Perustelut
Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä.
Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan tytäryhteisöineen tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös.
Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.
Kunnan kokonaistalouden toteutuminen
Kunnan vuoden 2020 talous toteutui kokonaisuutena selvästi talousarviota parempana ja vuoden 2020 tulos nousi 3,0 milj. euroa ylijäämäiseksi. Talousarviossa tuloksen arvioitiin olevan 3,8 milj. euroa alijäämäinen. Vuoden 2020 tilinpäätöstä rasittivat yhteensä 2,1 milj. euron arvonalennukset.
Ulkoiset toimintatuotot vähenivät edellisestä vuodesta 8,0 milj. euroa. Tuottojen supistuminen johtui keskeisesti käyttöomaisuuden myyntivoittojen jäämisestä 4,9 milj. euroon. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 4,9 milj. euroa ja poikkeama talousarvioon nähden 2,6 milj. euroa. Kunnalle tuloutui korvauksia maankäyttösopimuksista 2,5 milj. euroa (vähennys ed. vuoteen -0,9, lisäys talousarvioon 1,0 milj. euroa). Sivistyksen maksutuotot vähenivät koronan vuoksi (vähennys ed. vuoteen - 1,0 milj. euroa ja talousarvioon - 1,2 milj. euroa).
Vuoden 2020 tilinpäätöksessä ulkoisten toimintamenojen kasvu oli 0,8 % (1,9 milj. euroa), kun vuonna 2019 menojen kasvu oli 5,7 %. Menokasvusta 2,6 milj. euroa oli Keusoten kuntaosuuden ja 0,6 milj. euroa henkilöstökulujen lisäystä. Korona vähensi mm. koulutukseen ja matkustamiseen, ruokapalveluihin sekä ostopalveluihin liittyviä kustannuksia. Toimintamenoihin sisältyi Hyökkälän, Kirkonkylän, Riihikallion ja Ruotsinkylän koulujen väistötilojen kustannuksia yhteensä 2,1 milj. euroa.
Kunnan ulkoisten nettomenojen (toimintakate) kasvu oli 4,8 %. Toimintakatetta kasvattivat toimintatuottojen väheneminen sekä sote- menojen nopea kasvu. Vuosikate oli 21,8 milj. euroa (5,5 milj. euroa 2019). Suunnitelman mukaiset poistot kasvoivat uusien valmistuneiden investointien myötä 1,1 milj. eurolla 16,7 milj. euroon.
Vuoden 2020 investoinnit olivat yhteensä 24,9 milj. euroa (2019: 39,7 milj. euroa). Investoinnit rahoitettiin pääosin tulorahoituksella ja lainamäärä kasvoi 5,0 milj. euroa. Kunnalla oli lainaa vuoden lopussa 131,4 milj. euroa, josta pitkäaikaisten, kiinteäkorkoisten lainojen osuus oli 105 milj. euroa.
Syksyllä 2019 tehtiin ensimmäinen kasvun ja talouden hallintaohjelman mukainen talouden kymmenen vuoden skenaariotarkastelu sekä linjauspäätökset kunnan talouden suunnittelun tueksi vuosille 2020 – 2029. Syksyllä 2020 tehtiin päivitetyt laskelmat ja talouden linjaukset vuosille 2021 – 2030 palveluverkkosuunnitelman päivityksen yhteydessä. Ohjelman toteuttaminen mahdollistaa 6 – 7 vuoden tähtäimellä 10 milj. euron säästöjen ja tuottavuushyötyjen saavuttamisen. Vuonna 2021 kunta sopeuttaa toimintamenojaan erillisellä tuottavuus- ja säästöohjelmalla, jolla tavoitellaan noin 2,7 milj. euron säästöjä.
Talousarvion toteumavertailu ja poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon
Verorahoitus ylitti kokonaisuutena alkuperäisen talousarvion 11,6 milj. euroa. Verotuloja kertyi 2,1 milj. euroa alle budjetoidun määrän ja valtionosuuksia tilitettiin kunnalle 13,7 milj. euroa suunniteltua enemmän.
Talousarvioon lisättiin toimintakatetasolla määrärahoja ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä 5,3 milj. euroa. Toisen osavuosikatsauksen yhteydessä määrärahojen lisäys oli 0,8 milj. euroa, lisäksi käyttöomaisuuden myyntivoittojen tuloarviota laskettiin 2,0 milj. eurolla. Toisen osavuosikatsauksen yhteydessä tehtiin myös Mattilan päiväkodin tasearvon alaskirjaus 0,4 milj. euroa. Verotuloihin tehtiin 5,7 milj. euron tulolisäys sekä valtionosuuksiin 6,2 milj. euron lisäys. Toisen osavuosikatsauksen toimintakatteeseen tehdyt muutokset paransivat toimintakatetta 8,7 milj. euroa. Vuoden 2020 toimintakate toteutui 5,5 milj. euroa muutettua talousarviota parempana.
Toimintatuotot toteutuivat 0,3 milj. euroa muutettua talousarviota parempina. Toimintatuottoja kertyi ennakoitua enemmän kasvun ja ympäristön toimialueella. Merkittävin positiivinen poikkeama tuloissa oli maankäyttökorvausten ylittyminen 1,0 milj. euroa. Sivistyksen toimialueella toimintatuotot jäivät talousarviosta koronan vaikutusten vuoksi.
Kunnanviraston johdossa alun perin budjetoitu Keusoten maksuosuus ylittyi 5,6 miljoonaa euroa, nousten yhteensä 118,3 milj. euroon (muutettuun talousarvioon poikkeama 1,7 milj. euroa). Maksuosuuden ylitys johtui pääosin ennakoitua suuremmista koronan kustannusvaikutuksista sekä kuntayhtymän omassa, että HUS:n toiminnassa (HUS:n vuoden 2020 alijäämän kattaminen). Keusoten oman toiminnan menokasvu oli merkittävintä vastaanottopalveluissa, suun terveydenhuollossa ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Tuusulan kunta myi joulukuussa 2020 Oy Apotti Ab:n osakkeet Keusotelle. Kaupan ehtojen mukaisesti Apotin kustannukset siirtyivät Keusotelle vuoden 2020 alusta lukien. Näin ollen talousarvioon varattu Apotin määräraha (muutettu talousarvio 1,2 milj. euroa, alkuperäinen 1,8 milj. euroa) jäi käyttämättä.
Sivistyksen toimialueella toimintakate toteutui 2,0 milj. euroa muutettua talousarviota ja 3,4 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempana. Toimialueen maksutuotot jäivät koronan vuoksi 0,9 milj. euroa muutettua talousarviota heikommiksi. Toimintakulut alittivat muutetun talousarvion 2,8 milj. euroa (henkilöstökulut 0,9 milj. euroa, palveluiden ostot 1,1 milj. euroa ja aineet ja tarvikkeet 0,4 milj. euroa). Toimialueella kyettiin joustavasti sopeuttamaan kustannuksia koronan supistaman toiminnan mukaiseksi. Kotikuntakorvauksien tuloarviot ja määrärahat siirrettiin 1. osavuosikatsauksen yhteydessä kunnanviraston johdosta sivistyksen toimialueelle, mikä paransi nettomääräisesti 1,2 milj. eurolla sivistyksen toimintakatetta.
Kasvun ja ympäristön toimialueen toimintakate toteutui 2,8 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempana (+ 5,0 milj. euroa muutettuun talousarvioon nähden). Toimintatuotot ylittivät muutetun talousarvion 2,2 milj. euroa. Toimintatuottojen ylitys johtui lähinnä maankäytön sopimuskorvauksista (1,0 milj. euroa) sekä Rykmentinpuiston taseyksikköön kohdistuvista myyntivoitoista (0,6 milj. euroa). Lisäksi tuotot ylittyivät mm. asuntomessujen pysäköintimaksutuloissa ja puunmyyntuloissa. Toimialueen toimintakulut alittivat muutetun talousarvion 2,4 milj. euroa. Merkittävimpiä alituksia olivat HSL-kuntaosuus (1,3 milj. euroa, valtion koronatuki joukkoliikenteelle), henkilöstökulut (0,9 milj. euroa, täyttämättä olevat vakanssit ja lomapalkkavelan muutos) sekä asiantuntijapalvelut (0,4 milj. euroa).
Yhteisten palveluiden toimialueella toimintakate toteutui muutetun talousarvion mukaisena. Toimintakate heikkeni alkuperäiseen talousarvioon nähden 0,2 milj. euroa lähinnä työmarkkinatuen kuntaosuusmaksujen lisäyksen (0,3 milj. euroa) vuoksi.
Arvonalentumisia kirjattiin yhteensä 2,1 milj. euroa, suurimpana 1,0 milj. euron alaskirjaus Hyrylän ostoskeskuksen rakennuksesta. Lisäksi tehtiin 0,5 milj. euron alaskirjaus Hyökkälän koulun tyhjänä oleviin tiloihin ja 0,4 milj. euron kirjaus purettuun Mattilan päiväkotiin.
Investointeja toteutui 24,9 milj. euron edestä. Alkuperäisen talousarvion mukaiset bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 33,1 milj. euroa. Muutetun talousarvion mukaan investointien oli määrä nousta yhteensä 30,9 milj. euroon.
Kunnan rakennusinvestointien määrä alitti alkuperäisen talousarvion 4,9 milj. euroa, jääden 7,8 milj. euroon. Keskeiset syyt investointien toteutumiseen huomattavasti määrärahoja alhaisemmalla tasolla olivat koulurakennushankkeiden aloituksen lykkääntyminen sekä suunniteltua pienemmät rakennusten peruskorjaukset sekä puisto- ja leikkipaikkainvestointien ennakoitua pienemmät toteumat.
Koronaepidemia vaikutti voimakkaasti Tuusulan kunnan talouteen vuonna 2020. Valtion tukitoimet kattoivat kuitenkin koronasta aiheutuvat kunnan tulojen menetykset sekä menojen lisäykset.
Tilinpäätöksen käsittely
Tilinpäätös on päätösehdotuksen liitteenä. Tilinpäätös käsittää toimintakertomuksen, raportin talousarvion toteutumisesta sekä tilinpäätöslaskelmat liitetietoineen. Tilinpäätös esitetään allekirjoitettavaksi kokouksessa. Tilintarkastuksen valmistuttua tarkastuslautakunta käsittelee tilinpäätöksen ja tarkastuskertomuksen. Tilinpäätös saatetaan valtuuston käsiteltäväksi toukokuussa. Hallitukselta pyydetään lupaa tilinpäätöksen liitetietojen täydentämiseen ja tekstissä havaittujen mahdollisten kirjoitusvirheiden korjaamiseen.
Kunnanhallitus päättää
- hyväksyä ja allekirjoittaa tilinpäätöksen ja toimittaa sen tilintarkastajan ja tarkastuslautakunnan käsiteltäväksi
- hyväksyä, että tilinpäätöksen liitetietoja voidaan täydentää ja tekstissä havaitut mahdolliset kirjoitusvirheet korjata
- saattaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen valtuuston käsiteltäväksi
- ehdottaa valtuustolle, että
VALTUUSTO päättää, että
- tilivuoden 2020 ylijäämä 3 004 352,78 euroa kirjataan omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämätilille.
_____
Konsernijaosto 29.3.2021
Kunnanhallitus käsittelee asiaa em. ehdotuksen pohjalta kokouksessaan 29.3.2021.