Rakennusvalvontajaosto, kokous 25.11.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 31 Oikaisuvaatimukset yritysalueen maisematyöluvasta, kortteli 5747

TUUDno-2021-2275

Valmistelija

  • Johanna Aho, johtava rakennustarkastaja, johanna.aho@tuusula.fi
  • Sakari Eskelinen, lakimies, sakari.eskelinen@tuusula.fi

Perustelut

Johtava rakennustarkastaja on tehnyt maisematyölupapäätöksen LP-858-2021-01478 § 674 puiden kaatamiseksi. Toimenpide kohdistui Rykmentinpuiston yritysalueen asemakaavassa kortteliin 5747 pääosin T-16 eli teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle ja vähäisiltä osin EV eli suojaviher- ja VL eli lähivirkistysalueille.

Päätökseen on jätetty kaksi oikaisuvaatimusta määräajassa. Oikaisua lupapäätökseen haettiin seuraavasti:

Kunnan jäsen, kunnanvaltuutettu A:

  • Puun kaatoa ei tule suorittaa avohakkuuna, vaan kaava ohjaa siihen, että korttelialueella tulee suojella ja säilyttää kasvillisuus. Puut kaatamalla myös muu kasvillisuus, ja koko maaperä tuhoutuu ja näin kunta toimii kaavamääräysten vastaisesti.
  • Alue on valtuuston hyväksymän kaavan säätelemää aluetta, siellä ei enää voi suorittaa hakkuita pelkän taloudellisen metsänmyyntitulon saavuttamisen näkökulmasta, vaan kunta joutuu myös itse noudattamaan kaavamääräyksiä.

Kunnan jäsen B:

  • Puun kaatoa alueella ei tule tehdä avohakkuuna, vaan kaava ohjaa, että kasvillisuus alueella tulee suojella ja säilyttää. Jos alueen puut kaadetaan, niin muukin kasvillisuus, sekä koko maaperä tuhoutuvat prosessissa. Vaadin myös, että mahdollisessa rakennusvaiheessa alueen puut ja koko muu kasvillisuus suojataan ja turvataan vahingoittumiselta.

Oikaisuvaatimukset ovat kokonaisuudessaan liitteenä.

Lainsäädäntö ja muut määräykset asiaan liittyen:

MRL 128 §
Maisematyölupa

Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus):
1) asemakaava-alueella;
2) ranta-asemakaava-alueella, jos ranta-asemakaavassa niin määrätään;
3) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, lukuun ottamatta puiden kaatamista yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitetulla alueella; eikä
4) alueella, jolla on voimassa 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty.

Lupaa ei tarvita yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten taikka myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin.

Lupa ei ole myöskään tarpeen, jos toimenpide perustuu maantielain mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan tai ratalain mukaiseen hyväksyttyyn ratasuunnitelmaan.

Maisematyölupaa koskevia säännöksiä ei sovelleta sellaiseen maa-ainesten ottamiseen, johon tarvitaan maa-aineslaissa tarkoitettu lupa.

MRL 140 §
Maisematyöluvan edellytykset

Alueella, jolla on voimassa asemakaava tai yleiskaava, maisematyölupa on myönnettävä, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.

Alueella, jolle kunta on määrännyt rakennuskiellon asemakaavan laatimista tai muuttamista varten tai jolle yleiskaavan laatimista varten on määrätty toimenpiderajoitus, lupa voidaan myöntää, jollei toimenpide tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.

Jos lupa kaivamiseen tai louhimiseen evätään yleiskaavassa olevan erityisen määräyksen nojalla taikka asemakaava-alueella, missä kaavaa ei ole päätetty muuttaa, lunastusvelvollisuudesta on voimassa, mitä maa-aineslain 8 §:ssä säädetään. Jos lupa muuhun toimenpiteeseen mainituilla alueilla evätään eikä maanomistaja sen vuoksi voi kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen maataan, hänellä on oikeus saada kunnalta tai, jos alue on tarkoitettu tai osoitettu valtion tarpeisiin, tältä korvaus vahingosta, joka hänelle siitä aiheutuu.

Rakennuspaikkaan kohdistuvat asemakaavamääräykset:
T-16, Teollisuus ja varastorakennusten korttelialue
Pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja saa rakentaa kerrosalasta enintään 5 % kuitenkin enintään 500 k-m². Korttelialueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa eikä keskustahakuista erikoistavaran kauppaa.
Tontin rakennusalalle saadaan asemakaavassa sallitun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa kevytrakenteisia katoksia ja muita suojarakennelmia, joiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 20 % tontille osoitetusta rakennusoikeudesta.
EV, suojaviheralue
VL, lähivirkistysalue
Rykmentinpuiston yritysalueen asemakaavan yleismääräyksissä todetaan, että korttelialueilla on luonnollista kasvillisuutta suojeltava ja säilytettävä. Rakentamatta jäävät tontinosat, joita ei käytetä kulkuteinä tai autojen pysäköintipaikkoina, on istutettava.

Asian selvittely:

Haettu toimenpide kohdistuu useammalle kiinteistölle:
- 858-401-5-323, noin puolet kiinteistön alueesta rajoittuen asemakaavan mukaiselle alueelle
- 858-405-27-7, alle puolet kiinteistön alueesta rajoittuen asemakaavan mukaiselle alueelle
- 858-405-32-1, pieni osa kiinteistöä rajoittuen asemakaavan mukaiselle alueelle
- 858-401-5-290, asemakaavan mukainen EV-alue

Hakija on kuvannut hakemusta seuraavasti:
Vuoden 2022 metsäkauppoihin liittyvät kuviot 651 ja 651.1. Puiden kaato, siistitään alueita niin, että alueelle jää mahdollisimman monilajinen ja -ikäinen puusto. Koskee kiinteistöjä 858-401-5-323, 858-405-27-7, 858-405-32-1, 858-401-5-290. Puustoa poistetaan 50-70%

Hakemukseen liitetyssä asemapiirroksessa on merkitty, että asemakaavan mukaiselta T-16 alueelta sekä EV- ja tiealueelta puusto poistetaan kokonaisuudessaan. Asemakaavan mukaiselta VL-alueelta puustoa hoidetaan niin, että alueelle jää mahdollisimman monipuolinen puusto iältään ja lajistoltaan.

Hakija on antanut vastineen oikaisuvaatimukseen ja liittänyt vastineeseen muutetun suunnitelman toimenpiteestä. Vastineessa hakija toteaa seuraavaa:

  • Muutetaan suunnitelmaa EV alueelta niin, että kaavassa merkitty suojaviheralue mahdollistuu ja alueelle muodostuu mahdollisimman monilajinen ja -ikäinen puusto. Itäväylän katualueen puiden kaadosta on sovittu ELY:n kanssa. Puita kaadetaan enemmän, liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
  • VL alueella on kaavassa hulevesialue. Hulevesialueilta joudutaan aina poistamaan kaikki puut. Tässä vaiheessa hoidetaan aluetta kokonaisuutena niin, että alueelle kehittyy mahdollisimman monilajinen ja ikäinen puusto. Myöhemmässä vaiheessa hulevesialueilta rakennettaessa jäljelle jäävät puut ovat ehtineet järeytyä ja juuristo kehittyä, jolloin ne eivät niin helposti kaadu tuuliolosuhteiden muuttuessa.
  • Tonteilta kaadetaan kaikki puut. Kaavoittaja on todennut, ettei se ole kaavan vastaista. Alue on teollisuusaluetta, jolloin puut on kaadettava ennen rakentamista. Rakennusvalvonta voi ottaa kantaa rakennuslupavaiheessa istutettavien alueiden osalta ja ohjeistaa istuttamaan puita ja pensaita.

Muutettu suunnitelma eroaa myönnetyn luvan mukaisesta suunnitelmasta seuraavasti:
- EV-alueelta tullaan puustoa hoitamaan siten, että puustosta tulee mahdollisimman monilajinen ja -ikäinen, jolloin alueesta kehittyy suojaviheralue.
- ELY-keskuksen tiealueelle on esitetty ELY:n kanssa sovitut hoitotyöt.

Muutettu suunnitelma sekä vastine on lähetetty oikaisuvaatimuksen jättäneille tiedoksi ja kommentoitavaksi. Määräaikaan mennessä molemmat oikaisuvaatimuksen jättäneet täydensivät oikaisuvaatimusta seuraavasti:

A on uusinut jätetyn oikaisuvaatimuksen sekä täydentänyt sitä kunnan vastineen osalta seuraavasti:

  • Kunnanpuutarhurin toimittamassa vastineessa ehdotetaan kapeaa EV-aluetta, jossa olisi monipuolinen puusto. Näin kapea vyöhyke kaatuu tuulessa ja myrskyssä, ja sen jättäminen on silkkaa silmänlumetta.
  • Olennaisilta osiltaan tonteilta kokonaan kaadettavaksi ehdotetun puuston osalta suunnitelma on alkuperäisen kaltainen. Toistan vaatimukseni. 11.5.2020 valtuuston hyväksymän kaavan mukaan kaavamääräyksissä ilmaistaan selkeäsanaisesti, yksiselitteisesti ja ilmaisuvoimaisella suomen kielellä, että ”korttelialueilla luonnollista kasvillisuutta on suojeltava ja säilytettävä”. Kaavan laatijalta, Lauri Kopposelalta olemme kysyneet ennen oikaisuvaatimuksen jättämistä, mitä tämä lause merkitsee. Hän vahvisti, että se tarkoittaa, että vasta rakennussuunnitelman hyväksymisvaiheessa rakennuksen paikan sijoittelun ohella määritetään myös säilytettävä puusto.
  • Luonnollista kasvillisuutta ei voi suojella ja säilyttää, jos puusto ensin hakataan. Puuston säilyttämistä edellyttää myös hiilinielujen säilyttäminen ja sopusuhtaisen kaupunkikuvan rakentuminen, joihin viitataan asemakaavan kaavaselostuksessa.

B on tuonut täydennyksessä esille mm. seuraavaa:

  • Tuusulan kunnan tekemät rakennussuunnitelmat kertovat, että lähiluonnosta ja asukkaiden viihtyvyydestä ei välitetä.
  • Tässä uudessakin suunnitelmassa tarkoituksena on kaataa melkein koko kortteli 5747 -alueen metsä. Se ei ole millään tavalla vastuullista, tai ympäristömyönteistä toimintaa.
  • Puun kaatoa alueella ei tule tehdä avohakkuuna, vaan kaava ohjaa, että kasvillisuus alueella tulee suojella ja säilyttää. Jos alueen puut kaadetaan, niin muukin kasvillisuus, sekä koko maaperä tuhoutuvat prosessissa.
  • Vaadin, että mahdollisessa rakennusvaiheessa alueen puut ja koko muu kasvillisuus suojataan ja turvataan vahingoittumiselta.

Oikaisuvaatimuksen täydennykset ovat kokonaisuudessaan liitteenä.

Asian ratkaisu ja perustelut:

Oikaisuvaatimuksen käsittely on hallintomenettelyä. Otettuaan oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen viranomainen voi muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuspäätöksessä on annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin. 

Rakennusvalvonnan näkemyksen mukaan oikaisuvaatimus voidaan hyväksyä siltä osin kuin sen voidaan ymmärtää tarkoittavan puuston osittaista säilyttämistä EV -alueilla ja hylätä siltä osin, kuin sen on katsottava tarkoittavan puuston säilyttämistä rakennuspaikoiksi tarkoitettujen kaavatonttien osalta. Perusteena esitetään seuraavaa:

Toimenpidealue sijoittuu tuoreessa lainvoimaisessa Rykmentinpuiston yritysalue asemakaavassa T-16, teollisuus ja varastorakennusten korttelialueelle sekä vähäisiltä osin VL lähivirkistysalueelle ja EV suojaviheralueelle. Lähes koko korttelin tonttialue on asemakaavassa rakennusalaa. Korttelin rakentamiselle varattua aluetta rajaa kuusi metriä leveä istutettava tontin osa niin Tuusulan itäväylän kuin Portinkoukun puolella.

Myönnettyyn lupaan liittyvässä asemapiirroksessa sekä oikaisuvaatimuksen käsittelyyn liitetyssä muutetussa asemapiirroksessa on puusto esitetty T-16 korttelialueelta poistettavaksi kokonaisuudessaan. Hakija on antamassaan vastineessa todennut, että alue on teollisuusaluetta, jolloin puut on kaadettava ennen rakentamista ja kaavoittaja on todennut, ettei toimenpide ole kaavan vastainen. VL aluetta hoidetaan vastineen mukaan kokonaisuutena niin, että alueelle kehittyy mahdollisimman monilajinen ja -ikäinen puusto. Asemakaavassa on VL alueella ohjeellinen hulevesien käsittelyalue. Hulevesialueilta joudutaan saadun selvityksen mukaan aina poistamaan kaikki puut. EV-alueen käsittelyn osalta hakija on muuttanut suunnitelmaa oikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä. Myönnetyssä luvassa EV-alueella esitettiin kaikkien puiden kaatamista. Muutossuunnitelmassa tällä alueella puustoa tullaan hoitamaan siten, että puustosta tulee mahdollisimman monilajinen ja -ikäinen, jolloin alueesta kehittyy suojaviheralue.

Oikaisuvaatimuksissa on tuotu esille, että puiden kaatoa ei tulisi suorittaa avohakkuuna, vaan puita tulisi asemakaavan yleismääräyksen mukaisesti säilyttää, jolloin myös turvattaisiin hiilinielujen säilyttäminen ja sopusuhtaisen kaupunkikuvan rakentuminen, joihin viitataan asemakaavan kaavaselostuksessa. Myönnetty lupa on kuitenkin voimassa olevan asemakaavan mukainen, kuten kaavoittaja on lausunnossaan todennut. Kaavoittaja on puoltanut hakemusta todeten, että haettu toimenpide EV-, kortteli- ja VL-alueilla toteuttaa asemakaavaa, eikä kaavoituksella ole huomauttamista hakemukseen.

Asemakaavan yleismääräyksissä on määräys, jossa todetaan, että korttelialueilla on luonnollista kasvillisuutta suojeltava ja säilytettävä. Rakentamatta jäävät tontinosat, joita ei käytetä kulkuteinä tai autojen pysäköintipaikkoina, on istutettava. Korttelialueella on rakennusoikeus tehokkuuslukuna e=0,4. Tämän lisäksi asemakaava mahdollistaa kevytrakenteisten katosten ja muiden suojarakennelmien rakentamisen enintään 20 % tontille osoitetusta rakennusoikeudesta.

Korttelialueelle sallitaan siis teollisuus ja varastorakennusten, kevytrakenteisten katosten ja muiden suojarakennelmien rakentaminen sekä yleisten määräysten mukaan myös ulkovarastointi. Ulkovarastointialue on asemakaavamääräyksen mukaan aidattava. Alueelle tullaan asemakaavan mukaan laatimaan sitova tonttijako. On oletettavaa, että kortteli 5747 tullaan jakamaan useampaan tonttiin, eikä aluetta toteuteta yhtenä isona kokonaisuutena. Asemakaavan mukainen käyttötarkoitus mitä todennäköisemmin johtaa rakennusluvan yhteydessä tilanteeseen, jolloin rakennettua piha-aluetta tullaan tarvitsemaan niin korttelin sisäiseen liikennöintiin, pysäköintialueeksi kuin varastoalueeksikin. Näin ollen huomioiden asemakaavan maankäytöllinen tavoite, ei alueelle mitä ilmeisemmin jää alueita, joissa olevaa puustoa olisi mahdollista säilyttää tulevassa rakentamisessa. Myöskään VL-alueelle osoitettu ohjeellinen hulevesien viivytykseen ja hallintaan varattu alueen osa ei mahdollista toteutuksen yhteydessä säilyttämään tällä alueella puustoa.

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 §:n mukaan maisematyölupa on tarpeen puiden kaatamiseksi asemakaava-alueella. Maisematyöluvan edellytyksenä MRL 140.1 §:ssä todetaan, että alueella, jolla on voimassa asemakaava tai yleiskaava, maisematyölupa on myönnettävä, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Kaavoittaja on todennut lupahakemuksen yhteydessä, että hanke toteuttaa asemakaavaa. Puiden kaataminen asemakaavan mukaiselta T-16 ja VL -korttelialueilta muuttaa maisemakuvaa nykyisestä, mutta mahdollistaa korttelin asemakaavan mukaisen käyttämisen jatkossa eli teollisuus- ja varastorakennusten sekä hulevesien viivyttämiseen ja hallintaan tarvittavien rakenteiden rakentamisen. Koska asemakaava sallii myös ulkovarastoinnin tietyin edellytyksin, on puiden kaataminen koko korttelialueelta perusteltua ja toteuttaa voimassaolevan asemakaavan tulevaa käyttötarkoitusta.

Liitteet:

  • Johtavan rakennustarkastajan maisematyölupapäätös LP-858-2021-01478 § 674
  • Maisematyölupapäätös LP-858-2021-01478, asemapiirros
  • Oikaisuvaatimus A
  • Oikaisuvaatimus B
  • Täydennys oikaisuvaatimukseen A
  • Täydennys oikaisuvaatimukseen B
  • Hakijan vastine oikaisuvaatimukseen
  • Hakijan tarkennettu asemapiirros toimenpiteestä pvm. 4.11.2021
  • Kommentit uuteen suunnitelmaan 15.11.2021 A
  • Kommentit uuteen suunnitelmaan 15.11.2021 B

Oheismateriaali:

  • Alueen asemakaava ja asemakaavamääräykset

Ehdotus

Esittelijä

  • Johanna Aho, johtava rakennustarkastaja, johanna.aho@tuusula.fi

Rakennusvalvontajaosto päättää

  • merkitä tiedoksi oikaisuvaatimukset liitteineen
  • hyväksyä oikaisuvaatimukset siltä osin kuin ne kohdistuvat asemakaavan mukaiselle EV-alueelle
  • hylätä oikaisuvaatimukset siltä osin kuin se kohdistuu korttelin TL-16 ja VL -korttelialueille
  • hyväksyä hakijan oikaisuvaatimuksen käsittelyyn liittämän asemapiirroksen pvm. 4.11.2021, joka korvaa maisematyöluvan asemapiirroksen pvm. 31.8.2021

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

oikaisuvaatimuksen tekijät, hakija

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä kirjallisesti.

Valitusviranomainen

Päätökseen haetaan muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta.

Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Sörnäistenkatu 1
00580 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika ja tiedoksisaanti

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä. Ajan laskeminen alkaa tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän virka-ajan päättymiseen.

Tiedoksisaantipäivä lasketaan seuraavasti:

  • Jos päätös on luovutettu asianosaiselle tai tämän edustajalle tiedoksisaantipäivä ilmenee tiedoksiannosta laaditusta kirjallisesta todistuksesta
  • Jos päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vastaan, tiedoksisaantipäivä ilmenee saantitodistuksesta
  • Jos päätös on postitettu tavallisena kirjeenä sen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemäntenä päivänä postituspäivästä, jollei muuta ilmene
  • Jos päätös on annettu tiedoksi muulle henkilölle kuin asianosaiselle tai tämän edustajalle (sijaistiedoksianto), katsotaan asianosaisen saaneen päätöksen tiedoksi kolmantena päivänä sijaistiedoksiantoa koskevan tiedoksisaantitodistuksen osoittamasta päivästä

Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen

Valituskirjelmässä, joka osoitetaan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava seuraavat asiat:

  • päätös johon muutosta haetaan
  • valittajan nimi ja kotikunta
  • postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.

Valituskirjelmän liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä:

  • valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  • asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja
  • mahdolliset asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa hallinto-oikeudelle.

Valituksen voi toimittaa henkilökohtaisesti, postitse tai maksettuna postilähetyksenä, sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä taikka asiamiestä tai lähettiä käyttäen. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä.

Oikeuslaitoksen Internet-sivuilla on tarkemmat ohjeet asiakirjojen toimittamisesta sähköisesti: http://www.oikeus.fi/fi/index/oikeuslaitos/asiakirjojentoimittaminen.html

Lisätietoja

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 260 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määritelty niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.