Perustelut
Kunnanhallitus 25.3.2019
Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä.
Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan tytäryhteisöineen tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös.
Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.
Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys
Maailmantalouden nopeimman kasvun vaihe on ohitettu. Syynä kasvun hidastumiseen on tavanomaisen suhdannekierron ohella keskeisten talouksien välisten kauppakonfliktien osittainen toteutuminen. Myös euroalueen näkymät ovat heikentyneet. Erityisesti teollisuuden luottamus talouskehitykseen on laskenut. Yhdysvaltojen talous on vahvassa vireessä, mutta näkyvissä on merkkejä talouskasvun hidastumisesta.
Suomen BKT kasvoi vuonna 2018 valtiovarainministeriön (VM) ennusteen mukaan 2,5 %. Maailmankauppa hidastuu kaupan esteiden lisääntyessä, mikä heikentää viennin kasvua ja näkyy myös investoinneissa. Investointien kasvun ennustetaan hidastuvan selvästi kuluvana vuonna, erityisesti rakennusinvestointien osalta. Teollisuusyritysten tuotanto-odotukset ovat maltillistuneet, työvoiman saatavuusongelmat ovat lisääntyneet ja myönnettyjen rakennuslupien määrä on kääntynyt laskuun.
Työllisyyden kasvu oli vuonna 2018 nopeaa. Työllisten määrä nousi 2,7 % ja työllisyysaste (15–64-v.) parani yli prosenttiyksikön kivuten 71,7 prosenttiin. Koko vuoden 2018 työttömyysaste laski yli prosenttiyksiköllä 7,5 prosenttiin. Työttömien määrä laski v. 2018 kaikilla alueilla ja kaikissa ikäryhmissä.
Hyvä suhdannetilanne ja menojen kasvua hillitsevät toimet vahvistivat julkista taloutta. Julkinen velka suhteessa BKT:hen aleni alle 60 prosentin rajan v. 2018. Julkinen talous alkaa kuitenkin vähitellen heikentyä 2020-luvun alkuvuosina, kun talouskasvu hidastuu ja kuluneella vaalikaudella tehdyt sopeutustoimet päättyvät. Julkista taloutta heikentää väestön ikääntyminen, joka kasvattaa vuosi vuodelta eläke-, terveys- ja hoivamenoja.
Ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu vuoden 2018 tulos heikkeni edellisvuodesta lähes 1.300 milj. euroa ja oli ainoastaan noin 20 milj. euroa ylijäämäinen. Kaksi kolmesta kunnasta teki negatiivisen tuloksen, samalla kun Helsingin kaupunki teki lähes 400 milj. euron positiivisen tuloksen. Kuntasektorin toimintakulut nousivat keskimäärin 3,4 prosenttiyksikköä. Kuntien verotulot 2018 supistuivat yhteensä 0,5 prosenttia, eli 110 milj. euroa. Samanaikaisesti valtionosuudet laskivat 0,6 prosenttia eli 50 milj. euroa. Kunnallisveron heikko kehitys ja pääomatuloverojen voimakas kasvu johti suuriin negatiivisiin oikaisuihin kunnallisveroon. Käytännössä vuonna 2017 kertyi liikaa veroja jotka oikaistiin vuonna 2018. Lisäksi kilpailukykysopimus heikensi kunnallisverokertymää. Kuntatalouden toiminnan ja investoinnin rahavirta kääntyi miinukselle 1.470 milj. euroon. Kuntien ja kuntayhtymien velka kasvoi miljardilla eurolla. Kuntien velka kasvoi reilut kolme prosenttia, mutta kuntayhtymien velka nousi lukuisten sairaalahankkeiden vuoksi yli 11 prosenttia. Yhteensä kuntatalouden velka asettuu noin 19,4 miljardiin euroon ja kunnilla on lainaa keskimäärin 3 052 euroa asukasta kohti.
Tuusulan asukasluku oli vuoden päättyessä 38 644 (ennakkotieto). Asukasmäärä väheni edellisvuodesta 2 henkilöllä. Tuusulan viime väestön kasvu on vuodesta 2012 lähtien jäänyt alle yhden prosentin.
Tuusulan työttömien kokonaismäärä oli vuoden lopussa 1 235 henkilöä ja 6,3 % työvoimasta. Työttömien määrä laski Tuusulassa edellisvuoteen verrattuna 9,9 %. Pitkäaikaistyöttömiä oli 403 henkeä (450) ja alle 25-vuotiaita työttömänä oli 114 henkeä (131).
Kunnan kokonaistalouden toteutuminen
Talousarvio toteutui kokonaisuutena talousarviota heikommin ja vuoden 2018 tulos jäi 2,3 milj. euroa alijäämäiseksi. Alkuperäisessä talousarviossa tuloksen arvioitiin olevan 0,4 milj. euroa ylijäämäinen.
Vertailukelpoiset ulkoiset toimintatuotot lisääntyivät edellisestä vuodesta 1,4 milj. euroa. Kasvusta huolimatta toimintatuottojen kasvu jäi budjetista; ennakoitua pienempään kasvuun vaikuttivat keskeisesti käyttöomaisuuden myyntivoitot, joita kertyi vain 5,5 milj. euroa (poikkeama talousarvioon nähden - 6,5 milj. euroa). Toisaalta kunnalle tuloutui korvauksia tehdyistä maankäyttösopimuksista 2,9 milj. euroa budjetoitua enemmän.
Vuoden 2018 vertailukelpoisten ulkoisten toimintamenojen kasvu oli 4,8 % (10,8 milj. euroa), kun vuonna 2017 menot supistuivat 1,1 %. Menokasvusta 3,2 milj. euroa oli henkilöstökuluja, 4,8 milj. euroa palveluiden ostoja, 1,0 milj. euroa aineita ja tarvikkeita, 0,8 milj. euroa avustuksia ja 0,8 milj. euroa vuokrakuluja. Toimintamenojen kasvua lisäsivät osaltaan sisäilmaongelmiin liittyvät kustannukset; Hyökkälän ja kirkonkylän koulujen väistötilojen kustannukset olivat 0,8 milj. euroa ja sisäilmatutkimuksiin käytettiin 0,4 milj. euroa. Toimintamenoja kasvatti kertaluontoisesti työehtosopimukseen perustuvan kertakorvaus (0,7 milj. euroa), joka kirjattiin vuoden 2018 kuluksi. Lisäksi satunnaiset eriin kirjattiin vuonna 2018 purettujen päiväkotien arvonalennuksia yhteensä 0,6 milj. euroa. Tuusulan HUS:lle maksama lopullinen maksuosuus oli 38,1 milj. euroa. Tuusulan maksuosuutta pienensi kertaluonteisesti Töölön sairaalakiinteistön myyntivoitto, josta Tuusulan osuus oli 0,9 milj. euroa
Kunnan nettomenojen (toimintakate) kasvu oli 5,0 %. Osaltaan toimintakatteen nopeaan kasvuun vaikutti tontinmyyntitulojen ennakoitua heikompi toteuma.
Vuosikate oli 11,7 milj. euroa (18,9 milj. euroa). Suunnitelman mukaiset poistot kasvoivat kasvaneiden investointien myötä 0,4 milj. eurolla 13,5 milj. euroon.
Kunnalla oli lainaa vuoden lopussa 98,6 milj. euroa, josta pitkäaikaisten, kiinteäkorkoisten lainojen osuus oli 65 milj. euroa. Lainamäärä kasvoi edellisestä vuodesta 19,7 milj. euroa. Velan kasvu oli hieman ennakoitua hitaampaa, vaikka kunnan tulorahoitus kehittyi odotettua huonommin. Velan kasvua jarrutti investointien toteutuminen 4,7 milj. euroa budjetoitua pienempinä (yhteensä 36,4 milj. euroa).
Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon
Verorahoitus ylitti kokonaisuutena budjetin 0,4 milj. euroa. Verotuloja kertyi 0,6 milj. euroa yli talousarviossa arvioidun määrän ja valtionosuuksia tilitettiin kunnalle 1,0 milj. euroa suunniteltua enemmän.
Toimintatuotot toteutuivat budjetoitua pienempinä. Tähän vaikutti 6,5 milj. euroa budjetoitua pienemmät käyttöomaisuuden myyntivoitot. Myyntivoittojen budjettialitusta kompensoivat maankäyttökorvaukset, joita kertyi 2,9 milj. euroa budjetoitua enemmän. Lisäksi toimintatuottoja kertyi hieman ennakoitua enemmän Kuntakehityksessä ja tekniikassa sekä sosiaali- ja terveystoimessa
Toimintamenojen osalta talousarviota lisättiin määrärahoja ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä 1,0 milj. euroa. Toisen osavuosikatsauksen yhteydessä toimintamenoja lisättiin 2,3 milj. euroa. Toimintakulut alittivat muutetun talousarvion 1,6 milj. euroa.
Yleisjohto- ja konsernipalveluissa toimintakate toteutui 0,7 milj. euroa budjetoitua pienempänä. Toimintatuotot alittivat talousarvion 0,2 milj. euroa ja toimintamenot alittuivat 0,9 milj. euroa. Suurimmat toimintamenojen alitukset saavutettiin Henkilöstö ja tukipalveluissa (eläkemenoperusteiset maksut ja varhe-maksut 0,2 milj. euroa ja ruokapalveluiden raaka-aineet 0,2 milj. euroa) sekä talous- ja tietohallinnossa (0,2 milj. euroa, vakuutusmaksujen alentuminen ja toteumatta jääneet kehittämisprojektit).
Sosiaali- ja terveystoimen vertailukelpoiset toimintamenot ylittivät alkuperäisen talousarvion 2,3 milj. euroa. Toimintatuotot ylittivät budjetin 0,5 milj. eurolla. Näin ollen toimintakatteen ylitys oli 1,8 milj. euroa.
Muutettuun talousarvioon nähden toimialan toimintakate ylittyi 1,2 milj. euroa.
Sosiaalipalveluissa toimintakulut ylittyivät 0,5 milj. euroa. Tulosalueen menoylitykset aiheutuivat lähinnä päihde- ja mielenterveysasiakkaiden asumispalvelujen lisääntyneestä käytöstä ja hintojen noususta sekä perheiden sosiaalipalveluiden tuen kasvusta.
Terveyspalveluissa menoylitys 0,7 milj. euroa johtui lähinnä lääkinnällisen kuntoutuksen kasvaneista apuvälineostoista (ikäihmisten kotona asumisen tuki), lisääntyneistä sijaiskustannuksista sekä terveyspalveluiden lisääntyneistä asiakasostoista muilta kunnilta.
Sairaalapalveluissa toimintamenot ylittyivät 0,6 milj. euroa. HUS:n menoylitys oli 0,8 milj. euroa (kalliin hoidon tasaus 0,6 milj. euroa, erikoissairaanhoidon palveluiden käytön kasvu 0,2 milj. euroa). Muussa erikoissairaanhoidossa saavutettiin 0,3 milj. euron kustannusalitukset, kun alueellisia toimintoja yhdenmukaistettiin ja erikoislääkäriostoja keskitettiin Hyvinkään sairaalaan.
Vanhus- ja vammaispalveluissa toimintamenot ylittyivät 0,4 milj. euroa ja myös tuotot ylittyivät 0,4 milj. euroa. Vanhuspalveluiden kustannusylitys oli 0,13 milj. euroa ja vammaispalveluiden 0,2 milj. euroa asiakaspalvelutarpeiden kasvun myötä. Palveluiden käyttö lisääntyi erityisesti henkilökohtaisessa avussa. Tulosalueen tuottojen ylitys aiheutui ennakoitua suuremmista vanhuspalveluiden kotikuntakorvauksista, asiakasmaksujen tuotoista ja asuntovuokrista.
Kehittämis- ja hallintopalvelujen toimintamenot alittuivat 0,9 milj. euroa. Tulosalueen palveluiden ostot alittuivat erityisesti, koska merkittävä osa ICT-hankinnoista jäi toteutumatta (mm. Keusoteen liittymisen vuoksi).
Kasvatus- ja sivistystoimen toimintakate toteutui 1,9 milj. euroa alkuperäistä talousarviota heikompana. Valtaosa kustannusylityksestä aiheutui kunnan eläkemenoperusteisten maksujen sekä työterveysmaksujen kohdentamisesta toimialalle (sisäinen kustannusvaikutus noin 1,0 milj. euroa). Henkilöstömenoja kasvatti kertaluontoisesti työehtosopimuksen mukainen kertakorvaus 0,4 milj. euroa. Kunnan maksamat avustukset (kotihoidon tuki) jäivät alle budjetin 0,4 milj. euroa. Varhaiskasvatuksen päivähoitomaksujen alennukset vähensivät kunnan tuloja 0,4 milj. euroa.
Kuntakehityksen ja tekniikan toimintakate toteutui 2,9 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempana. Toimintatuotot ylittivät budjetin peräti 3,8 milj. euroa lähinnä maankäyttökorvausten ylityksen vuoksi (2,9 milj. euroa). Muita merkittäviä tuottojen ylityksiä olivat vuokrat (0,3 M€) sekä maahanmuuttoon liittyvät valtion maksamat korvaukset (0,4 milj. euroa). Toimintamenot alittivat alkuperäisen talousarvion 1,0 milj. euroa. Merkittävin säästö (1,2 milj. euroa) syntyi joukkoliikenteen (HSL) hankinnassa. Rakennusten ja alueiden kunnossapitopalveluiden kustannusten ylitys oli 0,6 M€ (auraus- ja hiekoituskulut). Vuokrakulut ylittivät budjetin 0,3 M€, työmarkkinatuen kuntaosuus 0,2 milj. euroa sekä sisäilmatutkimukset 0,4 milj. euroa.
Kunnan investoinnit toteutuivat edellisvuoden suuruisina. Alkuperäisen talousarvion mukaiset investoinnit olivat yhteensä 41,1 milj. euroa ja muutetun talousarvion mukaan investointien oli määrä nousta yhteensä 43,8 milj. euroon. Investointeja toteutui lopulta 36,4 milj. euron edestä.
Kunnan rakennusinvestointien määrä alitti vuonna 2018 talousarvion 2,5 milj. euroa, jääden 10,1 milj. euroon (lähinnä Kellokosken koulukeskuksen kustannusalituksen vuoksi). Kunnallistekniikan hankkeisiin (ml. puistot, vesistöt sekä vesi- ja jätehuolto) investoitiin peräti 19,1 milj. euroa ja ne toteutuivat kokonaisuutena lähes talousarvion mukaisesti. Maanostoja toteutui 3,4 milj. euron edestä.
Tilinpäätöksen käsittely
Tilinpäätös on liitteenä. Tilinpäätös käsittää toimintakertomuksen, raportin talousarvion toteutumisesta sekä tilinpäätöslaskelmat liitetietoineen. Tilinpäätös esitetään allekirjoitettavaksi kokouksessa. Tilintarkastuksen valmistuttua tarkastuslautakunta käsittelee tilinpäätöksen ja tarkastuskertomuksen. Tilinpäätös saatetaan valtuuston käsiteltäväksi toukokuussa. Hallitukselta pyydetään lupaa tilinpäätöksen liitetietojen täydentämiseen ja tekstissä havaittujen mahdollisten kirjoitusvirheiden korjaamiseen.
Kunnanhallitus päättää
- hyväksyä ja allekirjoittaa tilinpäätöksen ja toimittaa sen tilintarkastajan ja tarkastuslautakunnan käsiteltäväksi
- hyväksyä, että tilinpäätöksen liitetietoja voidaan täydentää ja tekstissä havaitut mahdolliset kirjoitusvirheet korjata
- valtuuttaa kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kansliapäällikön antamaan tilintarkastajalle vuoden 2018 tilinpäätöstä koskevan vahvistusilmoituskirjeen
- saattaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen valtuuston käsiteltäväksi
- ehdottaa valtuustolle, että
VALTUUSTO päättää, että
- tilivuoden 2018 alijäämä -2.315.650,36 euroa kirjataan omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämä-tilille.
_____________
Valtuustoasiain valmistelutoimikunta 25.3.2019