Perustelut
Kunnan laaja hyvinvointikertomus valtuustokaudesta 2017-2021
Hyvinvointikertomus on tiivis kuvaus hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niiden edistämisestä kunnassa. Kunnassa valmistellaan laaja hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa ja sen tavoitteita ja toimenpiteitä päivitetään vuosittain osana kuntasuunnittelua.
Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työväline. Se auttaa tiivistämään eri alojen asiantuntijoiden näkemykset ja yhteiset tavoitteet. Lisäksi kertomus kokoaa tietoa kunnan toimenpiteistä, joilla kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä on tuettu. Tärkeää on tunnistaa myös ne alueet, joihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Tämä tehdään koostamalla kunnan toimintaa ohjaavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvät asiakirjat ja ohjelmat.
Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on lakisääteistä työtä, jolla turvataan kunnan elinvoimaisuus. Kuntien toimintaympäristössä tapahtuvat suuret muutokset haastavat kunnat sekä laajemmin julkisen hallinnon uudistumaan sekä uudistamaan toimintatapoja. Kuntastrategia ohjaa kunnan toimintaa ja kertoo kunnan tulevaisuuden tavoitetilasta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn tulee olla kiinteä osa kuntastrategiaa sekä talouden ja toiminnan suunnittelua. Ennakoinnilla on yhä suurempi merkitys toimintaympäristön muutoksessa.
Tuusulassa valtuustokautta 2017-2021 kuvaavan laajan hyvinvointikertomuksen laadinta aloitetaan kevään 2021 aikana. Hyvinvointikertomuksen luonnos tuodaan luottamuselinten käsittelyyn ja lausuttavaksi toukokuussa ja hyväksymiskäsittelyyn elo-syyskuussa 2021. Hyvinvointikertomuksen runko muodostuu hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden seurannasta sekä THLn määrittämän hyvinvointikertomuksen minimitietosisällön indikaattoreiden seurannasta. Hyvinvointikertomusta tehdessä tarkastellaan myös koronaepidemian aiheuttamia alueellisia vaikutuksia arkielämään, hyvinvointiin ja palveluiden käyttöön.
Kunnan laatimaa hyvinvointikertomusta täydentää Keusoten kokoama hyvinvointikertomus alueellisen hyvinvointisuunnitelman toteutumisesta ja hyvinvoinnin indikaattoreista. Alueellisen hyvinvointikertomuksen on määrä valmistua kevään 2021 aikana.
Koronan vaikutukset arkielämään ja hyvinvointiin FinSote-tutkimuksen valossa
THL:n joka toinen vuosi toteuttaman FinSote-kyselytutkimuksen alustavat tulokset vuoden 2020 osalta ovat valmistuneet. Kyselyn tuloksissa Keusote-alueen kuntia käsitellään kokonaisuutena. Kuntakohtaisia erillisotoksia ei toteutettu kustannussyistä.
Kansallisen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus FinSoten avulla seurataan väestön hyvinvoinnissa ja terveydessä tapahtuneita muutoksia eri väestöryhmissä ja alueittain. Tutkimus tuottaa myös seuranta- ja arviointitietoa väestön palvelutarpeiden tyydyttymisestä sekä väestön näkemyksistä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä, palveluiden saatavuudesta, laadusta ja käytöstä. FinSote-tutkimus tuottaa tärkeän osan sote-uudistuksen seurantaan ja arviointiin tarvittavista tiedoista, mahdollistaa maakuntien keskinäisen vertailun sekä vertailun koko maan tilanteeseen sekä vastaa väestön koettua hyvinvointia, palvelujen tarvetta ja käyttöä koskeviin kysymyksiin, joihin muut aineistot ja rekisterit eivät tuota tietoa.
FinSote-tutkimuksen kysymyspatteristoon lisättiin syksyllä 2020 osio, jossa selvitettiin koronaepidemian vaikutuksia arkielämään ja palveluiden käyttöön. Kyselyyn vastaajat olivat 20 vuotta täyttäneitä Suomessa vakituisesti asuvia henkilöitä. Yläikärajaa ei ollut. Julkaistut tulokset perustuvat marraskuun loppuun mennessä saatuihin 16 600 vastaukseen.
Syksyn 2020 aikana kerätyistä FinSote-kyselyn tuloksista ilmenee, että koronaepidemian ja -rajoitusten vaikutukset väestön hyvinvointiin ja palveluihin vaihtelevat selvästi eri puolilla Suomea. Hyvinvointialueiden välillä on havaittavissa selkeitä eroja siinä, miten hoitokäyntejä on siirretty tai peruttu, miten epidemia on heikentänyt väestön taloudellista ja sosiaalista tilannetta ja miten epidemia on vaikuttanut elintapoihin.
Koronaepidemian vaikutukset lääkärikäynteihin
Vaikutukset lääkärikäynteihin ja arkielämään korostuvat Uudenmaan alueella, jossa koronaepidemia on ollut vakavin. Itä-Uudellamaalla joka kolmas hoitokäynti lääkärillä tai hoitajalla ei ole toteutunut suunnitellusti maaliskuun 2020 alun jälkeen, kun vastaava luku koko maassa on 22 prosenttia. Keski-Uudellamaalla toteutumattomat lääkäri-/hoitajakäynnit ovat koko Suomen tasolla. Peruuntuneita tai siirtyneitä käyntejä raportoi myös joka neljäs 55 vuotta täyttänyt Helsingistä, Vantaa-Keravalta ja Länsi-Uudeltamaalta. Vähiten muutoksia suunniteltuihin hoitokäynteihin raportoitiin Pohjois-Pohjanmaalta, jossa luku on noin 15 prosenttia.
Taloudellinen tilanne on heikentynyt
Tulosten mukaan joka viides 20−74-vuotiaista kokee, että koronaepidemia on heikentänyt taloudellista tilannetta vähintään jonkin verran. Taloudelliset vaikutukset eivät rajaudu vain pahimmalle epidemia-alueelle pääkaupunkiseudulle, vaan myös Varsinais-Suomessa ja Lapissa taloudellisen tilanteen heikentyminen on hieman yleisempää kuin maassa keskimäärin. Keski-Uusimaalla (22,6%) koronan vaikutukset taloudelliseen tilanteeseen ovat hieman suuremmat kuin koko maassa (21,4%)
Yksinäisyys lisääntynyt koko maassa
Sosiaalisen kanssakäymisen vähentyminen ja yksinäisyyden kokemuksen lisääntyminen näkyy kaikkialla Suomessa. Eniten yksinäisyys on kuitenkin lisääntynyt Helsingissä, missä noin 44 prosenttia vastaajista kokee yksinäisyyden lisääntyneen, mikä on selkeästi suurempi osuus kuin koko maassa (32 %). Keski-Uudellamaalla 32,9% koki yksinäisyyden lisääntyneen. Vastaavasti etätyön lisääntymisessä on suuret alue-erot: helsinkiläisistä etätyötä koronaepidemian aikana on lisännyt keskimäärin 74 prosenttia, kun vastaava osuus koko maassa on 48 prosenttia ja Keski-Uudellamaalla 52,1%.
Liikunta vähentynyt erityisesti yli 80-vuotiailla
Keski-Uusimaalla viidennes ilmoitti liikunnan vähentyneen koronaepidemian vuoksi. Koko maan arvo on 21,6%. Vastaavasti 16,4% keski-uusimaalaisista ilmoitti liikunnan lisääntyneen epidemian aikana.
Ikääntyneistä erityisesti yli 80-vuotiaat ovat vähentäneet päivittäistä liikuntaa koronaepidemian vuoksi. Vaikka sosiaaliset rajoitukset koskivat myös 70–80-vuotiaita, he pystyivät todennäköisesti helpommin ulkoilemaan tavanomaiseen tapaan. Lyhytkin tauko liikunnassa voi alentaa toimintakykyä, vaikeuttaa arjessa selviytymistä ja lisätä avuntarvetta. Toisaalta noin 10 prosentilla yli 80-vuotiaista liikunta oli jopa lisääntynyt, mikä kertoo, että osalla iäkkäistä on ollut voimavaroja reagoida muuttuneeseen tilanteeseen.
Erityisesti toimintarajoitteisten ihmisten hyvinvointi heikentynyt
Monet hyvinvointiin liittyvät ongelmat ovat yleisempiä toimintarajoitteisilla ihmisillä verrattuna muuhun väestöön. Koronaepidemia ja sen rajoitustoimet ovat entisestään heikentäneet heidän tilannettaan.
Ehdotus
Esittelijä
-
Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päättää merkitä tiedoksi
- hyvinvointikertomuksen laadinnan aikataulun
- Finsote-tutkimuksen alustavat tulokset koronapandemian vaikutuksista hyvinvointiin ja palveluiden käyttöön.
Päätös
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päätti merkitä tiedokseen
- hyvinvointikertomuksen laadinnan aikataulun
- Finsote-tutkimuksen alustavat tulokset koronapandemian vaikutuksista hyvinvointiin ja palveluiden käyttöön.