Perustelut
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätös Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastuslain 28 § ja 29 § mukainen palvelutasopäätös on valmisteltu ja kuntia kuullaan siten, että Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunta päättää palvelutasopäätöksen vuosille 2021 – 2024 vuoden 2020 loppuun mennessä. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastustoimen palvelutasopäätös ohjaa pelastuslaitoksen vuosittaisten talous- ja toimintasuunnitelmien valmistelua siten, että niissä tulee huomioida palvelutasopäätöksen mukaisesti pelastustoimen vähimmäispalvelutaso sekä kehittämissuunnitelman toimenpiteiden toteutuminen. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen riskianalyysi ja palvelutasopäätöksen luonnos on lähetetty kuntiin lausunnolle 7.8.2020. Lausuntoaika päättyy 30.9.2020.
Tämä palvelutasopäätös koskee Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tuottamia palveluita vuosina 2021-2024. Pelastuslain 27 §:ssä mainittujen pelastuslaitoksen lakisääteisten tehtävien lisäksi palvelutasopäätös kattaa myös muut kuin pelastuslain edellyttämät palvelut, joita Keski-Uudenmaan pelastuslaitos tuottaa. Päätös ei kuitenkaan koske ensihoitopalvelua, sillä ensihoidon palvelutaso on määritelty omassa erillisessä palvelutasopäätöksessään.
Palvelutasopäätös on valmisteltu noudattaen pelastuslakia (379/2011) ja sisäministeriön ohjeistuksia. Tarkemmin palvelutasopäätöksen rakenteesta, sisältövaatimuksista ja valmisteluprosessista on ohjeistettu sisäministeriön Ohjeessa palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta (SM 17/2013). Pelastuslain mukaisesti alueen pelastustoimi päättää alueensa palvelutasosta kuntia kuultuaan.
Pelastuslain 43 §:n mukaan pelastuslaitoksen tulee seurata onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä ja niistä tehtävien johtopäätösten perusteella ryhtyä osaltaan toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niihin varautumiseksi sekä tarvittaessa tehdä esityksiä muille viranomaisille ja tahoille. Onnettomuusuhkien tilastollinen seuranta johtopäätöksineen on palvelutasopäätöskauden aikana rajoittunut pitkälti onnettomuuksien määrälliseen seurantaan. Onnettomuuksien syitä ja seurauksia on punnittu tarkemmin pelastuslaitoksen riskianalyysissa.
Pelastuslain 28 § mukaan pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Tämä palvelutasopäätös perustuu Uudenmaan pelastuslaitosten yhteistyössä vuosina 2018-2020 valmistelemaan riskianalyysiin sekä siihen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen osalta tehtyihin alueellisiin tarkennuksiin. Riskianalyyseissa on esitetty toimintaympäristön kuvaus sekä siinä tapahtuneet ja ennustettavat muutokset ja muutosvoimat, onnettomuustilastojen ja asiantuntija-arvioiden perusteella tunnistetut keskeiset uhkat ja riskit, joihin pelastuslaitosten tulee varautua sekä arvio palvelutasosta suhteessa riskianalyyseissa tunnistettuihin riskeihin.
Palvelutasosta päätettäessä on päivittäisen toiminnan lisäksi otettava huomioon toiminta myös poikkeusoloissa (PeL 28 §). Palvelutasopäätös perustuu tarvittavilta osin sotilaallisen voimankäytön uhka-arvioon, joka on laadittu yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Edellisen palvelutasopäätöskauden aikana on lisäksi ollut käynnissä poikkeusolojen riskianalyysin valmistelu pelastuslaitosten ja puolustusvoimien yhteistyössä. Pelastuslaitoksen valmiussuunnittelu perustuu laadittuun häiriötilanneanalyysiin ja siitä johdettuihin suuronnettomuus- ja väestönsuojelutilanneskenaarioihin. Häiriötilanneanalyysin pohjana ovat useat kansalliset ja alueelliset riski- ja uhka-arviot.
Tässä palvelutasopäätöksessä on käyty läpi pelastuslaitoksen tuottamat palvelut ja kuvattu pelastuslain sekä sisäministeriön ohjeistusten mukaisesti palvelun sisältö ja nykytila, edellisen palvelutasopäätöksen arviointi, riskianalyysin mukaiset painopisteet ja kehitystarpeet sekä niiden pohjalta päätettävä palvelutaso. Vuosittain laaditaan tarkempia palveluita koskevia suunnitelmia, joissa toimenpiteet on suunniteltu ja kuvattu laajemmin ja yksityiskohtaisemmin kuin tässä palvelutasopäätöksessä.
Kuntien yhteistoimintasopimuksessa palvelutasopäätöksestä todetaan, että palvelutasopäätöksen ylittävistä palvelutasoista laaditaan erillinen sopimus sopijapuolena olevan kunnan ja Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen välillä kunnan niin halutessa. Palvelutasopäätöksessä määriteltyä vähimmäispalvelutasoa ei kuitenkaan voida sopimuksin alittaa. Kukin sopijapuolena oleva kunta voi päättää vähimmäispalvelutason ylittävän palvelutason tilaamisesta Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitokselta. Tällä palvelutasopäätöksellä määritetään yhteistoimintasopimuksen tarkoittama vähimmäispalvelutaso vuosille 2021 - 2024.
Palvelutasopäätöksen kehittämissuunnitelmassa todetaan, että viime kaudella käynnissä ollut maakuntauudistusvalmistelu keskeytettiin keväällä 2019. Tällä hetkellä Helsingin ja Uudenmaan osalta on valmisteltu erillisratkaisua sosiaali- ja terveystoimen uudistuksesta, johon myös pelastustoimi sisältyisi. Lähtökohtaisesti pelastustoimialueiden jako noudattaisi kaavailtua itsehallinnollisten alueiden aluejakoa, sillä muutoksella, että nykyinen pelastustoimen Keski-Uudenmaan alue jaettaisiin kahtia eli Vantaa-Keravaan ja muuhun Keski-Uusimaahan. Lainsäädännöllä tulee turvata pelastustoimen mahdollisuus tehdä itsehallinnollisten alueiden välistä yhteistyötä ainakin ensihoidon osalta. Itsehallinnollisten alueiden päätöksellä Vantaa-Kerava ja Keski-Uusimaa voisivat näin hoitaa pelastustoimen palvelut yhteistyössä. Pelastustoimen ensihoitopalvelujen tuottamisen näkökulmasta olennaiseksi muodostuu HUS:in asema uudistuksessa. Jos ensihoitopalvelujen järjestämisvastuu säädetään HUS:ille, olisi mahdollistettava nykyisenkaltainen pelastuslaitosten tuottama ensihoito. (STM 2019:71.)
Omavalvonnasta todetaan, että Palvelutasopäätöskaudella 2021-2024 kehitetään ja otetaan käyttöön pelastuslaitoksen omavalvontaohjelma, jonka tarkoituksena on määritellä miten pelastuslaitoksen palvelujen laatu ja toteuttaminen varmistetaan. Lisäksi ohjelmassa määritellään, miten palvelujen toteutumista ja laatua seurataan ja miten havaitut puutteellisuudet korjataan. Omavalvontaohjelma sisältää myös suunnitelman laadunhallinnan ja palvelujen kehittämisestä. Omavalvontaohjelman suunnittelua ja käyttöönottoa varten vuonna 2022 tarvitaan yksi henkilötyövuosi lisää onnettomuuksien ehkäisyn palveluyksikköön
Kehityssuunnitelmassa toimintavalmiudessa havaittujen puutteiden korjaamiseksi, myös Jokelaan esitetään perustettavaksi uusi kärkiyksikkö vuonna 2024. Tämä vaatii 11:n henkilötyövuoden lisäystä pelastustoiminnan resursseihin ja sen toteuttaminen lisää pelastustoimen kustannuksia noin 1 miljoonalla eurolla vuodessa. Kärkiyksikön sijoittaminen Jokelaan edellyttää lisäksi Jokelaan suunnitellun pelastustoimen ja ensihoidon yhteisen aseman toteutumisen.
Tämä palvelutasopäätös vuosille 2021–2024 noudattaa aikaisempien palvelutasopäätösten linjaa.
Lausunto
Tuusulan kunta toteaa lausuntopyynnön johdosta seuraavan:
Riskianalyysin laatiminen koko Uudenmaan alueelle tukee myös Keski-Uudenmaan alueen kokonaisvaltaista riskitarkastelua. Samoin pelastusaluerajat ylittävä yhteistyö vahvistaa Uudenmaan kokonaisvaltaista suojelutoimintaa. Riskianalyysi toimii luontevasti myös paikallisen valmiussuunnittelun pohjana. Riskialueiden määrittelyssä tulee Tuusulan osalta edelleen huomioida lentokentän sijainti ja kasvava Rykmentinpuiston alue.
Turvallisuusviestintää suunniteltaessa tulee ottaa huomioon vuorovaikutus myös kuntien suuntaan sekä turvallisuuskoulutuksia ja -neuvontaa tulee ulottaa kaikkiin sopijakuntiin.
Jokelan taajaman alueen kehittämiseen on otettu kantaa jo edellisen palvelutasopäätöksen lausunnon yhteydessä ja esitämme, että toimintavalmiudessa havaittujen puutteiden korjaamiseksi tehdään ripeitä toimenpiteitä.
Tuusulan kunnan näkemyksen mukaan pelastustoimen hankkeiden vaikutusten palveluiden kustannuksiin jäsenkunnille tulee olla maltillisia ja niissä tulee ottaa huomioon vallitsevat heikot talouden suhdannenäkymät. Lähtökohtana tulee edelleen olla asukasta kohti laskettujen kustannusten vähentäminen pitkällä aikavälillä.
Tuusulan kunta toivoo, että kuntien jatkuvuuden- ja riskienhallinnan tukemiseen osoitetaan riittävästi resursseja ja parannetaan kuntien varautumisen tuntemusta yhteistyössä kuntien sekä Kuntaliiton asiantuntijoiden kanssa.
Lisätietoja: Erkki Vähämäki, turvallisuuspäällikkö p. 040 314 3029