Perustelut
Lausuntopyyntö
Fortum Power and Heat Oy on jättänyt hakemuksen koskien Järvenpään voimalaitoksen toiminnan muuttamista ja ympäristöluvan tarkistamista sekä toiminnan aloittamislupaa.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää kunnan lausuntoa 27.3.2020 mennessä
Hakemus
Järvenpään voimalaitoksen toiminnan muuttamiselle haetaan lupaa. Muutoksen myötä turpeen käytöstä luovutaan ja jäteperäisten polttoaineiden poltto-osuus kasvaa vuositalolla 30 000 tonnista 60 000 tonniin ja polttoainevalikoima laajenee. Jäteperäisten polttoaineiden valikoimaa laajennetaan maa- ja metsätalouden muovijätteisiin, puutuoteteollisuuden vaarattomiin puuperäisiin jätteisiin sekä jätteiden mekaanisessa käsittelyssä muodostuviin muovi- ja kumijätteisiin. Jäteperäiset polttoaineet kuljetetaan voimalaitokselle autokuljetuksina ja puretaan omaan vastaanottojärjestelmään, josta se siirretään varastosiiloon ja edelleen kattilalaitokselle. Laitosalueelle rakennetaan jäteperäisten polttoaineiden varastointia varten siilo, seula ja kuljetinlaitteisto. Biopolttoaineiden varapurkupaikaksi rakennetaan kattamaton laakasiilo poikkeustilanteita varten.
Kuljetukset laitokselle ja raskaiden työkoneiden käyttö ajoittuu ensisijaisesti maanantaista perjantaihin klo 7-22 pois lukien arkipyhät. Talvikaudella loka-maaliskuussa polttoainekuljetuksia voi olla myös lauantaisin ja sunnuntaisin sekä arkipyhinä klo 9-18 polttoaineen riittävyyden varmistamiseksi. Hakijan mukaan jäteperäisten polttoaineiden käytön lisääminen ei vaikuta merkittävästi Järvenpään voimalaitoksen päästöihin ilmaan eikä Huhtimonojan kautta Keravanjokeen kohdistuvien päästöjen laatuun tai määrään.
Hakija hakee lupaa aloittaa hakemuksen mukainen toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.
Lisäksi hakija hakee ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista vastaamaan suurten polttolaitosten parhaita käyttökelpoisia tekniikoita koskevia päätelmiä.
Ympäristövaikutukset
Hankkeen ympäristövaikutuksia selostetaan ympäristölupahakemuksen sivuilla 25-30.
Ajoreitti Järvenpään voimalaitokselle Lahdentieltä kulkee reittiä Pohjoisväylä-Voimalakatu, josta on liittymä voimalaitosalueelle. Laitoksen toimintaan liittyvät kuljetukset ovat polttoaine- ja tuhka- ja kemikaalikuljetuksia, noin 31 autoa/vrk. Polttoainekuljetuksia laitosalueelle on25-30 autoa/vrk, joista jäteperäisten polttoaineiden kuljetuksia tulee olemaan enimmillään 12 autoa/vrk. Jäteperäiset polttoaineet tuodaan katetulla kuorma- ja rekka-autoilla. Kuljetukset ja raskaiden työkoneiden käyttö ajoittuu ensisijaisesti maanantaista perjantaihin klo 7-22 pois lukien arkipyhät. Talvikaudella loka-maaliskuussa polttoainekuljetuksia voi olla myös lauantaisin ja sunnuntaisin sekä arkipyhinä klo 9-18 polttoaineen riittävyyden varmistamiseksi.
Laitosalueelle johtava tiestö ja laitosalue on päällystetty, joten pölyämistä ei juuri tapahdu. Liikenteestä laitosalueella ei aiheudu ympäristöhaittaa. Alhainen ajonopeus (rajoitus 30 km/h) laitosalueella ehkäisee melua. Lisäksi liikenne ajoittuu pääsääntöisesti päiväsaikaan ja alkuiltaan, jolloin melun häiritsevä vaikutus on vähäisempi kuin yöaikana. Polttoainekuormat ovat umpinaisia pölyämisen ja roskaantumisen estämiseksi.
Järvenpään voimalaitoksen päästöistä suurin osa muodostuu kattilassa K1. Kattilan K1 päästöt ilmaan vuosina 2016-2018 sekä arvio päästöistä tulevaisuudessa on esitetty taulukossa 10. Toteutuneet päästömäärät ovat pieniä, sillä laitoksella savukaasujen puhdistukseen käytetään parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia menettelyitä.
Taulukon 10 mukaan haetun muutoksen myötä polttoaineen käyttö kasvaa jonkin verran. Hiukkasten, typenoksidien, rikkidioksidin ja muiden päästöjen määrät kasvavat.
Järvenpään voimalaitoksella tehtiin jäteperäisen polttoaineen (kierrätyspolttoaine) koepoltto maalis-huhtikuussa 2019. Kaikkien päästökomponenttien pitoisuudet savukaasuissa alittavat selvästi ympäristöluvassa asetetut, mutta myös hakemuksessa ehdotettavat raja-arvot kaikissa mittaustilanteissa. Tulosten perusteella kierrätyspolttoaineen osuuden vaihtelulla ei ole oleellista vaikutusta mitattuihin päästötasoihin. Edellä esitetyn perusteella jäteperäisten polttoaineiden käytön lisäämisen ei arvioida vaikuttavan merkittävästi Järvenpään voimalaitoksen päästöjen laatuun tai määrään.
Suhteuttamalla hakemuksessa sekä monipolttoainelaitokselle että rinnakkaispolttolaitokselle ehdotetut savukaasujen päästörajat leviämismalliselvityksessä käytettyihin selvästi korkeampiin päästöarvoihin arvioidaan, että kattilan K1 päästöjen aiheuttamat pitoisuudet ilmassa jäävät vähäisiksi verrattuna ilmanlaadun raja- ja ohjearvoihin. Vastaavasti voidaan arvioida, että myös raskasmetalleille (As, Cd, Ni) annetut ilmanlaadun tavoitearvot ja WHO:n ohjearvot (Pb, Cd) alittuvat selvästi.
Edellä esitetyn perusteella voidaan arvioida, että voimalaitoksen päästöjen vaikutus Järvenpään ilmanlaatuun ja luonnonympäristöön on hyvin vähäinen, kun lisäksi otetaan huomioon Järvenpään ilmanlaadun tarkkailutulokset.
Voimalaitoksen jätevedet johdetaan Järvenpään kaupungin viemäriverkkoon. Lauhdevedestä otetaan talteen lämpöä ja se käsitellään ennen johtamista sadevesiviemärissä Huhtimonojaan. Kokonaisuutena tarkastellen voidaan arvioida, että lauhdeveden vesistökuormitus ei heikennä toiminnan muuttuessa merkittävästi Huhtimonojan vedenlaatua. Vesistövaikutustarkastelun perusteella ei ole syytä olettaa, että voimalaitoksen toimenpiteen muutoksen johdosta vesienhoitoalueen tilatavoitteen saavuttaminen heikentyisi.
Järvenpään voimalaitoksen normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Laitoksella ei myöskään ole tapahtunut onnettomuuksia tai vahinkoja, joista olisi aiheutunut päästöjä laitosalueen maaperään tai pohjaveteen.
Jäteperäisten polttoaineiden käytön lisäämisen myötä laitosalueelle rakennetaan uusi kuljetinlaitteisto. Melulähteiden määrä laitosalueella lisääntyy vain vähän, joten niillä ei ole merkittävää vaikutusta ympäristömeluun. Yöaikaan laitosalueelle ei tule kuljetuksia eikä siellä liiku työkoneita.
Järvenpään voimalaitoksella muodostuneet jätteet toimitetaan jätelain etusijajärjestystä noudattaen ensisijaisesti hyötykäyttöön. Kaatopaikalle toimitetaan vain hyötykäyttöön kelpaamaton osa. Laitoksella muodostuvista jätteistä eniten syntyy lentotuhkaa ja pohjatuhkaa kattilassa K1. Tulevaisuudessa lentotuhkaa ja pohjatuhkaa muodostuu nykyistä enemmän, sillä jatkossa laitoksella hyödynnetään energiana jäteperäisiä polttoaineita, joista syntyy tuhkaa biopolttoaineita enemmän. Jatkossa lentotuhkaa syntyy noin 5200 t/a ja pohjatuhkaa noin 1500 t/a ja ne pyritään ohjaamaan ensisijassa hyötykäyttöön.
Kierrätyspolttoaineen käytön lisääminen ei muuta toimintaan liittyviä ympäristöriskejä eikä riskinhallintatoimien ansiosta vaikuta niiden todennäköisyyteen. Voimalaitoksen energiantuotantoprosessi ei muutu ja jäteperäisillä polttoaineilla korvataan turve, joten turpeen käyttöön liittyvät riskit poistuvat.
Kunnanhallituksen lausunto
Kunnanhallitus pyydettynä lausuntonaan aluehallintovirastolle toteaa, että ottaen huomioon ympäristölupahakemuksessa selostetut muutoshankkeen tosiasiallisesti vähäiset vaikutukset ympäristöön, liikenteeseen ja maankäyttöön, ei kunnanhallituksella ole huomautettavaa hakemuksen johdosta.