Rakennusvalvontajaosto, kokous 13.10.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 16 Oikaisuvaatimus rakennusluvasta

TUUDno-2020-2293

Valmistelija

  • Johanna Aho, johtava rakennustarkastaja, johanna.aho@tuusula.fi
  • Sakari Eskelinen, rakennuslakimies, sakari.eskelinen@tuusula.fi

Perustelut

Johtava rakennustarkastaja on tehnyt 19.8.2020 myönteisen rakennuslupapäätöksen LP-858-2020-01129 § 359 kiinteistölle 858-404-3-1691 saunarakennuksen rakentamiseksi. Päätökseen jätettiin määräajassa oikaisuvaatimus, tekijänä kiinteistö 858-404-3-1376. Oikaisuvaatimuksen tehneen kiinteistö sijaitsee rakennuspaikkaa vastapäätä joen toisella puolella. Oikaisuvaatimuksessa todetaan mm. seuraavaa

  • Vastustan saunarakennuksen rakentamista vastarannalle niin näkyvälle paikalle rinteeseen. Aiottu saunarakennus on tontilleni kohtuuton maisemahaitta, kun jo aiemmin maisemaa on pilattu kaatamalla rinteestä yli 30 puuta, jolloin punatiilinen omakotitalo ja sen takana korkea punakattoinen hyötyullakollinen autotalli tuli kauniin luonnonmaiseman tilalle.
  • Saunan perustus oli rakennettu jo ennen luvan myöntämistä.
  • Hakija on kuullut osaa naapureista vain suullisesti puhelimen välityksellä. Kuulluksi tulleilla ei ole ollut tietoa rakennuspaikasta, eikä siitä minkälainen tuleva saunarakennus olisi. Itse en pystynyt ottamaan kantaa puhelimessa, kun en juuri kuule puhelimessa.
  • Rakentajalla on saunalle sellainen paikka lähempänä tontin rajaa, josta se ei juuri näkyisi minnekään.
  • Mittauksien mukaan rakennuksen pohja on vain 21,5 m rannasta, vaikka lupa on haettu 25 m rannasta.
  • On myös selvinnyt, että Lintulehdonkujan tontin rakennusala on jo käytetty ja siten pitäisi hakea ensin poikkeuslupa lisäneliöille.

Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan liitteenä.

Taustaa:

Kaavallinen tilanne ja rakennuspaikkaan kohdistuvat määräykset:

Osayleiskaava:
Rakennuspaikka 858-404-3-1691, johon rakennuslupa kohdistuu, sijaitsee Kellokosken oikeusvaikutteisen osayleiskaavan M-9 ja osittain M-8 (Maa- ja metsätalousvaltainen alue) alueelle. Yleiskaavan mukaan uusille rakennuspaikoille saa rakentaa enintään 150 kem² ja pohjan alaltaan 180 m² asuinrakennuksen. Talousrakennusten kerrosala ja pohjan ala saa olla enintään 80 m² ja saunarakennuksen kerrosala enintään 30 m² ja pohjan ala enintään 45 m². Yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Osayleiskaavan § 8 suojavyöhykkeet mukaan:
”Suositus: Viljellyille pelloille tulee jättää vähintään 10-50 metriä leveä kerroksellinen kasvillisuusvyöhyke järven rannalle tai joen varteen. Vastaavasti järveen tai jokeen laskevien valtaojien varsille tulee jättää vähintään 5 metriä leveä pysyvän kasvillisuuden peittämä vyöhyke. Mahdollisen metsähakkuun yhteydessä ja pellon rajavyöhykkeelle sekä suojelualueiden ja luontosuhteiltaan arvokkaiden alueiden reunavyöhykkeille tulee jättää puuston peittämä suojavyöhyke.” Osayleiskaava on astunut voimaan 6.4.2011.

Rakennusjärjestys:
Rakennusjärjestyksen luvussa 4.4 määrätään rakentamisen määrästä ja sijoittumisesta ranta-alueella seuraavasti:

  • 4.4.1. Ranta-alueen asuinrakennuspaikan enimmäiskerrosala

Rakennuspaikan kaikkien rakennusten yhteenlaskettu kokonaiskerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 400 k-m². Sivuasunnon rakentaminen ei koske ranta-alueita.

Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala on enintään 300 k-m². Rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja voidaan sijoittaa maanpinnan alapuolelle tai ullakolle, mikäli se, ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön, on mahdollista.

Rakennuspaikalle saa rakentaa kokonaiskerrosalaan sisältyvänä rakennuspaikan käyttötarkoitukseen liittyviä erillisiä talousrakennuksia. Asuinrakennuksen rakennuspaikalla yksittäisen talousrakennuksen pohjan ala saa olla enintään 80 m² ja talousrakennusten yhteenlaskettu kerros/pohjan ala saa olla enintään 120 m².

Rakennuspaikalla saa rakentaa kokonaiskerrosalaan sisältyvänä yhden yksikerroksien, ullakottoman saunarakennuksen, kerrosala saa olla enintään 30 k-m² ja pohjan ala enintään 50 m².

  • 4.4.3 Rakentamisen sijoittuminen ja sopeutuminen ympäristöön ranta-alueella

Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää luonnontilassa ja vain harventaminen on sallittua.

Rakennuksen etäisyys rantaviivasta ja sijainti rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta ranta- viivasta tulee kuitenkin olla vähintään 60 m, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu eikä oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa ole muuta määrätty.

Saunarakennuksen etäisyyden rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 20 m.

Vesistöjen läheisyyteen rakennettaessa on otettava huomioon alin suositeltava rakentamiskorkeus, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia tai vahinkoa aiheuttavia rakenteita, Suositus- korkeus on Tuusulanjärven ranta-alueella +39,06 m (N2000) ja Rusutjärven ranta-alueella +47,06 m (N2000). Tuusulanjoen, Keravanjoen, Palojoen ja Vantaanjoen ranta-alueilla rakennukset ja piharakenteet on vastaavasti rakennettava tason HW1/100a+1 m (keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuva tulvakorkeus + 1 m) yläpuolelle. Jokivesistöjen alueella rakennushankkeeseen ryhtyvän on selvitettävä edellä mainittu tulvakorkeus (HW1/100/a)

Kiinteistöllä olevat rakennukset ja lupatilanne:

Kiinteistöllä on vuonna 1987 luvalla 87-0113-R rakennettu pientalo 207 kem² ja vuonna 2006 luvalla 06-138-R rakennettu talousrakennus 131 kem².

Hakijan vastine:

Hakijalle on varattu mahdollisuus tulla kuulluksi jätetyn oikaisuvaatimuksen osalta. Hakija on jättänyt vastineen, jossa todetaan seuraavaa:

  • Saunarakennuksen paikka. Tällä kohdalla rinnettä on valmiiksi ollut tasaisempi, alavampi ja aukeampi paikka, jolloin tuleva saunarakennus istuu paremmin rinteeseen.
  • Saunan etäisyys rannasta 21,8 m (minimi vaatimus 20 m). Saunan etäisyys rajasta on laitettu samaan linjaan asuinrakennuksen kanssa.
  • Saunan kohdalla joki on noin 65 metriä leveä ja vastarannan naapurin sauna on varmastikin suunnitelleen saman verran rannasta kuin tuleva saunamme.
  • Koko tontin 50 m rantaviivasta valtaosa on tiuhan kasvuston peitossa. Tontilta on kaadettu kuusia myrskyvaurioriskin ja ikääntyneen puuston vuoksi 2013 Metsänhoitoyhdistyksen suunnitelman mukaisesti ja heidän toteuttamana. Rantaan on jätetty suojavyöhyke.
  • Jonkin verran jokinäkyvyyttä mekin tontiltamme kaipaamme, mutta tuohon saunan alapuolelle aiomme kyllä sopivia istutuksia laittaa.

Hakija on täydentänyt vastinettaan 27.9.2020. Tässä vastineessa on todettu, että luvan myöntämisen jälkeen hakija on keskustellut naapurin kanssa ja esitellyt hanketta myös rakennuspaikalla.

Vastine sekä sen täydennys ovat kokonaisuudessaan liitteenä.

Asian selvittely:

Rakennuslupa on koskenut 10 kem² ja pohjan alaltaan 14 m² kokoisen saunarakennuksen rakentamista kiinteistölle 858-404-3-1691. Kiinteistölle on myönnetty aiemmin asuin- ja talousrakennus, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 338 kem².

Alueelle on vahvistunut 2011 Kellokosken osayleiskaava, jossa uusien rakennuspaikkojen osalta rakentamista on ohjattu siten, että uusille rakennuspaikoille saa rakentaa enintään 150 kem² ja pohjan alaltaan 180 m² asuinrakennuksen. Talousrakennusten kerrosala ja pohjan ala saa olla enintään 80 m² ja saunarakennuksen kerrosala enintään 30 m² ja pohjan ala enintään 45 m². Yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Kyseessä tässä tapauksessa on oleva rakennuspaikka, joten edellä mainittu osayleiskaavan määräys ei tule sovellettavaksi muun kuin haetun uuden saunarakennuksen pinta-alan osalta sekä yhteenlasketun kerrosalan osalta.

Rakennusjärjestys täydentää osayleiskaavan määräyksiä siten, että ranta-alueella rakennuspaikan kaikkien rakennusten yhteenlaskettu kokonaiskerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 400 k-m². Tässä tapauksessa tuo rakentamisen maksimimäärä ei haetun saunarakennuksen jälkeen ylity, yhteensä 338 kem² + 10 kem². Myös rakennusten sijaintia ranta-alueella määrätään rakennusjärjestyksessä siten, että saunarakennuksen etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään 20 metriä. Haettu saunarakennus sijoittuu asemapiirroksen mukaisesti 25 metriä rantaviivasta. Haettu rakentaminen on näin ollen täyttänyt osayleiskaavan ja rakennusjärjestyksen määräykset.

Naapureiden kuuleminen hakemuksen osalta

  • MRL 133 § 1 mom.
    Rakennuslupahakemuksen vireilletulosta on ilmoitettava naapurille, jollei ilmoittaminen hankkeen vähäisyys tai sijainti taikka kaavan sisältö huomioon ottaen ole naapurin edun kannalta ilmeisen tarpeetonta. Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Samanaikaisesti on asian vireilläolosta sopivalla tavalla tiedotettava myös rakennuspaikalla.
  • MRA 65 §
    Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on antaessaan rakennuslupahakemuksesta maankäyttö- ja rakennuslain 133 §:n 1 momentissa tarkoitetun tiedon naapureille varattava heille vähintään 7 päivää huomautuksen tekemiseen. Jos kyse on hankkeesta, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, rakennusvalvontaviranomaisen on kuitenkin varattava naapureille vähintään 14 päivää huomautuksen tekemiseen. Ilmoitus hakemuksesta saadaan toimittaa postitse kirjeellä.

Jollei naapuria tiedetä tai hankaluudetta tavata taikka jos kuultavia naapureita on enemmän kuin kymmenen, ilmoitus hakemuksesta katsotaan annetuksi naapurille tiedoksi, kun hakemuksesta on ilmoitettu sillä tavoin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.

Hakija voi liittää hakemukseensa selvityksen siitä, että naapurit tai osa naapureista ovat tietoisia hankkeesta, ja selvityksen heidän mahdollisesta kannastaan rakentamiseen. Siltä osin kuin hakija on esittänyt selvityksen naapurien kuulemisesta, ei 1 momentissa säädetty kuuleminen ole tarpeen.

Rakennuspaikalla tarvittavasta asian vireilläolosta tiedottamisesta huolehtii rakennushankkeeseen ryhtyvä. Tiedottamisen tarpeellisuutta ja suorittamistapaa harkittaessa otetaan muun muassa huomioon hankkeen koko ja sijainti. Tiedottamisen tarkoituksena on saattaa yleisesti tiedoksi rakentamisen tai muun toimenpiteen aiheuttama olennainen muutos ympäristössä.

Hakija ei ole pyytänyt kuntaa suorittamaan naapureiden kuulemista, vaan on suorittanut kuulemisen itse. Kuulemisen osalta hakija on antanut seuraavan selvityksen hakemukseen:
”Olemme suullisesti kuulleet nyt naapureita.
-Itäpuolella 858-404-3-1613 rajanaapurina Kyösti Nurminen , ei huomautettavaa.
-Länsipuolen 858-404-3-1940 tontin omistamme itse, Nina Niiranen, ei huomautettavaa.
-Vastarannalla 858-404-3-970 Raili Orvokki Mustonen, Isovallisaarentie 6 B 97, 00960 Helsinki, ei huomautettavaa.
-Vastarannalla 858-404-3-971 Esa Ilkka Toivonen, Pähkinärinteentie 42 A 4, 01710 Vantaa, ei huomautettavaa.
-Vastarannan viistosti, ei enää aivan vastapäätä 858-404-3-1017 Jouko ja Kaija Kaskimaa, ei osoitetietoja, ei numerotiedustelun kautta ole puh nroa saatavilla, joten ei nyt ole oltu yhteydessä.”

Oikaisuvaatimuksen jättänyt on ilmoittanut, että kuulluksi tulleilla ei ole ollut tietoa rakennuspaikasta, eikä siitä minkälainen tuleva saunarakennus olisi. Hakija on selvityksen mukaan kuullut rajanaapurit puhelimitse.

Kuten MRA 65 § toteaa, on hakijalla itsellään mahdollisuus tiedottaa naapureita tulevasta rakentamisesta. Oikaisuvaatimuksen mukaan vastarannan rajanaapurille ei ole esitelty mitään suunnitelmaa, josta heille olisi selvinnyt haetun rakennuksen sijainti. Hakemuksen valmistelija on ollut siinä uskossa, että naapurit eivät vastusta hanketta, koska näin on ilmoitettu.

Lupapäätöksen saatuaan, on hakija ollut yhteydessä naapuriin ja keskustellut hankkeesta myös rakennuspaikalla hakijan edustajan kanssa. Oikaisuvaatimuksen tekijän edustaja on käynyt luvan myöntämisen jälkeen rakennuspaikalla.

Asian ratkaisu:

MRA 65 §:n mukaan hakija voi liittää hakemukseen selvityksen siitä, että naapurit tai osa naapureista ovat tietoisia hankkeesta, ja selvityksen heidän mahdollisesta kannasta rakentamiseen. Naapurit eivät oikaisuvaatimuksen mukaan ole saaneet kuulemisen pohjaksi riittävää aineistoa, jonka perusteella he olisivat voineet arvioida hankkeen vaikutuksia naapurustossa. Hakemuksen valmistelija on ollut siinä uskossa, että naapurit eivät vastusta hanketta, koska näin on hakija ilmoittanut. Esille tulleiden tietojen valossa on oletettavaa, että suoritettu kuuleminen ei ole ollut luvan hakemisen yhteydessä riittävää.

Hakija on ollut luvan myöntämisen jälkeen yhteydessä oikaisuvaatimuksen tekijään. Haettua rakentamista on esitelty oikaisuvaatimuksen tekijälle paikan päällä vasta luvan myöntämisen jälkeen.

Vaikka kyse on pienestä saunarakennuksesta, on vaikutukset naapuristoon kuitenkin huomioitava rakennuspaikan sijoittuessa ranta-alueelle ja rakennuksen sijoittuessa rannan läheisyyteen.

Saatujen selvitysten pohjalta on todettava, että hakemuksen käsittelyssä on tapahtunut menettelyvirhe kuulemisen osalta, jonka vuoksi oikaisuvaatimus tulee hyväksyä ja kumota johtavan rakennustarkastajan tekemä päätös, sekä palauttaa hakemus uudelleen käsiteltäväksi.

Liitteet:

  • johtavan rakennustarkastajan lupapäätös LP-858-2020-01129
  • lupapäätökseen liittyvä asemapiirros
  • lupapäätökseen liittyvä julkisivupiirustus
  • oikaisuvaatimus
  • oikaisuvaatimuksen liite 20.9.2020
  • hakijan vastine oikaisuvaatimukseen
  • hakijan vastineen liite

Ehdotus

Esittelijä

  • Johanna Aho, johtava rakennustarkastaja, johanna.aho@tuusula.fi

Rakennusvalvontajaos päättää

  • merkitä tiedoksi oikaisuvaatimuksen liitteineen
  • hyväksyä oikaisuvaatimuksen ja kumota johtavan rakennustarkastajan lupapäätöksen LP-858-2020-01129 § 359 sekä palauttaa sen uudelleen käsittelyyn rakennusvalvontaan.

Päätös

Rakennusvalvontajaos päätti

  • merkitä tiedoksi oikaisuvaatimuksen liitteineen
  • hyväksyä oikaisuvaatimuksen ja kumota johtavan rakennustarkastajan lupapäätöksen LP-858-2020-01129 § 359 sekä palauttaa sen uudelleen käsittelyyn rakennusvalvontaan.

Tiedoksi

hakija, oikaisuvaatimuksen tekijä

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Lisätietoja
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 260 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.