Rakennusvalvontajaosto, kokous 11.2.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 10 Oikaisuvaatimus rakennusvalvonnan lupapäätökseen, LP-858-2019-00722

TUUDno-2020-2833

Valmistelija

  • Johanna Aho, johtava rakennustarkastaja, johanna.aho@tuusula.fi
  • Lasse Ketoja, rakennustarkastaja, lasse.ketoja@tuusula.fi

Perustelut

Johtava rakennustarkastaja on tehnyt rakennuslupapäätöksen LP-858-2019-00722 § 542 muutosluvasta asuinpientalon rakennuslupaan LP-858-2015-00222. Muutosluvalla haettiin kiinteistön takapihalla (rajapyykin 66 läheisyydessä) tehtyjen maatäyttöjen säilyttämistä. Hakuprosessin aikana naapurin vastustamisen takia muutoslupaa muokattiin siten, että rajapyykin 66 läheisyydessä oleva kaivanto palautettiin lähelle alkuperäistilaa.

Muutoslupaan on jätetty oikeisuvaatimus määräajassa. Oikaisua muutosluvan päätökseen haetaan mm. seuraavasti:

  • Piirustukset eivät sisällä mitään selvitystä naapurin hulevesiputken sijainnista tai palautettavan avoojan aloituskohdasta sekä rakennusjärjestyksen luvun 3.3.3 huomioimisesta.
  • Kiinteistöltä 858-411-4-379 tuleva hulevesiputken esteetön virtaaminen avo-ojaan.
  • Kiinteistöllä 858-411-4-381 tehtyjen täyttömaiden sijoittuminen kiinteistön 858-411-4-379 - puolelle, sekä hulevesiputken läheisyydessä oleva luiskaus.
  • 9.11.2018 Pidetyn katselmuksen mukaisesti avo-ojan ennallistaminen
  • Päätöksen laillisuus MRL 165 § vedoten
  • Oikaisuvaatimuksessa edelletyt toimenpiteet:
    • Avo-ojaa tulee jatkaa n. 2 metriä Kuovintien suuntaan, jotta luiskaaminen onnistuu tasaisesti alenevasti
    • Avo-ojaa tulee leventää kiinteistön 858-411-4-379 puolelle, siten että luiskaaminen saadaan loivemmaksi.

Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan liitteenä.

Lainsäädäntö ja muut määräykset asiaan liittyen:

MRL 165 §
Luonnollisen vedenjuoksun muuttaminen

Jos rakennuspaikkana olevan kiinteistön maanpinnan luonnollista korkeutta muutetaan tai suoritetaan muita toimenpiteitä, jotka muuttavat luonnollista vedenjuoksua kiinteistöllä, kiinteistön omistaja tai haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, ettei toimenpiteistä aiheudu huomattavaa haittaa naapurille. Mikäli kiinteistön omistaja tai haltija laiminlyö velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on hakemuksesta määrättävä haitan korjaamisesta tai poistamisesta.

Tuusulan rakennusjärjestys
3.3.3 Rakennuspaikan hulevesien johtaminen

Hulevesien (kattojen ja viheralueiden osalta) ja perustusten kuivatusvedet on imeytettävä kiinteistöllä, jos maaperä ja korkeusolosuhteet sen sallivat. Jos hulevesien imeytys ei ole mahdollista, hulevedet on ohjattava alueelle rakennettuun hulevesiverkkoon viivytysrakenteen kautta, mikäli kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen hulevesiverkoston toiminta-alueella (vesihuoltolaki). Muussa tapauksessa hulevedet ja perustusten kuivatusvedet on johdettava pois siten, ettei siitä aiheudu haittaa naapureille, kadun käyttäjille tai kadun rakenteille. Mikäli tontilla olevia vanhoja avo-ojia halutaan täyttää, ruopata, syventää tai ojan linjauksia muuttaa, on ensin selvitettävä toimenpiteen vaikutukset oman tontin ja ympäristön hulevesien johtamiselle. Hulevesien ohjaaminen on esitettävä pinnantasaussuunnitelmassa, myös rakennusaikainen hulevesien hallinta on suunniteltava. Rakennuspaikka on salaojitettava riittävään syvyyteen.

Lumi on varastoitava omalle tontille siten, että siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa naapureille tai kadun käyttäjille.

Hule- ja perustusten kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin.

Asian selvittely:

Rakennuspaikka (858-411-4-381) sijoittuu asemakaavan AO, omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialueelle. Asemakaavassa ei ole määräyksiä hulevesien käsittelyyn liittyen. Luvan kohdekiinteistöllä ei ole rasitetta perustettuna naapurikiinteistön hulevesiin liittyen. Tiedossa ei ole myöskään kirjallisesta sopimuksesta asian liittyen.

Oikaisuvaatimuksen tekijän kiinteistö 858-411-4-379 on kohdekiinteistön 858-411-4-381 kaakonpuoleinen rajanaapuri. Kaivanto johon oikaisuvaatimuksen tekijän hulevesien purkuputki päättyy, sijoittuu kiinteistöjen väliselle rajalle pyykki 66 läheisyyteen.

Kohdekiinteistöllä on asuinrakennuksen rakentamisen yhteydessä tehty pyykin 66 läheisyydessä olleeseen kaivantoon maatäyttöjä, jolla kaivanto oli täytetty muun kiinteistön tasoon. Oikaisuvaatimuksen tekijän kaivantoon päättyneet hulevesiputket oli jatkettu siten, että naapurista tulevat hulevedet pääsivät vapaasti purkautumaan. Paikan päällä 9.11.2018 pidetyssä katselmuksessa osapuolet sopivat kaivannon ennallistamisesta.

Hakija on antanut vastineen oikaisuvaatimukseen, jossa todetaan mm. seuraavaa:

  • Hulevesiputket oli alun perin vedetty kohdekiinteistön puolelle, josta ostovaiheessa ei ole ollut tietoa, kiinteistöön ei kohdistunut näiden osalta rasitteita.
  • Hulevesiputken päät jäivät suorittamien kaivuutöiden seurauksena esille kohdekiinteistön puolelle, johon huomautuksen jättäjä oli ne luvatta vetänyt. Tämän jälkeen huomautuksen jättänyt kävi kaivamassa onkalon putkien ympärille ja katkaisi putken päät onkaloon.
  • Huomautuksen jättäneen kiinteistön ylläpito. Kasvillisuuksien rehottaminen ja hallitsematon leviäminen myös naapurikiinteistöjen puolelle, josta aiheutuu naapurustolle esteettisiä sekä allergikoille terveydellisiä haittoja

Vastine on kokonaisuudessaan liitteenä.

Asian ratkaisu:

Hakemukseen liitetyssä asemapiirroksessa on esitetty toteutettava kaivanto, painanteet viettosuuntineen sekä naapuri kiinteistöltä tuleva hulevesien purkuputki (asemapiirros liitteenä).

Rakennusvalvonnan toimesta on käyty kohdekiinteistössä 10.1.2020, jolloin naapurikiinteistön hulevesiputken pää oli kaivettu esiin. Katselmuksen yhteydessä oli todettavissa, että putkesta tuleva vesi pääse esteettömästi virtaamaan.

Lupahakemuksen yhteydessä ei maatäyttöjä ole esitetty naapurikiinteistön puolelle. Muutoslupahakemuksessa on haettu kaivannon toteuttamista lupahakemuksen pääpiirustusten esittämällä tavalla, ei alkuperäiseen tilaan. Mikäli kaivanto ennallistettaisiin kokonaisuudessaan lähtötilanteeseen ei tällöin tarvetta muutosluvalle olisi.

MRL 165 § koskee luonnollisen vedenjuoksun virtamaa sekä maanpintojen muokkausten vaikutusta tähän, naapurikiinteistön purkuputkesta tulevat vedet eivät ole verrattavissa luonnolliseen vedenjuoksuun. Naapurikiinteistön purkuputki on kuitenkin huomioitu niin aikaisempien maatäyttöjen yhteydessä kuin muutoslupahakemuksessakin. Aikaisempien täyttöjen yhteydessä naapurikiinteistön purkuputki oli jatkettu siten, että putkesta pääsi vesi esteettömästi valumaan. Muutoslupahakemuksen yhteydessä naapurikiinteistön purkuputki on esitetty asemapiirroksessa päättyväksi toteutettavaan kaivantoon.

Tuusulan rakennusjärjestyksen 3.3.3 kohdan mukaan tulee kiinteistön hulevedet imeyttää omalla kiinteistöllä ja johdettava pois siten, ettei siitä aiheudu haittaa naapureille. Huomautuksen jättäneen kiinteistön osalla ei tämä toteudu. Kohdekiinteistössä on alkuperäisen rakennusluvan yhteydessä esitetty kyseisen kiinteistön hulevesien käsittely ja viivytys, eikä muutoslupahakemus kohdistu näihin. 9.11.2018 pidetyssä katselmuksessa molemmat osapuolet ovat sopineet (Oikaisuvaatimuksen jättäneen henkilön tahdosta) painanteiden toteuttamisesta omille kiinteistöilleen. Kohdekiinteistössä painanteet on toteutettu. Oikaisuvaatimuksen jättäneessä kiinteistössä tiedettävästi näin ei ole toimittu.

Oikaisuvaatimuksessa on edellytetty kaivannon leventämistä oikaisuvaatimuksen jättäneen osapuolen kiinteistön suuntaan. Kohde kiinteistön vastineeseen liitetystä kuvasta käy kuitenkin ilmi, että oikaisuvaatimuksen jättänyt on asettanut rajan tuntumaan narun, johon kiinnitetyssä lapussa todetaan, ettei kaivantoa saa narun toiselle puolelle toteuttaa.

Muutoslupahakemuksessa tai oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, jotka aiheuttaisivat oikaisuvaatimuksen jättäneelle kiinteistölle 858-11-411-379 ilmeisen huomattavaa haittaa ja täten edellyttäisi muutoksia tehtyyn päätökseen. Esitettyjen huomautuksien perusteella ei täten ole perusteita palauttaa lupahakemusta takaisin käsittelyyn. Näin ollen oikaisuvaatimus tulisi hylätä.

Liitteet:

  • johtavan rakennustarkastajan lupapäätös LP858-2019-00722 § 542
  • lupapäätökseen liittyvä asemapiirros, tontin poikkileikkaus A-A, tontin poikkileikkaus B-B, tontin poikkileikkaus C-C
  • oikaisuvaatimus
  • hakijan vastine oikaisuvaatimukseen ja liitteet

Ehdotus

Esittelijä

  • Johanna Aho, johtava rakennustarkastaja, johanna.aho@tuusula.fi

Rakennusvalvontajaosto päättää

  • merkitä tiedoksi oikaisuvaatimuksen liitteineen
  • tuoda esille hankkeeseen ryhtyvälle seuraavan huomion: Kaivanto tulee toteuttaa hyvää rakennustapaa noudattaen ja siten, että naapurikiinteistöltä hulevesien purkuputkesta tuleva vesi pääsee esteettä virtaamaan.
  • yhtyä johtavan rakennustarkastajan näkemykseen asiassa ja hylätä oikaisuvaatimuksen

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

oikaisuvaatimuksen tekijä, hakijat

Muutoksenhaku

Valitusoikeus

Rakennusvalvontajaoston päätökseen saa hakea muutosta Helsingin hallinto-oikeudelle tehtävällä kirjallisella valituksella.

Päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Viranomaisella on lisäksi valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitusaika

Valitus on tehtävä kirjallisesti kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Asianosaisen on katsottava saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluessa kirjeen lähettämisestä, kolmen päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä jolloin tuomioistuimessa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmän sisältö ja liitteet

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Helsingin hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava:

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutoksia vaaditaan
  • muutoksenhakijan nimi ja kotikunta
  • postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
  • jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmä on muutoksenhakijan, tämän laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava.

Valituskirjelmään on liitettävä:

  • päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä jo aiemmin ole toimitettu viranomaiselle
  • asiamiehen on liitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan päämiestä, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen osoitteella:

Helsingin hallinto-oikeus

Radanrakentajantie 5

00520 Helsinki

Faksinumero: 029 56 42079

Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi

Valituskirjelmän voi toimittaa henkilökohtaisesti tai valtuutetun asiamiehen välityksellä taikka lähettää lähetin välityksellä, postitse, faksina tai sähköpostina. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla.

Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen virka-ajan päättymistä.

Sähköisesti (faksina tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.