Kuvaus
Asia
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 119 §:n mukainen ilmoitus koeluonteisesta jätteen käsittelystä.
Vireilletulo
Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen on saapunut 8.9.2023 ympäristönsuojelulain (527/2014) 119 §:n mukainen ilmoitus koeluonteisesta jätteen käsittelystä. Ilmoitusta on täydennetty viranomaisen pyynnöstä 3.10.2023, 24.10.2023 ja 6.11.2023.
Ilmoituksen tekijä
Carbo Culture Oy, c/o EMU Köydenpunojankatu 2 a D, 01800 Helsinki, Y-tunnus: 2750471-9
Kiinteistötiedot
Koeluonteinen toiminta tapahtuu Keravan kaupungissa sijaitsevalla kiinteistöllä 245-9-332-23, osoitteessa Alikeravantie 33, 04250 Kerava.
Toiminnan ilmoitusvelvollisuus
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 31.1 § ja 119 §.
Viranomaisen toimivalta
Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2014) 2 §:n kohdan 12 f) perusteella toimivaltainen viranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Keravan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasäännön mukaan päätöksen ympäristönsuojelulain 119 §:n mukaisesta koetoiminnasta tekee ympäristövalvontapäällikkö tai ympäristötarkastaja. (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 19.9.2023 § 109).
Muut luvat ja päätökset
Toiminnalla ei ole muuta ympäristönsuojeluviranomaisen myöntämää lupaa.
Kiinteistön tiedot ja kaavoitustilanne
Kiinteistöllä 245-9-332-23 on voimassa Keravan kaupunginvaltuuston hyväksymä (29.9.1997, lainvoimainen 12.11.1997) asemakaava (kaavatunnus 2120). Asemakaavassa alue on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET-1).
Ilmoitettu koeluonteinen toiminta
Toiminnan kuvaus
Koeluontoista toimintaa harjoitettaisiin 1.12.2023-31.3.2024 välisenä aikana. Raaka-aineen testaus tapahtuu arkipäivinä toimistoaikoina noin klo 8-17 välisenä aikana. Toiminta on teknologian ja biohiili-materiaalin tuotekehitystä. Kiinteistölle rakennetulla laitteistolla tuotetaan koe-eriä biohiilestä ja samalla kehitetään tuotantoprosessia, niin että sekä teknologia että loppumateriaali-biohiili täyttävät tarvittavan laatutason, syötteen aine-energiatase saadaan vahvistettua sekä formalisoitua ns. Standard Operating Procedure- tuotantomallin.
Kokeet aloitetaan lämmityspelletillä, joka ei vaadi erillistä koetoiminta-ilmoitusta (kyseellä on Versowoodin Vierumäen sahan Hotti-pelletti). Joulukuussa 2023 laajennetaan raaka-aineita ja testataan esikäsiteltyä puuhaketta laitteistossa. Laitoksella tullaan käyttämään sekä puhdasta PEFC-sertifioitua puuhaketta että rakennusteollisuudesta syntyvää AB-haketta. Joulukuun 2023 kierrätyspuuhakkeen käsittelymäärä on noin 10-30 tonnia. Laitoksella on tarkoitus käsitellä maksimissaan 60 tonnia jätemateriaalia.
Toiminnanharjoittaja on arvioinut, että yhteen reaktori-ajoon ladataan noin 3,800 kg (3.8tn) pelletöityä puuhaketta (kuivapaino). Tästä ajosta syntyy 836 kg biohiiltä ja 5455 KWh lämpöä, jonka lauhduttamisen jälkeen CO2-päästöjä syntyy 4397 kg CO2 yhtä ajoa kohden. 60 tonnia puujätettä vastaisi näin 16 panosajoa.
Prosessin kuvaus
Biohiilireaktori R3 on biomassaa pyrolyysin avulla biohiileksi muuttava reaktori. Se on suunniteltu osaksi pilottitestilaitosta, jolla on tarkoitus kehittää biohiilen optimaalista tuotantotapaa. Reaktori on painelaite, joka koostuu kahdesta pääkomponentista:
1. Varsinainen paineastia, jonka sisällä olevassa palamisastiassa syötetty biomassa muuttuu biohiileksi korkeassa lämpötilassa ja paineessa. Paineastian ja palamisastian välissä oleva ilmarako suojaa painetta kantavaa runkoa korkealta lämpötilalta.
2. Jäähdytysvaippa, jonka jäähdytysnestekierrolla varmistetaan turvalliset prosessiolosuhteet.
Prosessia ajetaan panosluonteisesti. Poltettava materiaali - biomassa, esimerkiksi puupelletti - syötetään reaktoriin yläpäästä, jonka jälkeen reaktori suljetaan. Tämän jälkeen reaktori paineistetaan ja varmistetaan sen tiiveys seuraamalla paineen stabiiliutta. Tiiveyden varmistamisen jälkeen syötetty biomassa sytytetään ja koko prosessia seurataan valvonta- ja automaatiojärjestelmän avulla. Valmistettu biohiili puretaan reaktorin alapäästä. Prosessissa vapautuvat kaasut johdetaan erillistä kaasunpoistolinjaa pitkin soihtuun.
Aiempiin kokeisiin perustuen, toiminnanharjoittaja on arvioinut, että materiaalin syöttö reaktoriin kestää noin 60-90 minuuttia. Täyden reaktorikuorman pyrolyysissä kestää noin 6 tuntia. Materiaalin jäähdytykseen ja reaktorista tyhjentämiseen kuluu noin 1 tunti.
Prosessia seurataan valvomorakennuksesta ja sitä valvoo paikallinen operaattori käytön aikana. Reaktorissa on kaksi varoventtiiliä + murtolevy sekä erillinen kaasunpoistolinja hätäpysäytystä/poikkeustilanteita varten.
Laitteistossa on kaksi eri tapaa jäähdyttää hiiltä - ensimmäinen on jäähdytysvaippa, jonka jäähdytysnestekierrolla varmistetaan turvalliset prosessiolosuhteet. Tämä on ensisijainen jäähdytysmenetelmä. Toinen tapa jäähdyttää biohiiltä on suihkuttaa vettä biohiileen ja näin jäähdyttää se. Osa vedestä imeytyy biohiileen, osa haihtuu ilmaan ja ylitsejäävä vesi otetaan talteen ja ohjataan kunnalliseen viemäriverkostoon.
Toiminnassa käytettävät raaka-aineet ja jätteet
Raaka-aineena käytetään puupellettiä, sekä muita biomassa-sivuvirtoja kuten esikäsiteltyä/kuivattua harvennuspuuhaketta sekä rakennusteollisuuden AB-puuhaketta. Materiaalin toimittaja on Lassila & Tikanoja Oyj, ja biomassan jätekoodi 19 12 07.
Puupelletit ja metsähake: käytetyt raaka-aineet ovat puhdasta, pelletöityä/haketoitua biomassaa joka on suunniteltu poltettavaksi. Raaka-aineet ovat kuivia, puhtaita, ja luonnollisia raaka-aineita. Ne ovat helposti käsiteltävissä suursäkkejä liikuttamalla. Laitoksella tullaan koeluontoisesti testaamaan AB-haketta Lassila & Tikanoja Oy:ltä, jonka materiaalikoostumus vastaa L&T:n tavalliseen energiateollisuuteen toimittamaa biomassaa. Laitoksella ei käytetä C-mursketta.
Carbo Culture Oy neuvottelee paraikaa L&T Oyj:n kanssa kaupallista sopimusta AB-puusta, jossa on myös laatutakuu. Kaikki puu on tarkoitus ostaa L&T:ltä. Käytetty materiaali tullaan esikäsittelemään sopimushankkijoiden kanssa - tällä hetkellä toiminnanharjoittaja neuvottelee VTT:n kanssa puuhakkeen pelletöimisestä, ja talvella saatetaan käyttää myös puujätettä, joka on pelletöity laitteistovalmistajien testilaitteistoilla. Carbo Culture testaa valmiin biohiili-materiaalin laadun ulkopuolisella laboratoriolla (esim. Eurofins).
Raaka-aineet toimitetaan tontille rekalla, ja varastoidaan palosammuttimin varustellussa varastossa. Puujäte säilytetään varastoituna teltassa sääsuojassa suursäkeissä. Suursäkkejä on kasattu kaksi kappaletta päällekkäin. Varasto on suljetulla alueella jonne asiattomilla ei ole pääsyä ja alueella on kameravalvonta 24/7. Teltan koko on 16x7m ja korkeus noin 5 m. Teltan kantavuus on max 0,25 kN/m2. Paloilmoitin tullaan asentamaan telttaan tämän kuun (täydennys toimitettu lokakuussa 2023) aikana. Teltassa ei ole erillistä ilmanvaihtoa tai ilman käsittelyä. Se "hengittää" luonnostaan teltan alaosasta sekä oviaukosta.
Raaka-aineet toimitetaan muutaman kerran kuussa toimistoaikaan. Raaka-aineita ja valmista biohiiltä käsitellään ainoastaan suursäkeissä, eivätkä ne pääse leviämään ympäristöön. Teltassa saatetaan säilyttää myös väliaikaisvarastona biohiiltä maksimissaan muutamia suursäkkejä, mutta pääasiassa siellä on ainoastaan trukki ja puumateriaalit.
Toiminnasta aiheutuvat päästöt ja arviot niiden vaikutuksista
Syöttö- ja kuljetusputket ovat suljettuja, joten biohiilipölyä ei vapaudu ympäröivään ilmakehään. Raaka-ainetta ja biohiiltä käsitellään siten että ympäristöön ei pääse pölyä.
Laitoksella ei käytetä vettä tai kemikaaleja prosessissa. Työntekijöiden saniteettitilat sijaitsevat tontilla jo sijaitsevassa rakennuksessa. Tontin hulevedet (sade- ja sulamisvedet) ohjautuvat tontin reunalla jo valmiiksi sijaitsevaan salaojaan.
Päästöjen tarkkailua varten laitteistossa on jatkuva synteesikaasun analysointikapasiteetti. Synteesikaasu sisältää hiilimonoksidia (CO), vetyä (H2), hiilidioksidia (CO2), metaania (CH4), eteeniä (C2H2), hiilivetyä (C2Hx), ja typpeä (N2). Kaasu ohjataan soihtuun (lauhdutin/afterburner) jossa kaasu poltetaan kokonaan niin että ilmakehään vapautuu ainoastaan hiilidioksidia.
Toiminnasta ei synny muita merkittäviä jätevirtoja.
Carbo Culturen käyttämä pyrolyysiprosessi ei tuota pyrolyysiöljyjä. Pyrolyysiprosessi tuottaa biohiiltä ja synteesikaasua. Prosessi toimii erityisen kuumassa lämpötilassa (>750c). Tämä korkea lämpötila tuottaa puhtaita kaasuja jotka palavat puhtaasti soihdussa. Soihdusta ei synny näkyvää liekkiä. Myöskään hajuhaittaa ei ole merkittävästi.
Pyrolyysille tyypillinen haju ilmenee reaktorikuorman sytytyksen yhteydessä Carbo Culturen tontilla, mutta hälvenee kun sytytys on käynnistynyt. Teltan välittömässä läheisyydessä tuoksuu myös raaka-puuaines, kun biomassaa siirretään kuljettimella reaktoriin. Hajuhaitat ovat mietoja ja lyhytkestoisia.
Merkittävin meluhaitta on ajoliikenne. Alueella on muutenkin teollista toimintaa sekä liiketiloja, joten toiminnan aiheuttama lisäys ajoliikenteeseen ei ole merkittävä. Itse prosessilaitteistossa merkittävin meluhaitta on kompressori (69 dB 10 metrin päässä), ja se on käynnissä aina, kun reaktori on käynnissä.
Biohiili on puhdas luonnollinen tuote. Materiaalista yli 90% on puhdasta hiiltä. Ilmoituksen liitteenä oli kemiallisen koostumuksen mittaustuloksia.
Kemikaalit, polttoaineet ja muut tuotantoon käytettävät aineet
Synteesikaasun sytytystä varten on propaania, jota säilytetään ulkona sopivalla etäisyydellä soihdusta. Sitä käytetään vain sytyttämiseen eli ei varsinaisesti apupolttoaineena koko prosessin ajan. Lisäksi laitoksella on pienet määrät kalibrointikaasuja analysaattoria varten, nämä säilytetään ulkona. Lisäksi typpeä on varastoitu reaktorin läheisyyteen poikkeustilanteita varten.
Valmiin tuotteen varastointi
Biohiiltä ei ole tarkoitus säilyttää kiinteistöllä pitkäaikaisesti vaan se viedään muualle käyttöön tai välivarastointiin. Laatustandardit täyttävä biohiili käytetään tuotekehitys- ja tutkimuskäyttöön maanparannusmateriaalina, että rakennusmateriaalien ainesosana.
Jätevakuus
Toiminnanharjoittaja on esittänyt ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaisen vakuuden määräksi 5000:ta euroa. Määrää on perusteltu sillä, että AB-puu on yleisesti ja laajalti käytetty energiajae, joka ei vaadi erityistoimenpiteitä tai -laitteistoja normaaleissa biolämpölaitoksissa, joten riski Carbo Culturen toiminnassakin on pieni. Vakuussumma kattaa mahdollisen jätehuoltoon ja toiminnan lopettamiseen liittyvät kulut.
Toiminnan lopettaminen
Jätepuuta tilataan vain näyte-eriä ja testaussuunnitelman mukaisesti läheiseltä L&T:n Keravan logistiikkakeskukselta, joten käyttämätöntä jätepuuta ei ole tarkoitus jäädä. Jos näin tapahtuisi, Carbo Culture palauttaa jätepuun takaisin L&T:n toimitiloihin asianmukaiseen jatkokäyttöön.
Kuuleminen ja lausuntopyynnöt
Ilmoituksesta ei ole pyydetty muita lausuntoja, kuin Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto, eikä ilmoituksen vireilläolosta ole kuulutettu, koska ilmoitetun toiminnan ei voida katsoa olennaisesti vaikuttavan yleisiin tai yksityisiin etuihin, kun otetaan huomioon toiminnan ajankohta ja kesto, sijainti sekä ilmoituksen johdosta annettavat määräykset.
Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto 18.9.2023
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus sekä toiminnanharjoittaja pyysivät Uudenmaan ELY-keskuksesta lausuntoa oikeasta lupaviranomaisesta koskien puujätteen pyrolyysikäsittelyä. Uudenmaan ELY-keskus antoi 18.9.2023 lausunnon, jonka mukaan AB-luokan puujätteen pyrolyysikäsittelyn lupaviranomainen noilla käsittelymäärillä on ELY-keskuksen käsityksen mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja koetoimintailmoituksen käsittelee ko. toiminnan ympäristölupaviranomainen.
AB-luokan puujätteen polttamiseen tai pyrolysointiin ei sovelleta jätteenpolttoasetusta eikä ympäristönsuojelulain 108-110 §:n mukaisia jätteenpolttolaitoksia koskevia määräyksiä. Tämä perustuu ympäristönsuojelulain 107 §:n 2 momentin kohtaan d), jonka mukaan em. pykäliä ja jätteenpolttoasetusta ei sovelleta puujätteeseen (lukuun ottamatta sellaista rakennus-, purku- ja muusta toiminnasta peräisin olevaa puujätettä, joka voi puunsuoja-ainekäsittelyn tai pinnoituksen seurauksena sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä). AB-luokan puujätteessä ei ole edellä mainittuja halogenoituja yhdisteitä.
AB-luokan puujätteen käsittelyssä pyrolysoimalla on kuitenkin kyse ainakin jätteen ammatti- tai laitosmaisesta käsittelystä. Jätteen laitos- tai ammattimainen käsittely edellyttää lähtökohtaisesti ympäristölupaa jätteen käsittelemiseksi. Ympäristöluvan sijaan voidaan tehdä ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta ympäristönsuojelulain 31 §:n tarkoittamissa tilanteissa.
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 13 a kohdan mukaan valtion ympäristölupaviranomainen (aluehallintovirasto) käsittelee ympäristöluvan joka koskee jätteenpolttolaitosta tai jätteen rinnakkaispolttolaitosta, johon sovelletaan ympäristönsuojelulain 108 § - 110 §:ää, sekä mainitun lain 107 §:n 2 momentin 1 kohdan ja 2 kohdan c, f, g alakohdan mukaista toimintaa. AB-luokan puun pyrolyysikäsittelyssä ei ole kyse em. toiminnasta (vaan 107 §:n 2 momentin 2 kohdan alakohdasta d). Näin ollen lupaviranomainen ei ole tämän kohdan perusteella aluehallintovirasto.
Toiminnan lupaviranomainen määräytyy muun jätteen käsittelyn lupaviranomaistoimivallan mukaisesti. Ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n kohdan 12 f mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee muuta jätteenkäsittelytoimintaa koskevan ympäristöluvan, kun jätettä käsitellään alle 20 000 tonnia vuodessa.
ELY-keskus kysyi myös biohiilen käyttötarkoitusta sen vuoksi, että biohiilen valmistus voisi olla ympäristölupavelvollista myös esim. ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 5 b) mukaan (kiinteän, nestemäisen tai kaasumaisen polttoaineen valmistuslaitos, jossa valmistetaan polttoainetta vähintään 5000 tonnia vuodessa, ei kuitenkaan pellettien puristustoiminta) nojalla silloin, kun biohiiltä valmistetaan polttoaineeksi.
Jos pyrolyysiprosessiin syötettävä puumateriaali ei ole jätettä, niin silloin ei ympäristölupaa jätteen käsittelyyn tietysti tarvittaisi.