joka osin kohdennettaisiin olohuonetoimintaan. Hakemuksen hyväksynnästä ei ole tullut kuntaan tietoa 7.4.2022 mennessä. Mikäli hakemus hyväksytään, tullaan osa perintövaroista kohdentamaan olohuonetoimintaan tehdyn hakemuksen mukaisesti. Tällöin perintöraha kattaisi vuonna 2022 ja 2023 syntyviä kuluja ja talousarviovaikutus jäisi arvioitua pienemmäksi tai kokonaan toteutumatta.
Määrärahan lisäys 1. neljännesvuosikatsauksen yhteydessä mahdollistaa määräaikaisen koordinaattorin rekrytoinnin ja olohuonetoiminnan toimintamallin kehittämisen ja laajentamisen mahdollisimman pian vuoden 2022 aikana, jo ennen kuin meillä on tieto perintövarojen kohtalosta.