Kuvaus
Hakija
Juhani Sjölblom
Asia
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on myöntänyt kokouksessaan 18.3.2025 § 40 maa-aines- ja ympäristöluvan (yhteisluvan) Juhani Sjöblomille Tuusulan Ruotsinkylään Senkkerin kiviainesalueelle kiinteistöille Hannele 858-411-1-179 ja Kalliola 858-411-1-185. Kyseessä on kalliokiviaineksen otto- ja louhintatoiminta sekä meluvallin rakentaminen tilalle. Lupa on voimassa 5 vuotta.
Muut voimassa olevat luvat varastokentän louhinta-alueen vieressä
Seepsula Oy:llä on Senkkerin kiviainesalueella Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan 8.6.2021 § 60 myöntämä lainvoimainen maa-ainesten ottoa koskeva maa-aineslupa sekä louhintaa ja murskausta koskeva ympäristölupa (yhteislupa). Yhteisluvassa on annettu lupa meluvallin rakentamiseen alueen pintamaista. Lupapäätös on voimassa 20 vuotta.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI) on myöntänyt 6.6.2023 päätöksellään 154/2023 (ESAVI/25700/2022) Seepsula Oy:lle betoni- ja tiilijätteen käsittelyn ympäristöluvan Tuusulan Senkkerin kiviainesalueelle kiinteistöille 858–411–1–185 ja 858–411–3–140. Asiasta on saatu Hallinto-oikeuden päätös 16.10.2023 numero 1339/2023 (Dnro 847/03.04.04.04.19/2023) valituksen raukeamisesta. Lupa on lainvoimainen.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt kalliokiviaineksen louhinnan maa-aineslupa- ja ympäristöluvan (ns. yhteisluvan) Seepsula Oy:lle 27.6.2023 nro 191/2023 (ESAVI/9794/2022) Vantaan kaupungissa Massaholmin alueella kiinteistöllä 92–418–8–72, joka sijaitsee Senkkerin kiviainesalueen välittömässä läheisyydessä. (ns. Massaholmin alue). Vaasan hallinto-oikeus on päätöksessään 9.4.2025 (860/03.04.04.04.23/2023 ja 894/03.04.04.04.23/2023) palauttanut asian Etelä-Suomen Aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi ja hakemus on merkitty vireille 26.5.2025 (ESAVI/20553/2025).
Juhani Sjöblom on esittänyt erillisen vesientarkkailusuunnitelman koskien kentän rakentamisen yhteislupaa (K-U ymp.ltk, 18.3.2025 § 40). Yhteisluvan lupamääräyksessä 31 määrätään seuraavasti: " Toiminnan vaikutuksia alueen pinta- ja pohjavesiin sekä lähimpien talousvesikaivojen veden laatuun ja pinnankorkeuteen on tarkkailtava toiminnanharjoittajan tarkkailusuunnitelman Seepsula oy, Senkkerin kiviainestehdas, pinta- ja pohjavesien tarkkailusuunnitelma, päivitetty 16.9.2024 ja täydennyksen 7.2.2025 mukaisesti. Suunnitelmaa tulee täydentää seuraavasti:
" - Pintavesien tarkkailu tulee aloittaa ennen vallin rakentamista. Vallin rakentamisen vaikutukset vesistöihin tulee arvioida vuosittain. Lisäksi pintavesien tarkkailupisteitä tulee tarvittaessa lisätä siten, että tarkkailu sisältää sekä vallin rakentamisen aikaisen että louhinnan eri vaiheiden aikaisen riittävän tarkkailun pintavesistä. Pohjoisen laskeutusaltaan näytepiste tulee lisätä vesientarkkailusuunnitelmaan. (YSL 52 §, 62 § ja 64 §)
- Vesitarkkailuun tulee ottaa lähimpien naapureiden talousvesikaivot. Kaivoista tulee laatia erillinen päivitetty selvitys ja esitys tarkkailupisteistä tulee esittää päivitettyyn tarkkailusuunnitelmaan. (YSL 52 §, 62 § ja 64 §)
- Ottotoiminnan ensimmäisen vaiheen aikana veden laatua on tarkkailtava kaksi kertaa vuodessa murskan porakaivosta, Kiilinojan rumpupää KKLO-näytepisteestä, ja havaintoputkista HP 4, HP 7 ja HP 202 ja sen korvaavasta pohjavesiputkesta. Havaintoputken 202 korvaava pohjavesiputki on asennettava riittävän ajoissa, että vesinäytteet HP 202 ja uudesta korvaavasta havaintoputkesta voidaan ottaa ainakin kerran samanaikaisesti. Korvaavan havaintoputken on vastattava alkuperäisen havaintoputken HP202 tarkoitusta ja poraus tulee ulottaa samaan tasoon (noin +0). Havaintoputki HP 7 tulee lisätä tarkkailuun. Lisäksi pinnankorkeutta tulee tarkkailla kuusi (6) kertaa vuodessa ensimmäisen (1) vaiheen aikana edellä mainituista näytteenottopaikoista. Uusista havaintoputkista tulee esittää putkikortit riittävine tietoineen. (YSL 52 §, 62 § ja 64 §)
- Sekä pohja- että pintaveden laatua kuvaaviin määreihin tulee lisätä öljyhiilivedyt (C5-C40) otettavaksi aistinvaraisesti joka näytekerta. Öljyhiilivedyt tulee tutkia jaoteltuna eri jakeisiin laboratoriossa kerran vuodessa koko lupa-ajan. (YSL 52 §, 62 § ja 64 §)
Päivitetty tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa hyväksyttäväksi viranomaiselle viimeistään kolmen kuukauden kuluessa luvan lainvoimaistumisesta. Vesitarkkailua voidaan suorittaa yhteistarkkailuna muun alueen toiminnan kanssa. Mikäli kenttäalueen tarkkailusuunnitelma liitetään muuhun Senkkerin alueen tarkkailuun, tulee tämän lupapäätöksen toiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset pystyä yksilöimään tehdyissä raporteissa. (YSL 52 §, 62 § ja 64 §)
- Tarkkailusta saadun tiedon perusteella tulee arvioida vuosittain tarkkailuohjelman muutostarpeet ja tarkkailuverkoston riittävyys. Tarkkailusta saadun tiedon perusteella tulee lisäksi arvioida toiminnan mahdolliset vaikutukset ympäristön pohjavesiolosuhteisiin, kuten virtauskuvaan ja pohjaveden laatuun sekä Päijännetunneliin. Arvioinnissa tulee käyttää tarkkailusta saadun tiedon lisäksi lupahakemuksessa esitettyjä kallio- ja pohjavesiselvitystietoja. Tarkkailutietojen perusteella tehdyt arviot ja mahdolliset muutostarpeet on esitettävä vesitarkkailun vuosiraporteissa. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa. (YSL 52 §, 62 § ja 64 §)
Pohjaveden ja pintaveden sekä kaivoveden tarkkailutulokset on toimitettava kuukauden kuluessa tulosten saamisesta valvontaviranomaiselle, Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yksityisten kaivojen osalta pohjaveden tarkkailujen tulokset on toimitettava myös tarkkailun piiriin kuuluvien kaivojen omistajille. (YSL 52 §, 62 § ja 64 §)
Pohjaveden ja pintaveden sekä kaivoveden tarkkailun vuosiraportit tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä valvontaviranomaiselle, Pääkaupunkiseudun Vesi oy:lle, Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. (YSL 52 §, 62 § ja 64 §) "
Juhani Sjöblom on toimittanut 4.7.2025 Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi ympäristöluvan lupamääräyksen 31 mukaisen vesien tarkkailusuunnitelman.
Tiivistelmä suunnitelmasta
Senkkerin koko alueen vesientarkkailua jatketaan voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaan, mutta kiinteistöjen Hannele ja Kalliola louhinnan, sekä meluvallin rakentamisen myötä tarkkailua täydennetään lisäämällä tarkkailuun vallin pohjoispuolelle rakennettava laskeutusaltaan näytepiste ja louhinnan alle jäävän HP202 tilalle asennettava uusi pohjavesiputki (HP202B). Tässä tarkkailusuunnitelmassa kuvataan, miten uuden lupapäätöksen mukaista kentän louhinnan ja meluvallin rakentamisen aikaista tarkkailua tehdään.
Hankealue sijoittuu Tuusulan kunnan Ruotsinkylään Senkkerin kiviainesalueelle ja Seepsula Oy:n nykyisen kiviainesalueen (yhteislupa, Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, 8.6.2021 § 60) välittömään läheisyyteen. Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on Ruotsinkylän luokan 2 pohjavesialue (0185808, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue), joka sijaitsee suunnilleen kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta kaakkoon. Pääkaupunkiseudulle tärkeä vesihuoltoyhteys Päijännetunneli sijaitsee lähimmillään yli 700 metrin etäisyydellä hakemuksen mukaisesta ottoalueesta itään. Vieressä olevat Seepsulan polttonesteiden jakelupiste ja kiviainestehdas sijaitsevat yli 1,2 kilometrin etäisyydellä tunnelista. Hankealueen alin louhintataso on +42, joka on Päijännetunnelin painetason yläpuolella. Hankealueen lounaispuolella noin kilometrin etäisyydellä sijaitsee käytöstä poistettu vanha Seutulan kaatopaikka.
Toiminta-alueen ympäristön kallioperässä ei esiinny merkittävästi pohjavettä ja pohjavesi on usein pienialaisesti paikallista, jolla ei ole yhteyttä naapuruston pohjavesikaivoihin. Isotooppi- ja kalliorakoselvitysten (GTK) mukaan virtausyhteyttä louhokselta Päijännetunneliin tai vanhalle Seutulan kaatopaikalle ei myöskään ole. Hankealueella ei ole lähteitä tai yksityiskaivoja. Lähimmät yksityiskaivot sijaitsevat pohjoisessa noin 500 metrin päässä Metsäkylän alueella ja koillisessa Metsäkyläntien varrella alueella noin 800 metrin päässä hankealueesta. Louhosalueella oleva Murskan porakaivo sijaitsee 200 metrin päässä hankealueesta lounaaseen.
Toiminta-alue kuuluu Vantaanjoen vesistöalueeseen (nro 21). Lähimmät vesistöt, Tuusulanjoki on noin 1,7 km etäisyydellä kaakossa ja Vantaanjoki noin 3 km etäisyydellä lännessä. Ottamisalueen vedet kulkeutuvat Vantaanjokeen Koivistonojan ja Krapuojan kautta pohjoisessa. Etelään päin pintavedet virtaavat ensin Kiilinojaan, ja sitten Tuusulanjokeen.
Aiemmat vesien tarkkailut
Alueella on suoritettu louhinnan ja kiviainestoiminnan pohjavesi- ja pintavesitarkkailua toiminnan alusta asti (Seepsula Oy, Senkkerin kiviainestehdas, pinta- ja pohjavesien tarkkailusuunnitelma, päivitetty 26.4.2021). Tarkkailuraportteja löytyy vuodesta 2007 lähtien. Nykyisen suunnitellun toiminnan tarkkailusuunnitelma sovitetaan yhteen muun alueen tarkkailupisteiden kanssa. Ottamisalueen ympäristössä olevia talousvesikaivoja on kartoitettu Seepsula Oy:n kiviainesalueen pohjois- ja koillispuolella vuonna 2012 (Envimetria Oy, 12.7.2012). Kartoitusta on päivitetty vuonna 2019 (Envimetria Oy, 12.4.2019). Kesäkylän kaivokartoitus on laadittu 2019 (Envimetria Oy, 7.8.2019).
Esitetty tarkkailu
Pintaveden laatua tarkkaillaan KKLO-näytepisteestä, sekä pohjoisen ja eteläisen laskeutusaltaiden näytepisteistä. Pintavesinäytteet otetaan ennen vallin rakentamista, jonka jälkeen näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa (kevät ja syksy). Pintavesistä analysoidaan CODMn, kokonaistyppi, nitraattityppi, nitriittityppi, ammoniumtyppi, pH, sameus ja väri, kiintoainepitoisuus, sekä öljyhiilivedyt (C5 - C40) joka kerta aistinvaraisesti ja kerran vuodessa laboratoriossa analysoituna. Mikäli näytteessä aistinvaraisesti havaitaan öljyä, tehdään laboratoriomääritys.
Pohjaveden laatua tarkkaillaan havaintoputkista HP4, HP7, sekä HP202 ja sen korvaavasta pohjavesiputkesta (HP202B) ja lähimmistä porakaivoista (Murska ja PK Lil 26) kaksi kertaa vuodessa (kevät ja syksy). Havaintoputken 202 korvaava pohjavesiputki asennetaan siten, että vesinäytteet HP 202 ja uudesta korvaavasta havaintoputkesta (HP202B) voidaan ottaa ainakin kerran samanaikaisesti. Pohjaveden pinnankorkeutta tulee tarkkailla edellä mainituista pohjavesiputkista kuusi kertaa vuodessa ensimmäisen vaiheen aikana, jonka jälkeen pinnantarkkailu tehdään neljä kertaa vuodessa.
Pohjavesistä tehdään seuraavat analyysit: nitraattityppi, nitriittityppi, ammoniumtyppi, sulfaatti, kloridi, happi, rauta, sähkönjohtavuus, kokonaiskovuus (kalsium ja magnesium), CODMn, pH, ulkonäkö (sameus ja väri), lämpötila, sekä öljyhiilivedyt (C5 – C40) joka kerta aistinvaraisesti ja kerran vuodessa laboratoriossa analysoituna. Mikäli näytteessä aistinvaraisesti havaitaan öljyä, tehdään laboratoriomääritys.
Vesinäytteiden näytteenottaja on vesi- ja vesistönäytteenottoon sertifioitu henkilö. Näytteet analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa tai soveltuvin osin kalibroidulla kenttämittarilla näytteenoton yhteydessä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät, niiden mittausepävarmuudet ja mittausten laadunvarmistus.
Pohjaveden ja pintaveden sekä kaivoveden tarkkailutulokset toimitetaan kuukauden kuluessa tulosten saamisesta valvontaviranomaiselle, Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yksityisten kaivojen osalta pohjaveden tarkkailujen tulokset on toimitettava myös tarkkailun piiriin kuuluvien kaivojen omistajille. Pohjaveden ja pintaveden sekä kaivoveden tarkkailun vuosiraportit tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä valvontaviranomaiselle, Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle, Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille.
Kuuleminen
Hallintasuunnitelmasta ei ole kuultu asianosaisia. Suunnitelmaa ei ole kuulutettu julkisella kuulutuksella.
Lausunnot
Asian vireilläolosta on pyydetty lausunto Uudenmaan ELY-keskukselta, koska se on ollut tarpeen alueella olevien yhteistarkkailujen selvittämiseksi tai ympäristönsuojelulain (527/2014, YSL) 42 §:n tarkoittamien lausunnonantajien edustaman yleisen edun valvomiseksi. Uudenmaan ELY-keskus toteaa 19.8.2025 antamassaan lausunnossaan (UUDELY/13055/2023), että pinta- ja pohjavesivaikutusten seurantaan liittyen on esitetty kentän pintavesien hallintasuunnitelma (4.7.2025) ja vesientarkkailusuunnitelma (päivitetty 4.7.2025). Suunnitelmat ovat muilta osin asianmukaiset, mutta seuraavat asiat tulee huomioida hankkeen jatkosuunnittelussa. Tarkkailusuunnitelman mukaan pintavesien tarkkailupisteiden sijainti laskeutusaltaiden yhteydessä ja pohjavesiputken HP202B sijainti varmistuu myöhemmin. Suunnitelma tulee tarkkailupisteiden sijainnin varmistuttua, ennen toiminnan aloittamista, päivittää pisteiden koordinaateilla ETRS-TM35FIN-muodossa. Toiminnan kaikki pinta- ja pohjavesien tarkkailupisteet ovat selvyyden vuoksi syytä esittää samalla kartalla. Päivitetty suunnitelma tulee toimittaa Uudenmaan ELY-keskukseen (kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi).
Tarkkailusuunnitelmassa ei ole kuvattu, kohdistuuko tarkkailupisteeseen KKLO (Kiilinojan rumpupää) kuormitusta myös alueen muista luvanvaraisista toiminnoista. ELY-keskus toteaa, että lupapäätöksen mukaisen toiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset tulee pystyä yksilöimään muiden toimintojen vaikutuksista. Näin on myös siinä tilanteessa, että kenttäalueen tarkkailusuunnitelma liitetään muuhun Senkkerin alueen tarkkailuun (määräys 31). ELY-keskuksen arvion mukaan muilta osin esitetty vesienkäsittely on riittävä ja asianmukaisesti suunniteltu Gungkärrin suojelualueeseen ja Vantaanjoen Natura-alueen perusteena oleviin luontoarvoihin kohdistuvien haittojen estämiseksi. ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa vesientarkkailusuunnitelmassa esitettyyn pohjavesitarkkailuun.
Lisätietoja ja valmistelija: ympäristötarkastaja Sirpa Sorsa puh. 040 314 4733.