Konsernijaosto, kokous 31.8.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 32 Talousarvio 2021 ja talouden skenaariot 2021 - 2030

TUUDno-2020-1192

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Toimintaympäristön kehitys

Suomen talousnäkymät heikentyivät vuoden 2020 aikana erittäin nopeasti, kun koronapandemia johti niin kansainvälisen talouden kuin kotimaan taantumaan, tuotannon häiriöihin ja kysynnän rajuun vähentymiseen. Koronavirustilanne, tehdyt rajoitustoimet ja taloustilanteen heikkeneminen käänsivät julkisen talouden alijäämän, velan ja rahoitus- sekä takausvastuut nopeaan kasvuun. 

Myös kuntasektorin talous kiristyy koronakriisin vuoksi vuosina 2020 ja 2021. Kriisi iskee erityisesti kuntien verotuloihin, mutta samalla se kasvattaa kuntasektorin menoja ja lisää kuntien tulevia rahoitusvastuita. Korona heikentää kuntataloutta yli miljardilla eurolla vuonna 2020 valtion tukitoimenpiteistä huolimatta. Kuntatalouden näkymä lähivuosille on historiallisen synkkä. Kuntaliiton ennusteen mukaan kuntien lainakanta kasvaa kehyskaudella 2021 - 2025 lähes 20 miljardia euroa. Kuntasektorin tulojen ja menojen epätasapainoa painaa koronan lisäksi muun muassa väestön ikääntyminen ja korjausvelka. 

Kriisin vaikutukset vaihtelevat kunnittain merkittävästi riippuen mm. kunnan tulo- ja menorakenteesta sekä väestö- ja elinkeinorakenteesta. Hallitus päätti kesäkuussa kattavasta toimenpidekokonaisuudesta, jolla helpotetaan koronapandemiasta ja siihen liittyvistä rajoitustoimista johtuvia kuntien talouden haasteita. Kokonaisuus muodostuu useista toisiaan täydentävistä toimenpiteistä, joilla pyritään turvaamaan peruspalvelujen järjestämisen edellytykset kaikissa kunnissa. Toimenpiteet ovat määräaikaisia ja kohdistuvat ensi vaiheessa vuoteen 2020. Vaikutusarvioiden tarkentuessa kunnille suunnattua toimenpidekokonaisuutta saatetaan täydentää lisätalousarvioissa ja syksyn budjettiriihessä.

Julkista taloutta on jo usean vuoden ajan heikentänyt väestön ikääntyminen. Väestön ikääntyessä ja työikäisen väestön supistuessa eläkemenot kasvavat ja julkisten palveluiden tarve kasvaa. Koronapandemian seurauksena Suomen julkisen talouden tilanne heikkeni rajusti ja julkisen talouden velka on nousemassa nopeasti aiempaa selvästi korkeammalle tasolle suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden velkasuhteen arvioidaan nousevan lähes 80 prosenttiin muutamassa vuodessa, mikä lisää julkisen talouden riskejä aiempaan noin 60 prosentin velkasuhteeseen verrattuna. VM:n heinäkuussa 2020 tekemän arvion mukaan julkista taloutta tulisi vahvistaa noin 5 mrd. eurolla, jotta julkisen talouden velkasuhde saataisiin vakautettua 2020-luvun aikana.

Tuusulan kunnan talous 2020

Koronaviruksella ja siihen liittyvillä toimenpiteillä on merkittävät negatiiviset vaikutukset Tuusulan kunnan talouteen. Kunnan menot ja tulot olivat epätasapainossa jo ennen koronakriisiä, sillä vuoden 2019 tilinpäätös oli -19,9 milj. euroa alijäämäinen (ilman kertaluonteisia arvonalennuksia ja alaskirjauksia alijäämä oli - 10,1 milj. euroa). Kunnan taseessa oli vuoden 2019 lopussa kertyneitä ylijäämiä 40,8 milj. euroa ja kuntakonsernin taseessa 57,1 milj. euroa. Kunnan ylijäämäkertymä on pienehkö suhteessa kunnan talouden kokoon ja toimintaympäristön haasteisiin.

Koronakriisin aiheuttamat negatiiviset vaikutukset kunnan kuluvan vuoden talouteen ovat tämän hetkisen arvion mukaan suuruusluokaltaan 13 milj. euroa. Merkittävin vaikutus koronakriisillä on kunnan kunnallisvero- ja yhteisöverotuottoihin, joiden ennustetaan heikkenevän noin 10 milj. euroa hyväksyttyyn talousarvioon verrattuna vuodelle 2020, tilapäisesti korotettu yhteisöveron jako-osuus huomioon ottaen (Kuntaliiton ennuste 25.6.2020). Osaltaan kunnan 2020 taloutta tasapainottaa 4,2 milj. euron veronmaksulykkäysten aiheuttamien verotulomenetysten tilapäinen korvaus (maksetaan takaisin 2021). Lisäksi korona vähentää kunnan maksu- ja myyntituottoja ja kasvattaa toimintamenoja.

Tulopuolen 2020 riskit liittyvät keskeisesti tontinmyyntitulojen toteutumiseen. Lisäksi mm. päivähoitomaksutuotot ja asuntomessujen tulot jäävät budjetoidusta. Toimintamenojen osalta merkittävimmät ylitysriskit ovat HSL:ssa ja Keusotessa. Tuusulan kunnan maksuosuuden HSL:lle ennakoidaan ylittävän talousarvion 1,6 milj. euroa. Keusoten määrärahaa korotettiin OVK1/2020 yhteydessä 3,9 milj. euroa (2019 tilinpäätöksen ylitys 2,9 milj. euroa ja 1,0 milj. euron kasvuvara). Keusote ei ole alkuvuonna esittänyt jäsenkunnille uusia määrärahatarpeita ja HUS:n palvelusuunnitelman mukainen käyttö on ollut huomattavasti vuotta 2019 alhaisemmalla tasolla kiireettömän hoidon vähennyttyä koronaepidemian vuoksi.

Toukokuun lopun tilinpäätösennusteen mukaan kuluvan vuoden alijäämä on - 10,5 milj. euroa ja kunta velkaantuu lähes 36 milj. euroa. 

Talousarviokehys 2021

Talousarvion laatimisohjeessa annetaan talousarvioehdotuksen laatimista, sisältöä ja rakennetta koskevat ohjeet sekä määrärahakehys valmistelun ohjeeksi. Vuoden 2021 talousarviokehyksen perustana on Tuusulan kuntastrategia. Tulo- ja menoarviot pohjautuvat 2019 tilinpäätökseen, osavuosikatsaukseen 1/2021, Kuntaliiton vero- ja valtionosuusennusteisiin, kunnan toimialueiden ennakoimiin tulo- ja menolisäyksiin sekä tuottavuus- ja säästötoimiin. 

Talousarviokehys laaditaan toimialueiden kokonaistuloille, kokonaismenoille ja investoinneille. Toimialueet puolestaan jakavat saamansa kehyksen palvelualueille ja tarvittaessa edelleen palveluyksiköille ja kustannuspaikoille. Menettelyn tarkoituksena on varmistaa, että toimialueiden talousarvioehdotukset pysyvät annetun kehyksen sisällä.
 
Talousarviokehys on laadittu talousarviovuodeksi 2021. Sosiaali- ja terveystoimi on edelleen mukana kehyslaskelmissa Keusoten palveluostoina, osana Kunnanviraston johtoa. Keusoten toimintamenoihin ja maksuosuuksiin 2021 kohdistuu vielä merkittävää epävarmuutta. Keusoten luvut täsmentyvät taloussuunnittelun edetessä sekä osakaskuntien kanssa käytävien tarkentavien keskustelujen myötä.

Koronapandemia heikentää edelleen merkittävästi Tuusulan taloutta vuonna 2021. Kunnan taloutta rasittavat merkittävästi keskeisesti veronmaksulykkäysten kompensaation takaisinmaksu (4,4 milj. euroa) sekä HSL:n kuntaosuuden lisäys (2,0 milj. euroa). Kaiken kaikkiaan koronan vuoksi vuoden 2021 talousnäkymiin liittyy poikkeuksellisen suurta epävarmuutta mm. työttömyyden kehitykseen, verotulokertymään ja sote-menoihin liittyen. Tämän vuoksi 2021 talousarvioesitykseen varaudutaan tekemään vielä olennaisiakin muutoksia vaikeasti ennakoitavien koronavaikutusten vuoksi.
 
Toimintatulot ja -menot

Käyttöomaisuuden myyntivoittojen arvioidaan kehyslaskelmassa asettuvan noin 10,3 milj. euroon, kasvua 2020 talousarviosta 3,2 milj. euroa. Maankäyttösopimuskorvausten arvioidaan kasvavan 3,0 milj. euroon (kasvua 1,5 milj. euroa). Erityisesti käyttöomaisuuden myyntivoittojen määrään liittyy epävarmuutta ja arviota tarkennetaan talousarvioprosessin aikana. Muiden ulkoisten toimintatulojen ennakoidaan vähenevän 0,5 milj. euroa, lähinnä koronavaikutusten sekä asuntomessutuottojen supistumisen vuoksi.

Toimintakatteen kasvuksi esitetään 0,6 % (1,2 milj. euroa). Ulkoisten toimintamenojen lisäykseksi (kunta ilman vesihuoltoliikelaitosta) esitetään talousarviokehyksessä 1,8 % (5,6 milj. euroa) talousarvioon 2019 nähden. Ulkoisten toimintamenojen kasvu koostuu pääosin seuraavista menolisäyksistä: Keusote 2,6 milj. euroa, HSL:n kuntaosuus, 2,0 milj. euroa, ja Apotti 0,8 milj. euroa sekä palkat ja sivukulut 0,9 milj. euroa.

Kunta-alan palkoista on sovittu sopimuskaudeksi 1.4.2020 -28.2.2022. Vuonna 2021 työvoimakustannukset nousevat noin 1,5 % (1,0 % yleiskorotus ja paikallinen järjestelyvaraerä 0,8 % 1.4.2020 alkaen sekä virka- ja työehtosopimuksiin perustuviin muihin korotuksiin 0,2 %). Sivukuluprosentin arvioidaan pysyvän 2020 tasossa. Palkkakustannusten ja sivukulujen nousu on huomioitu kehykseen. Sivukuluja alentaa varhe-maksujen poistuminen.

Hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia kunnan toimintamenoihin ei ole tässä vaiheessa kyetty arvioimaan kattavasti. Hallitusohjelman mukaisesti valtio kompensoi lisätehtävistä aiheutuvat kustannukset kunnille

Toimialueille kohdistuva talouskehyslaskelmien mukaiset toimintameno- ja tulotavoitteet sekä toimintakatetavoitteet vuodelle 2021 on esitetty liitteenä olevassa talousarviokehys 2021 laskelmassa.
    
Kuntatasoiseen talousarviokehykseen sisältyy 3,0 milj. euron säästöohjelman mukainen lisätuotto- ja säästötavoite. Tätä talousarviokehyksen sisältämää 3,0 milj. euron lisätuotto- ja säästötavoitetta ei ole vielä kohdistettu toimialueille, vaan se kohdennetaan toimialueille kansliapäällikön määrittelemällä tavalla elokuussa.

Koska talousarvio 2021 uhkaa muodostua selkeästi alijäämäiseksi, toimialueiden tulee käsittää raamin mukaiset määrärahat enimmäismäärärahana. 

Vesihuoltoliikelaitoksen tulee omassa talousarviovalmistelussaan noudattaa kunnan tiukan talouden periaatetta. Vesihuollon toimintamenoja kasvattaa isojen aluekehityshankkeiden suunnittelu ja toteutus sekä vesihuoltoverkoston saneeraukset. Kunnan talouden suunnittelun lähtökohtana on, että vesihuoltoliikelaitoksen toimintakatteen kasvu on vuonna 2021 enintään 1,2 %.

Kehyslaskelman lähtökohtana on ansiotuloveroprosentin korotus 0,25 %-yksikköä 19,75 %:iin sekä yleisen kiinteistöveroprosentin korotus 0,42 %-yksiköllä 1,35 %:iin ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveron korotus 0,14 %-yksiköllä 0,55 %:iin. Tuusulan verotulojen arvioidaan kasvavan vuonna 2021 12,9 milj. euroa, josta veroprosenttien korotuksen vaikutus on noin 6,2 milj. euroa. Valtionosuuksien ennakoidaan supistuvan peräti 5,7 milj. euroa, kun koronaviruksesta aiheutuneiden verotulojen viivästymiseen saatu valtion kompensaatio 4,4 milj. euroa vähennetään Tuusulan valtionosuudesta vuonna 2021. Talousarvion verotulot sekä valtionosuudet pohjautuvat Kuntaliiton kesäkuun ennusteisiin.

Seuraavassa taulukossa on esitetty kiinteistöveroprosenttien osalta lain sallima vaihteluväli ja kunnassa noudatettavat veroprosentit esitettyihin veroprosenttikorotuksiin pohjautuen. 
 

  Lain sallima vaihteluväli  Tuusulan nykyinen vero-%
Yleinen kiinteistövero    0,93-2,00  1,35
Vakituinen asuinrakennus 0,41-0,90 0,55
Muu asuinrakennus  0,93-1,80 0,93
Rakentamaton rakennuspaikka 3,93-6,00 3,93
Yleishyödyllinen yhteisö 0,00-1,55 0,65


Rahoitus ja investoinnit

Rahoituslaskelman lähtökohtana ovat ennätyksellisen suuret, noin 59 milj. euron investoinnit. Talonrakennushankkeisiin on varattu noin 37 milj. euroa, kuntatekniikan rakentamiseen noin 15 milj. euroa ja maan hankintaan 3 milj. euroa. Seuraavan kolmena taloussuunnitelmavuotena investointien taso pysyisi keskimääräin yli 50 milj. eurossa. Tulevien investointien mittakaavaan vaikuttaa olennaisesti suurten koulurakennushankkeiden aikataulu ja toteutustapa, väestö- ja lapsiennusteet sekä uusien asuin- ja yritysalueiden rakentaminen. Kunnan tulevien vuosien investointitarpeita ja aikatauluja arvioidaan budjetointiprosessin aikana kriittisesti. Vajaakäytössä olevien kiinteistöjen ja rakennusten realisointitoimia edistetään valtuuston 12.6.2020 päättämän aikataulun mukaisesti, tulevien investointien mahdollistamiseksi. 

Tulorahoituksen riittämättömyydestä johtuen kunnan korollisten velkojen kasvu säilyy nopeana. Kehyslaskelmassa toiminnan ja investointien rahavirta vuonna 2021 on noin 45 milj. euroa negatiivinen.
 
Yhteenveto

Kuntatasoisen talouskehyksen lähtökohtana on käyttötalouden pysyvä tasapaino, selkeästi ylijäämäinen talous taloussuunnitelmakaudella 2021 – 2025 sekä velkaantumisen hallittu kasvu. Tavoitteena on parantaa kunnan tulonmuodostusta vauhdittamalla uusien yritysalueiden kehittämistä, tonttikauppaa sekä muita kunnan elinvoimaa vahvistavia toimenpiteitä. Lähtökohtana on, että henkilöstömäärää arvioidaan kriittisesti, ottaen huomioon erityisesti palvelutarpeen ja asiakasmäärien muutokset eri toimialueilla. Palvelutarpeiden aiheuttamaan kustannuspaineen kasvuun pyritään edelleen vastaamaan kevyemmillä ja ennaltaehkäisyyn painottuvilla palveluilla. Keusoten kanssa tehtävällä edunvalvonnalla, omistajaohjauksella ja tiiviillä yhteistyöllä tähdätään sote-palveluiden menokehityksen tiukkaan hallintaan. 

Talousarviokehyksen mukaan Tuusulan kunnan (kunta + vesihuoltoliikelaitos) tulos asettuu vuonna 2021 noin 7,0 milj. euroa alijäämäiseksi . 

Kesän ja alkusyksyn 2020 aikana Tuusulan kunnassa päivitetään Kasvun ja talouden hallintaohjelmaa vuosille 2021 - 2020. Kasvun ja talouden hallintaohjelmaan sisällytetään talousarviokehyksen yhteydessä linjattavat säästötoimenpiteet. Kasvun ja talouden hallintaohjelma valmistellaan talousarvion valmistelun aikataulujen mukaisesti siten, että ohjelma tuodaan kunnan päätöselinten käsittelyyn samaan aikaan talousarvion 2021 kanssa.

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • käynnistää vuoden 2021 talousarvion ja vuosien 2021 - 2025 taloussuunnitelman valmistelun liitteenä olevaan kehyslaskelman mukaisesti
  • kuntatasoiseen talousarviokehykseen sisältyvästä 3,0 milj. euron säästöohjelman mukaisesta lisätuotto- ja säästötavoitteesta. Lisätuotot- ja säästöt kohdennetaan toimialueille kansliapäällikön määrittelemällä tavalla elokuun aikana
  • hyväksyä vuoden 2021 talousarvion ja vuosien 2021 - 2025 taloussuunnitelman laadintaohjeet.

___

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Lilli Salmi teki seuraavan muutosesityksen: "Ehdotan, että vuoden 2021 talousarvio laaditaan lähtökohdalla, että ansiotulo- ja kiinteistöveroprosentit pidetään ennallaan. Ensisijaisesti keinoja talouden säästöihin tulee etsiä mm. menoja karsimalla ja tuloja kuten kiinteistönmyyntejä jouduttamalla. Suomen kuntien talouden tulevaisuus ei ole valoisa, emmekä voi vielä tietää kuinka pitkäaikaisia ja syviä seurauksia Korona-kriisi jättää jälkeensä. Siksi on tärkeää pyrkiä tasapainottamaan ja sopeuttamaan kuntamme taloutta." Mika Mäki-Kuhna kannatti muutosesitystä.

Keskustelun jatkuessa Satu Heikkilä teki seuraavan muutosesityksen: "Esitän, etä tarkastelemme investointisuunnitelman laajuutta ja jaksotusta." Pentti Mattila kannatti Satu Heikkilän muutosesitystä.

Koska oli tehty kaksi kannatettua muutosesitystä, puheenjohtaja totesi, että asia on ratkaistava äänestämällä. Ensimmäiseksi äänestysesitykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Lilli Salmen muutosesitystä äänestävät EI. 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 JAA-ääntä (Heikkinen, Huuhtanen, Lappalainen, Mäensivu, Peltonen, Reinikainen, Salonen, Lindberg) ja 5 EI-ääntä (Heikkilä, Mattila, Mäki-Kuhna, Nordström, Salmi). Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen tulleen kannatetuksi äänin 8 - 5.

Toiseksi äänestykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Satu Heikkilän muutosesitystä äänestävät EI. 

Suoritetussa toisessa äänestyksessä annettiin 11 JAA-ääntä (Heikkinen, Huuhtanen, Lappalainen, Mäensivu, Mäki-Kuhna, Nordström, Peltonen, Reinikainen, Salmi, Salonen, Lindberg) ja 2 EI-ääntä (Heikkilä ja Mattila). Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen tulleen kannatetuksi äänin 11 - 2.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • käynnistää vuoden 2021 talousarvion ja vuosien 2021 - 2025 taloussuunnitelman valmistelun liitteenä olevaan kehyslaskelman mukaisesti
  • kuntatasoiseen talousarviokehykseen sisältyvästä 3,0 milj. euron säästöohjelman mukaisesta lisätuotto- ja säästötavoitteesta. Lisätuotot- ja säästöt kohdennetaan toimialueille kansliapäällikön määrittelemällä tavalla elokuun aikana
  • hyväksyä vuoden 2021 talousarvion ja vuosien 2021 - 2025 taloussuunnitelman laadintaohjeet.

 

Markku Vehmas oli asiantuntijana kokouksessa.

Perustelut

Konsernijaosto arvioi talousarvion valmistelun tilannetta sekä laadittuja talouden skenaarioita 2021 - 2030.

Ehdotus

Esittelijä

  • Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Konsernijaosto päättää

  • merkitä asian tiedoksi
  • antaa tarvittavat ohjeet jatkovalmistelua varten.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.


Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.