Perustelut
Perustelut
Kuntakehityslautakunnan ilmoituksella 16.12.2020 on päätetty asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville ja pyytää siitä vammaisneuvoston lausunnon. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 12.1. - 11.2.2021 ja lausunnot tulee toimittaa 11.2.2021 mennessä.
Tavoitteet
Uuden monitoimikampuksen suunnittelu Lahelanpellon alueella käynnistyy. Kaavatyössä tutkitaan kunnan maalle sijoittuvan monitoimikampuksen, joka sisältää yhtenäiskoulun, päiväkodin, esiopetuksen sekä harraste- ja vapaa-ajan toimintaa sekä siihen liittyvien piha-alueiden sijoittuminen Lahelanpellon alueelle sekä liikenneyhteydet monitoimikampukselle. Kaavatyö mahdollistaa uuden palveluverkkosuunnitelman mukaisen koulu- ja päiväkotiverkon toteutumisen.
Suunnittelualue sijoittuu Hyrylän ydinkeskustan länsipuolelle, Lahelanpelto II ja Hämeentien väliselle alueelle. Etäisyys Hyrylän keskustaan on noin 2 kilometriä (linnuntietä), nykyisen tieverkoston kautta noin 3 kilometriä. Suunnittelualue on pääosin rakenta-maton ja käsittää viljelyskäytössä olevia peltoalueita sekä talousmetsää. Lahelanpellon keskellä sijaitsee muutama talouskeskus ja asuinpientaloja sekä Tuusulan Seudun Vesilaitoksen vedenottamo. Alustava suunnittelualue käsittää osaa Lahelanpelto II asuinalu-eesta, mutta pääosin alue on asemakaavoittamaton. Lahelanpelto II alueen kunnallistekninen- ja katuverkosto on toteutettu ja asuinrakentaminen on käynnistymässä.
Tuusulan kunnan tavoitteena on osoittaa alueita uudenlaisen oppimisympäristön mukaisille monitoimikampuksille, taata riittävät virkistysalueet, –reitit ja suojeltavien arvojen säilyminen sekä tutkia ajoneuvo- ja kevyen liikenteen verkon ratkaisut suunnittelualueella.
Suunnittelun taustaa
Asemakaavatyö on osa Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman mukaista kunnan kouluverkon toteuttamista. Lahelan monitoimikampus (aikaisemmin nimetty Lahelanpelto III) on kaavoitussuunnitelmassa vuosille 2021-2025 merkitty kaavoituksen kärkihankkeeksi. Kärkihankkeet ovat kaavoja, joiden valmisteluun panostetaan ensisijaisesti.
Suunnittelualue on suurelta osin rakentamaton. Alueen keskellä on asuinkeskittymä, talouskeskuksia ja asuinpientaloja. Rakentamaton alue on viljelyksessä olevaa peltoa ja talousmetsää, osa Tuusulanjoen reuna-aluetta. Tieverkkona alueen rakennetuille kiinteistöille toimii Lähteentie ja rakentamattomalle alueelle Lahelanorsi. Lähialueella sijaitsee myös Tuusulan Seudun Vesilaitoksen vedenottamo.
Suunnittelualueen pellot ja metsät ovat kunnan omistuksessa, vedenottamo alue Tuusulan Seudun Vesilaitos kuntainliiton omistuksessa. Muilta osin alueet ovat yksityisessä omistuksessa.
Kaavoitus on tullut vireille kunnan aloitteesta. Kunta valmistelee asemakaavan perusteella mahdollisesti kyseeseen tulevan maankäyttösopimuksen tontinomistajien kanssa käytävissä neuvotteluissa.
Päätös
Vammaisneuvosto päätti antaa lausunnon Lahelan monitoimikampuksen Osallistumis ja arviointisuunnitelma, asemakaava nro 3542,vammaisneuvoston.
Lahelan monitoimikampus, Osallistumis ja arviointisuunnitelma, asemakaava nro 3542, vammaisneuvoston lausunto
Lahelan monitoimikampuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta lausuessaan vammaisneuvosto kiinnittää huomiota etenkin alueen liikennejärjestelyjen turvallisuuteen sekä tilojen yhteiskäyttöön.
Lahelan monitoimikampuksen yhteydessä tulisi kaavassa tarkastella Lahelan mahdollista laajentumista myös liikennejärjestelyn kautta niin, etteivät liikennemäärät esimerkiksi Lahelantiellä kasva liian suuriksi.
Monitoimikampuksen liikennejärjestelyjä suunniteltaessa tulee huolehtia, että kampukseen pääsee kulkemaan hyvin, paitsi omalla autolla myös kävellen ja pyöräillen. Myös taksilla kulkeminen lähelle rakennuksen sisäänkäyntejä tulee olla mahdollista. Kevyenliikenteenväylät tulee olla rakennettu niin, että liikkuminen on sujuvaa ja turvallista. Lisäksi saattoliikenteen määrä ja sen turvallisuuden takaaminen kampuksen alueella tulee huomioida suunnitelmissa.
Monitoimikampukseen tulee sijoittaa kouluterveydenhuoltopalvelut sekä mahdollisesti neuvolapalvelut. Myös koulukuraattorille ja psykologille tulee sijoittaa tilat rakennukseen. Kaavaa tehtäessä tulee varmistaa, että se mahdollistaa rakennuksen muuntautumiskykyisyyden. Tällöin rakennuksessa voidaan järjestää erityistä tilaa hiljaista ja rauhallista työskentelytilaa vaativille lapsille ja nuorille.
Tilojen suunnittelussa on huomioitava myös niiden toimivuus yhteiskäytön näkökulmasta. Suurten rakennusten tilasuunnittelussa on huolehdittava eri ikäisten ja erilaisten toimijoiden mahdollisuus tilojen ilta- ja päiväkäyttöön.