Perustelut
Perustelut
Tuusulan kunnanhallitus on 21.12.2021 päättänyt asettaa Hyrylän palvelukeskuksen asemakaavan muutosehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville ja pyytää ehdotuksesta lausuntoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnalta. Kaavaehdotus on nähtävillä 5.1.2022 - 27.2.2022. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 27.2.2022 klo 16.00.
Kaavamuutosluonnoksen käsittely ja nähtävilläolo
Asemakaavan muutosluonnos oli julkisesti nähtävillä 6.1.-7.2.2021 MRA 30 §:n mukaisesti. Yleisötilaisuus järjestettiin vain teamsilla koronatilanteesta johtuen 13.1.2021. Lisäksi kaavaehdotuksen valmistelun aikana järjestettiin kaikille avoin tilaisuus keskustella Hyrylän keskustan kehittämisestä ja palvelukeskushankkeesta sekä tästä asemakaavan muutoksesta. Tilaisuus järjestettiin 5.10.2021 ja siihen osallistui joko paikalla tai etänä noin 60 aiheesta kiinnostunutta.
Kaavaluonnoksesta saadun palautteen yhteenveto
Kaavaluonnoksesta saadussa palautteessa esitettiin kritiikkiä luonnosvaiheen vaihtoehdoista. Pääasiassa kannanotoissa esitettiin, että palvelukeskushanke vaikuttaa olevan liian suuri paikalleen, julkisivujen osalta haastava, liikenteellisesti ongelmallinen, eikä kaupunkitilan osalta vastaa tavoiteltua tasoa.Linja-autoaseman siirtämisvaihtoehto sai osakseen kritiikkiä.Taidekasarmin ja Aunelan korttelien osalta kaavaluonnosta pidettiin pääasiassa onnistuneena
Kaavamuutosehdotus
Kaavaehdotusta laadittaessa on lähtökohtana ollut tutkia kunnanhallituksen 14.6.2021 tekemän hankintapäätöksen mukaisen hankkeen toteuttamisedellytyksiä ja kehittämismahdollisuuksia ja aiemmissa vaiheissa saadun palautteen mukaisia ratkaisuja kaavamuutoksen kannalta. Kaavaehdotuksen mukainen ratkaisu mahdollistaa 15 000 kem2 rakennusoikeuden toteuttamisen Hyrylän keskustaan ja tämän toteuttamiseksi tarvittavia aluevarauksia mm. liikenteen toimivuuteen liittyen. Ns. kirjaston, Aunelan ja Taidekasarmin korttelien osalta kaavaehdotus vastaa rakentamisen laajuudeltaan toteutunutta.
Kaavaehdotusta valmisteltaessa tehdyt muutokset luonnokseen nähden
- Kaavamuutosalueen rajausta on muutettu. Kaavamuutoksen rajauksesta on poistettu kortteli 8007 (asuinrakennuksen ja liikerakennuksien kortteli) ja osa korttelista 33075 (sote-asema pysäköintialue).
- Tiealuetta on Tuusulanväylä-Autoasemankatu -liittymästä Tuusulanväylä-Kulloontie -liittymän eteläpuolelle asti sisällytetty kaavamuutokseen katualueena. Aiemmin tiealueeksi asemakaavoitettu osuus Tuusulanväylästä on merkitty katualueeksi ja tämän itä- ja länsilaitaan on merkitty ajoneuvoliittymäkielto. Kiertoliittymän ja nyt muodostuvan katualueen likimääräinen liittymäkohta on merkitty nuolimerkinnällä.
- Alueelle on osoitettu kaksi aukiota, Pikkulotan aukio ja Tiilikasarmin aukio.
- Palvelukeskuskorttelin (C-4) rakennusoikeudeksi on muutettu 10 000 kem2 liikerakennusoikeutta ja 5000 kem2 toimisto- ja kokoontumistilojen rakennusoikeutta erottaen aiempaa selvemmin käyttötarkoitukset.
- C-4 -korttelialueen kaavamääräystä on tarkennettu kaupunkikuvallisten laatuvaatimusten ja korttelialueen katualueisiin liittymisen osalta.
- C-4 -korttelin kellariin johtavien ajoluiskien sijainteja on hieman muutettu: Hyryläntielle johtava luiska on sijoitettu nyt C-4-korttelialueelle ja Koskenmäenpolun itäpäässä oleva toinen luiska on määritelty toteutettavaksi siten, että kevyen liikenteen aluetta jää enemmän Koskenmäenpolun ja Lotanpolun liittymäalueelle.
- Kirjaston korttelin 8028 käyttötarkoitusta muutettu siten, että kortteliin voi toteuttaa enintään 20 % rakennusoikeudesta liiketiloina.
- LPA-korttelialuetta koskevaa määräystä on muutettu siten, että ko. korttelialueelle tulee toteuttaa sulkumerkinnällä osoitettujen kortteleiden autopaikat, ellei niitä rasitesopimuksin toteuteta toisaalle.
- Esikunnanpuisto on merkitty muutosehdotuksessa suojaviheralueeksi (EV), koska alueen liikennemelutasot ovat ilman melusuojausta suuremmat kuin virkistysalueella voi olla.
- C-4 -korttelialueen rajausta on tarkennettu.
- C-4 -korttelialueen Hyryläntien puoleisella rajalla oleva ajoneuvojen tonttiliittymäkieltoa on lyhennetty.
- Pysäkkikuja -kadun nimi on poistettu.
- Koskenmäenpolun itäpäähän merkitty aukio on nimetty Pikkulotan aukioksi.
- Ns. Taidekasarmin kortteli on merkitty C-5 -käyttötarkoitusmerkinnällä, mikä mahdollistaa luonnosvaiheessa esitetyn yleisten rakennusten korttelialuemerkintää (Y-18) laajemmin erilaisia käyttötarkoituksia. Edelleen rakennusta esitetään suojeltavaksi ja sen käyttö yleisenä rakennuksena on mahdollista.
- Kaavaan on lisätty yleismääräys koskien rakennuksissa sallittuja enimmäismelutasoja riippuen tilan käyttötarkoituksesta: ”Ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuvan melutason sisällä tulee alittaa melun A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvot: kokoontumistiloissa 35 dB sekä liike- ja toimistohuoneissa 45 dB.”
- LPA-korttelialueelle on merkitty osa-alue maanalaistaimeytysrakennetta varten.
- LPA- ja YL-10 -korttelialueen kautta on merkitty kevyen liikenteen yhteys Lotanpolulle.
Hyrylän palvelukeskus, kaava nro 3615, asemakaavan muutosehdotus, hyte-lautakunnan lausunto
Hyrylän keskustaan tavoitellaan liike- ja palvelukeskusta. Kunnan tavoitteena on kehittää torin, vanhan ostoskeskuksen, kirjaston ja olemassa olevien linja-autoaseman aluetta ja liikerakennusten kortteleita.
Hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen lautakunta on lausunut Hyrylän palvelukeskuksesta aiemmin 21.1.2020 ja 26.1.2021. Hyrylän palvelukeskuksen asemakaavan muutosehdotuksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta kiinnittää huomiota liikenteeseen, pysäköintiin, esteettömyyteen ja turvallisuuteen, viheralueisiin ja alueen viihtyvyyteen sekä palveluihin ja yhteisöllisyyteen. Lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta korostaa, että Hyrylän palvelukeskustyön edetessä asukkaat ja paikalliset yritykset tulee ottaa vahvasti mukaan suunnittelutyöhön ja toteutukseen.
Liikenne, pysäköinti, esteettömyys ja turvallisuus
Liikenteen turvallisuuteen ja pysäköintiin alueella tulee kiinnittää huomiota. Palvelukeskus lisää liikennettä, minkä vuoksi erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus tulee taata paitsi palvelukeskuksen alueella, myös terveysaseman (nykyisen ja tulevan), uimahallin, linja-autoaseman ja seurakuntakeskuksen suuntaan.
Aluetta suunniteltaessa ja toteutuksessa tulee huomioida liikkumisen helppous ja alueella sijaitsevien palveluiden saavutettavuus tulee taata mm. varmistamalla riittävä pysäköintipaikkojen määrä palveluiden välittömässä läheisyydessä. Lisäksi liityntäpysäköintiin varattavien pysäköintipaikkojen määrän riittävyys tulee varmistaa. Pintapysäköinti on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi ja suosittava pysäköintipaikkojen sijoittamista maan alle. Liikuntaesteisten pysäköintipaikkojen tulee sijaita riittävän lähellä palvelukeskuksen sisäänkäyntejä.
Jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida, että taksien liikkuminen palvelukeskukselle ja sen ympäristössä on sujuvaa ja taksien pääsy lähelle sisäänkäyntejä on mahdollista. Taksiasema tulisikin sijoittaa mahdollisimman lähelle palvelukeskusta ja terveysasemaa, jolloin asiointi kyseisissä toimipisteissä helpottuu taksia kulkuvälineenään käyttävillä. Takseilla tulisi olla myös mahdollisuus pysäköidä palvelukeskuksen sisäänkäynnin läheisyyteen ja inva-pysäköinti tulisi sijoittaa mahdollisimman lähelle sisäänkäyntejä.
Palvelukeskuksesta tulee olla lyhyt ja helppokulkuinen siirtymä joukkoliikenteen äärelle ympärivuotinen saavutettavuus ja esteettömyys huomioiden. Bussiaseman siirtyessä Rykmentin puistotien varteen tulee taata, että palvelukeskuksen lähelle sijoitetaan bussipysäkit. Tällä helpotetaan kulkemista julkisilla kulkuvälineillä palvelukeskukseen. Liityntäpysäköintipaikkoja tulee olla riittävästi lähellä bussiterminaalia. Lisäksi kevyen liikenteen yhteydet palvelukeskukselta bussiterminaalille tulee olla turvalliset, helposti kuljettavat ja selkeästi hahmotettavat.
Palvelukeskuksen sisäisistä korkotasoista johtuen joudutaan Tiilikasarmin aukion tasoa laskemaan noin metrillä ja tämä edellyttää porrasrakenteiden rakentamista ja esimerkiksi kirjaston sisäänkäynnille luiskan sijoittamista. Näillä rakenteilla kulkeminen tulee taata helpoksi ja esteettömäksi myös talvella.
Kaavamuutoksella muodostuu kaksi pientä aukio- tai torialuetta, joista eteläisempi sijoittuu Aunelan, Taidekasarmin, kirjaston ja palvelukeskuksen väliselle alueelle ja toimii Tykkimiehenpolun kevyen liikenteen reitin osana. Aukiot ovat kooltaan pieniä ja tulevat todennäköisesti olemaan kevyenliikenteen läpikulkualueita, jolloin ne eivät houkuta ihmisiä viipymiseen ja viihtymiseen alueella.
Lautakunta pitää tärkeänä, että pyöräily ja kävely huomioidaan omina liikkumismuotonaan niin, että alueella on turvallista liikkua pyörällä ja jalkaisin ja keskusta-alueen kevyen liikenteen väylät muodostavat sujuvan ja yhtenäisen verkoston. Lisäksi pyörille ja sähköpotkulaudoille on varattava riittävästi pysäköintitilaa ja turvallisia säilytyspaikkoja tulee olla myös katutasossa.
Autoliikenteen nopeudet alueella tulee pysyä alhaisina ja muiden liikennemuotojen kanssa syntyvät kohtaamiset ja risteämiset tulee olla turvallisia. Kevyenliikenteen teiden ylityspaikat ja alueen yleinen julkinen kunnossapito tulee huomioida suunnittelussa niin, että esimerkiksi lumenajopaikat pintapysäköintipaikoilta ja toriaukiolta on suunniteltu.
Viheralueet ja alueen viihtyisyys
Hyrylän keskusta-alueelle tulisi pyrkiä luomaan kävelykeskustaa ja alueen torimaisuutta tulisi vahvistaa. Palvelukeskuksen ympäristö tulee suunnitella niin, että esimerkiksi aukioita voitaisiin hyödyntää eri-ikäisten viihtyisänä oleskelualueena. Palvelukeskuksen läheisyyteen suunnitellut aukiot ovat kooltaan pieniä ja tulevat todennäköisesti olemaan kevyenliikenteen läpikulkualueita, jolloin ne eivät houkuta viipymiseen ja viihtymiseen eivätkä mahdollista toritapatumien ja -tilaisuuksien järjestämistä. Tiilikasarmin aukio on aukiona pitkämäinen eikä paikkaa torin puutetta. Palvelukeskuksen ympäristöä tulee tarkastella kokonaisuutena ja kartoittaa alueen mahdollisuudet tarjota paikkoja esimerkiksi "höntsäliikunnalle".
Alueen vehreys tukisi alueen viihtyisyyttä ja elävyyttä. Näihin tuleekin kiinnittää huomiota sillä esimerkiksi kirjaston edusta tulee olemaan täynnä pysäköintipaikkoja ja vehreys on vähäistä. Kaava-alue tulisikin pyrkiä toteuttamaan mahdollisimman vehreänä ja lisäksi alueen viihtyisyyteen jalankulun osalta tulee kiinnittää huomiota. Katto- ja seinäpinta-alan hyödyntämistä viherrakentamiseen tulisi edistää ja toteuttaa. Esteetön kulku lähialueen puistoihin ja viheralueille tulee myös varmistaa.
Lautakunta pitää tärkeänä, että laadukas kaupunkitila ja taideohjelma huomioidaan suunnitelmissa hyödyntämällä rakennuksen seinät taiteelle ja taidevitriinien käyttöön mahdollisimman laajasti. Suunniteltaessa palvelukeskusta ja sen ympäristöä tulee esteettömyyteen kiinnittää huomiota. Ympäristön ja palvelukeskuksen sisätilojen tulee olla esteettömiä ja palvelujen helposti saavutettavia.
Palvelut ja yhteisöllisyys
Matalan kynnyksen asiointipaikan eli Tuusinfon tilat tulee sijoittaa palvelukeskukseen siten että palvelut ovat asukkaiden helposti saavutettavissa, mieluiten katutasossa. Asiointipisteessä tulisi olla mahdollista saada esim. neuvontaa ja rokotuksia ilman ajanvarausta. Lisäksi olisi selvitettävä eri viranomaistahojen yhteispalvelupisteen perustamista palvelukeskukseen. Edellisissä lausunnossaan lautakunta huomioi myös, että tulevaisuudessa työ ja työskentelytavat tulevat muuttumaan, minkä vuoksi kunnantalon työskentelytilojen mitoitukseen tulee kiinnittää huomiota etätyön lisääntyessä ja vakiintuessa.
Palvelukeskuksen yhteyteen tulee sijoittaa monimuotoiset, helposti saavutettavat yhteiskäyttöiset tilat, jotka mahdollistavat erilaisen käytön elinkaariajattelun (eri-ikäiset ja eri elämäntilanteessa olevat asukkaat) mukaisesti. Näin palvelukeskuksen tilat loisivat mahdollisuuksia eri-ikäisten tuusulalaisten kohtaamisille. Kokoontumistiloja tarvitaan eri käyttäjäryhmille eri vuorokauden aikoihin. Palvelukeskukseen suunniteltu nuorisotila on tarpeellinen ja sitä voi käyttää ikäihmisten ja pikkulapsiperheiden kohtaamispaikkana päiväsaikaan nuorison ollessa koulussa. Yhteisötila Aunela on merkittävä kokoontumispaikka yhdistyksille ja asukkaille. Yhteisötilojen säilymistä tulee tarkastella laajasti koko palveluverkkoa rakennettaessa.
Taiteen sijoittaminen palvelukeskuksen seiniin on hyvä asia, mutta taideseinä ei spoista näyttelytilan puutetta. Palvelukeskuksen aluetta olisikin tarkasteltava laajemmin niin, että näyttelytila saataisiin sijoitettua keskeiselle paikalle.