Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 11.6.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 48 Mäntsälän Aero -lentokenttä YVA-selostus, lausunto

TUUDno-2019-1240

Valmistelija

  • Tapio Reijonen, ympäristönsuojelupäällikkö, tapio.reijonen@tuusula.fi

Perustelut

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) pyytää Gles Oy:n Mäntsälä Aero -lentokentän rakentamista koskevan hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (YVA-selostus) Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausuntoa 19.7.2019 mennessä.

Hankkeen tarkoituksena on toteuttaa uusi yleisilmailun lentokenttä erityisesti pääkaupunkiseudun tarpeita varten. Lisäksi tavoitteena on suunnitella lentokentän toimintaa tukevaa muuta maankäyttöä. Hanke sijaitsee Mäntsälässä suhteellisen harvaan asutulla alueella valtatien 25 vieressä sen melualueella. Hankealueen pinta-ala on 49 hehtaaria.

Alueen maarakentamisessa hyödynnetään hankealueelta louhittavaa maa-ainesta sekä purkutyömailla muodostuvaa kierrätysbetonia ja -tiiltä. Pintarakenteissa voidaan hyödyntää kaduilta kerättyä hiekoitussepeliä. Enimmillään näitä hyötykäytettäisiin rakentamiseen 1,97 milj. tonnia. Hankealueelta louhitaan myös kalliota, joka hyödynnetään lentokentän rakentamisessa louheena. Uusiomateriaalien lisäksi rakentamisessa voidaan käyttää maa-ainesten ottoalueilta tuotavaa kiviainesta. Rakentamisajaksi arvioidaan enimmillään 8-12 vuotta.

Lentokentän käyttöä tukevina muina maankäyttömuotoina tarkastellaan huoltoasemaa, kahvilaa, rekkaparkkia, kiihdytysrataa, tapahtumakenttää, ilmailuun ja moottoriurheiluun liittyviä harrastustiloja. Kentän asfaltoitavien alueiden ulkopuolelle toteutetaan paahdeympäristö harvinaisille kasveille ja eläimille.

YVA-selostuksessa kuvataan hankkeen toteuttamisvaihtoehdot ja YVA-menettelyn aikana selvitetyt vaikutukset.

Hankkeen YVA-selostuksessa selvitetyt vaihtoehdot

  • Vaihtoehto 1 Pitkä kenttä ja kiihdytysrata
  • Vaihtoehto 2 Pitkä kenttä ja huoltoasema
  • Vaihtoehto 3 Pitkä kenttä
  • Vaihtoehto 4 Lyhyt kenttä
  • Vaihtoehto 0 Muuttaminen pelloksi ilman ulkopuolisia materiaaleja

Lausunnolla oleva YVA-aineisto on internetissä: https://www.ymparisto.fi/GlesMantsalaAeroYVA

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on hankkeen YVA-ohjelmaa koskevassa lausunnossaan aiemmin korostanut seuraavien vaikutusten selvittämistä. Näihin liittyen on YVA selostuksessa esitetty alla todetut vaikutukset (kursivoitu):

Vesistövaikutukset: Hanke on omiaan lisäämään alueelta virtaavia hulevesiä. Näiden vaikutus purkuojana toimivaan Heinsuonojan virtaamaan ja sen vedenlaatuun sekä Mustijokeen tulee selvittää tarkemmin. Ylipäätänsä hulevesien käsittely rakentamisen ja toiminnan aikana tulisi selvittää tarkemmin. Hankkeen vaikutus hulevesien happamuuteen ja rakentamisaikaiseen kiintoainespitoisuuteen voi olla merkittävän suuri.

Vaikutusten arviointi: Hankevaihtoehdot lisäävät hankealueelta muodostuvan pintaveden virtaaman vaihteluita.  Vaihteluja tasataan hulevesipainanteen avulla, jolloin vaikutus virtaamaan on vähäinen.   Hankkeen rakentamisen aikana kiintoainesta kulkeutuu pintavesiin. Kiintoaines jää kuitenkin pääosin hankealueen koillisosan painanteeseen, johon jää myös käytön aikana pääosa pintavesien kiintoaineksesta. Kiintoaineisiin sitoutuvat myös mahdolliset raskasmetallit.  Hankevaihtoehdoilla on vähäinen vaikutus alueelta purkautuvien pintavesien kiintoainespitoisuuksiin. Kierrätysbetonin käyttö voi lisätä alueelta purkautuvien vesien pH-pitoisuutta. Tästä ei ole haittaa Suomen happamassa maaperässä. Tarvittaessa korkea pH voidaan neutraloida ennen kuin vedet ohjataan hankealueen ulkopuolelle.   Hankevaihtoehdoilla on vähäinen vaikutus pintavesiin. Hankkeella ei ole vaikutusta Mustijokeen.   

  • Ympäristökeskus pitää tärkeänä lähialueen luontoarvot kattavan luontoselvityksen tekemistä. Erityisesti tulee huomioida hankkeen vaikutukset siihen rajoittuvaan Mustametsän natura-alueeseen ja varsinkin tähän kohdistuvat reunavaikutukset rakentamisen ja toiminnan aikana.

Vaikutusten arviointi: Hankealueella valtatien laidassa on kirjoverkkoperhosen elinympäristö. Se säästetään rakentamiselta, jolloin sen elinolot eivät heikenny. Hankealueelle kiitoteiden kiitoteiden ympärille muodostetaan kuiva paahdeympäristö harvinaisille kasveille ja hyönteisille. Tällä on myönteisiä vaikutuksia luontoarvoihin. Hankealue rajoittuu Mustametsän Natura-alueeseen. Natura-alue on pääosin vanhan metsän peittämää ja lentokentälle saapuvat ja sieltä lähtevät lennot suuntautuvat poispäin Mustametsän Natura-alueesta. Tutkimusten mukaan eläimistö tottuu säännölliseen lentotoimintaan nopeasti ja erilaiset suuret nisäkkäät ovat yleensä kirjallisuudessa ongelma ja vaara lentokentillä. Metsien lintulajistoon lentokoneilla ei ole vaikutuksia, osa lajistosta tosin voi käyttää kentän avomaan reuna-alueita metsästäessään esimerkiksi pikkunisäkkäitä. Hanke ei muuta Natura-alueen vesitasapainoa eikä hanke vaikuta Naturan perusteena oleviin luontotyyppeihin eikä Naturan perusteena olevaan suojeltuun lajiin korukeräpallokkaaseen (pyöreä kovakuoriainen) tai nuijanuoraseen (limasieni), jota korukeräpallokas käyttää ravintonaan.

  • Alue on voimassa olevassa maakuntakaavassa varattu metsätalousvaltaiseksi alueeksi (MLY), joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen yhteyden kannalta merkittävä. Alueella lienee erityistä merkitystä ekologisten yhteyksien jatkuvuudella, joka tulee selvittää tarkemmin.

  • Vaikutusten arviointi: Metsäalueiden välinen ekologin yhteys ilman hankkeen viemää tilaa on noin 3 300 metriä pitkä. Hankealue lyhentää tätä noin 1 400 metriä, jolloin ekologista yhteyttä varten jää noin 1 900 metrin osuus. Tästä hankealueen itäpuolen pellon osuus on noin 650 metriä, jolloin metsäisiä kohtia ekologiselle yhteydelle jää 1250 metriä. Tästä hankealueen länsipuolella on 700 metriä leveä osuus ja itäpuolella 450 metrin metsäinen osuus. Natura‐alueen kohdalla hankealueen reunaan on suunniteltu 10 metrin suojavyöhyke, johon kastaa uutta lehtipuustoa. Tämä vähentää suoria vaikutuksia valtatien pohjoispuolella sijaitsevaan Natura‐alueen osaan. Hankealueen itäosaan jätetään 20 leveä metsäkaista, jota jotkut eläimet voivat hyödyntää valtatien poikki kulkevana ekologisena yhteytenä.
  •  
  • Kiihdytysajojen aiheuttama LAfast melutasot ovat enimmillään merkittävän korkeita lähimmissä häiriintyvissä kohteissa (>80 dB). Vaikutusten arvioinnissa tulisi selvittää edelleen millä keinoin meluvaikutusta voidaan pienentää.

  • Vaikutusten arviointi: Kiihdytyskisojen meluisin Pro-luokka on jätetty pois hankkeesta. Rakennusaikana, kiihdytyskisojen aikana tai lentokoneiden tai helikoptereiden lentäessä ei aiheudu melutason ohjearvot ylittävää ääntä asuin‐ tai lomarakennusten kohdalla.  Ääni ei myöskään vaikuta Natura‐alueiden luontoarvoihin.
  •  Arvioinnissa tulee kiinnittää enemmän huomiota myös alueen sisäiseen turvallisuuteen, kuten lasten leikkipaikkaan.

Vaikutusten arviointi: Lasten leikkipaikka on ilmeisesti poistettu hankkeesta (?).
 

Ehdotus

Esittelijä

  • Risto Mansikkamäki, ympäristökeskuksen johtaja, risto.mansikkamaki@tuusula.fi

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta antaa Mäntsälän Aero –lentokentän ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta seuraavan lausunnon:

Hankkeen yhteydessä ei ole tehty tarkempaa luontoselvitystä siihen rajautuvista alueista, lukuun ottamatta tunnistettua kirjoverkkoperhosta. Näin olisi pitänyt tehdä ainakin Mustan metsän Natura-alueella, jotta (reuna)vaikutuksia sen lajistoon olisi voitu paremmin arvioida. Rakentamisen aikaisista vaikutuksista voi olettaa, että esim. maarakennustöiden pölyämisellä saattaisi olla merkitystä luontoarvoihin. Mikäli hankkeen toteutusta tullaan jatkamaan, tulisi reuna-alueiden luontoarvot selvittää tarkemmin ja ottaa huomioon.

Vesistövaikutukset

Tuloksista ilmeni, että betonimurskalla on suora pH-arvoa nostava vaikutus siitä läpi virranneeseen veteen. Havaintojen perusteella oletettiin kuitenkin alustavasti, että sadevesi alhaisen virtausnopeutensa vuoksi ei ehtisi laisinkaan valua korkean betonimurskan läpi, vaan sitoutuisi itse betoniin, haihtuen sitoutumista nopeammin. Jos pH-arvoltaan emäksisiä hulevesiä lasketaan käsittelemättä vesistöön, arvioidaan purkuvesien pH-arvon kuitenkin laskevan Heinisuonojassa neutraalille tasolle keskimääräisessä virtaamatilanteessa vesien sekoittuessa muihin ympäristöstä tuleviin vesiin ennen vesien purkautumista Hirvihaaranjokeen. Ympäristölautakunta pitää kuitenkin tärkeänä, että hankkeen mahdolliset haitalliset vaikutukset torjutaan ennen niiden johtamista pintavesiin tai suotautumista maaperään ja edelleen pohjavesiin. Tähän vaikuttavat maarakentamisessa käytettävät uusioraaka-aineet, ainakin betoni, ja varsinkin sen kerrospaksuudet, jotka hankkeessa ovat poikkeuksellisen isot. MARA asetuksen (VNa 843/2017) mukaisesti käytettävän betonimurskeen kerrospaksuus voi olla suurimmillaan 1,5 metriä. Tässä hankkeessa betonia hyödynnettäisiin rakenteissa poiketen MARA-asetuksen kerrospaksuudesta, joka asettaa rakenteille erityisiä vaatimuksia. Hyötykäytettävän betonimäärän kasvaessa liukenevien aineiden kokonaismäärät kasvavat, ja siten mahdollinen kokonaiskuormitus ympäröivissä vesistöissä voi lisääntyä. Hulevesien käsittelyalueen koko on mitoitettu maksimimaankäytön (vaihtoehto 1) mukaan kerran sadassa vuodessa toteutuvan rankkasateeseen, jossa tunnin ajan sataa 100 litraa sekunnissa hehtaaria kohti. Yleissuunnitelmassa on varauduttu tällaisen vesimäärän viivyttämiseen, jolloin kaikissa tilanteissa pystytään hallitusti ohjaamaan vedet pois hankealueelta. Arviointiselostuksen perusteella hulevesien pidättämisen lisäksi tulisi kuitenkin varautua myös pH:n säätömahdollisuuteen. Samoin maaperään suotautuvan veden vaikutus pohjaveteen ja siihen varautuminen jäävät osin epäselviksi, vaikkakaan alue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella eikä sen vaikutuspiirissä ole kaivoja. Suotovedet on nyt ehdotettu kerättäväksi salaojajärjestelmällä ja johdettavan putkistossa hulevesienkäsittelyaltaaseen. Hankealueen pohjarakenteen alle ei ole suunniteltu vesiä tiiviisti pidättävää kalvo- ym. rakennetta. Hule- ja suotovesien laatua voidaan kuitenkin tarkkailla tarkkailukaivoissa esimerkiksi sähkönjohtavuus- ja pH-mittarein.

Ympäristölautakunta painottaa varautumista hankkeen rakentamisen aikaisiin pintavesiin kohdistuviin kiintoainevaikutuksiin. Enimmillään 8-12 vuoden pituisen rakentamisen aikana alueelle tuodaan runsaasti maamassoja. Säätilanteesta ja virtaamaolosuhteista riippuen hulevesien kiintoainepitoisuudet voivat kasvaa. Todennäköisesti hule- ja mahdollisesti myös suotovesien kiintoainepitoisuudet ovat selvästi korkeampia juuri rakentamisen aikana verrattuna käytön aikaiseen tilanteeseen. Voimakkain kiintoainekuormitus aiheutuu rakentamisen aikana, johon tulee varautua esim. hulevesialtailla jo ennakkoon.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Uudenmaan ELY-keskus

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.