Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, kokous 13.10.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 81 Jokelan alueen palveluverkon ennakkovaikutusten arviointi

TUUDno-2021-1093

Valmistelija

  • Virpi Lehmusvaara, kansliapäällikkö, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi
  • Tiina Simons, sivistysjohtaja, tiina.simons@tuusula.fi
  • Markus Torvinen, opetuspäällikkö, markus.torvinen@tuusula.fi
  • Hannamari Halinen, varhaiskasvatuspäällikkö, hannamari.halinen@tuusula.fi
  • Terttu Turnbull-Smith, talouspäällikkö, terttu.turnbull-smith@tuusula.fi
  • Mikko Simpanen, tilapalvelupäällikkö, mikko.simpanen@tuusula.fi
  • Katja Elo, kehittämispäällikkö vs., katja.elo@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelma on hyväksytty 18.11.2018 kunnanvaltuustossa ja sen päivitykset 9.12.2019 ja 7.12.2020. Osana palveluverkkosuunnitelman etenemistä toteutetaan ennakkovaikutusten arviointi palveluverkkosuunnitelman vaikutuksista Jokelan alueella. Tuusulan kunnan valtuusto käsittelee kunnan palveluverkkosuunnitelmaa kokouksessaan 7.12.2021.

Maaliskuussa 2021 on käynnistynyt Tuusulan kunnassa ennakkovaikutusten arviointi Jokelan alueen palveluverkosta. Ennakkovaikutusten arvioinnissa (EVAUS) tuotetaan tietoa päätöksenteon tueksi siitä, mitä vaikutuksia mahdollisilla palveluverkon muutoksilla on. Ennakkovaikutusten arviointi tehdään suhteessa Tuusulan kunnan hyväksyttyyn palveluverkkosuunnitelmaan sekä valtuustokauden 2017-2021 strategisiin tavoitteisiin.

Osana Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmaa on vuonna 2019 laadittu Jokelan koulukeskuksen strateginen kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelmassa Jokelan alueen palveluverkkoa tarkastellaan eri näkökulmista. Tämän lisäksi on tehty hiilijalanjälkilaskelma.

Jokelan alueen ennakkovaikutusten arvioinnissa arvioidaan Jokelan koulukeskuksen strategisen kehittämissuunnitelman eri kehittämisvaihtoehtojen vaikutuksia

  • Jokelan koulukeskusta kehitetään yläkoulu ja lukio -kokonaisuutena eli ei muutosta nykyiseen
  • Jokelan koulukeskusta kehitetään 5.-9. luokat ja lukio kokonaisuutena
  • Jokelan koulukeskusta kehitetään yhtenäiskoulu ja lukio kokonaisuutena
  • Varhaiskasvatuksen mahdollisten uusien tilojen sijoittumista


Jokelan alueen isommat palveluverkkomuutokset painottuvat vuosikymmenen loppuun.


Ennakkovaikutusten arvioinnissa on käsitelty seuraavat näkökulmat:

  • kuntalaisvaikutukset, eli ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia mm. hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta
  • ympäristövaikutukset, eli ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen, maaperään, luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon, maisemaan, kaupunkikuvaan tai kulttuuriperintöön kohdistuvia vaikutuksia
  • organisaatio- ja henkilöstövaikutukset, eli vaikutukset eri organisaatioiden välisiin suhteisiin, organisaation tehtäviin tai menettelytapoihin, luottamuselinten toimintaan, henkilöstöön tai hallintoon sekä 
  • taloudelliset vaikutukset kunnan tuloihin tai menoihin joko niitä lisäämällä tai vähentämällä.
  • strategiavaikutukset, strategian päämäärät ja keskeisimmät kokonaisuudet sekä valtuustokauden tavoitteet ja vuositavoitteet, strategiaa teoiksi vievät ohjelmat ja strategiset asiakirjat (mm. hyvinvointisuunnitelma).
     

Tärkeä osa ennakkovaikutusten on arvioida vaikutuksia lasten osalta ja lasten itsensä tekemä arviointi asiaan. Lapsivaikutusten arviointi varmistaa lasten kuulemisen ja lasten oikeuksien toteutumisen päätöksenteossa.

Ennakkovaikutusten arviointia varten on kerätty tietoa

  • Järjestämällä kuntalais- ja vanhempainillat etäyhteydellä:
    • 16.3.2021 klo 18–20, Jokelan alueen yhteinen kuntalais- ja vanhempainilta.
    • 13.4.2021 klo 18–19.30, Vanhakylä ja Perttu, alueellinen ilta
    • 14.4.2021 klo 18–19.30, Lepola ja Kolsa. alueellinen ilta
    • 15.4.2021 klo 18–19.30, Jokelan koulukeskus, alueellinen ilta
  • Järjestämällä henkilöstötilaisuudet ja kuulemiset kouluilla
    • Vanhakylä ja Perttu 11.5.2021
    • Lepola ja Kolsa 18.5.2021
    • Jokelan koulukeskus 11.5.2021
  • Jokelan ennakkovaikutusten arvioinnin kysely
  • Lausuntokierros paikallisilta toimijoilta
  • Työskentelemällä lasten kanssa toteuttamalla lasten kuuleminen lasten varhaiskasvatusyksiköissä ja kouluilla (15.4.–15.5.2021)
  • Toteuttamalla kyselyt huoltajille, kuntalaisille ja henkilöstölle. (16.3.–4.4.2021) Kyselyn ja analyysin on toteuttanut Owal Group Oy
  • Pyytämällä lausuntoja oppilaskunnilta, vanhempainyhdistyksiltä, neuvostoilta sekä muilta rekisteröidyiltä yhdistyksiltä ja toimijoilta (15.4.–15.5.2021=
  • Laatimalla taloudellisia selvityksiä (syys-lokakuu 2020) sekä tuottamalla tietoa ja tilastoja (touko-kesäkuu 2021)
     

Lapsivaikutusten arviointi koostuu mm. oppilaskuntien ja neuvostojen lausunnoista sekä lasten ja nuorten kuulemisesta, joka on toteutettu koulujen ja varhaiskasvatusyksiköiden toimesta 15.4.-15.5.2021.

Lapsivaikutusten arviointi on toteutettu seuraavalla tavalla:

  • Oppilaskuntien lausunnot - lausuntopyynnöt on lähetetty oppilaskuntien ohjaaville opettajille 15.4.2021
  • Lapsi-ja perheasioiden neuvoston lausunto asiasta lasten ja perheiden näkökulmasta, myöskin muut neuvostot voivat asiasta lausua, kuten nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto tai ikäihmisten neuvosto - sama lausuntopyyntö lähtenyt neuvostoille
  • Koulujen vanhempainyhdistysten lausunnot
  • Lasten kuuleminen, joka toteutettu lasten ikä huomioiden alueen varhaiskasvatusyksiköissä ja kouluilla; Lepolan, Kolsan, Pertun ja Vanhankylän koulut sekä Notkopuiston, Lepolan, Kolsan ja Pertun varhaiskasvatusyksiköt, 15.4.-15.5.2021 välisenä aikana. Lasten kuulemisessa on tärkeää, että se toteutetaan lapsille tutussa ympäristössä osana päiväkotipäivän ja koulupäivän arkea ja heille tuttujen kasvattajien ja opettajien toimesta. Varhaiskasvatuksessa jokaisesta yksiköstä osallistuivat 5-6 vuotiaat lapset. Kouluissa ja lukiossa toivoimme, että jokainen luokka/opetusryhmä osallistuu kuulemiseen. Palveluverkon muutos on vielä monelle lapselle ja nuorelle kaukainen asia, eikä tässä vaiheessa suunnittelua ole vielä tarkkoja vaihtoehtoja palveluverkon toteuttamiseksi. Siksi lasten ja nuorten kuulemisessa keskityttiin tuottamaan sisältöjä siitä, mikä heille on tärkeää päiväkodissa ja koulussa kasvu- ja oppimisympäristönä.
  • Laajana toteutetussa ennakkovaikutusten arvioinnissa on kuntalaisvaikutuksia arvioivassa kyselyssä vastaajina olleet huoltajat. Kyselyssä huoltajat arvioivat vaikutuksia lastensa ja perheidensä näkökulmista.
     

Tästä kaikesta muodostuu lapsivaikutusten arvioinnin kokonaisuus, jossa tulee esille, mitä vaikutuksia valmisteilla olevalla asialla on lapsiin sekä hyötyjen että haittojen näkökulmasta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.


Päätösaikataulu

Palveluverkkosuunnitelman Jokelan alueen ennakkovaikutusten arviointi käsitellään seuraavasti: kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 13.10.2021, kasvatus- ja sivistyslautakunta 26.10.2021, kunnanhallitus 22.11.2021 ja vaikutukset koko kunnan talouteen ja palveluverkkoon 7.12.2021 kunnanvaltuustossa


Osallisuus- ja viestintäsuunnitelma

Ennakkovaikutusten arvioinnin valmistelussa on ensimmäisenä laadittu osallisuus- ja viestintäsuunnitelma, jolla on varmistettu, että ennakkovaikutusten arviointi toteutuu hyvin osallistaen. Viestintäkanavina on käytetty Tuusulan kunnan viestintäkanavia (verkkosivut, tapahtumat, some) sekä kohdennettu viestintänä huoltajille Wilma-järjestelmän kautta.


Nykytilan kuvaus

Tuusulan kunnan palveluverkon kehittäminen on taloudellisten säästöjen lisäksi tärkeää kunnan pito- ja vetovoiman vuoksi, laajojen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi kokonaisvaltaisemmin ja oppimisen laadun paranemiseksi sekä tasa-arvoisen opetuksen järjestämiseksi.

Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmassa todetaan, että palveluverkon kehittäminen on välttämätöntä talouden, kiinteistöjen kunnon ja sisäilmaongelmien johdosta. Jokelan ennakkovaikutusten arviointi on tehty strategian 2017-2021 nojaten. Tuusula haluaa strategiansa mukaisesti:

  • edistää tuusulalaisten hyvinvointia, arjen sujuvuutta, elämän vireyttä ja elämänlaadun paranemista (valtuustokauden tavoite 7.)
  • olla varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kärkikunta (valtuustokauden tavoite 8.)
  • kehittää Tuusulan liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia. Tuusulalaiset liikkuvat ja harrastavat enemmän ja monipuolisesti (valtuustokauden tavoite 11.)
  • vahvistaa elinvoimaa keskustojen monipuolisia palveluita ja viihtyvyyttä kehittämällä (valtuustokauden tavoite 17.)
  • kehittää Tuusulan Urheilupuistoa Helsingin seudun parhaaksi omaehtoisen harrastamisen ja aktiivisen urheilun ympäristöksi ja tapahtumapaikaksi (valtuustokauden tavoite 28.)
  • uudistaa ja tehostaa kunnan palveluverkkoa kuntalaislähtöisesti päämääränä modernit, terveet ja turvalliset toimintaympäristöt sekä kohtaamisten mahdollistaminen (valtuustokauden tavoite 29.)
  • olla edelläkävijä osallisuuden edistämisessä ja yhteisöllisessä toiminnassa uudistaen samalla toimintatapoja. Kehitämme kumppanuuksia ja verkostojohtamista (valtuustokauden tavoite 30.)
  • mahdollistamme kylien täydennysrakentamisen ja elinvoimaisuuden sekä maaseutumaisen ympäristön (valtuustokauden tavoite 22)
     

Keskeiset Sivistyksen toimialueen varhaiskasvatusta ja kouluja koskevat palveluverkkomuutokset:

Uuden palveluverkon tulee vastata niin lasten ja nuorten kuin aikuistenkin oppimiseen ja hyvinvointiin liittyviin tarpeisiin vahvistamalla tasa-arvoista oppimista. Uudistaminen edellyttää myös toimintakulttuurin muutosta, kehittämistyötä on tehtävä moniammatillisesti. Tuusulassa lapsilla ja nuorilla tulee olla terveelliset ja turvalliset oppimisympäristöt. Palveluverkkosuunnitelma sisältää suunnitelman, kuinka sisäilmaongelmaiset ja huonokuntoiset rakennukset korvataan uusilla tiloilla. 

Tuusulan kuntakeskusten sydämeen nousee monikäyttöisiä kampuksia, joissa yhdistyy uudenlainen yhteen nivoutuva palvelukokonaisuus ja oppimisympäristö. Ne tulevat pitämään sisällään keskeisten opetus-, sivistys-, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen yhteiset toimintamahdollisuudet ja tarjoamaan alueen asukkaille ja erilaisille yhdistyksille kokoontumis- ja harrastamismahdollisuuksia. Päätavoitteena on tehdä asukkaillemme terveellisiä, turvallisia ja moderneja oppimisympäristöjä.

Kuntakeskusten identiteetti vahvistuu uusien monitoimikampusten tuottamien toimintamahdollisuuksien myötä ja myös toimintakulttuuri muuttuu. Toimintakulttuurin muutos syntyy ymmärtämällä, miten eri asiat vaikuttavat toisiinsa arjessa. Eri sidosryhmien osallistuminen uusien oppimisympäristöjen ja niiden toimintakulttuurien suunnitteluprosesseihin on tärkeää. Yhteinen ymmärrys tarpeista syntyy yhdessä käyttäjien, kuten oppilaiden, henkilöstön, huoltajien ja yhteistyökumppanien kanssa. Monitoimikampukseen tulisi rakentua yhteistyönpaikaksi kehittämisverkostoille.

Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmassa on hyväksytty, että Etelä-Tuusulassa palveluverkkoa kehitetään seuraavasti:

  • Rakennetaan Päiväkoti Martta Wendelin, joka on 10-ryhmäinen varhaiskasvatusyksikkö. Se valmistuu 2022.
  • Kirkonkylän koululle rakennetaan uusi Kirkonkylän kampus, johon yhdistyy myös sekä suomen- että ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja suomen - että ruotsinkielinen perusopetus. Kirkonkylän kampus tulee käyttöön vuoden 2024 aikana.
  • Riihikallioon rakentuu uusi monitoimikampus nykyisen Riihikallion koulun läheisyyteen. Riihikallion monitoimikampuksessa toimivat vuosiluokat 1-9 ja läheisyydessä on Pellavan päiväkoti ja Riihikallion nuorisotilat. Riihikallion monitoimikampus on mitoitettu 850 oppilaalle. Kampuksen arvioitu valmistuminen on vuonna 2024.
  • Rykmentinpuiston monitoimikampus rakennetaan Rykmentinpuiston alueelle ja se valmistuu vuonna 2025. Rykmentinpuistossa toimivat vuosiluokat 1-9, varhaiskasvatuksen palveluita sekä vaativa erityinen tuki. Rykmentinpuiston monitoimikampus hyödyntää lähellä sijaitsevaa Urheilukeskusta. Kampus on suunniteltu n. 900 oppilaalle ja 150 erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle.
  • Lahelan monitoimikampus valmistuu Tuusulan Lahelaan vuonna 2025-2026. Lahelan monitoimikampuksessa toimii vuosiluokat 1-9 ja varhaiskasvatuksen palveluita. Koulun mitoitus tarkentuu alkavassa hankesuunnittelussa.
  • Monio, lukio ja kulttuuritalo, valmistuu Hyrylän keskustaan vuonna 2023.  Moniossa toimivat Tuusulan lukion Hyrylän toimipiste, Tuusulan opisto, Tuusulan kuvataidekoulu, Keskisen Uudenmaan musiikkiopisto sekä muuta taiteen perusopetusta. Moniossa on tilat esittävälle taiteelle.
     

Kaikkien kampusten valmistuttua Tuusulan kunta luopuu Hyrylän koulukeskuksen, Hyökkälän koulukeskuksen, Vaunukankaan koulun, Ruotsinkylän koulun, Klemetskogin koulun sekä Mikkolan koulun rakennuksista. Mikkolan koulusta tehdään vielä erillinen selvitys olla osa Lahelan palveluverkkoa. Martta Wendelinin ja Kirkonkylän varhaiskasvatusyksiköiden sekä Lahelan monitoimikampuksen valmistuttua Tuusulan kunta luopuu Hyrylän, Mikkolan, Väinölän, Kievarin ja Vaunukankaan päiväkodeista. Kunta on jo luopunut Etelärinteen ja Mattilan päiväkodeista sekä Paijalan esiopetusyksiköstä. (vanha koulurakennus).

Osana Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmaa on keväällä 2019 laadittu Jokelan koulukeskuksen strateginen kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelmassa Jokelan alueen palveluverkkoa tarkastellaan eri näkökulmista. Tämän lisäksi on tehty hiilijalanjälkilaskelma. Seuraava askel on tehdä ennakkovaikutusten arviointia eri vaihtoehdosta vuoden 2021 aikana ja tuoda vaihtoehdoista esitys päätöksentekoon vuoden 2022 talousarvion ja palveluverkkosuunnitelman päivityksen yhteydessä. Jokelan koulukeskuksen osalta muutostyöt ajoittuvat vuosikymmenen loppuun.
 

Nykytilan kuvaus Jokelan alueen palveluverkko

Jokelan alueen kouluverkon muodostavat tällä hetkellä Lepolan, Kolsan, Vanhankylän ja Pertun koulut, jotka ovat alakouluja sekä Jokelan koulukeskus, joka toimii yläkouluna ja lukiona.  Kolsan ja Lepolan koulujen yhteydessä toimii päiväkoti ja Pertun koulun yhteydessä esiopetusta. Vanhakylän koulussa on myös esiopetuksen oppilaita.  Oppilasmäärän osalta Kolsan, Pertun ja Vanhakylän koulujen oppilasmäärä on ollut viimevuosina laskeva, kun taas Lepolan oppilasmäärä nouseva, joka on puolestaan aiheuttanut tilojen riittävyyden haasteita yksikössä.

Varhaiskasvatusverkon muodostavat Notkopuiston, Kolsan, Pertun ja Lepolan päiväkodit sekä alueen perhepäivähoito. Notkopuiston päiväkoti tarjoaa alueelle vuorohoitoa sekä avoimen varhaiskasvatuksen palvelua. Viimeisen viiden vuoden aikana Jokelan palveluverkko on ollut riittävä ja taloissa on ollut pienempiä tai kokonaan käyttämättömiä ryhmiä. Lepolan päiväkodissa on ollut kaikki vuodet koko kapasiteetti käytössä, eikä kaikkia hakijoita ole voitu sinne sijoittaa.

Viimeisten kahden vuoden aikana koko alueella on vähentynyt perhepäivähoitajien määrä ja lisäksi kasvattajien ja lasten välisen suhdeluvun muutos 1:8:sta 1:7: ään vähensi paikkoja alueella. Tämä on näkynyt kaikkien päiväkotien täyttymisenä ja ajoittaisina haasteina löytää vapaita paikkoja alueen hakijoille. Perhepäivähoito on palvellut etenkin pienempiä alle 3-vuotiaita lapsia ennen päiväkotiin siirtymistä. Perhepäivähoito tulee supistumaan entisestään viidestä hoitajasta neljään tulevien kahden vuoden aikana. Uusia tekijöitä ei ole löytynyt rekrytointi yrityksistä huolimatta.  
 

Päätösvaihtoehtojen vertailu

Järjestettyihin kuntalais- ja huoltajailtoihin osallistui verkon välityksellä avausiltaan 16.3.2021 46 hlöä, alueellisiin iltoihin Vanhakylä-Perttu 13.4.2021 34 hlö, Lepola-Kolsa 14.4.2021 48 hlö ja Jokelan koulukeskus 15.4.2021 3 hlö.

Lausuntoja annettiin 10 kpl. Lausunnoissa ollaan vahvasti nykyisen palveluverkon säilyttämisen kannalla. Nykyinen, useamman koulun ja päiväkodin käsittävä palveluverkko palvelee alueella asuvia kuntalaisia parhaalla mahdollisella tavalla. Lausunnoissa otettiin kantaa Jokelan koulukeskuksen kuntoon ja todettiin, että Jokelan koulukeskus tarvitsee kuitenkin mittavan remontin.  Remontti lisää oppilaiden viihtymistä koulussa ja tekee siitä nykyaikaisen opiskelupaikan ja huomioi myös tilojen esteettömyyden. Lukion kehittämiseen toivottiin kiinnitettävän erityistä huomiota Jokelan lukion vetovoiman lisäämiseksi. Kehittämistyötä tulee tehdä yhteistyössä opiskelijoiden kanssa ja heidän näkemyksiään vahvasti kuunnellen. Jokelan varhaiskasvatuksen laatu ja varhaiskasvatuksen paikkojen määrä tulee turvata nyt jatkossa. Jokelan alueelle suunniteltavan päiväkotikiinteistön tulee olla tiloiltaan ja ryhmärakenteiltaan muunneltava. Lausunnoissa tuotiin esille myös huoli sisäpalloilujen salitilanteesta. Koulujen salitilojen toivotaan jatkossakin seurojen käytössä.

Ennakkovaikutusten arvioinnin osana toteutettuun kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 376 henkilöä. Kuntalaisia vastasi kyselyyn yhteensä 98 kpl ja loput vastaajista olivat huoltajia tai henkilöstön jäseniä seuraavasti jakautuen

Kolsan koulu 52, huoltajia 48 (päiväkoti 10 ja peruskoulu 38), henkilöstöä 4 (päiväkoti 1 ja peruskoulu 3),
Lepolan koulu 57, huoltajia 54 (päiväkoti 10 ja peruskoulu 38), henkilöstöä 3 (päiväkoti 0 ja peruskoulu 3),
Vanhakylän koulu 13, huoltajia 12 (päiväkoti 1 ja peruskoulu 11), henkilöstöä 1 (päiväkoti 0 ja peruskoulu 1),
Pertun koulu 85, huoltajia 79 (päiväkoti 11 ja peruskoulu 68), henkilöstöä 6 (päiväkoti 0 ja peruskoulu 6),
Jokelan koulukeskus 124, huoltajia 97 (päiväkoti 2 ja peruskoulu 95), henkilöstöä 27 (päiväkoti 4 ja peruskoulu 23)
Lepolan päiväkoti 51, huoltajia 42 (päiväkoti 25 ja peruskoulu 17), henkilöstöä 9 (päiväkoti 8 ja peruskoulu 1)
Pertun päiväkoti 59, huoltajia 51 (päiväkoti 39 ja peruskoulu 12), henkilöstöä 8 (päiväkoti 7 ja peruskoulu 1),
Kolsan päiväkoti 54, huoltajia 47 (päiväkoti 35 ja peruskoulu 12), henkilöstöä 7 (päiväkoti 7 ja peruskoulu 0),
Notkopuiston päiväkoti 69, huoltajia 56 (päiväkoti 51 ja peruskoulu 5), henkilöstöä 13 (päiväkoti 13 ja peruskoulu 0)

Lähes kaikki vastaajat näkivät nykytilanteen parhaana vaihtoehtona. Muutokset herättävät erityisesti alakoululaisten ja päiväkoti-ikäisten lasten huoltajissa vahvoja tunteita. Avoimia vastauksia antoivat lähes pelkästään juuri alakoululaisten ja päiväkoti-ikäisten huoltajat. Huoltajat vastasivat avoimiin kysymyksiin aktiivisesti. Parhaana pidettiin 1. kehittämisvaihtoehtoa, jossa nykytilanne säilyy. Huonoimpana puolestaan pidettiin 3. kehittämisvaihtoehtoa. Muutoksessa (kehittämisvaihtoehdot 1. ja 2.) negatiivisimmat vaikutukset arvioitiin olevan koulumatkan turvallisuudessa, koulumatkan pituudessa, yleisessä turvallisuudessa, opetuksen ryhmäkoossa sekä lasten yksilöllisessä kohtaamisessa. Kaikkein negatiivisimpina mahdolliset muutokset näkivät huoltajat (koululaisten ja lukiolaisten sekä päiväkotilaisten).  Kaikkein neutraalimpina muutoksen näki koulujen henkilökunta.

Kyselyn perusteella voidaan esittää kuusi huomiota:

  1. Lasten terveys ja hyvinvointi
    • Kehittämistyötä toivotaan tehtäväksi lasten turvallisuus ja hyvinvointi edellä. Lapsivaikutusten toivotaan harkinnassa painavan taloudellisia vaikutuksia enemmän.
  2. Lapset ja nuoret samalla kampuksella
    • Alakoululaisten toivotaan saavan olevan lapsia mahdollisimman pitkään. Yläkoululaisilla ja lukiolaisilla pelätään olevan negatiivisia vaikutuksia nuorempiin lapsiin.
  3. Pienet yksiköt lisäävät vetovoimaa
    • Monet huoltajat kertovat muuttaneensa Jokelaan lähikoulun takia. Lähikoulujen kuvataan tekevän oppimisympäristöstä ja koulumatkoista turvallisia. Monelle vastaajalle Tuusula ja Jokela edustavat “kyläyhteisöä”.
  4. Alue
    • Suuren koulukampuksen nähdään lisäävän liikennettä alueella ja luovan turvattomuutta. Koulujen lakkauttamisen pelätään vaikuttavan myös alueen aikuisten harrastusmahdollisuuksiin. Lähikoulujen ja junaliikenteen nähdään mahdollistavan “autottomuutta” alueella.
  5. Säilyttäminen nähdään voimavarana
    • Lähes kaikki vastaajat pitävät nykytilanteen säilyttämistä parhaana vaihtoehtona.
  6. Oppilaiden yksilölliset tarpeet
    • Vastaajat toivovat lisää läpinäkyvyyttä ja faktatietoa eri taloudellisista vaikutuksista ja oppilasmääristä. Lisäksi vastaajat toivovat, että palveluverkon kehittämistyötä tehdään kokonaisvaltaisesti huomioiden esimerkiksi mahdollisen ”puutarhakaupungin” vaikutukset.


Tuusulan kaikissa varhaiskasvatusyksiköissä ja kouluissa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on keskeistä. Kouluterveyskysely ja Tuusulan kunnan hyvinvointisuunnitelma määrittävät tehtävää hyvinvointityötä. Lasten ja nuorten hyvinvointi koostuu myös lasten ja nuorten psykososiaalisista taidoista, joita ovat ihmissuhdetaidot, ristiriitojen ja ongelmien ratkaisutaidot ja kokemusten ilmaisutaito. Näitä taitoja edistämme varhaiskasvatuksessa, kouluissa, nuorisopalveluissa yhteisö- ja ryhmämuotoisilla tavoilla. Ne mahdollistavat osallisuuden ja lisäävät vahvuuksia. Keskitymme positiiviseen ja lapsikeskeiseen pedagogiikkaan, jossa oppiminen lähtee lasten ja nuorten vahvuuksista. Samoin kiusaamisen ehkäisytyötä tehdään suunnitellusta ja koordinoidusti. Yhteistyössä Keusoten kanssa koulutetaan oppilashuollon henkilöstö vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien käyttöönotossa. Tavoitteena on, että sivistyksen toimialueen ammattilaiset saavat uusia menetelmiä käyttöönsä, joilla ennaltaehkäistään mielenterveyden ongelmien eskaloitumista vaativimmiksi haasteiksi. Keskiössä ovat masennukseen ja ahdistukseen puuttuminen vaikuttaviksi todettujen interventioiden avulla. Lapsen ja nuorten hyvinvointia tulee tukea myös lapsen kasvuympäristön hyvinvoinnin kehittämisen kautta.

Lasten ikä vaikutti siihen, millaisia millaisiin asioihin heidän huomionsa kasvu- ja oppimisympäristöstä kiinnittyi. Iästä riippumatta lasten toiveet asettuivat kuitenkin varsin yhdenmukaisesti edellä esitettyjen kahdeksan osa-alueen sisään. Varhaiskasvatuksessa lapset tuovat esiin tilojen turvallisuuden tärkeyden ja oppimisympäristön yhteisöllisyyttä vahvistavan puolen. Kasvattajien halutaan olevan läsnä nukuttaessa ja tilojen houkuttelevan rauhallisella tunnelmallaan. Tilojen halutaan olevan valoisia ja raikkaita sekä akustiikaltaan melua torjuvia. Kalustukselta toivotaan toimivuutta ja vaihtelun mahdollisuuksia. Ulkona olosuhteiden halutaan vahvistavan leikkiä ja toimintaa, mutta toimivan myös kohtaamisen paikkoina. 

Päiväkoti-ikäisillä korostuivat toiveet siitä, että ympäristö tukisi mielikuvittelun ja leikin avulla voi oppimista. Toiminnallisuuden ja tekemisen kulttuurin mahdollistaminen ja liikkuminen päiväkoti- tai koulupäivän aikana olivat lapsille tärkeitä asioita. Omaan tahtiin työskentelyn ja tekemisen, myös leikkimisen, mahdollistaminen toistuivat lasten toiveissa Ympäristön ja toimintakulttuurin suhteen monet toivat esiin sen, että tarvitaan tekemistä eri-ikäisille ja eri tyylisille oppilaille riippumatta siitä, millaisessa päiväkodissa tai koulussa opiskellaan. Oppimisen tyylit ja kiinnostuksen kohteet ovat erilaisia, ja lapset ja nuoret toivoivat ympäristön kehittyvän monipuoliset tarpeet huomioivaan suuntaan. Tasa-arvoiset mahdollisuudet kaikille oppia ja olla koulussa yhteisön jäsenenä korostuivat alakoulun ylimmistä vuosiluokista lähtien. Hyvän henkilökunnan merkityksen työrauha-asioihin ja koulun hyvän ilmapiirin luomiseen tunnistivat lapset ja nuoret useissa vastauksissa. Vanhemmilla oppilailla 5. luokasta ylöspäin korostuivat toiveet yläkoulumaisesta toiminnasta (vaihtuvat opettajat, omat lokerikot, pääsy erikoisluokkatiloihin).

Yhteisöllisyyden merkitys on tärkeää lapsille ja nuorille. Heille yhteisöllisyyttä ovat keskinäiset hyvät välit, lasten ja aikuisten välinen luonteva yhteistyö ja vapaampi ajanvietto sekä lähialueen asukkaiden ja yhteisöjen mukaan tulo päiväkodin ja koulun toimintaan. Mummoja, vaareja, palokuntaa ja harrastustoimijoita pidetiin arvossa lasten keskuudessa. Yhteisöllisyyden lisäksi kasvu- ja opiskeluympäristöltä toivottiin välitöntä yhteyttä luontoon niin rakennuksen sisällä kuin piha-alueella.

Palveluverkko jakoi henkilöstön kuulemisessa mielipiteitä, mutta suuri osa henkilöstöstä näki eri vaihtoehdoissa paljon hyvää. Toisaalta nykyinen palveluverkko koettiin hyvänä ja toimivana. Yhtenäiskoulussa nähtiin kuitenkin myös paljon hyviä puolia esimerkiksi eri opettajien osaamisen jalkautuminen laajemmalle oppilasjoukolle, nivelvaiheiden helpottuminen oppilaan siirtyessä alakoulusta yläkouluun ja valinnaisuuden toteutuminen. Mahdollisessa yhtenäiskoulussa on tärkeää huomioida suunnittelun kautta eri ikäisten oppilaiden ja eri oppiaineiden tarpeet. Tätä kautta voidaan vaikuttaa tilojen turvallisuuteen ja toimivuuteen. Yhtenäiskoulussa vuosiluokille 5-9 nähtiin haasteena muiden koulujen jäämisen niin pieneksi, että esimerkiksi oppilashuollon palveluiden tuottaminen niihin vaikeutuisi.

Talous

Eri tilaisuuksissa esitellyssä strategisessa kehittämissuunnitelmassa selvitettiin Jokelan koulukeskuksen kiinteistön tekniset ja toiminnalliset edellytykset koulun kehittämiseksi. Kehittämisselvityksen jälkeen Jokelan kouluverkon toteutusvaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia on arvioitu Inspira Oy:n palveluverkkotyökalulla. Talouden osalta yhteenvetona todetaan

  • Tuusulan Jokelan alueen oppilasmäärän ennustetaan kasvavan lievästi tulevan 20 vuoden aikana. Tämän seurauksena nykyisen kouluverkon tilatehokkuus paranee hieman nykyisestä. Kouluverkon kustannustehokkaalla tiivistämisellä voidaan lisäksi saavuttaa taloudellisia säästöjä.
  • Tässä tarkastelussa esitetyistä vaihtoehdoista Vaihtoehto 3, eli Jokelan koulun laajentaminen yhtenäiskouluksi peruskorjauksen yhteydessä, Kolsan ja Pertun alakouluista luopuminen sekä Vanhankylän ja Lepolan koulujen säilyttäminen on taloudellisesti tehokkain ratkaisu.
    • Vuotuinen vaikutus kunnan kassavirtaan on noin 400 tuhatta euroa ja tarkastelujakson aikana 8 miljoonaa euroa positiivinen verrattuna nykyisen laajuiseen kouluverkkoon (Vaihtoehto 1)
    • Vaihtoehdon 3 tilatehokkuus on korkein, -2,5 brm2/opp parempi kuin Vaihtoehdossa 1. Tämä mahdollistaa matalammat investointi- ja ylläpitokustannukset sekä tehokkaamman ryhmien muodostamisen. Myös henkilöstökuluista on tarvittaessa mahdollista säästää.
    • Vaihtoehdon 2 tilatehokkuus on niin ikään parempi kuin vaihtoehdon 1, mutta mittavampi investointitaso tekee siitä taloudellisesti kalliimman ratkaisun.
  • Tässä esitetyt johtopäätökset on tehty ainoastaan kunnan talouden näkökulmasta, eivätkä sisällä toiminnallista arviointia.
     

Lapsi- ja oppilasmäärät

Nykyisellä palveluverkolla ja oppilaiden ohjaamisella eri kouluihin on jouduttu haastaviin tilanteisiin oppilasmäärien muutosten vuoksi. Kolsan koulussa ryhmässä on keskimäärin 18 oppilasta ryhmäkoon vaihdellessa 12 ja 22 oppilaan välillä. Lepolassa ryhmien keskikoko on 23,5 oppilasta eikä ryhmäkoko vaihtele merkittävästi. Pertussa vastaavat luvut ovat 17-22 oppilasta ryhmässä. Varsinaiseen ryhmäkokoon vaikuttaa saatava resurssi eli kuinka usein ryhmä voidaan jakaa pienempiin ryhmiin ja miten usein ryhmässä on esimerkiksi erityisopettajan, resurssiopettajan tai koulunkäynninohjaajan tukea tarjolla. Tämä tasaa ryhmäkokoa koulujen välillä resurssin määrittyessä oppilasmäärän perusteella. Ryhmäkokoa voidaan tasata koulujen välillä myös oppilaaksioton kautta. Tämä ratkaisu tulisi todennäköisesti aiheuttamaan merkittävää tyytymättömyyttä huoltajien keskuudessa, koska oppilas jouduttaisiin ohjaamaan kouluun, joka ei ole häntä fyysisesti lähinnä. Palveluverkon muutoksella voidaan vaikuttaa tähän, koska ryhmittelyjen toteuttaminen on helpompaa suuremmassa yksikössä eikä oppilasmäärien muutokset vaikuta niin merkittävästi tilanteeseen.

Varhaiskasvatuksen nykyinen verkko ei riitä kattamaan Jokelan alueen palveluja. Perhepäivähoidon väheneminen ja palveluntarpeen lisääntyminen tekee tilanteesta entistä haasteellisemman. Pienet alle 3-vuotiaat käyttävät palveluita yhä enemmän. Lisäksi tulevan perhevapaauudistuksen suunnitelma mahdollistaa huoltajille hoitovapaan ja varhaiskasvatuspalveluiden yhtäaikaisen käytön. Jokelan alueella Peltokaaren alueella on varattuna tontti päiväkotirakentamiselle. Vaihtoehtoina ovat yksityisen rakentamat tilat ja niissä toteutettaisiin kunnan palveluja, yksityisen rakentamat tilat ja yksityisen tarjoamat palvelut tai kunnan rakentamat tilat ja kunnan palvelut. Jokelan alueella ei tällä hetkellä ole yhtään yksityistä päiväkotia. Yksityistä varhaiskasvatuspalvelua käyttävän maksu määräytyy kunnassa voimassa olevan yksityisen hoidontuen mukaisesti saman suuruiseksi tai suuremmaksi kuin varhaiskasvatuksen korkein maksu kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Jokelan alueen asiakasmaksuja tarkasteltaessa on havaittu, että maksut määräytyvät 53%:lle tulojen mukaan, joista 65%:lle muodostuu nollamaksu.
 

Kiinteistöjen kunto

  • Jokelan koulukeskuksen tekninen kunto on tyydyttävä. Opettajahuone ja viereiset tilat ovat saneerattu vuonna 1998, muutoin tilat ovat saneerattu ja laajennettu 2004. Tekniseen käyttöikään perustuen koulukeskukseen kohdistuu seuraavan 10 vuoden aikana merkittäviä saneeraustoimenpiteitä, kuten yleisvalaistuksen uusiminen, lämmönjakokeskuksen uusiminen ja ilmanvaihtokoneiden kunnostus.
  • Lepolan koulun vanha osa on saneerattu monessa osassa 1996, loput tiloista on saneerattu vuoden 2011 laajennuksen yhteydessä. Vanhalle osalle kohdistuu saneeraustoimenpiteitä tekniikan ollessa 25 vuotta vanhaa.
  • Kolsan koulu on valmistunut vuonna 1994 ja päiväkoti vuonna 2001. Koulurakennuksen lämmönjako joudutaan uusimaan tulevina vuosina alapohjassa. Tekniikan ja rakenteiden ollessa 20-27 vuotta vanhoja kiinteistöön kohdistuu osin merkittäviäkin korjaustoimenpiteitä seuraavan 10 vuoden aikana.
  • Vanhankylän koulun vanha osa on saneerattu ja uusi osa tehty vuonna 2011. Kiinteistöön ei kohdistu merkittäviä toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden aikana.
  • Pertun koulu on saneerattu saneerattu kauttaaltaan vuonna 1998. Kouluun kohdistuu merkittäviä saneeraustoimenpiteitä tarkastelujaksolla tekniseen käyttöikään perustuen, kuten salaojituksen uusiminen, ilmanvaihdon kunnostus, lämmönjaon kunnostus.


Yleisesti todetaan, että käyttäjien mielestä nykyinen palveluverkko tarjoaa toiminnalle hyvät edellytykset ja toteuttaa tavoitteen palvelun saamisena lähipalveluna. Henkilöstön osalta eri vaihtoehdoissa nähtiin työn kannalta positiivisia asioita ja myös huolia. Opetuksen järjestämisen kannalta esimerkiksi ryhmittelyjen, valinnaisuuden ja oppilashuollon osalta siirtymisen yhtenäiskouluun arvioitaisiin tuovan etuja nykyiseen rakenteeseen verrattuna. Talouden ja toiminnan näkökulmasta tiivistetty palveluverkko tarjoaa uusi kehittämisen mahdollisuuksia. Haittapuolena nähdään Kolsan alueella palvelujen siirtyminen hieman kauemmaksi.

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Tiina Simons, sivistysjohtaja, tiina.simons@tuusula.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää

  • merkitä Jokelan alueen palveluverkon ennakkovaikutusten arvioinnin tiedoksi
  • esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että yksiköiden osalta tarkastelua tulee tehdä, kun Jokelan koulukeskuksen hankesuunnitelma ja mahdollinen saneeraus tai uudisrakennus tulee ajankohtaiseksi n. 2025. Tässä vaiheessa palveluverkkoa ei oppimisen osalta muuteta. Varhaiskasvatuksen osalta nykyiset tilat eivät ole riittävät tarjoamaan palveluita Jokelan alueen 0-6-vuotiaille lapsille. Lisäksi esitetään, että alueelle saadaan mahdollisimman pian uusi päiväkoti, jonka koko tulee suhteuttaa seuraavien 20v. lapsiennusteisiin sekä olemassa olevan verkon korjaustarpeisiin.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Liitteet


Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.