Valtuustoasiain valmistelutoimikunta, kokous 14.4.2020

Perustelut

Talousjohtaja Markku Vehmas esittelee asiaa.

Perustelut

Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä.

Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan tytäryhteisöineen tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös.

Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Kunnan kokonaistalouden toteutuminen

Talousarvio toteutui kokonaisuutena selvästi talousarviota heikommin ja vuoden 2019 tulos jäi 19,9 milj. euroa alijäämäiseksi. Talousarviossa tuloksen arvioitiin olevan 0,2 milj. euroa alijäämäinen. Ilman arvonalennuksia kunnan tulos olisi ollut 10,1 milj. euroa alijäämäinen

Vertailukelpoiset ulkoiset toimintatuotot lisääntyivät edellisestä vuodesta 3,1 milj. euroa. Budjettia parempaan kasvuun vaikuttivat keskeisesti käyttöomaisuuden ja osakkeiden myyntivoitot, joita kertyi 9,0 milj. euroa (poikkeama talousarvioon nähden + 1,8 milj. euroa). Kunnalle tuloutui korvauksia maankäyttösopimuksista 3,4 milj. euroa (+ 0,6 milj. euroa). Lisäksi toimintatuottoja kertyi ennakoitua enemmän mm. rakennusvalvonta- ja tarkastusmaksujen sekä muista yhdyskuntapalvelujen maksuista (yhteensä + 0,6 milj. euroa). 

Vuoden 2019 tilinpäätöksessä vertailukelpoisten ulkoisten toimintamenojen kasvu oli 5,7 % (13,4 milj. euroa), kun vuonna 2018 menojen kasvu oli 4,8 %. Menokasvusta 10,8 milj. euroa oli Keusoten kuntaosuuden ja 3,1 milj. euroa henkilöstökulujen lisäystä. Toimintamenojen kasvua lisäsivät osaltaan sisäilmaongelmiin liittyvät kustannukset; Hyökkälän, Kirkonkylän ja Riihikallion koulujen väistötilojen kustannukset olivat yhteensä 1,5 milj. euroa. Lisäksi sisäilmatutkimuksiin käytettiin 0,4 milj. euroa. 

Kunnan ulkoisten nettomenojen (toimintakate) vertailukelpoinen kasvu oli 5,4 %.  Toimintakatetta lisäsi keskeisesti sote-menojen nopea kasvu. Toisaalta käyttöomaisuuden myyntivoittojen ja maankäyttökorvausten hyvä kehitys lievensi toimintakatteen kasvua.

Vuosikate oli 5,5 milj. euroa (11,7 milj. euroa 2018). Suunnitelman mukaiset poistot kasvoivat kasvaneiden investointien myötä 2,1 milj. eurolla 15,6 milj. euroon.

Kunnan vuoden investoinnit olivat yhteensä 39,7 milj. euroa (2018: 36,4 milj. euroa). Investoinnit jouduttiin rahoittamaan pääosin velalla. Lainamäärä kasvoi 27,8, milj. euroa. Kunnalla oli lainaa vuoden lopussa 126,4 milj. euroa, josta pitkäaikaisten, kiinteäkorkoisten lainojen osuus oli 85 milj. euroa.
 
Tuusulan valtuusto hyväksyi joulukuussa 2019 kasvun ja talouden hallintaohjelman, jolla pyritään hallitsemaan ja tasapainottamaan kunnan taloutta pitkäjänteisesti. Ohjelmalla tähdätään kunnan tulorahoituksen vahvistamiseen, velkaantumisen hidastamiseen sekä myöhemmässä vaiheessa lainakannan vähentämiseen. Keskeisinä tavoitteina on turvata kunnan strategian mukaisten kasvu- ja palveluverkkoinvestointien toteuttaminen, välttää ajautuminen palveluiden karsimiseen sekä ehkäistä tarvetta veroasteen kiristämiselle. Ohjelman toteutetaan vuoden 2020 aikana ja ohjelma toimii myös vuoden 2021 talousarvion laadinnan tukena.

Talousarvion toteumavertailu ja poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon

Verorahoitus alitti kokonaisuutena budjetin 5,4 milj. euroa. Verotuloja kertyi 7,1 milj. euroa alle talousarviossa arvioidun määrän ja valtionosuuksia tilitettiin kunnalle 1,7 milj. euroa suunniteltua enemmän. 

Talousarvion lisättiin toimintakatetasolla määrärahoja ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä 1,8 milj. euroa. Toisen osavuosikatsauksen yhteydessä lisäys oli 0,3 milj. euroa. Toimintakate toteutui 1,3 milj. euroa muutettua talousarviota heikompana.

Toimintatuotot toteutuivat budjetoitua paremmin. Tähän vaikutti keskeisesti 1,8 milj. euroa budjetoitua suuremmat käyttöomaisuuden ja osakkeiden myyntivoitot. Lisäksi maankäyttökorvauksia kertyi 0,6 milj. euroa budjetoitua enemmän. Lisäksi toimintatuottoja kertyi hieman ennakoitua enemmän kasvussa ja ympäristön sekä yhteisten palveluiden toimialueilla. Sivistyksen toimialueella sitova toimintakate toteutui talousarvion mukaisesti. Ulkopuolista rahoitusta saavia hankkeita (1,1 milj. euroa) ei budjetoitu tuloihin eikä menoihin. 

Kunnanviraston johdossa Tuusulan budjetoima Keusoten maksuosuus ylittyi merkittävästi, noin 8,2 miljoonaa euroa, nousten yhteensä 115,5 milj. euroon. Ylityksestä pääosa oli erikoissairaanhoidon kulukasvua. Keusoten raportoimat 2019 talousarvion luvut eivät ole yhteneviä kunnan talousarvioon nähden. Keusoten ilmoittamassa maksuosuudessa ei ole huomioitu laboratorion ja röntgenin vuoden 2019 laskuttamatta jääneitä 112 000 euron vuokratuottoja. Keusoten maksuosuuden lisäksi kunnanviraston johdon vastuualueelle kirjattiin 0,4 milj. euron myyntituottoja Tuusulan Keusotelle tuottamista ICT-palveluista. Tämän ohella kunnan henkilöstömenoihin kirjattiin eläkemenoperusteisia Kuel-maksuja 1,3 milj. euroa, jotka kohdistuvat ennen vuotta 2019 Tuusulan kunnan palveluksesta poistuneeseen sote-henkilöstöön.

Sivistyksen toimialueella toimintakate toteutui alkuperäisen talousarvion mukaisesti. Muutettuun talousarvioon nähden toimintakate toteutui 0,2 milj. euroa parempana. Ulkopuolista rahoitusta saavia hankkeita (1,1 milj. euroa) ei budjetoitu tuloihin eikä menoihin. Lasten hoidon tuet jäivät noin 0,15 milj. euroa alle talousarvion. Koulukuljetuksiin varatun määrärahan ylitys oli noin 0,12 milj. euroa. Vapaa-aikapalveluissa toimintatuotot alittuivat noin 0,16 milj. euroa, mm. uimahallin kävijämäärän laskun vuoksi. Samalla toimintamenot ylittyivät vajaat 0,2 milj. euroa pääasiassa kunnossapitomenojen kasvun vuoksi. Ruokapalveluissa ennakoitua pienemmistä ateriamääristä johtuen määrärahoja säästyi noin 0,3 milj. euroa.

Kasvun ja ympäristön toimialueen toimintakate toteutui 1,4 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempana (+ 2,3 milj. euroa muutettuun talousarvioon nähden). Toimintatuotot ylittivät muutetun talousarvion 1,3 milj. euroa. Toimintatuottojen ylitys johtui lähinnä maankäytön sopimuskorvausten (+ 0,6 milj. euroa), rakennusvalvonta- ja tarkastusmaksujen (+ 0,4 milj. euroa) sekä muiden yhdyskuntapalvelujen maksujen (+ 0,3 milj. euroa) ylityksistä. Toimintakulut alittivat muutetun talousarvion 0,7 milj. euroa. Merkittävimpiä alituksia olivat HSL-kuntaosuus (+ 0,4 milj. euroa), ulkoiset vuokrakulut (+ 0,5 milj. euroa) sekä Rykmentinpuiston ja asuntomessujen rakentamiseen liittyvät kustannukset (+ 0,5 milj. euroa). Gasumin maakaasuputken siirrosta Rykmentinportin alueelle aiheutui noin 1,0 milj. euron kustannukset vuodelle 2019.

Yhteisten palveluiden toimialueella toimintakate toteutui lähes 0,9 milj. euroa budjetoitua pienempänä (+ 1,0 milj. euroa muutettuun talousarvioon nähden).  Toimintatuotot ylittivät muutetun talousarvion vajaat 0,8 milj. euroa. Suurimmat toimintatuottojen ylitykset olivat maahanmuuttoon valtiolta saadut korvaukset 0,26 milj. euroa sekä työllisyyspalveluiden palkkatuki 0,13 milj. euroa, joka näkyy määräaikaisten työntekijöiden henkilöstökuluissa menoina. Holhoustoimen edunvalvonnan maksutuotot ylittyivät lähes 0,1 milj. euroa. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion 0,2 milj. euroa. Toimintamenojen alituksia saavutettiin lähinnä eläkemenoissa sekä palveluiden ostoissa. 

Arvonalennukset olivat yhteensä 9,8 milj. euroa. 

• Tulevien 2 - 3 vuoden aikana on suunniteltu purettavan sisäilmaongelmien vuoksi tyhjennettyjen Kirkonkylän, Riihikallion ja Ruotsinkylän koulujen koulurakennuksia sekä kunnantalo. Purettavien kohteiden jäljellä olevat tasearvot kirjattiin alas, mikä tarkoittaa yhteensä 7,4 milj. euron kuluerää normaalien sumu-poistojen lisäksi.
• Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän (Kuves) peruspääomaa on alennettu vuosina 2017 ja 2018 aikaisempien vuosien alijäämän kattamiseksi. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antoi Kuvesin omistajakunnille aikaisemmasta tulkinnasta poikkeavan lausunnon peruspääoman alentamisen kirjaamisesta kuntien kirjanpidossa. Lausunnon perusteella Kuvesin peruspääoman arvonalentuminen tulee kirjata tulosvaikutteisesti, vaikka yhteisön tulonmuodostuskyky on pysynyt ennallaan. Tuusulan osuus Kuvesin peruspääoman alentamisesta on noin 2,0 milj. euroa. 
• KOy Hyrylän Ostoskeskus niminen kunnan tytäryhtiö purettiin tilakauden aikana, josta aiheutui 0,4 milj. euron alaskirjaus (yhtiön osakkaiden tasearvo ylitti 0,4 milj. eurolla arviokirjan mukaisen tontin ja rakennusten arvon).

Investointeja toteutui 39,7 milj. euron edestä. Alkuperäisen talousarvion mukaiset bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 44,4 milj. euroa. muutetun talousarvion mukaan investointien oli määrä nousta yhteensä 43,8 milj. euroon. Kunnan rakennusinvestointien määrä alitti talousarvion 6,7 milj. euroa, jääden 5,5 milj. euroon. Keskeinen syy investointien toteutumiseen huomattavasti määrärahoja alhaisemmalla tasolla oli Etelä-Tuusulan lukio/monitoimirakennuksen osalta tehty valitus, jonka johdosta rakennustöiden aloitus lykkääntyi.

Tilinpäätöksen käsittely

Tilinpäätös on liitteenä. Tilinpäätös käsittää toimintakertomuksen, raportin talousarvion toteutumisesta sekä tilinpäätöslaskelmat liitetietoineen. Tilinpäätös esitetään allekirjoitettavaksi kokouksessa. Tilintarkastuksen valmistuttua tarkastuslautakunta käsittelee tilinpäätöksen ja tarkastuskertomuksen. Tilinpäätös saatetaan valtuuston käsiteltäväksi toukokuussa. Hallitukselta pyydetään lupaa tilinpäätöksen liitetietojen täydentämiseen ja tekstissä havaittujen mahdollisten kirjoitusvirheiden korjaamiseen.

Perustelut

Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä.

Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan tytäryhteisöineen tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös.

Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Kunnan kokonaistalouden toteutuminen

Talousarvio toteutui kokonaisuutena selvästi talousarviota heikommin ja vuoden 2019 tulos jäi 19,9 milj. euroa alijäämäiseksi. Talousarviossa tuloksen arvioitiin olevan 0,2 milj. euroa alijäämäinen. Ilman arvonalennuksia kunnan tulos olisi ollut 10,1 milj. euroa alijäämäinen

Vertailukelpoiset ulkoiset toimintatuotot lisääntyivät edellisestä vuodesta 3,1 milj. euroa. Budjettia parempaan kasvuun vaikuttivat keskeisesti käyttöomaisuuden ja osakkeiden myyntivoitot, joita kertyi 9,0 milj. euroa (poikkeama talousarvioon nähden + 1,8 milj. euroa). Kunnalle tuloutui korvauksia maankäyttösopimuksista 3,4 milj. euroa (+ 0,6 milj. euroa). Lisäksi toimintatuottoja kertyi ennakoitua enemmän mm. rakennusvalvonta- ja tarkastusmaksujen sekä muista yhdyskuntapalvelujen maksuista (yhteensä + 0,6 milj. euroa). 

Vuoden 2019 tilinpäätöksessä vertailukelpoisten ulkoisten toimintamenojen kasvu oli 5,7 % (13,4 milj. euroa), kun vuonna 2018 menojen kasvu oli 4,8 %. Menokasvusta 10,8 milj. euroa oli Keusoten kuntaosuuden ja 3,1 milj. euroa henkilöstökulujen lisäystä. Toimintamenojen kasvua lisäsivät osaltaan sisäilmaongelmiin liittyvät kustannukset; Hyökkälän, Kirkonkylän ja Riihikallion koulujen väistötilojen kustannukset olivat yhteensä 1,5 milj. euroa. Lisäksi sisäilmatutkimuksiin käytettiin 0,4 milj. euroa. 

Kunnan ulkoisten nettomenojen (toimintakate) vertailukelpoinen kasvu oli 5,4 %.  Toimintakatetta lisäsi keskeisesti sote-menojen nopea kasvu. Toisaalta käyttöomaisuuden myyntivoittojen ja maankäyttökorvausten hyvä kehitys lievensi toimintakatteen kasvua.

Vuosikate oli 5,5 milj. euroa (11,7 milj. euroa 2018). Suunnitelman mukaiset poistot kasvoivat kasvaneiden investointien myötä 2,1 milj. eurolla 15,6 milj. euroon.

Kunnan vuoden investoinnit olivat yhteensä 39,7 milj. euroa (2018: 36,4 milj. euroa). Investoinnit jouduttiin rahoittamaan pääosin velalla. Lainamäärä kasvoi 27,8, milj. euroa. Kunnalla oli lainaa vuoden lopussa 126,4 milj. euroa, josta pitkäaikaisten, kiinteäkorkoisten lainojen osuus oli 85 milj. euroa.
 
Tuusulan valtuusto hyväksyi joulukuussa 2019 kasvun ja talouden hallintaohjelman, jolla pyritään hallitsemaan ja tasapainottamaan kunnan taloutta pitkäjänteisesti. Ohjelmalla tähdätään kunnan tulorahoituksen vahvistamiseen, velkaantumisen hidastamiseen sekä myöhemmässä vaiheessa lainakannan vähentämiseen. Keskeisinä tavoitteina on turvata kunnan strategian mukaisten kasvu- ja palveluverkkoinvestointien toteuttaminen, välttää ajautuminen palveluiden karsimiseen sekä ehkäistä tarvetta veroasteen kiristämiselle. Ohjelman toteutetaan vuoden 2020 aikana ja ohjelma toimii myös vuoden 2021 talousarvion laadinnan tukena.

Talousarvion toteumavertailu ja poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon

Verorahoitus alitti kokonaisuutena budjetin 5,4 milj. euroa. Verotuloja kertyi 7,1 milj. euroa alle talousarviossa arvioidun määrän ja valtionosuuksia tilitettiin kunnalle 1,7 milj. euroa suunniteltua enemmän. 

Talousarvion lisättiin toimintakatetasolla määrärahoja ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä 1,8 milj. euroa. Toisen osavuosikatsauksen yhteydessä lisäys oli 0,3 milj. euroa. Toimintakate toteutui 1,3 milj. euroa muutettua talousarviota heikompana.

Toimintatuotot toteutuivat budjetoitua paremmin. Tähän vaikutti keskeisesti 1,8 milj. euroa budjetoitua suuremmat käyttöomaisuuden ja osakkeiden myyntivoitot. Lisäksi maankäyttökorvauksia kertyi 0,6 milj. euroa budjetoitua enemmän. Lisäksi toimintatuottoja kertyi hieman ennakoitua enemmän kasvussa ja ympäristön sekä yhteisten palveluiden toimialueilla. Sivistyksen toimialueella sitova toimintakate toteutui talousarvion mukaisesti. Ulkopuolista rahoitusta saavia hankkeita (1,1 milj. euroa) ei budjetoitu tuloihin eikä menoihin. 

Kunnanviraston johdossa Tuusulan budjetoima Keusoten maksuosuus ylittyi merkittävästi, noin 8,2 miljoonaa euroa, nousten yhteensä 115,5 milj. euroon. Ylityksestä pääosa oli erikoissairaanhoidon kulukasvua. Keusoten raportoimat 2019 talousarvion luvut eivät ole yhteneviä kunnan talousarvioon nähden. Keusoten ilmoittamassa maksuosuudessa ei ole huomioitu laboratorion ja röntgenin vuoden 2019 laskuttamatta jääneitä 112 000 euron vuokratuottoja. Keusoten maksuosuuden lisäksi kunnanviraston johdon vastuualueelle kirjattiin 0,4 milj. euron myyntituottoja Tuusulan Keusotelle tuottamista ICT-palveluista. Tämän ohella kunnan henkilöstömenoihin kirjattiin eläkemenoperusteisia Kuel-maksuja 1,3 milj. euroa, jotka kohdistuvat ennen vuotta 2019 Tuusulan kunnan palveluksesta poistuneeseen sote-henkilöstöön.

Sivistyksen toimialueella toimintakate toteutui alkuperäisen talousarvion mukaisesti. Muutettuun talousarvioon nähden toimintakate toteutui 0,2 milj. euroa parempana. Ulkopuolista rahoitusta saavia hankkeita (1,1 milj. euroa) ei budjetoitu tuloihin eikä menoihin. Lasten hoidon tuet jäivät noin 0,15 milj. euroa alle talousarvion. Koulukuljetuksiin varatun määrärahan ylitys oli noin 0,12 milj. euroa. Vapaa-aikapalveluissa toimintatuotot alittuivat noin 0,16 milj. euroa, mm. uimahallin kävijämäärän laskun vuoksi. Samalla toimintamenot ylittyivät vajaat 0,2 milj. euroa pääasiassa kunnossapitomenojen kasvun vuoksi. Ruokapalveluissa ennakoitua pienemmistä ateriamääristä johtuen määrärahoja säästyi noin 0,3 milj. euroa.

Kasvun ja ympäristön toimialueen toimintakate toteutui 1,4 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempana (+ 2,3 milj. euroa muutettuun talousarvioon nähden). Toimintatuotot ylittivät muutetun talousarvion 1,3 milj. euroa. Toimintatuottojen ylitys johtui lähinnä maankäytön sopimuskorvausten (+ 0,6 milj. euroa), rakennusvalvonta- ja tarkastusmaksujen (+ 0,4 milj. euroa) sekä muiden yhdyskuntapalvelujen maksujen (+ 0,3 milj. euroa) ylityksistä. Toimintakulut alittivat muutetun talousarvion 0,7 milj. euroa. Merkittävimpiä alituksia olivat HSL-kuntaosuus (+ 0,4 milj. euroa), ulkoiset vuokrakulut (+ 0,5 milj. euroa) sekä Rykmentinpuiston ja asuntomessujen rakentamiseen liittyvät kustannukset (+ 0,5 milj. euroa). Gasumin maakaasuputken siirrosta Rykmentinportin alueelle aiheutui noin 1,0 milj. euron kustannukset vuodelle 2019.

Yhteisten palveluiden toimialueella toimintakate toteutui lähes 0,9 milj. euroa budjetoitua pienempänä (+ 1,0 milj. euroa muutettuun talousarvioon nähden).  Toimintatuotot ylittivät muutetun talousarvion vajaat 0,8 milj. euroa. Suurimmat toimintatuottojen ylitykset olivat maahanmuuttoon valtiolta saadut korvaukset 0,26 milj. euroa sekä työllisyyspalveluiden palkkatuki 0,13 milj. euroa, joka näkyy määräaikaisten työntekijöiden henkilöstökuluissa menoina. Holhoustoimen edunvalvonnan maksutuotot ylittyivät lähes 0,1 milj. euroa. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion 0,2 milj. euroa. Toimintamenojen alituksia saavutettiin lähinnä eläkemenoissa sekä palveluiden ostoissa. 

Arvonalennukset olivat yhteensä 9,8 milj. euroa. 

• Tulevien 2 - 3 vuoden aikana on suunniteltu purettavan sisäilmaongelmien vuoksi tyhjennettyjen Kirkonkylän, Riihikallion ja Ruotsinkylän koulujen koulurakennuksia sekä kunnantalo. Purettavien kohteiden jäljellä olevat tasearvot kirjattiin alas, mikä tarkoittaa yhteensä 7,4 milj. euron kuluerää normaalien sumu-poistojen lisäksi.
• Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän (Kuves) peruspääomaa on alennettu vuosina 2017 ja 2018 aikaisempien vuosien alijäämän kattamiseksi. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antoi Kuvesin omistajakunnille aikaisemmasta tulkinnasta poikkeavan lausunnon peruspääoman alentamisen kirjaamisesta kuntien kirjanpidossa. Lausunnon perusteella Kuvesin peruspääoman arvonalentuminen tulee kirjata tulosvaikutteisesti, vaikka yhteisön tulonmuodostuskyky on pysynyt ennallaan. Tuusulan osuus Kuvesin peruspääoman alentamisesta on noin 2,0 milj. euroa. 
• KOy Hyrylän Ostoskeskus niminen kunnan tytäryhtiö purettiin tilakauden aikana, josta aiheutui 0,4 milj. euron alaskirjaus (yhtiön osakkaiden tasearvo ylitti 0,4 milj. eurolla arviokirjan mukaisen tontin ja rakennusten arvon).

Investointeja toteutui 39,7 milj. euron edestä. Alkuperäisen talousarvion mukaiset bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 44,4 milj. euroa. muutetun talousarvion mukaan investointien oli määrä nousta yhteensä 43,8 milj. euroon. Kunnan rakennusinvestointien määrä alitti talousarvion 6,7 milj. euroa, jääden 5,5 milj. euroon. Keskeinen syy investointien toteutumiseen huomattavasti määrärahoja alhaisemmalla tasolla oli Etelä-Tuusulan lukio/monitoimirakennuksen osalta tehty valitus, jonka johdosta rakennustöiden aloitus lykkääntyi.

Tilinpäätöksen käsittely

Tilinpäätös on liitteenä. Tilinpäätös käsittää toimintakertomuksen, raportin talousarvion toteutumisesta sekä tilinpäätöslaskelmat liitetietoineen. Tilinpäätös esitetään allekirjoitettavaksi kokouksessa. Tilintarkastuksen valmistuttua tarkastuslautakunta käsittelee tilinpäätöksen ja tarkastuskertomuksen. Tilinpäätös saatetaan valtuuston käsiteltäväksi toukokuussa. Hallitukselta pyydetään lupaa tilinpäätöksen liitetietojen täydentämiseen ja tekstissä havaittujen mahdollisten kirjoitusvirheiden korjaamiseen.

Ehdotus
Kunnanhallitus päättää

• hyväksyä ja allekirjoittaa tilinpäätöksen ja toimittaa sen tilintarkastajan ja tarkastuslautakunnan käsiteltäväksi
• hyväksyä, että tilinpäätöksen liitetietoja voidaan täydentää ja tekstissä havaitut mahdolliset kirjoitusvirheet korjata
• saattaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen valtuuston käsiteltäväksi
• ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää, että

• vesihuoltoliikelaitoksen perustamisesta syntynyt ja kohdentamatta jäänyt erä Muut omat rahastot 3047 237,52 euroa siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämätilille
• tilivuoden 2019 alijäämä – 19 929 722,28 euroa kirjataan omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämätilille.

____________

Konsernijaosto 30.3.2020

Kunnanhallitus käsittelee asiaa em. ehdotuksen pohjalta kokouksessaan 30.3.2020.