Perustelut
Perustelut
Valtuusto 31.5.2021 § 50 on päättänyt pyytää pyytää arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista toimialojen ja kunnanhallituksen selvitykset. Esitykset tulee toimittaa niin, että ne voidaan käsitellä lokakuun loppuun mennessä pidettävässä valtuuston kokouksessa. Esitykset on toimitettava myös tarkastuslautakunnalle.
Tarkastuslautakunta on vuoden 2020 toiminnasta antamassaan arviointikertomuksessaan todennut, että odottaa vastauksia ensisijaisesti arviointikertomuksessa esitettyjen suositusten toteuttamiseen.
Kunnanhallitus antaa valtuustolle seuraavat selvitykset:
Kunnan taloudellinen tila
Tarkastuslautakunnan havaintoja:
Tuusulan kunnan vuoden 2020 tilinpäätös, joka sisältää myös vesiliikelaitoksen, on melko tarkalleen 3 milj. euroa ylijäämäinen. Tulosta voi pitää hyvänä, kun vertaa sitä alkuperäiseen talousarvioon, joka oli suunnilleen saman verran alijäämäinen. Lainamäärä kasvoi vain maltillisesti, mikä johtuu monien investointien myöhästymisestä.
Tarkasteltaessa kunnan talouden kehitystä vuonna 2020 huomio kiinnittyy tietysti koronaepidemian vaikutuksiin. Toukokuussa 2020 arviot kunnan taloudesta päätyivät 20 miljoonan euron alijäämään. Kesän lopulla arvio oli 10 miljoonan euron alijäämän luokkaa. Siitä arvio parani ja oli vuoden lopulla lähellä nollaa ja lopulta päädyttiin siis alussa mainittuun ylijäämään.
Erikoisena voidaan pitää sitä, että koronavuonna kunnan talous jopa vahvistui. Ratkaisevaa tälle kehitykselle oli se, että maan hallitus lupasi ottaa epidemian iskut omille hartioilleen ja sen valtio myös teki. Tuusulan valtionosuudet nousivat 25 miljoonasta eurosta (2019) 42 miljoonaan euroon.
Verotulot kasvoivat vuonna 2020, vaikka jäivätkin budjetoidusta. Suurelta osin kasvu johtui kertaluonteisista seikoista, kuten edelliseltä vuodelta siirtyneistä valtion tilityksistä ja yhteisöveron kuntaosuuden väliaikaisesta korotuksesta.
Myös omaisuusarvojen alaskirjaukset pienenivät huomattavasti, kun vuonna 2019 ”pöytä puhdistettiin” epäkurantista omaisuudesta. Toimialueiden talous toteutui selkeästi budjetoitua parempana ja käyttötalous pysyi hyvin kurissa. Vuosikate kehittyi positiivisesti.
Tarkastuslautakunnan suositukset:
- Keusoten menojen hillintä on edelleen ensiarvoista. Koronaepidemiasta toipumiseen kannattaa varautua, sillä sen aikaansaamat ongelmat, kuten esimerkiksi koululaisten oppimisvaje ja terveydenhuollon hoitovaje, vaativat taloudellisia panostuksia. Lisäksi valtiovallan panostukset koronaepidemian jälkihuoltoon kannattaa hyödyntää maksimaalisesti.
Kunnan taloudellinen tila selvitys:
Tuusulan kunnan taloutta tasapainotetaan pitkäjänteisesti, kasvun ja talouden hallintaohjelman mukaisin linjauksin.
- Kunnan elinvoimaa ja veropohjaa vahvistetaan edistämällä määrätietoisesti asuin- ja työpaikkatonttien kaavoitusta ja myyntiä
- Palveluverkon uudistetaan ja tiivistetään
- Vajaakäyttöisistä kiinteistöistä luopuminen
- Keusoten kuntaosuuden kasvua pyritään hallitsemaan tiiviillä hyte-yhteistyöllä sekä Keusoten omistajaohjauksella
- Henkilöstökuluja hallitaan henkilöstösuunnittelua kehittämällä, pidetään henkilöstön määrä kysynnän mukaisella tasolla sekä parannetaan toiminnan tuottavuutta
- Investointiohjelman myötä kasvava lainamäärä pidetään hallittavalla tasolla (enintään 320 M €) sekä käännetään lainamäärä laskuun noin vuonna 2026.
Tuusulan kunta seuraa tiiviisti Keusoten tuottavuusohjelman toteutumista ja on mukana valmistelemassa tarvittavia lisätoimia talouden tasapainottamiseksi vuosien 2021–2022 aikana. Riskinä on, että valtion 2021 koronatuet eivät kata täysimääräisesti edes Keusoten ja sen osakaskuntien välittömiä koronakustannuksia. Tuusulan vie läpi koronaexit-suunnitelmaa, jolla osaltaan vastaan koronan jälkihuollon tarpeisiin.
Sivistyksen toimialue
Kasvatus- ja sivistyslautakunta
Tarkastuslautakunnan suositukset:
- Palveluverkon kehittämisessä ei ole kyse vain uusista rakennuksista. Iloisen oppimisen Tuusula tarkoittaa tulevaisuuden oppimisympäristöjä kaikille kuntalaisile, lapsille, nuorille ja aikuisväestölle. Yhteis- ja rinnakkaiskäyttö tehostaa tilojen käyttöä ja tarjoaa laajemmin materiaalisia ja digitaalisia voimavaroja kuntalaisille. Ergonomia, ekologisuus, viihtyisyys ja esteetömyys sekä tilojen valaistus ja akustiikka, sisäilman laatu ja siisteys otetaan huomioon oppimisympäristöjä rakennettaessa. Oppimisympäristöjä suunnitellaan ja rakennetaan yhdessä työntekijöiden ja lasten kanssa.
- Hyvin alkaneelle työlle toivotaan jatkoa.
- Mikäli iltapäiväkerhojen lapsimäärien laskeva trendi jatkuu, voisi olla järkevää pohtia erilaisia vaihtoehtoja lasten sekä perheiden palveluiden ja oikeuksien toteutumiseksi lapsilähtöisellä tavalla. Lakisääteisen rajan alittaminen ei ole kiellettyä, jolloin säästöjä saataisiin esim. lasten kuljetuksista. Ei ole tarkoituksenmukaista, että osa tuusulalaisista lapsista asetetaan eriarvoiseen asemaan, vaan kaikkien pitäisi voida osallistua iltapäiväkerhoon niin halutessaan ja jos perheellä on siihen tarvetta.
- Tuusulassa tulisi kiinnittää yleisesti huomiota ryhmäkokovaatimuksiin ja siihen, onko niillä merkityksellistä kustannusvaikutusta. Lasten perusoikeuksien tulee toteutua myös Tuusulassa, minkä johdosta tarkastuslautakunta suosittaa esim. oman äidinkielen ryhmien koon uudelleen harkintaa ja tuusulalaisten monikielisten perheiden riittävää huomioimista kasvavan trendin mukaisesti.
- Etäopetus ja joustavat digitaaliset oppimismenetelmät sopivat osalle oppilaista, joille tulisi tarjota kyseisiä ratkaisuja myös koronapandemian jälkeen. Sisäilmaoireista kärsivät opettajat ja oppilaat voisi tässä asiassa jollakin tavalla yhdistää siten, että kenenkään terveyttä tai työkykyä ei tarvitsisi vaarantaa.
- Lautakunta suosittaa edelleen digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämistä ja ne osaavan ja tuntevan henkilöstön arvostamista sekä pitämistä kunnassa.
Kasvatus- ja sivistyslautakunnan selvitys:
Kasvatus- ja sivistyslautakunta kiittää tarkastuslautakuntaa hyvästä työstä. Tarkennetut huomionne Sivistyksen toimialueelta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta liittyvät koronapandemian hoitamiseen hyvin poikkeuksellisena vuotena 2020 ja siitä johtuen palveluiden järjestämiseen poikkeusolojen aikana ja palveluverkon toteutumiseen.
Toimialueen toimintakertomuksessa 2020 on varsin yksityiskohtaisesti kuvattu kaikki koronapandemian vaikutuksen palveluiden järjestämiseen ja henkilöstöön. Tämä on tärkeää myös vastaisuuden varalle. Olemme oppineet paljon poikkeusoloissa toimimisesta ja johtamisesta sekä pandemian hoitamisesta. Tärkeää on aloittaa korona exit-toimenpiteet oppimisvajeiden poistamiseen ja korvata koronavaikutuksia lasten ja perheiden hyvinvointiin. Tätä työtä on tehtävä, vaikka pandemia ei olekaan ohi.
Suosituksissa tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota oppimisympäristöjen kehittämiseen ja toteaa kokonaisvaltaisesti sen, mistä kaikesta on kysymys, kun kehitämme tuusulalaisten oppimisen tiloja. Tarkastuslautakunta toivoo työn jatkuvan suunnitelmien mukaisesti. Oppimisympäristöjen tulee olla lähtökohtaisesti terveellisiä ja turvallisia ja tukea oppimista. Niiden tulee parhaalla mahdollisella tavalla tukea oppimisprosessia ja edistää lasten, nuorten ja aikuisten vuorovaikutusta. Oppimisen kaikkiallisuus tarkoittaa sitä, että kunnassa hyödynnetään sen kaikkia ympäristöjä oppimiseen. Lautakunta toteaa tarkastuslautakunnalle, että kunnassamme on tämän työn tueksi laadittu kulttuurikasvatussuunnitelmat ja edistetään luontopedagogiikkaa sekä kehitetään virtuaalisia ja digitaalisia oppimisympäristöjä.
Iltapäivätoimintaa on kehitetty ja kehitetään edelleen. Lukuvuoden 2020–2022 alusta lukien mahdollistimme kuljetukset toiselle koululle, jos ip-toiminnan ryhmiä ei toteutunut omalla koululla. Iltapäivätoiminnan tulee tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
Tarkastuslautakunann suositukset:
- Verkkotilaisuuksien kehittämistä ja järjestämistä kannattaa jatkaa pandemian jälkeenkin.
- Yhteistyö eri toimijoiden ja naapurikuntien kanssa lisää mahdollisuuksia laadukkaiden kulttuuripalveluiden tuottamiseen.
- Henkilöstön hyvinvointi on koko toiminnan perusta.
- Myös tulevaisuudessa täytyy panostaa ja kehittää nuorten kanssa tapahtuvaa toimintaa myös vapaa-ajalla.
- Pidetään jatkossakin huolta erilaisten ulkoilu- ja liikuntapaikkojen kunnossapidosta, jotta Tuusulan vetovoima lisääntyy.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan selvitys:
Kulltturi- ja vapaa-ajanlautakunta kiittää tarkastuslautakuntaa hyvästä työstä ja tarkoista huomioista. Huomionne kohdentuivat koronapandemian hoitamiseen ja palveluiden järjestämiseen poikkeusaikoina. Olemme samaa mieltä tarkastuslautakunnan kanssa, että henkilöstömme on hyvin osaavaa ja on joustanut työtehtävissä poikkeusoloissa toimittaessa. Osa on ollut sijoitettuna myös erilaisiin työtehtäviin. Henkilöstön hyvinvoinnista tulee huolehtia ja tähän panostetaan koko toimialueella. Palveluita on järjestetty digitaalisina ja olemme voineet tarjota ohjelmaa verkossa.
Kulttuurin palvelualue
Kulttuuripalveluissa on otettu iso digiloikka koronapandemian aikana. Useita näyttelyitä ja tapahtumia on järjestetty ja järjestetään edelleen virtuaalisesti. Yhteistyötä on kehitetty erityisesti Keravan ja Järvenpään kanssa ja yhteistyölle luotiin selvät tavoitteet kehittämissuunnitelmassa. Tämä suunnitelma on lähtenyt toteutumaan loppuvuodesta 2020 ja edelleen vuonna 2021.
Vapaa-ajan palvelualue
Tarkastuslautakunta suosittaa nuorten kanssa tapahtuvan toiminnan panostamiseen ja kehittämiseen jatkossakin. Myös liikuntapaikkojen kunnossapitoon tulee edelleen panostaa.
Alueellinen nuorisotyö ja tapahtumapalvelut -yksikön painopisteitä tulevalle valtuustokaudelle ovat nuorisotyössä nuorten parissa työskentelevän henkilöstön hyvinvointiin ja osaamiseen panostaminen, nuorten osallisuus ja kohtaaminen sekä toimintatilojen kehittäminen. Yhteistyöverkostojen avulla nuorisotyön vaikuttavuus paranee mm. kouluympäristössä.
Ulkoilu- ja liikuntapaikkojen kunnossapitoon tulee kiinnittää suunnitelmallisesti huomiota myös tulevalla valtuustokaudella. Uusien ja houkuttelevien liikunta- ja harrastuspaikkojen suunnittelu ja rakentaminen on tärkeää ja vähintään yhtä tärkeää on huolehtia jo nyt melko mittavan liikuntapaikkaverkoston siisteydestä, hoidosta ja turvallisuudesta.
Kasvun ja ympäristön toimialue
Kuntakehityslautakunta
Tarkastuslautakunnan suositukset:
- Palveluverkkouudistus sitoi merkittävän osan Tilapalveluiden asiantuntijoiden työresurssia. Lautakunta suosittaa kiinnitettävän huomiota henkilöstön riittävään resursointiin. Asuinrakentamisen tonttien kaavoittamisella varmistetaan riittävä kattavuus lähivuosille, jotta voisimme saavuttaa MAL-sopimuksen mukaisen tavoitteen. Suunnittelun ja rakentamisen pääpainoa on lähivuosiksi painotettu Etelä-Tuusulaan, johon on tulossa pientalo- ja työpaikka-alueita. Lautakunta suosittaa huomioimaan kehitysmahdollisuudet myös radan varressa. Matkailupalveluissa on toimittu ilman resurssia, ollen ilman matkailupäällikköä elokuusta lähtien. Tähän lautakunta suosittaa kiinnittämään huomioita, erityisesti ajatellen kotimaan matkailun suosion kasvua sekä covid-19 exit-vaihetta.
Kuntakehityslautakunnan selvitys:
- Palveluverkkouudistus sitoi merkittävän osan Tilapalveluiden asiantuntijoiden työresurssia. Lautakunta suosittaa kiinnitettävän huomiota henkilöstön riittävään resursointiin.
Selvitys:
- Tilapalveluiden henkilöresurssivajeesta ja puutteellisista työkaluista johtuen ostopalveluihin on jouduttu tukeutumaan rakennushankkeiden johtamisessa, rakennustöiden laadunvalvonnassa sekä kustannusten seurannassa. Tämä tulee osaltaan nostamaan rakentamisen kokonaiskustannuksia, ja resurssivaje aiheuttaa riskin palveluverkon aikataulun toteutukselle.
- Asuinrakentamisen tonttien kaavoittamisella varmistetaan riittävä kattavuus lähivuosille, jotta voisimme saavuttaa MAL-sopimuksen mukaisen tavoitteen.
Selvitys:
- MAL-sopimuksessa sopimuskaudella 2020-2023 on kaksi tavoitetta asuintuotantoa koskien: valmistuneiden asuntojen osalta tavoite on koko sopimuskaudella 1848 asuntoa, eli 462 asuntoa/ vuosi ja kaavojen asumisen kerrosalan osalta 168 000 k-m2, joka on 42 000 k-m2/ vuosi. Vuonna 2020 Tuusulaan valmistui 527 asuntoa, mikä oli yli neljännes sopimuskauden valmistuneiden asuntojen tavoitteesta. Kaavoituksen osalta ei saavutettu neljännestä sopimuskauden tavoitteesta, vaan 26 962 k-m2, mutta kaavoitussuunnitelma mahdollistaa tavoitteen saavuttamisen sopimuskauden aikana. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että asuintuotanto ja kaavatyöt kohdistumat huomattavin osin asuinkerrostaloihin ja tehokkaisiin asuinkortteleihin (AK).
- Suunnittelun ja rakentamisen pääpainoa on lähivuosiksi painotettu Etelä-Tuusulaan, johon on tulossa pientalo- ja työpaikka-alueita. Lautakunta suosittaa huomioimaan kehitysmahdollisuudet myös radan varressa.
Selvitys:
- Jokelan keskustan yleissuunnitelma on laadittu 2020 ja se oli nähtävillä alkuvuodesta 2021. Opintien ja Nukarintien kaavatyö alkaa syksyllä 2021. Pohjois-Tuusulan hankekehittäjää rekrytoidaan, mikä tuo resursseja alueen potentiaalien kehittämiseen
- Matkailupalveluissa on toimittu ilman resurssia, ollen ilman matkailupäällikköä elokuusta lähtien. Tähän lautakunta suosittaa kiinnittämään huomioita, erityisesti ajatellen kotimaan matkailun suosion kasvua sekä covid-19 exit-vaihetta.
Selvitys:
- Matkailu on toiminut ilman resurssia vuodesta 2020 ja siihen on pyritty saamaan henkilöresurssi vuosien 2021 ja 2022 talousarvioihin. Tuota resurssia ei kuitenkaan ole myönnetty.
Tekninen lautakunta
Tarkastuslautakunnan suositukset:
- Sisäilmaongelmat ovat edelleen olemassa ja vaativat huomiota näiltä yksiköiltä. Palveluverkkouudistuksen edetessä suunnitellusti resursseja vapautuu uuteen ja myös väliaikaisista kalliista väistötiloista päästään eroon. Kunnan omista resurssivajeista johtuen on kiinnitettävä erityistä huomiota ammattitaitoiseen uusien rakennusten rakennusaikaisten töiden valvontaan ja kustannusten seurantaan. Kiitosta ansaitsee, että kunnassa noudatetaan rakentamisessa Kuiva Ketju 10 -toteutusmallia ja mm. Martta Wendelinin rakennuksella näemme jo suojaukset valmiina.
Teknisen lautakunnan selvitys:
Sisäilmaongelmat ovat aiheuttaneet inhimillistä tuskaa ja ajaneet osaltaan merkittävään palveluverkon uudistamiseen. Sisäilmaongelmien hoitamiseen on keskitytty intensiivisesti erityisesti viime vuosina, ja sisäilmaongelmien käsittelyprosessia on kehitetty ansiokkaasti eteenpäin annetuilla resursseilla. Sisäilma-asiantuntijapalvelut tullaan edelleen ostamaan ostopalveluna, eikä kunnalla ole omaa syvällistä asiantuntijaosaamista asioiden hoitamiseen.
Tilapalveluiden henkilöresurssivajeesta ja puutteellisista työkaluista johtuen ostopalveluihin on jouduttu tukeutumaan rakennushankkeiden johtamisessa, rakennustöiden laadunvalvonnassa sekä kustannusten seurannassa. Tämä tulee osaltaan nostamaan rakentamisen kokonaiskustannuksia, ja resurssivaje aiheuttaa riskin palveluverkon aikataulun toteutukselle.
Yhteiset palvelut
Tarkastuslautakunnan suositukset:
- Yhteiset palvelut tuottavat toimintaedellytyksiä ja palveluita koko organisaatiolle, joten tuloksellisuudella ja tarkoituksenmukaisuudella on merkittävä arvo toimialueen saavutuksia arvioitaessa. Palvelualueen oman toiminnan arvioimiseksi ja kehittämiseksi, voisi palvelualue esittää itselleen kysymyksen: miten onnistuimme ja arvioida toimintansa vaikuttavuutta koko organisaation toiminnan kehittämiseksi.
Yhteiset palvelut selvitys:
Yhteisissä palveluissa tavoitteiden talousarvion mukaisten toteutumista ja niissä onnistumista seurataan kehittämissalkun tavoiteosion avulla. Salkkuun kirjataan valtuustokauden tavoitteet ja näihin liittyviä toimenpiteitä seurataan yhteisten palveluiden johtoryhmässä kuukausittain. Puolivuosiraportoinnin yhteydessä tehdään palvelualueittain ja yksiköittäin tarkempi analyysi tavoitteiden toteutumisen tilanteesta.
Toimialueen vuoden 2021 onnistumista arvioitaessa keskeisiä kriteerejä ovat suoriutuminen koronaepidemiaan liittyvissä tukitehtävissä sekä toiminnan laadun ja tehokkuuden kehittäminen.
- Koronaepidemia ja toimenpiteet toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi: Toimialue tuki asiakkaita ja kuntaorganisaatiota ict, henkilöstö-, työsuojelu-, turvallisuuspalveluissa sekä kohdennetun asiakastyön palveluissa, joissa tukitarpeen määrä kohosi epidemiatilanteen myötä huomattavasti.
- Toiminnan laadun ja tehokkuuden parantaminen: Toimialueella jatkettiin tukipalvelutehtävien keskittämistä sekä kehitettiin toimintaa tarkastelemalla ja sujuvoittamalla prosesseja sekä käyttöönottamalla työskentelyn tueksi kyvykkäitä sähköisiä työkaluja (kuten edunvalvonnan asiakasjärjestelmä, verkkokauppa, palvelunhallintajärjestelmä, kehittämisen hallinnan järjestelmä, sopimusten hallintajärjestelmä, tiedonhallintamalli). Keskusvaraston toiminta lakkautettiin ja siirryttiin hajautettuun tilausmalliin.
- Vaikuttavuuden näkökulmasta palveluprosessien jatkuvaa parantamista, joita toteutetaan asiakkaan hyvään ja turvalliseen käyttökokemukseen sekä resurssien viisaaseen käyttöön perustuen.
Koronapandemia ja henkilöstön hyvinvointi
Vuotta 2020 leimasi koronapandemia, joka vaikutti monella tavalla myös Yhteisten palvelujen vastuualueen toimintaan. Pandemian torjuntaan liittyvät viranomaisten ohjeistukset ja rajoittamistoimet päivittyivät jatkuvasti ja henkilöstö joutui pandemiatilanteeseen yhtäkkiä. Tämä edellytti henkilöstöhallinnolta jatkuvaa reagointia ja ohjeistusta, jotta voitiin varmistaa palvelujen tuottaminen koronaturvallisesti sekä muuttaa totuttuja käytäntöjä ja prosesseja turvallista lähityötä ja etätyötä tukeviksi. Henkilöstölle tarjottiin tukea digitaalisten työvälineiden käyttöönotossa.
Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen on tärkeällä sijalla kunnan henkilöstöpolitiikassa, mutta tämän merkitys on korostunut edelleen koronapandemian aikana ja tulee olemaan pandemian jälkeenkin tärkeimpiä henkilöstöpoliittisia tavoitteita kunnassa. Koronapandemian aikana henkilöstön hyvinvoinnin kartoittamiseksi toteutettiin koronapulssi-kysely, jolla selvitettiin mm. henkilöstön kokemuksia korona-ajasta ja etätyöstä. Kyselyn perusteella kunnassa on tehty useita toimenpiteitä. Kuntaan perustettiin työhyvinvointiryhmä kehittämään henkilöstön työhyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Esihenkilöille on järjestetty koulutusta oman tiimin työhyvinvoinnin tukemiseksi, taukoliikuntaohjelma Break Pro tukee työpäivän aikaista tauottamista ja palautumista, Teams-kokouksille on laadittu pelisäännöt ja henkilöstö saa vielä tämän vuoden aikana käyttöönsä liikunta- ja kulttuurietuuden.
Aktiivisen tuen malli on kunnassa käytössä ja tätä kehitetään jatkuvasti eteenpäin. Sairauspoissaoloja seurataan säännöllisesti. Korvaavan työn malli otettiin käyttöön 2021 vuoden alussa ja tämän ansiosta on voitu vähentää sairauspoissaolopäiviä jopa tavoiteltua enemmän. Kunnassa tuetaan kestäviä työuria; muokataan työtehtäviä työkyvyn mukaan sekä haetaan työkykyongelmiin ratkaisuja aktiivisesti työterveyshuollon kanssa.
Kunnassa on laadittu korona-Exit-suunnitelma, joka sisältää myös henkilöstöosion. Suunnitelmalla pyritään turvaamaan henkilöstön työhyvinvointia ja jaksamista pandemian jälkeisenä aikana. Seuraavalla strategiakaudella valmentava johtaminen, keskusteleva toimintakulttuuri ja yhdessä tekeminen ovat keskeisellä sijalla henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämisessä.
Henkilöstöhallintajärjestelmän uudistuminen ei ole toteutunut, koska Sarastia joutui siirtämään käyttöönottoa. Tämän vuoksi syksyn aikana kartoitetaan eri toimittajien tarjoamia henkilöstöhallinnon järjestelmäratkaisuja. Työnantajakuvan kehittämiseksi henkilöstöhallinnon prosesseja kehitetään ja sähköistetään sekä pidetään huolta vastuullisesta työnantajakuvasta toimimalla ohjeiden määräysten mukaisesti sekä huolehtimalla henkilöstön hyvinvoinnista ja työnantajakuvan välittymisestä kunnan palveluprosesseissa ja rekrytoinneissa.
Riskienhallinta
Kunnan kokonaisriskejä arvioidaan kuntatasolla talousarvion laadinnan yhteydessä. Toimialueet varautuvat talousarvion tunnistamaan talousarvion toteutumiseen liittyviä riskejä sekä tekevät toimintansa tueksi talousarviovuodelle
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelman. Lisäksi kunnassa laaditaan kuntatasoinen riskiympyrä sekä kuvataan riskienhallintatoimenpiteet, joiden avulla pyritään tunnistamaan keskeiset kunnan toimintaa liittyvät riskit sekä niihin liittyvät hallintakeinot.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta
Tarkastuslautakunnan suositukset:
- Koronan vaikutukset tulevat olemaan pitkäaikaisia ja on hyvä arvioida, miten ja mihin ne kohdistuvat tulevien vuosien aikana. Koronapandemian exit-työssä tulisi huomioida erityisesti vaikeassa tilanteessa olevat kuntalaiset.
- Omistajaohjaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun kuntayhtymän palvelukriteereitä ja palveluverkkoa kehitetään, jotta Tuusulan palvelurakenteeseen ei koidu heikennyksiä. Yhteistyö Tuusulan järjestötoimijoiden kanssa on suositeltavaa.
- Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan osalta ei vuonna 2020 edelleenkään tullut omaa selkeää toimintakertomusta, vaan tiedot olivat jakautuneet hajanaisesti yhteiset palvelut -toimialan alaisuuteen. Tarkastuslautakunta toistaa aiemman huomionsa, että tavoitteiden toteutumisen seurannan kannalta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnalla tulisi olla oma toimintakertomus.
- Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan oma toimintakertomus ja omat, erityisesti omistajaohjaukseen, sen seurantaan ja kunnan johtoryhmän kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät selkeät tavoitteet tukisivat lautakunnan itsenäistä roolia demokraattisen päätöksenteon ja kuntalaisten edunvalvonnan tukijana suhteessa Keusote kuntayhtymään.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta käsittelee tarkastuslautakunnan huomioihin annettuja vastauksia kokouksessaan 21.9.2021.
Kohdennettu asiakastyö
Tarkastuslautakunta korosti arvioissaan koronatilanteen jälkihoidon merkitystä. Hyteryhmän koordinoimassa ja kunnanhallituksen hyväksymässä Korona Exit -suunnitelmassa on huomioitu laaja-alaisesti heikommassa asemassa kuntalaisryhmiä: lapset ja nuoret, nuoret aikuiset, työikäiset erityistä tukea tarvitsevat, ikäihmiset ja maahanmuuttajat.
Tuusulan Vesihuoltoliikelaitos (Tuusulan Vesi)
Tarkastuslautakunnan suositukset:
- Tarvittavien erityisosaajien ja lisäresurssien rekrytointi ja perehdytys ovat tulevan vuoden keskeisimpiä asioita projektien hallinnassa.
Tuusulun Veden johtokunnan selvitys:
Uusi työnjohtaja aloitti kesäkuussa. Hän tuli vahvistamaan työmaatoimintaa ja työturvallisuusosaamista. Jokaisen uuden rekrytoinnin yhteydessä tulemme harkitsemaan uudenlaisen osaamisen tarvetta tapauskohtaisesti.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus
Tarkastuslautakunnan suositukset:
- Ihmisten tietoisuus hyvän elinympäristön tärkeydestä on kasvanut koronan aikana, joten Keski-Uudenmaan ympäristökeskuskin on uusien haasteiden edessä: miten huolehtia parhaalla mahdollisella tavalla terveellisestä, turvallisesta ja viihtyisästä elinympäristöstä sekä monipuolisesta ja ekologisesti kestävästä luonnonympäristöstä.
- Tarkastuslautakunta suosittelee osallistamaan sopijakuntien asukkaita entistä enemmän yhteisiin ympäristöasioihin. Viestinnän merkitys korostuu, jotta ihmiset saadaan kiinnostumaan hyvän elinympäristön ja kestävän luonnonympäristön ylläpidosta.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan selvitys:
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus osallistaa asukkaita erityisesti ympäristönsuojelun hankkeissa. Esimerkiksi Tuusulanjärven ja muiden sopijakuntien järvien kunnostushankkeissa (Mäntsälässä Isojärvi ja Kilpijärvi, Nurmijärvellä Valkjärvi, Tuusulassa ja Järvenpäässä Tuusulanjärvi) asukas- ja maanomistajayhteistyö on tärkeä osa toimintaa. Lisäksi ympäristönsuojelun palveluyksikkö tukee kuntia niiden asukasyhteistyössä esimerkiksi metsäsuunnittelussa, luonnonhoidossa ja vieraslajien torjunnassa. Kustannukset asukasyhteistyöstä kohdistuvat aina siihen sopijakuntaan, jonka alueella toimitaan, joten on kuntien rahoitushalukkuudesta kiinni, miten paljon toimintaa voidaan järjestää.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus panostaa toiminnassaan erityisesti asukasviestintään vuodesta 2021 alkaen. Pääasiallinen kanava on ympäristökeskuksen verkkosivut sekä Facebook. Neljätoista ympäristökeskuksen asiantuntijaa osallistui kesällä 2021 Viestintä-Pirittan järjestämään Facebook-koulutukseen ja saimme siitä uutta intoa ja rohkeutta postausten laatimiseen. Vuoden 2021 aikana ympäristökeskuksen Facebook-seuraajien määrä on kasvanut lähes kuudestasadasta seuraajasta yli seitsemään sataan seuraajaan.
Konserniyhteisöt
Tuusulan kunnan tytäryhteisöjen toiminta on kokonaisuutena ollut vakaalla ja vakiintuneella pohjalla tilivuoden 2020 aikana. Valtion korona-avustukset tukivat koronaepidemiasta kärsineiden liikuntapalveluyhtiöiden taloutta.
Jokelan Tekonurmi Oy purettiin ja yhtiön toiminnot liitettiin osaksi kunnan vapaa-aikapalveluiden toimintaa. Tuusulan Tenniskeskus Oy ja Tuusulan Tekonurmi Oy valmistelivat tiiviissä yhteistyössä kunnan kanssa Tuusulan urheilukeskuksen tulevia liikuntapaikkainvestointeja sekä yhtiöiden yhdistämistä.