Tekninen lautakunta, kokous 9.6.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 74 Oikaisuvaatimus: korvauspyyntö, Tuusulan seurakuntakeskuksen ja sen pysäköintialueen hulevesien ohjaus

TUUDno-2020-69

Valmistelija

  • Petri Juhola, yhdyskuntatekniikan päällikkö, petri.juhola@tuusula.fi

Perustelut

Asian kuvaus

Tuusulan seurakunta on jättänyt oikaisuvaatimuksen kunnalle koskien päätöstä TUUDno-2020-69, jossa Tuusulan kunta on hylännyt kokonaisuudessaan Tuusulan seurakunnan korvausvaatimusta koskien seurakuntakeskuksen kiinteistöltä johdettavien hulevesien ohjauksesta syntyneitä kustannuksia.

Oikaisua päätökseen haetaan seuraavasti:

  • Tuusulan seurakunta katsoo, että Tuusulan kunta on korvausvelvollinen hulevesien ohjauksesta syntyneisiin kustannuksiin 29.824,00 €. Lisäksi Tuusulan seurakunta esittää 3349,52 €:n lisäkorvausta suunnittelukustannuksista.

Oikaisuvaatimusta perustellaan seuraavasti:

  1. Tuusulan kunta, antaessaan luvan Seurakuntakeskukselta johtavan hulevesilinjan katkaisuun ilman korvaavan linjan rakentamisvelvoitetta, on päätöksellään aiheuttanut tarpeen uuden hulevesilinjan rakentamiselle.
  2. Vaikka seurakunta on hulevesilinjan rakentamisen toteuttanut osana pysäköintialuetta, eivät linjan toteutuksen kustannukset kuulu seurakunnalle, vaan joko katkaisuluvan myöntäjälle, tai luvasta hyötyville.
  3. Kustannusten ollessa saman tasoisia näkemysero siitä, ohjataanko hulevedet pumppaamon kautta Rykmentintielle tai painovoimaisesti Rykmentin puistotielle, ei vaikuta ratkaisuun korvausvelvollisuudesta.
  4. Seurakunnan toteuttama hulevesilinja ei palvele ainoastaan nyt rakennettua pysäköintialuetta vaan myös jo aiemmin kiinteistöllä sijaitsevia rakennuksia ja niiden hulevesilinjaa.

Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan liitteenä.

Vastine oikaisuvaatimukseen

Kunta on selvittänyt Seurakuntakeskuksen kiinteistön hulevesilinjastoja Senaatilta saatujen karttatietojen perusteella. Liitteinä ovat karttaote Senaatin 19.3.2019 kunnalle toimittamasta johtokartasta ja asemakaavan mukainen maankäyttö sovitettuna ilmakuvaan ennen alueen rakentamista. Johtokartan perusteella Seurakuntakeskuksen kiinteistön pohjoispuolelta oikaisuvaatimuksen mukaan kiinteistön 5724-1 talonrakennustöiden yhteydessä katkaistu putki, jota mitä ilmeisimmin seurakunta vahingonkorvausvaatimuksessaan on tarkoittanut kunnan katkaisemana hulevesilinjana, ei ole hulevesilinja, vaan jo aiemmin puretulta varuskunta-alueen vartiokopilta tullut paineviemäriputki, joka ei ollut katkaisuhetkellä enää käytössä. Johtokartta-aineiston perusteella Seurakuntakeskuksen kiinteistön perustusten kuivatusvedet/hulevedet on johdettu rakennuksen keskivaiheilta sekä rakennuksen eteläpuolelta idän suunnassa olevaan etelä-pohjoissuuntaiseen avo-ojaan.  Piha-alueiden kuivatus on perustunut pääosin maahan imeyttämiseen, ts. piha-alueella ei ole ollut erillistä hulevesien keräilyverkostoa. Itäreunassa kulkeva oja on seurakunnan ja Senaattikiinteistöjen välinen rajaoja, joka laskee pohjoisessa, seurakunnan kiinteistön nykyisestä rajasta noin 60 m:n päässä, länsi-itä -suuntaiseen ojaan. Tämä oja on nykyisin poistunut käytöstä alueen maankäytön muututtua. Raja-oja sen sijaan on vielä osittain olemassa, joskin purkuyhteydet pohjoiseen ovat jo nykyisin katkenneet. Liitteistä käy ilmi myös, että lännestä nk. 10-rakennuksen suunnasta on tullut hulevesiviemäri (400 B/k), joka aikoinaan myös purki hulevesiä em. länsi-itä -suuntaiseen ojaan. Tämän viemärin purkujärjestelyjä jouduttiin Rykmentintien rakentamisen yhteydessä muuttamaan, kun Avain-Asunnot aloitti rakennustyöt tontillaan. Tämä viemäri ei kuitenkaan palvellut Seurakuntakeskuksen kiinteistöä.

Kun alueella on tehty asemakaavan mukaisia kunnallisteknisiä rakennustöitä, on vanhoja viemäri- ja ojayhteyksiä jouduttu katkaisemaan. Ojat on korvattu hulevesiviemäreillä, jotka kulkevat Rykmentintiellä ja Rykmentinpuistotiellä.  Ojayhteyksien katkaisut on tehty siten, että korvaava, uusi hulevesiyhteys on kiinteistölle kyetty aina osoittamaan.  Seurakuntakeskuksen kiinteistöllä on ollut koko ajan mahdollisuus liittyä uuteen, rakennettuun hulevesiviemäriin. Uusista ja myös väliaikaista järjestelyistä sovitaan aina etukäteen kiinteistön omistajan kanssa. Myös tässä tapauksessa on työmaan silloisen vastaavan mestarin sekä Tuusulan kunnan palveluksessa edelleen olevien työnjohtajan ja lupa-asioista vastaavan suunnitteluinsinöörin mukaan toimittu. Käydyn sähköpostiaineiston perusteella seurakunta ja heidän suunnittelijansa ovat koko ajan olleet tietoisia siitä, että Varuskunnanpolku rakennetaan vuosina 2020…2021. Sähköpostikeskustelun perusteella on pääteltävissä, että seurakunnan tavoitteena on ollut rakentaa piha ja sen kuivatus siten, että se vastaa lopputilannetta, jossa Tykkimiehen raitti on rakennettu, ja siirtymäkausi tehdään väliaikaisjärjestelyin. Kunnasta on todettu, että pysäköintipaikan rakentamisajankohta huomioon ottaen ainut hulevesien liittymiskohta voi olla Rykmentinpuistotien viemäri. Lisäksi ohjeistuksena on todettu kunnasta, että paineviemäri tulee rakentaa seurakunnan oman kiinteistön alueella, ei Tykkimiehenraitilla, koska siellä se haittaa raitin rakentamista. Kunta ei ole vastustanut em. järjestelyn toteuttamista väliaikaisena, mutta ei ole missään neuvotteluvaiheessa myöntänyt lupaa rakentaa viemäriä siten, kuin seurakunta sen toteutti.

Alueen asemakaavaa ja viimeistään katusuunnitelmia laadittaessa seurakunnalla on ollut halutessaan mahdollisuus huomauttaa kaavasta tai suunnitelmista, mikäli se olisi katsonut, että esitetyistä ratkaisuista on sille haittaa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan katusuunnitelmien laatimismenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista katusuunnitelmaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua suunnitelmien  valmisteluun, arvioida suunnitelmien vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Edellä mainittu maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:ssä tarkoitettu tilaisuuden varaaminen osallisille mielipiteensä esittämiseen katusuunnitelmaa valmisteltaessa voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä suunnitelmaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet (MRA 30.1 §). Tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Jollei muuta tiedottamista pidetä asian laatu huomioon ottaen sopivana, asiasta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoitus on kuitenkin aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä (MRA 30.2 §).

MRA 43 §:n mukaan katusuunnitelmaehdotus on pidettävä kunnassa julkisesti nähtävänä vähintään 14 päivän ajan. Osallisilla on oikeus tehdä muistutus ehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kunnalle ennen nähtävänäoloajan päättymistä. Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen on ilmoitettava suunniteltuun alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen omistajille ja haltijoille. Ilmoitus saadaan lähettää tavallisena kirjeenä. Ilmoituksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon, jos se on annettu postin kuljetettavaksi viimeistään viikkoa ennen nähtäville asettamista. Jos osallisia on muitakin, nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen on tiedotettava siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Katusuunnitelmasta tulee käydä ilmi kadun liikennejärjestelyperiaatteet, kuivatus ja sadevesien johtaminen, kadun korkeusasema ja päällystemateriaali sekä tarvittaessa istutukset ja pysyväisluonteiset rakennelmat ja laitteet (MRA 41.2 §).

Rykmentinpuiston keskustan katusuunnitelmissa on menetelty tämän prosessin mukaisesti, kuten oikaisuvaatimuksen tekijäkin sen itse toteaa. Kuulutuksissa on aina ilmoitettu yhteystiedot, jolta voi kysyä tarkempia tietoja suunnitelmista.

Periaate hulevesiviemäriin liittymisestä on se, että kunta osoittaa MRL 103g §:n perusteella liittymäpaikan kuten viranhaltijapäätöksessä on todettu. Uuden liittymäpaikan osoittaminen perustui siihen, että seurakunta laajensi pysäköintialueita kiinteistönsä alueella, joka sijaitsee ensimmäisen luokan pohjavesialueella. Pysäköintialueiden vesiä ei saa johtaa avo-ojaan pohjavesialueella, koska on olemassa riski, että ojaan päätyvä vesi imeytyy maaperään ja veden mukana pohjaveteen voi päätyä haitta-aineita. Perustusten kuivatusvedet samoin kuin rakennusten kattovedet sen sijaan saa ja on jopa suositeltavaa, että ne imeytetään maaperään pohjaveden muodostumisen turvaamiseksi. Se, että seurakunta on ilman lupaa rakentanut oman hulevesiviemärinsä kunnan maalle, rikkoo MRL 103 f §:ää, jonka mukaan kiinteistön omistajan tai haltijan on johdettava kiinteistön hulevedet kunnan hulevesijärjestelmään. Samalla seurakunta on syyllistynyt toimenpiteellään toisen omaisuuden luvattomaan käyttöön ja vaikeuttanut näin kunnalle MRL 84 §:n mukaan kuuluvaa velvollisuutta yhteensovittaa kadun tai muun yleisen alueen alle rakennettavat laitteet.

Kuntakehitysjohtaja esittää, että seurakuntakeskuksen oikaisuvaatimus päätöksestä TUUDno-2020-69 hylätään.

Ehdotus

Esittelijä

  • Heikki Lonka, kuntakehitysjohtaja, heikki.lonka@tuusula.fi

Tekninen lautakunta päättää

  • merkitä tiedoksi oikaisuvaatimuksen liitteineen
  • yhtyä kuntakehitysjohtajan näkemykseen asiassa ja hylätä korvausvaatimuksen 29 824,00 euroa ja oikaisuvaatimuksen aiheettomana

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun valmistelija Petri Juhola teki korjauksen päätösehdotuksen 2. kohtaan, jonka mukaan kohta:

 "yhtyä kuntakehitysjohtajan näkemykseen asiassa ja hylätä korvausvaatimuksen 29 824,00 euroa ja oikaisuvaatimuksen aiheettomana"

tulee muuttaa muotoon:

"yhtyä kuntakehitysjohtajan näkemykseen asiassa ja hylätä molemmat korvausvaatimukset yhteissummaltaan 33173,52 euroa ja oikaisuvaatimuksen aiheettomana.

Päätös

Tekninen lautakunta päätti

  • merkitä tiedoksi oikaisuvaatimuksen liitteineen
  • yhtyä kuntakehitysjohtajan näkemykseen asiassa ja hylätä molemmat korvausvaatimukset yhteissummaltaan 33173,52 euroa ja oikaisuvaatimuksen aiheettomana

Tiedoksi

Tuusulan seurakunta/vs. talousjohtaja

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Lisätietoja
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 260 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.