Perustelut
Helsingin hallinto-oikeus on pyytänyt Tuusulan kunnanhallitusta hankkimaan Tuusulan kunnanvaltuuston lausunnon valituksen johdosta. Tuusulan kunnan hallintosäännön mukaan kunnanhallitus antaa lausunnon tai selityksen valtuuston päätöksestä tehdystä valituksesta, jos kunnanhallitus katsoo, ettei valtuuston päätöstä ole valituksessa esitetyillä perusteilla kumottava.
Asia
Valitus koskee Tuusulan kunnanvaltuuston päätöstä, 11.05.2020, 43§ Yritysalue Rykmentinpuisto III, asemakaava ja asemakaavan muutos
Valittaja vaatii Tuusulan kunnanvaltuuston asemakaavan ja asemakaavamuutoksen hyväksymispäätöstä hylättäväksi.
Vastine
Tuusulan kunnanhallitus toteaa, että valitus tulee hylätä kokonaisuudessaan perusteettomana. Tuusulan kunnanvaltuusto ei ole kaavan hyväksyessään ylittänyt toimivaltaansa. Valtuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä se ole muutoinkaan lainvastainen. Asemakaavan muutos on laadittu riittävin selvityksin ja vaikutusten arvioinnein. Asemakaavan muutos noudattaa osayleiskaavassa esitettyjä periaatteita.
Valituksessa on viitattu maakaasuputken siirtoon, joka on erillinen asemakaavan käsittelyyn kuulumaton asia. Maakaasuputken siirrosta on tehty erillinen päätös, joka on lainvoimainen. Maakaasuputken rakentaminen perustuu siis jo lainvoimaisiin muihin päätöksiin: sopimus putken rakentamisesta, toimenpidelupa ja sijoituslupa, jotka ovat erillään kaava-asiasta. Yhdyskuntatekniikka on osallistunut mm. sopimuksen valmisteluun, linjansiirron suunnitteluun ja toteutuksen valvontaan.
Muistutuksen tekijälle on vastattu MRL:n edellyttämällä tavalla. Asemakaavan ratkaisua ei tarvitse muuttaa muistuttajien vaatimusten mukaisesti. Maakaasuputken rakentaminen perustuu jo lainvoimaisiin muihin päätöksiin, eikä ole asemakaavassa ratkaistava asia johon asemakaavan yhteydessä olisi etsittävä vaihtoehtoja ja eri ratkaisuja. Asemakaavassa esitetään vain maakaasujohdon nykyinen sijainti.
Asemakaavan edellyttämät selvitykset on laadittu riittävässä laajuudessa. Asemakaavaa varten on tehty kattava luontoselvitys. Selvityksessä luontoselvittäjä toteaa luontoselvityksen sivulla 11:
”Selvitysalue jaettiin osa-alueisiin, joilta laadittiin sanallinen luonnonolojen, kasvillisuuden ja puuston yleiskuvaus. Samalla selvitettiin maastossa arvokkaiden luontokohteiden (mm. luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisten suojeltujen luontotyyppien, vesilain 2 luvun 11 §:n ja 3 luvun 2 §:n mukaisten pienvesikohteiden, metsälain 10 §:n mukaisten elinympäristöjen, METSO-ohjelman kriteerit (Syrjänen ym. 2016) tai LAKU-kriteerit (Salminen & Aalto 2012) täyttävien kohteiden, uhanalaisten tai silmälläpidettävien luontotyyppien (Raunio ym. 2008a, b) sekä mahdollisten muiden arvokkaiden luontokohteiden) esiintyminen. Kaikki todetut kohteet rajattiin kartalle ja niistä kirjoitettiin tiivis kuvaus.
Työn osana tarkasteltiin selvitysaluetta osana ekologista verkostoa, sen ekologisia yhteyksiä ja kytkeytyneisyyttä. Lisäksi arvioitiin miten alue sijoittuu Tuusulan ekologisessa verkostossa ja kuinka tärkeä se on verkoston kannalta. Tarkastelussa käytettiin maastohavaintojen lisäksi käytössä olleita lähtöaineistoja sekä kartta- ja ilmakuvatarkasteluja.
Huomionarvoisten kasvilajien (luontodirektiivin liitelajit, erityisesti suojeltavat, valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaiset lajit, silmälläpidettävät sekä muut vaateliaat tai harvinaiset lajit) esiintyminen inventoitiin selvitysalueelta. Työn osana arvioitiin, onko selvitysalueella muille merkittäville eliölajeille tärkeitä elinympäristöjä. Kaikilla maastokäynneillä havainnoitiin myös muuta huomionarvoista eliölajistoa sekä vieraslajien esiintymistä. Mahdolliset havainnot paikannettiin ja kirjattiin muistiin.”
Kuntastrategia ei ohjaa juridisesti asemakaavan valmistelua eikä sillä ole ohjausvaikutusta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen asemakaavan sisältöön. Kuntastrategiassa kerrotaan valtuuston painotuksista ja tavoitteista tulevaisuuden uuden Tuusulan rakentamisessa. Urheilukeskus sijaitsee noin 2 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Alueelle on osoitettu VU-2 urheilu- ja virkistyspalveluiden alue, joka nimenomaisesti tukee urheilukeskuksen toimintaa.
Luontoa ei turmella valituksessa esitetyllä tavalla, vaan rakentaminen korttelin 5741 osalta on mahdollista toteuttaa ilman suuria louhintoja ja sovittaa maastoon sekä maisemaan pienellä luiskauksella.
MRL ei edellytä lausuntoja valituksessa mainituilta lautakunnilta. Lautakunnat ovat osallisia ja lautakunnilla on ollut tarvittaessa mahdollisuus lausua asemakaavasta.
Lahokaviosammal: mikäli alueella todellakin on lajia, voidaan todeta, että löytöjen yleistymisen myötä ELY-keskus on voinut suositella esim. hakkuista luopumista tällaiselta alueelta, mutta ei ole ryhtynyt rajaustoimiin / suojelupäätöksiin, koska kyse ei välttämättä ole lajin säilymisen kannalta niin tärkeästä alueesta. Toimivaltainen viranomainen suojelupäätöksissä on ELY-keskus, joka tekee aluerajauksen tarvittavan suojelun osalta. Jos alueelta löytyy lahokaviosammalta, joka on suojelunkannalta tärkeä esiintymä, niin Tuusulan kunta on valmis ELY-keskuksen rajauksen mukaisesti muuttamaan hyväksyttyä asemakaavaa. Lahokaviosammalesiintymät on ensisijaisesti pyritty suojelemaan METSO:ssa, jos alueella on myös muita monimuotoisuusarvoja.
Uusia esiintymiä on löydetty viime aikoina paljon ja kokonaiskuva lajin esiintymispaikkojen määrästä on tarkentunut, eikä tässä vaiheessa kaikkien uusien kohteiden rajaamista ole katsottu tarpeelliseksi. Maastokäynnin perusteella esiintymää ei kuitenkaan todettu muihin tunnettuihin esiintymiin nähden lahokaviosammalen säilymisen kannalta niin tärkeäksi eikä alueella ole muita monimuotoisuusarvoja, että ELY-keskus puuttuisi olemassa oleviin maankäyttösuunnitelmiin. Asemakaavassa säilyy lahokaviosammaleen voimakkain esiintymisalue rakentamisen ulkopuolella metsäisenä lähivirkistysalueena, joten luontoarvojen säilyminen ja kehittyminen mahdollistetaan asemakaavalla. Asemakaavalla säästetään viheralueena noin 32,77 ha, jolla voidaan taata luontoarvojen säilyminen ja kehittyminen alueella.
Ohessa Uudenmaan ELY:n näkemys lahokaviosammalen vaikutuksista Rykmentinpuiston työpaikka-alueen asemakaavaan:
"Lahokaviosammal on luonnonsuojelulain (LSL) 42 §:n nojalla rauhoitettu kasvilaji. Rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, irtileikkaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on luonnonsuojelulain 42 §:n 2 momentin nojalla kielletty. LSL 48 §:n 1 momentin mukaisesti lahokaviosammalen rauhoitus ei estä alueen käyttämistä maa- ja metsätalouteen tai rakennustoimintaan eikä rakennuksen tai laitteen tarkoituksenmukaista käyttämistä. Tällöin on kuitenkin vältettävä vahingoittamasta tai häiritsemästä rauhoitettuja kasveja, jos se on mahdollista ilman merkittäviä lisäkustannuksia.
Lahokaviosammal on myös LSL 47 §:n mukainen erityisesti suojeltava laji, jonka säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Lakiin kirjattu heikentämiskielto astuu voimaan, kun ELY-keskus on määrittänyt lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan rajat ja antanut päätöksen tiedoksi alueen omistajille. Uudenmaan ELY-keskus ei ole tehnyt Hyrylän alueella sijaitseville ydinalueille LSL 47:n mukaista rajausta.
Sikokallion ja Uusikallion ydinalueet sijaitsevat pääosin alueilla, jotka on asemakaavassa osoitettu teollisuuden ja varastorakennusten korttelialueiksi. Osa ydinalueiden reunojen havainnoista sijaitsee lähivirkistysalueeksi osoitetulla alueella. Sammalojan ydinalue puolestaan sijaitsee suurimmaksi osaksi joko lähivirkistysaluemerkinnän saavalla alueella tai asemakaavan vaikutusalueen ulkopuolella. Ydinalueen eteläosa on osoitettu osittain teollisuuden ja varastorakennusten korttelialueeksi.
Suurin osa Sikokallion ja Uusikallion ydinalueiden lahokaviosammalen esiintymispaikoista tulee häviämään asemakaavan toteutumisen myötä. Suurimpaan osaan Sammalojan ydinalueen esiintymistä ei puolestaan kohdistu välitöntä uhkaa, koska alue jää virkistyskäyttöön ja lahokaviosammal on mahdollista ottaa huomioon lähivirkistysalueen metsänhoitotoimenpiteitä suunniteltaessa.
Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että Rykmentinpuiston työpaikka-alueen asemakaava ei vaikuta merkittävästi lahokaviosammalen asemaan ja suotuisan suojelutason säilymiseen, eikä kaavamuutoksiin ole täten tarvetta. Sammalojan ydinalue on kaikista Hyrylän alueen kartoitetuista ydinalueista merkittävin havaintojen runsauden puolesta, ja sen säilyvä osuus turvaa lahokaviosammalen esiintymisen Hyrylän alueella. Lähivirkistysalueen hoitoa suunniteltaessa lahokaviosammal tulisi ottaa huomioon."
Yleiskaava
Alueella on voimassa pääosin Tuusulan kunnanvaltuuston hyväksymä Rykmentinpuiston osayleiskaava. Osalla aluetta on korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan kumottu osayleiskaava ja alueella on voimassa Hyrylän laajentumissuunnat osayleiskaava. Asemakaava ja asemakaavan muutos toteuttavat osayleiskaavan tavoitteita ja sen ohjausvaikutus on huomioitu riittävällä tasolla. Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on riittävästi huomioitu asemakaavan laadinnassa.
Asemakaava
Alueella on asemakaava voimassa pienellä osalla teollisuuskujan varrella. Asemakaavan muuttaminen toteuttaa yleiskaavan tavoitteita riittävällä tasolla ja yleiskaavan ohjausvaikutus on huomioitu asemakaavaa muutettaessa riittävällä tasolla.
Tuusulan kunnanhallitus toteaa, että valitus tulee hylätä kokonaisuudessaan perusteettomana. Tuusulan kunnanvaltuusto ei ole kaavan hyväksyessään ylittänyt toimivaltaansa. Valtuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä se ole muutoinkaan lainvastainen. Asemakaava ja asemakaavan muutos on laadittu riittävin selvityksin ja vaikutusten arvioinnein. Asemakaava ja asemakaavan muutos noudattaa osayleiskaavassa esitettyjä periaatteita. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että Rykmentinpuiston työpaikka-alueen asemakaava ei vaikuta merkittävästi lahokaviosammalen asemaan ja suotuisan suojelutason säilymiseen, eikä kaavamuutoksiin ole täten tarvetta. Sammalojan ydinalue on kaikista Hyrylän alueen kartoitetuista ydinalueista merkittävin havaintojen runsauden puolesta, ja sen säilyvä osuus turvaa lahokaviosammalen esiintymisen Hyrylän alueella. Lähivirkistysalueen hoitoa suunniteltaessa lahokaviosammal otetaan huomioon ja lajin säilymiselle voidaan varmistaa suotuisat olosuhteet.
Yleiskaavan ohjausvaikutus ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset asemakaavan sisältövaatimukset sekä kaavan tavoitteet huomioon ottaen asemakaavan muutoksella ei aiheudu sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita ja vaatimuksia syrjäyttämättä olisi voitu välttää.