Lapsi- ja perheasiainneuvosto, kokous 6.5.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 13 Jokelan alueen palveluverkon ennakkovaikutusten arviointi, Lape-neuvoston lausunto

TUUDno-2021-1093

Valmistelija

  • Marjo-Kaisa Konttinen, osallisuus- ja hyvinvointikoordinaattori, marjo-kaisa.konttinen@tuusula.fi

Perustelut

Perustelut

Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelma on hyväksytty 18.12.2018 kunnanvaltuustossa ja sen päivitykset 9.12.2019 ja 7.12.2020. Osana palveluverkkosuunnitelman etenemistä toteutetaan ennakkovaikutusten arviointi palveluverkkosuunnitelman vaikutuksista Jokelan alueella. Tuusulan kunta pyytää yllä esitellystä asiasta lausuntoa lapsi- ja perheasiainneuvostolta 15.5.2021 klo 16.00 mennessä 

Ennakkovaikutusten arviointi 
Maaliskuussa 2021 on käynnistynyt Tuusulan kunnassa ennakkovaikutusten arviointi Jokelan alueen palveluverkosta. Ennakkovaikutusten arvioinnissa (EVAUS) tuotetaan tietoa päätöksenteon tueksi siitä, mitä vaikutuksia mahdollisilla palveluverkon muutoksilla on. Ennakkovaikutusten arviointi tehdään suhteessa Tuusulan kunnan hyväksyttyyn palveluverkkosuunnitelmaan. 

Osana Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmaa on vuonna 2019 laadittu Jokelan koulukeskuksen strateginen kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelmassa Jokelan alueen palveluverkkoa tarkastellaan eri näkökulmista. Tämän lisäksi on tehty hiilijalanjälkilaskelma.  

Jokelan alueen evauksessa arvioidaan Jokelan koulukeskuksen strategisen kehittämissuunnitelman eri vaihtoehtojen vaikutuksia  

  • Jokelan koulukeskusta kehitetään yläkoulu ja lukio kokonaisuutena eli ei muutosta nykyiseen 
    Tässä vaihtoehdossa koulu olisi yhteensä noin 7400 bruttoneliötä ja oppilaita koulussa on 550. Nykyisen koulun tiloissa toimisi aineopetuksen solut (käsityö, kotitalous, musiikki). Lisäksi siellä olisi kaksi opetussolua (peruskoulun yksi luokka-aste + lukio), liikunnan tilat ja ruokahuollon tilat (ruokasali, keittiö). Monitoimisali laajennetaan  alkuperäiseen kokoon. Musiikkiluokan ja käsityöluokan sijainnit vaihdetaan keskenään. 

    Koulukeskuksen laajennusosaan rakennetaan opetussoluja kaksi kappaletta, oppilashuollon tilat, uudet hallinnon tilat ja oppilaiden käytössä olevat tilat. Peruskoulun oppilaat sijoitetaan omiin soluihin luokkavuosittain ja lukioyhteen soluun. Oppilaat käyttävät myös yhteiskäytössä olevia aineopetuksen soluja.  Purettavassa osassa sijaitsevat tekniset tilat siirretään nykyisen koulurakennuksen osaan. Laajennusosaan rakennetaan laajennusosaa palvelevat tekniset tilat. Vaihtoehdolla ei ole vaikutusta muuhun kouluverkkoon Pohjois-Tuusulan alueella. 
     
  • Jokelan koulukeskusta kehitetään 5.-9. luokat ja lukio kokonaisuutena
    Tässä nuorten koulu vaihtoehdossa oppilaita olisi 800 oppilasta ja bruttoneliöitä 9200. Tässä vaihtoehdossa 5. ja 6. luokan oppilaat Kolsan, Lepolan ja Pertun kouluista siirtyisivät Jokelaan. Kolsan koulu lakkautettaisiin ja sen 1.-4. luokan oppilaat jaettaisiin Lepolan ja Pertun kouluihin. Nykyisen koulun tiloissa säilyy aineopetuksen solut; käsityö, musiikki,  tiedesolu ja kieliluokat, liikunnan tilat ja ruokahuollon tilat. 

    Koulukeskuksen laajennusosaan rakennetaan kuusi solua kahteen kerrokseen. Alempien luokkien oppilaat sijoitetaan omiin soluihin luokkavuosittain, peruskoulun ylempien luokkien ja lukion oppilaat käyttävät yhteiskäytössä olevia opetussoluja sekä enemmän nykyisen koulurakennuksen tiloihin sijoitettavia aineopetuksen soluja. Purettavassa osassa sijaitsevat tekniset tilat nykyisen koulurakennuksen jääviin osiin. Laajennusosaan rakennetaan laajennusosaa palvelevat tekniset tilat. 
     
  • Jokelan koulukeskusta kehitetään yhtenäiskoulu ja lukio kokonaisuutena 
    Yhtenäiskoulussa olisi oppilaita 950 (luokat 1.-9. sekä lukio) ja bruttoneliöitä yhteensä 11 000. Laajennus toteutettaisiin kolmeen kerrokseen. Jokaisessa kerroksessa toimii isot opetussolut. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee liikuntatilat, taide- ja taitoaineet ja tekniset huoltotilat. Toisessa kerroksessa sijaitsee ruokahuolto, opiskelijoiden tilat, monitoimisali, kotitalous ja musiikki. Kolmannessa kerroksessa sijaitsee kielisolu, keskitetty oppilashuolto ja hallinnon ja 
    henkilökunnan tilat.  

    Kolsan ja Pertun koulut lakkautettaisiin ja niiden oppilaat siirtyisivät Jokelaan. Lepolan koulu jäisi toimimaan ja siellä olisi jatkossakin luokat 1.– 6. 
     
  • Varhaiskasvatuksen mahdollisten uusien tilojen sijoittumista 
    Koulujen lisäksi haluttiin tarkastella myös päiväkotien tilannetta.  Ehdotettu opetustoimen ja varhaiskasvatuksen verkko voisi olla: Pertun koulu lakkautetaan ja oppilaat siirtyvät uuteen yhtenäiskouluun Jokelaan. Lepolasta siirretään 5-6 luokat Jokelaan. Jokelan koulukeskus toimii yhtenäiskouluna ja lukiona. Lepolan kouluun jäävät luokat 1.-4. Vanhankylän koulu säilyy entisellään.
     
    Notkopuiston päiväkotiin jäisivät integroitu erityisryhmä, perhekeskus ja vuorohoitopäiväkoti. Lepolan päiväkoti toimisi samoissa tiloissa Lepolan koulun kanssa. Pertun päiväkodissa olisivat ryhmät 1-5 vuotiaille ja esiopetus. Kolsan päiväkodin kunnallinen päivähoito lopetetaan ja haetaan jatkajaa yksityiseltä puolelta.  

Varhaiskasvatus- ja kouluverkon lisäksi Jokelassa tarkastellaan myös kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden palveluverkkoa ja sen kehittämistä. Jokelan alueen isommat palveluverkkomuutokset painottuvat vuosikymmenen loppuun. 

Arvioinnissa tarkastellaan useita eri vaikutuksia 
Ennakkovaikutusten arvioinnissa huomioidaan useita eri näkökulmia; 

  • kuntalaisvaikutukset, eli ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia mm. hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta 
  • ympäristövaikutukset, eli ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen, maaperään, luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon, maisemaan, kaupunkikuvaan tai kulttuuriperintöön kohdistuvia vaikutuksia 
  • organisaatio- ja henkilöstövaikutukset, eli vaikutukset eri organisaatioiden välisiin suhteisiin, organisaation tehtäviin tai menettelytapoihin, luottamuselinten toimintaan, henkilöstöön tai hallintoon sekä  
  • taloudelliset vaikutukset kunnan tuloihin tai menoihin joko niitä lisäämällä tai vähentämällä.  
  • strategiavaikutukset, strategian päämäärät ja keskeisimmät kokonaisuudet sekä valtuustokauden tavoitteet ja vuositavoitteet, strategiaa teoiksi vievät ohjelmat ja strategiset asiakirjat (mm. hyvinvointisuunnitelma). 

Tärkeä osa ennakkovaikutusten arviointia on lapsivaikutusten arviointi. Lapsivaikutusten arviointi varmistaa lasten kuulemisen ja lasten oikeuksien toteutumisen päätöksenteossa. 

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Marjo-Kaisa Konttinen, osallisuus- ja hyvinvointikoordinaattori, marjo-kaisa.konttinen@tuusula.fi

Lapsi- ja perheasiainneuvosto päättää

  • keskustella lausuntoon kirjattavista asioista. Lausunto kirjoitetaan keskustelun perusteella. 

Päätös

Lapsi- ja perheasiainneuvosto päätti antaa seuraavan lausunnon: 

Jokelan alueen palveluverkon ennakkovaikutusten arviointi, Lape-neuvoston lausunto

Osana Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmaa on vuonna 2019 laadittu Jokelan koulukeskuksen strateginen kehittämissuunnitelma, jonka eri vaihtoehtojen vaikutuksia arvioidaan Jokelan alueen ennakkovaikutusten arvioinnissa. Evauksen yhteydessä on tehty kuntalaiskysely, jossa alueen asukkaat ja henkilöstö ovat viestineet selkeästi, että nykyiseen kouluverkkoon ollaan tyytyväisiä ja koulut halutaan säilyttää nykyisellään. 
 
Lapsi- ja perheasiainneuvosto on vankasti nykyisen palveluverkon säilyttämisen kannalla. Koulukeskus tarvitsee kuitenkin massiivisen remontin, sillä koulu ei ole nykyaikainen eikä toimiva. Remontti lisää oppilaiden viihtymistä koulussa ja tekee siitä nykyaikaisen opiskelupaikan. 
 
Jokelan koulukeskus sijaitsee Jokelan keskustassa. Monet koulukeskuksessa opiskelevat yläkoululaiset ja lukiolaiset käyvät kesken koulupäivän kaupassa ostamassa itselleen välipalaa. Kun alakoulut sijaitsevat vähän kauempana kaupoista, tarvetta alakoululaisten kaupassa käymiselle kesken koulupäivän ei ole. 
 
Jokelan kaavoittaminen on ajankohtaista ja sen asukasmäärää halutaan lisätä hyvien kulkuyhteyksien varrella. Monet perheet selviävät yhden auton turvin juuri hyvien kulkuyhteyksien vuoksi. Jos palveluverkkoa muutetaan niin, että esim. koulumatkat vaativat kuljetusta, yksi auto ei perheessä välttämättä enää riitä. Tällä ratkaisulla lasten koulumatkojen pituudet kasvaisivat ja heidän kuljettaminen kouluihin lisääntyisi, mikä puolestaan vähentäisi lasten koulumatkoilla tapahtuvaa liikuntaa. Tämä ei ole lapsi- ja perheasiainneuvoston tavoittelema suunta eikä autoilu ole ekologinen ratkaisu.
 
Jokelan koulujen sisäilmassa ei ole suuria huolenaiheita, joten siitä syytä palveluverkkouudistukselle ei ole tarvetta. Strategisen kehittämissuunnitelman yhdessä vaihtoehdossa Jokelan koulukeskusta esitetään kehitettävän 5.-9. luokat ja lukio kokonaisuutena. Vaihtoehto sisältää esityksen Kolsan koulun lakkauttamisesta. Kolsan koulu on nykyisellään 1-sarjainen ja oppilasmäärä on vakiintuneesti yli 100 oppilasta. Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelma, Tuusulan kunnan palveluverkon kehittäminen vuosina 2019 - 2026 dokumentissa koulun oppilasmäärän on arvioitu jopa kasvavan. Koulun lakkauttaminen olisi vastoin valtuuston tekemää päätöstä, jossa lakkautettavan koulun oppilasmäärän tulisi olla alle 60. Lapsi- ja perheasiainneuvosto katsoo, että kyseisen vaihtoehdon toteutuminen vaikuttaisi negatiivisesti myös Tuusulan vetovoimaan, sillä pienet koulut voivat olla syy, miksi Tuusulaan halutaan muuttaa. 
 
Vaihtoehdossa, jossa 5.-6. luokkalaiset siirrettäisiin koulukeskukseen vanhempien oppilaiden kanssa samaan rakennukseen, oppilaat siirtyisivät pois pienempien oppilaiden vaikutuspiiristä ja vaarana voi olla, että esimerkiksi lasten luonnollinen liikkuminen välituntisin vähenee. 

Varhaiskasvatuksen piirissä olevissa perheissä lapsia joudutaan tällä hetkellä kuljettamaan eri puolille Jokelaa päivähoitopaikan takia. Lapsi- ja perheasiainneuvosto katsoo, että tässä valossa yhden päiväkodin lakkauttaminen Jokelan alueella olisi harmillista. Vanhempien keskuudessa päiväkodin yksityistäminen ei ole saanut kannatusta. 

Lapsi- ja perheasiainneuvoston mielestä evaus-prosessi on tähän asti sujunut hyvin ja esiin tuotuihin haasteisiin on tartuttu. Lapsi- ja perheasiainneuvosto toivoo, että palveluverkkosuunnitelmassa edettäisiin vahvasti asukkaita kuunnellen.