Perustelut
Perustelut
Oikeusministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vanhusasiavaltuutetusta.
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman tavoitteena on ikäystävällisyyden edistäminen. Tavoitteeseen vastataan muun muassa perustamalla vanhusasiavaltuutetun tehtävä ja toimisto.
Tiivistelmä esityksestä
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki vanhusasiavaltuutetusta. Esitys perustuu pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan. Esityksen tavoitteena on luoda itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka seuraisi ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista laajasti kaikilla yhteiskuntasektoreilla ja toisi havaintojaan sekä ikääntyneiden näkökulmaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.
Vanhusasiavaltuutetun tehtävänä olisi edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Vanhusasiavaltuutetulla ei olisi toimivaltaa ratkaista yksittäistapauksiin liittyviä kanteluita vaan tehtävät painottuisivat seurantaan ja arviointiin sekä ennakolliseen vaikuttamiseen. Vanhusasiavaltuutetun tehtävänä olisi seurata ja arvioida ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista ja seurata lainsäädäntöä ja yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä arvioida niiden vaikutuksia ikääntyneisiin. Vanhusasiavaltuutettu tekisi aloitteita ja antaisi lausuntoja, laatisi ja teettäisi selvityksiä sekä julkaisisi raportteja. Lisäksi valtuutettu edistäisi tiedotusta ja välittäisi ikääntyneitä koskevaa tietoa, sekä edistäisi yhteistyötä ikääntyneiden asioita käsittelevien toimijoiden välillä.
Kyseessä olisi yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yhteydessä toimiva, mutta toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton viranomainen.
Esitys liittyy valtion vuoden 2021 lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2021.
Ikäihmisten neuvoston lausunto
Tuusulan kunnan Ikäihmisten neuvosto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vanhusasiavaltuutetusta.
Hallituksen tavoite ikäystävällisyyden edistämisestä on vanhuspalveluista käydyn keskustelun ja ikäihmisten asemassa ilmenneiden epäkohtien vuoksi tarpeellinen. Suomeen tarvitaan vanhusten äänen vahvistajaa, puolesta puhujaa ja tukijaa oikeuksien toteutumisessa. Valtuutetun pitää toimia kaikkein ikäihmisten hyväksi. Sen johdosta tehtävän nimike voisi olla esimerkiksi Ikäihmisten valtuutettu.
Esityksen mukaan valtuutettu vaikuttaisi lähinnä tekemällä selvityksiä ja aloitteita, antamalla lausuntoja sekä osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun. Sen sijaan vanhusasiavaltuutetulta puuttuisivat oikeudet puuttua konkreettisesti ikäihmisten ongelmatilanteisiin. Erityisvaltuutettujen antamilla lausunnoilla on todellisuudessa vain pieni merkitys.
Vanhusasiavaltuutetulla on oltava riittävät taloudelliset resurssit ja tarpeeksi henkilökuntaa vastaamaan yhteydenottoihin. Valtuutettu tarvitsee tuekseen tekijöitä, joilla on sosiaali- ja terveysalan asiantuntemusta sekä monipuolista kokemusta yhteiskunnallisesta viestinnästä.
Yksi vaihtoehto on, että vanhusasiavaltuutetun toimisto toimisi oikeusasiamiehen kansliassa, mikä vahvistaisi voimavaroja. Vanhusasiavaltuutetun on oltava tiiviisti yhteydessä valvontaviranomaisiin, kuntiin, Valviraan ja aluehallintovirastoihin. Säännöllinen yhteydenpito eläkeläisjärjestöihin ja kuntien vanhusneuvostoihin on myös erittäin tärkeää, sillä niissä tunnetaan ikääntyneiden arki paikallisella tasolla.
Vanhusasiavaltuutetun on kiinnitettävä huomiota ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ennalta, ei pelkästään sote-palveluihin. Ikäihmisten osallisuuden lisääminen, liikunnan ja kulttuurin tukeminen sekä eläkeläisjärjestöjen toimintaedellytysten varmistaminen ovat tärkeitä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Marjo-Kaisa Konttinen, osallisuus- ja hyvinvointikoordinaattori, marjo-kaisa.konttinen@tuusula.fi
Ikäihmisten neuvosto päättää
- antaa esityksen mukaisen lausunnon.
Päätös
Ikäihmisten neuvosto päätti
- lausua seuraavaa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vanhusasiavaltuutetusta
Tuusulan ikäihmisten neuvoston lausunto
Ikäihmisten neuvosto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vanhusasiavaltuutetusta. Hallituksen tavoite ikäystävällisyyden edistämisestä on vanhuspalveluista käydyn keskustelun ja ikäihmisten asemassa ilmenneiden epäkohtien vuoksi tarpeellinen. Suomeen tarvitaan vanhusten äänen vahvistajaa, puolesta puhujaa ja tukijaa oikeuksien toteutumisessa.
Esityksen mukaan valtuutettu vaikuttaisi lähinnä tekemällä selvityksiä ja aloitteita, antamalla lausuntoja sekä osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun. Sen sijaan vanhusasiavaltuutetulta puuttuisivat oikeudet puuttua konkreettisesti ikäihmisten ongelmatilanteisiin. Erityisvaltuutettujen antamilla lausunnoilla on todellisuudessa vain pieni merkitys.
Tuusulan Ikäihmisten neuvosto toteaa, että vanhusasiavaltuutetun viran perustamisella on merkitystä vain siinä tapauksessa, että valtuutetulla on todelliset valtuudet puuttua ikäihmisten ongelmatilanteisiin. Muussa tapauksessa tehtävän perustamisella ei ole merkitystä.
Jos valtuutetun virka kuitenkin perustetaan, valtuutetulla on oltava riittävät taloudelliset resurssit ja tarpeeksi henkilökuntaa vastaamaan yhteydenottoihin. Valtuutettu tarvitsee tuekseen tekijöitä, joilla on sosiaali- ja terveysalan asiantuntemusta sekä monipuolista kokemusta yhteiskunnallisesta viestinnästä. Valtuutetun pitää toimia kaikkien ikäihmisten hyväksi. Sen johdosta tehtävän nimike voisi olla esimerkiksi Ikäihmisten valtuutettu.
Yksi vaihtoehto on, että vanhusasiavaltuutetun toimisto toimisi oikeusasiamiehen kansliassa, mikä vahvistaisi voimavaroja. Vanhusasiavaltuutetun on oltava tiiviisti yhteydessä valvontaviranomaisiin, kuntiin, Valviraan ja aluehallintovirastoihin. Säännöllinen yhteydenpito eläkeläisjärjestöihin ja kuntien vanhusneuvostoihin on myös erittäin tärkeää, sillä niissä tunnetaan ikääntyneiden arki paikallisella tasolla.
Vanhusasiavaltuutetun on kiinnitettävä huomiota ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ennalta, ei pelkästään sote-palveluihin. Ikäihmisten osallisuuden lisääminen, liikunnan ja kulttuurin tukeminen sekä eläkeläisjärjestöjen toimintaedellytysten varmistaminen ovat tärkeitä.