Perustelut
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään perjantaina 29.11.2019 klo 13:00 alkaen Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän toimitiloissa Helsingissä (lImalantori 1, Helsinki 24).
Kokouksen varsinaisia asioita ovat yhdistyksen sääntöjen 11 §:n mukaisesti toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen toimintavuodeksi 2020, jäsenmaksun suuruudesta päättäminen sekä hallituksen varsinaisten jäsenten ja varajäsenten valitseminen. Kokouksessa päätetään lisäksi hallituksen ja sen jaostojen jäsenten sekä tilintarkastajien palkkioista ja muista korvauksista vuodeksi 2020.
Syyskokouksessa on päätettävänä myös hallituksen esitys yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta siten, että hallitus voidaan kirjeitse lähetettävän kokouskutsun sijaan kutsua koolle myös sähköisesti (13 §). Henkilöstön rekrytointia koskevaa sääntöjen 17 §:ää on tarkoitus muuttaa siten, että yhdistyksen toiminnanjohtaja hallituksen sijaan ottaa ja erottaa yhdistyksen tilapäiset työntekijät ja määrittelee heidän tehtäväkuvansa.
Yhdistyksellä on kaikkiaan 27 jäsentä, joista kuntajäseniä ovat Helsinki, Hyvinkää, Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Riihimäki, Tuusula ja Vantaa. Teollisuuslaitoksia jäsenistä on kuusi ja yhteisöjäseniä 13. Kuntajäsenten jäsenmaksuihin vaikuttavat perusmaksuyksiköt määräytyvät asukasluvun mukaan siten, että 5 000 asukasta vastaa 10 perusmaksuyksikköä. Perusmaksuyksikön hinnaksi esitetään vuoden 2020 talousarvioehdotuksessa 200 euroa (200 euroa vuonna 2019 ja 190 euroa vuonna 2018). Tuusulan kunnalla on 45 perusmaksuyksikköä, jolloin sen jäsenmaksun suuruus on 9 000 euroa.
Tuusulan kunta on osallistunut vesiensuojeluyhdistyksen jätevesi- ja vesistötarkkailuihin sekä erilaisiin projekteihin. Vuoden 2020 toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa tällaisia projekteja ovat:
- Haja-asutuksen vesihuolto
- Metsätalouden vesiensuojelu (Huomio metsien vesienhoitoon)
- Jokitalkkari (Kutusoraikot, taimenen lisääntymisedellytykset, Itämerihaaste)
- Maatalouden vesienhoito (Kipsihanke, VILKKU Plus -hanke sekä KUITU- ja RAKUVE-hankkeet)
- Räätälöityä puhdistamotoiminnan kehittämistä ja VIPPA-hanke
- Pohjavesien asiantuntijatehtävät (Läjitysalueiden vaikutukset)
- Toimenpideohjelma ja Vantaanjoki-neuvottelukunta
- Hulevesiprojekti (Loutinoja)
- HaVa-aineet, Vantaanjoen PFAS-hanke.
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys on vuosina 2011-2019 tarjonnut jäsenkuntiensa alueella valtion tukemaa haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa tekemällä muun muassa kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä. Vuonna 2020 valtionavustusta jätevesineuvontaan ei ole enää tarjolla, minkä vuoksi vesiensuojeluyhdistys tarjoaa jäsenkuntiensa kiinteistönomistajille vain sähköposti- ja puhelinneuvontaa kiinteistönomistajien sitä pyytäessä.
Vesiensuojeluyhdistys osallistuu 1.11.2019 – 31.10.2021 toteutettavaan Huomio metsien vesienhoitoon – Fokus på skogsbrukets vattenvård -hankkeeseen, jonka päätoteuttaja on Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry. Hanke on saanut rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.
Vesiensuojeluyhdistyksen jokitalkkaritoiminta käynnistyi hankeluontoisena vuonna 2014, mutta siitä on sittemmin muodostunut vakiintunut osa yhdistyksen neuvonta- ja valistustyötä sekä kalatalouden edistämistä Vantaanjoen vesistöalueella. Kuntien lisäksi toimintaan saadaan rahoitusta muun muassa Varsinais-Suomen ja Hämeen ELY-keskuksilta sekä kalatalousalueilta ja osakaskunnilta.
Maatalouden vesiensuojelun edistämiseksi yhdistys osallistuu John Nurmisen Säätiön koordinoimaan Vantaanjoen kipsihankkeeseen sekä konsortio-osakkaana Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen koordinoimaan VILKKU Plus -hankkeeseen sekä Luonnonvarakeskuksen koordinoimaan Tuusulanjärven KUITU-hankkeeseen. Lisäksi yhdistyksellä on oma RAKUVE-hanke, jossa selvitetään ravinnekuidun ja rakennekalkin peltolevityksen tehoa maatalouden vesienhoitotoimenpiteenä.
HSY:n koordinoimassa VIPPA-hankkeessa ympäristöpalvelut yhteistyössä Riihimäen, Hyvinkään, Nurmijärven, Tuusulan, Keravan ja Järvenpään vesihuoltolaitosten kanssa etsivät toimintamalleja yhdyskuntien jätevesipäästöjen poistamiseen. Vesiensuojeluyhdistys osallistuu hankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn.
Vantaanjoen kemiallista kuormitusta selvittää yhdistyksen PFAS-hanke, jossa selvitetään perfluorattujen yhdisteiden päästölähteitä ja kulkeutumisreittejä. Hankkeelle on haettu rahoitusta Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.
Tuusulan kunnan maksuosuudet Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:lle vuosina 2013–2020 ovat seuraavat:
| Vuosi |
Jätevesi |
Vesistö |
Projektit |
Neuvonta |
Jäs.maksu |
Yht. |
| 2013 |
390 |
4 960 |
8 605 |
20 000 |
9 000 |
42 955 |
| 2014 |
400 |
5 120 |
9 040 |
5 000 |
8 550 |
28 110 |
| 2015 |
420 |
5 365 |
9 640 |
0 |
8 550 |
23 975 |
| 2016 |
450 |
5 174 |
9 612 |
0 |
8 550 |
23 786 |
| 2017 |
450 |
4 000 |
10 556 |
0 |
8 550 |
23 556 |
| 2018 |
450 |
3 750 |
11 191 |
0 |
8 550 |
23 941 |
| 2019 |
475 |
2 000 |
11 607 |
0 |
9 000 |
23 082 |
| 2020 |
475 |
2 030 |
12 094 |
0 |
9 000 |
23 599 |
Tuusulan kunnan edustajana vesiensuojeluyhdistyksen hallituksessa on vuonna 2019 ollut apulaispormestari Mika Mäki-Kuhna ja hänen henkilökohtaisena varajäsenenään ympäristökeskuksen johtaja Risto Mansikkamäki. Molemmat ovat antaneet suostumuksena uudelleenvalinnalle kyseisiin tehtäviin. Vesiensuojeluyhdistyksen vuoden 2019 syyskokouksessa toteutettu sääntömuutos hallituksen jäsenten kahden vuoden toimintakaudesta astuu voimaan vuoden 2020 alussa.
Konsernijaosto päättää hallintosäännön 22 §:n 2 mom. 6-kohdan mukaan kunnan ehdokkaat tytär- ja osakkuusyhteisöjen hallituksiin sekä nimeää yhtiökokous- ja yhtymäkokousedustajat ja antaa heille omistajaohjauksen edellyttämät toimintaohjeet.
Vesiensuojeluyhdistyksen syyskokouksen esityslista ja yhdistyksen toimintasuunnitelma 2020 ovat liitteinä.