Valmistelija
Katja Gräsbeck, kaavasuunnittelija, katja.grasbeck@tuusula.fi
Perustelut
Anttilan tilakeskuksen rannan virkistyskäytön kehittämissuunnitelma
Alueen suunnittelun taustaa
Anttilan tilakeskuksen alue osallistui vuonna 2019 kansainväliseen Europan 15 -arkkitehtuurikilpailuun, jonka voitti portugalilaisen työryhmän ehdotus Anttila Farm Incubator, suunnittelijoinaan Joana Gil Ribeiro (PT) ja Rui Cunha (PT) ja Carolina Gil Ribeiro (PT). Tällä hetkellä koko tilakeskuksen alueelle on tekeillä asemakaavaluonnos yhteistyössä voittajatiimin kanssa. Suunnitteilla on uudenlainen asumista ja tuotantoa yhdistävä ja jopa kansainvälisesti kiinnostava alue, jossa hyödynnetään kiertotaloutta ja energiantuotantoa.
Tuusulan kaavoitus päätti kilpailutuomariston suosituksen mukaisesti antaa rannan virkistyskäytön suunnittelun kilpailussa toiseksi sijoittuneelle 60°North -ryhmälle, johon kuuluvat Natalia Vera Vigaray (ES), Emmanuel Laux (DE), Patxi Martín Domínguez (ES) ja Josep Garriga Tarrés (ES). Kaavoitus on ohjannut suunnittelua tammikuusta 2020 alkaen. Helmikuun 13. järjestettiin yleisötyöpaja, josta saadun palautteen pohjalta virkistyskäytön kehittämisen painopisteeksi otettiin venepaikkojen ja uusien ranta-aktiviteettien kehittäminen. Koronapandemian iskettyä suunnittelua on jatkettu ainoastaan virtuaalisten kanavien avulla. Paijalan alueen osakaskuntien edustajien kanssa on keskusteltu suunnitelmista keväällä.
Ennen alueen toteuttamista, tulee rannan maankäytöstä keskustella maanomistajien kanssa. Mahdollisuuksiensa mukaan kunta pyrkii hankkimaan alueita omistukseensa joko sopimalla tai kiinteistötoimituksilla. Kunta on hakenut Maanmittauslaitokselta kiinteistönmääritystä järvenrannan rajojen selvittämiseksi. Työn arvioidaan valmistuvan syksyllä. Kunta käynnistää vesijätön lunastamistoimitukset tarvittavilta osin, kun kiinteistönmääritys on tehty.
Tämän suunnitelman tarkoitus
Nyt nähtäville asetettava kehittämissuunnitelma ja siitä saatava palaute toimivat jatkosuunnittelun pohjana asemakaavoitukselle, puistosuunnitelmalle sekä virkistystoimintojen toteutukselle. Nähtäville asetettava kehittämissuunnitelma ei ole toteutussuunnitelma, vaan visio tulevasta.
- Vuorovaikutuksen avulla saadaan kartoitettua asukkaiden, yritysten, kunnan eri toimialojen sekä muiden viranomaisten mielipiteet
- Saatavan palautteen pohjalta voidaan ratkaista, mitä osioita suunnitelmasta halutaan tai voidaan toteuttaa
- Mikäli yhtenäisiä reittiosuuksia halutaan toteuttaa nopeammin, voidaan ne toteuttaa ulkoilureittitoimituksella
- Suunnitelma toimii tausta-aineistona asemakaavoitukselle, puistosuunnitelmalle sekä toteutukselle.
Anttilan tilakeskuksen virkistyskäytön kehittämissuunnitelma laitetaan nähtäville kuntakehityslautakunnan päätöksellä, koska suunnitelma toimii vireillä olevan asemakaavoituksen pohjana ranta-alueen osalta. Suunnitelma asetetaan nähtäville, jotta alueen käytöstä saadaan laaja keskustelu alkamaan jo alkuvaiheessa ennen varsinaisen asemakaavaluonnoksen nähtäville asettamista.
Suunnitelmakartalla näkyy asemakaavaa varten alustavasti luonnosteltua rakentamista, jonka lopullinen ratkaisu selviää kuitenkin vasta kun asemakaavatyö etenee. Suunnitelmaa on käyty läpi myös Tuusulanjärven ja -jokivarsien virkistyskäytön kehittämisprojektin ohjausryhmän kanssa, jossa on laajasti edustettuna kunnan eri toimialat: maankäyttö, matkailu, museo, kulttuuri, tilapalvelu, vapaa-aika, ympäristö, kaavoitus, kunnallistekniikan suunnittelu ja viheralueet.
Kehittämissuunnitelma esitellään nähtävilläoloaikana yleisötilaisuudessa, johon on ennakkoilmoittautuminen. Mikäli koronatilanne pahenee, järjestetään esittelyt virtuaalisesti.
Kehittämissuunnitelman sisältö tiivistettynä
Kehittämissuunnitelmassa todetaan Anttilan tilakeskuksen tukeutuvan vahvasti Tuusulanjärveen. Rannan upeat maisemat ja alueelle suunnitellut oleskelupaikat, luontopolut sekä palvelut ovat tulevaisuudessa asukkaiden, Sarvikalliolla ulkoilevien, järven pyörällä kiertävien sekä matkailijoiden käytössä. Suunnitelmassa esitetään alueelle monenlaisia oleskelulavoja tai -paikkoja, jotka muodostavat alueelle omia toiminnallisia saarekkeitaan, jotka yhdistyvät toisiinsa kattavan polkureitistön ja pitkospuureittien avulla. Keinotekoiselle niemelle osoitetaan mm. ravintolaa ja terassia, saunaa ja infopistettä.
Suunnittelussa tuodaan esille Anttilan koetilan historiaa, hyödynnetään alueen maisemaelementtejä sekä vaalitaan luontoarvoja. Suunnitteluperiaatteena on, että rakentamisesta jää mahdollisimman vähäinen jalanjälki ja että rakentaminen nivoutuu ympäristöönsä sulavasti.
Virkistystoimintojen toteutus esitetään vaiheistettavan siten, että alueen kehittäminen ja aktivoiminen lähtevät liikkeelle pienin askelin: syksyllä on tarkoitus rakentaa piknik- ja grillipaikka nykyisen kasvihuoneen ja rannan väliselle niitylle. Jatkossa rakentamista esitetään tehtävän yhteistyössä asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa, jolla vahvistetaan yhteisön sitoutumista alueen kehittämiseen ja rakentamiseen.
Suuri osa rannasta ja siellä jo olevasta reitistä sekä venepaikat ovat Paijalan osakaskunnan ja vesiosakaskunnan omistuksessa. Olemassa olevia venepaikkoja voidaan myöhemmin täydentää suunnitelmassa esitellyllä venelaiturilla. Nykyisen venevajan tilalle on esitetty venevajaa, jossa veneitä voi kunnostaa, järjestää kursseja tai tavata muita veneilijöitä. Osakaskunnan alueella kulkeva rantareitti on osoitettu suunnitelmassa luonnonmukaiseksi jätettäväksi rannan suuntaiseksi kävelyreitiksi.
Tämän nähtävilläoloaineiston liitteenä on myös suunnitelman pohjalta laadittu laituri- ja uimapaikkaselvitys, jossa arvioitiin niiden toteuttamismahdollisuuksia ja -kustannuksia. Selvityksen perusteella oleilu ja toiminnot veden äärellä voidaan toteuttaa monen tasoisina: kohteeseen voidaan tehdä pelkkä uimapaikka siivoamalla vesialue ja ranta sekä tasoittamalla pohjaa hieman. Sinne voidaan myös tehdä ruoppausten, kelluvan saaren ja laiturin päähän suunnitellun uima-altaan avulla tasokkaampi uimaranta. Laiturit voidaan toteuttaa myös osa kerrallaan ja niitä voidaan täydentää tarpeen mukaan myöhemminkin.
Reittiyhteyksien parantaminen on keskeisessä roolissa alueen virkistystoimintojen kehittämisessä: alueelle osoitetaan erikseen reittejä pyöräilyyn, kävelyyn sekä luonnon kokemiseen: rantaan kulkevia reittejä lisätään siten, että järven eteläosan asuinalueet yhdistyvät alueelle Rantaniityntien kevyen liikenteen väylältä suunnitellun reitin ja Hankkijanojan yli rakennettavan uuden sillan kautta tilakeskukselle ja siitä edelleen Sarvikallion suuntaan. Pyöräilyreitti kulkee Anttilan tilakeskuksen tulevan asutusalueen läpi – kävelijöitä ja hidasta liikkumista varten on oma rantareittinsä, joka alueella on jo nyt olemassa Paijalan osakaskunnan mailla. Uudet reitit ja luontopolut suunnitellaan rakennettavan mahdollisimman luonnonmukaisista materiaaleista.
Suunnitelman toteuttaminen
Rakennettavien reittien, piknikpaikan sekä oleskelulaiturin mahdollisesta toteutuksesta ja ylläpitokustannuksista vastaa kunta. Kustannusten tarkempi toimialataho määräytyy vasta, kun päästää tarkempiin suunnitelmiin, laaditaan kustannusarviot ja toteutuksesta päätetään. Rakennusten osalta kustannusten maksaja arvioidaan siinä vaiheessa, kun toteutuksesta päätetään, kustannuksista vastaa alueelle mahdollisesti tuleva toimija tai yritys.
Voimassa olevat kaavat ja muita alueelle laadittuja suunnitelmia
Voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmäkartalla alueelle on osoitettu taajamatoimintojen aluetta, Natura-alue, maakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisemaa. Lisäksi Tuusulanjärvi on vedenhankinnan kannalta tärkeä pintavesialue.
Hyrylän laajentumissuuntien osayleiskaavassa ranta-alueita on osoitettu luonnonsuojelualueiksi, SL-2 sekä eteläisin osa lähivirkistysalueeksi, VL-1. Alue on kulttuurimaisema-aluetta sr-m. Vesialue on osoitettu W/sl, joka on tarkoitettu luonnonsuojelulain nojalla suojeltavaksi alueeksi. Luonnonsuojelualueita ei ole perustettu.
Tuusulan yleiskaavaehdotuksessa (nähtävillä 28.3. – 17.5.2019) ranta on osoitettu päivittäiseen virkistyskäyttöön, V, sekä luonnonsuojelualueeksi SL-1. Rakennettavat alueet ovat palvelun ja hallinnon aluetta, P, joka varataan julkisille tai yksityisille palveluille, kuten koulutus-, seurakunta-, matkailu-, virkistys-, museo- ja majoituspalveluille. Lisäksi alueelle saa sijoittaa asutusta. Alue on myös maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisema-aluetta.
Tuusulanjärven länsirannan virkistysaluesuunnitelma on valmistunut vuonna 2004.
Keinotekoisen niemen eteläosasta kohti etelää ja järven suuntaan on Natura-verkostoon kuuluva lintuvesi FI0100046.