Päätöksen peruste
Terveydellisiä olosuhteita koskeva lainsäädäntö
Terveydensuojelulain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa.
Terveydensuojelulain 26 §:n mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa.
Terveydensuojelulain 27 §:n mukaan: Jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy mikrobeja taikka kosteutta siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä.
Asumisterveysasetuksen mukaan toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- ja lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua. Näitä muita tiloja ja rakenteita ovat esimerkiksi kellarit, rakennusten alapohjat ja yläpohjat. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan aistinvaraisen arvion perusteella todettuna toimenpiderajan ylittymisenä pidetään kosteusvauriojäljen lisäksi sekä homeen hajua, että näkyvää mikrobikasvustoa.
Terveydensuojelulain mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisella on oikeus antaa yksittäisiä kieltoja ja määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveyshaitan poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi.
Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tehostaa terveydensuojelulain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla.
Kuuleminen
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus varasi 19.4.2024 päivätyllä kirjeellä As Oy Horsmatie 3:lle ja asunnon G asukkaille mahdollisuuden tulla kuulluksi päätösesityksen johdosta.
As Oy Horsmatie 3 esittää 3.5.2024 toimittamassaan vastineessa mm., että tutkimuksia oli rajattu, koska taloyhtiöllä oli tullut tutkimuksen aikana luottamuspula kuntotutkimuksen tekijää kohtaan. Taloyhtiön mukaan tutkijan tekemä alkukartoitus ja tutkimussuunnitelma sisälsi turhia tutkimuksia ja vanhojen asiakirjojen sisältöön tutustumista, sekä virheitä. Taloyhtiön vastineen mukaan alkuperäisestä tutkimussuunnitelmasta poikettiin myös kuntotutkijan suosituksen vuoksi. Vastineessa kuvataan lisäksi taloyhtiön kuntotutkijalle lähettämän reklamaation sisältö. Taloyhtiön näkemyksen mukaan osa asunnossa todetuista epäkohdista on asukkaan oman toiminnan aiheuttamia ja päävelvoitteen mukaisen määräyksen toteuttaminen kuuluu vastuunjakotaulukon mukaisesti osittain osakkaalle. Taloyhtiön vastineen mukaan vuoden 2023 ulkoseinäremontissa runkomateriaalia oli vaihdettu niiltä osin, kun niissä oli mitään kosteusvaurioon viittaavaa näkynyt. Ulkoseinien eristeet olivat olleet aivan kuivat, mutta silti ne oli kaikki uusittu. Vastineen mukaan urakan yhteydessä oli myös paikattu kaikki höyrynsulkumuovissa olleet reiät. Taloyhtiö ei katso olevansa velvollinen enempiin toimenpiteisiin, ennen kuin osakas on hoitanut tämän vastuulle kuuluvat asiat. Taloyhtiö ilmoittaa vastineessaan lisäksi aloittavansa lähiaikoina salaoja- ja sadevesiviemäri remontin suunnittelun.
Asunnon osakas ilmoittaa 26.4.2024 toimittamassaan vastineessa ja videossa, että asunnon kylpyhuoneen lattiasta oli tullut ilmi uusi yllätys suihkun käytön yhteydessä. Vastineen mukaan lattialaatat olivat irronneet osasta lattiaa ja niiden alla oli ollut vettä. Osakkaan näkemyksen mukaan remonttia ei saa odottaa lokakuuhun asti.
Yhteenveto
Terveydensuojeluviranomainen voi antaa määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveyshaitan poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi.
Taloyhtiön huoneistoon G vuonna 2023 tekemien ulkoseinäkorjauksien jälkeen asunnon viranomaistarkastuksessa todettiin edelleen näkyvää mikrobikasvustoa asunnon sisärakenteiden pinnalla, sekä sisäilmassa mikrobiperäinen haju. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan määräyksestä taloyhtiö teetti pätevällä ulkopuolisella asiantuntijalla tutkimuksen, jossa todettiin ulkoseinärakenteissa olevan mikrobivaurioita ja niistä ilmayhteys asunnon sisäilmaan. Tätä voidaan pitää terveydensuojelulain tarkoittamana terveyshaittana. Ensimmäinen kehotus terveyshaitan poistamiseksi oli annettu taloyhtiölle 27.3.2023. Terveyshaitan poistamisen merkittävästä viivästymisestä johtuen on tarpeellista, että terveydensuojeluviranomainen määrää taloyhtiötä poistamaan asunnossa edelleen todetun terveyshaitan. Terveysvalvonnalla on syytä epäillä, että tarvittavat toimenpiteet eivät toteudu kohtuullisessa ajassa ja/tai riittävässä laajuudessa ilman taloyhtiölle annettavaa määräystä. Terveydensuojeluviranomaisen on mahdotonta ottaa kantaa epäkohtien tarkkoihin syntymekanismeihin ja vastuukysymyksiin. Tästä johtuen terveyshaitan poistaminen tulee olla ensisijaista ja osapuolten mahdollinen erimielisyys vastuujaosta ja korjauskulujen tarkasta kohdistumisesta tulee ratkaista terveyshaitan poistamisen jälkeen erikseen.
Kuvaus
Terveydensuojelulain mukainen määräys terveyshaitan poistamiseksi
Asian taustatiedot
As Oy Horsmatie 3 (Horsmatie 3, 04260 Kerava) on vuonna 1975 rakennettu taloyhtiö, jossa on yksikerroksisia puurakenteisia erillis- ja paritaloja. Huoneiston G asukas laittoi 13.3.2023 terveysvalvontaan vireille asuntoa koskevan terveyshaittaepäilyn. Asukkailla oli ollut sisäilmaepäkohtaan viittaavia oireita.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen terveystarkastaja teki 21.3.2023 ja 31.10.2023 terveydensuojelulain mukaisen tarkastuksen asunnossa G terveyshaittaepäilyn vuoksi. Ensimmäisessä viranomaistarkastuksissa todettiin asunnon ilmanvaihdon olevan puutteellinen ja sisäilmassa mikrobiperäinen haju. Asunnon nurkissa todettiin silmin havaittavaa mikrobikasvua. Tehtyjen havaintojen ja saatujen tietojen johdosta As Oy Horsmatie 3:a kehotettiin korjaamaan kosteus- ja mikrobivaurioitumisen syy ja poistamaan vaurioituneet materiaalit. Lisäksi taloyhtiötä kehotettiin parantamaan asunnon ilmanvaihtoa. Rakenteiden suunnitellun tiivistämisen onnistuminen kehotettiin varmistamaan merkkiainekaasututkimuksella.
Annetun kehotuksen jälkeen taloyhtiö korjasi rakennuksen ulkoseinärakenteita ulkoapäin höyrynsulkumuoviin asti. Korjauksessa oli uusittu eristeet ja rakennettu tuulensuojalevytys, sekä ulkoverhous uudelleen. Taloyhtiön edustajalta ja korjaustyön valvojalta saatujen tietojen mukaan ulkoseinien runkorakenteita ei ollut vaihdettu kylpyhuoneen kohtaa lukuun ottamatta. Runkorakenteiden korjaustarvetta ei oltu remontin yhteydessä arvioitu mikrobinäytteiden avulla. Rakennuksen painovoimainen ilmanvaihto oli muutettu koneelliseksi poistoilmanvaihdoksi.
Ulkoseinäkorjauksen jälkeen toisessa viranomaistarkastuksessa todettiin, että asunnon ulkonurkkien sisäverhouksessa ensimmäisessä viranomaistarkastuksessa todettuja kosteus- ja mikrobivaurioita ei oltu korjattu. Asunnon sisäilmassa todettiin edelleen mikrobiperäinen haju.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta määräsi 12.12.2023 As Oy Horsmatie 3:n teettämään huoneistoon kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen, jolla selvitetään ulkonurkkien alueella todettujen mikrobivaurioiden laajuus, sekä asunnossa todetun mikrobiperäisen hajun syy. Kuntotutkimus tuli teettää ulkopuolisella asiantuntijalla, jolla on rakennusterveysasiantuntijan (RTA) pätevyys. Taloyhtiön isännöitsijä toimitti 9.4.2023 Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen raportin pätevän kuntotutkijan tekemästä kosteus- ja sisäilmateknisestä kuntotutkimuksesta (Rakennusterveys Laine Oy / Petri Laine (RTA), 26.3.2024).
Raportin mukaan taloyhtiö oli rajannut tehtyjä tutkimuksia asiantuntijan suosituksia suppeammaksi. Tutkijan mukaan rajauksista johtuen ei ollut mahdollista saada kunnollista kokonaiskuvaa rakennuksen rakenteiden kunnosta ja varmuutta huoneistossa havaitun mikrobiperäisen hajun syystä.
Olohuoneessa ja yhdessä makuuhuoneessa (MH3) oli tehty yhteensä kolme rakenneavausta ulkoseinän sisäverhouslevyn sisäpintaan saakka. Rakenneavauskohdissa oli todettu silmin havaittavaa mikrobikasvustoa sisäverhouslevyn sisäpinnoilla ja jalkalistoissa. Alaohjauspuussa oli todettu merkkejä mahdollisesta mikrobikasvustosta. Höyrynsulkumuovi oli todettu avauskohdissa epätiiviiksi. Alapohjalaatan ja seinärakenteen rajapinnassa oli todettu noin 120mm syvä rako.
Yhdessä makuuhuoneessa (MH1) oli tehty rakenneavaus ulkoseinärakenteen tuulensuojalevyyn saakka, sekä alimmaisen alaohjauspuun alapintaan saakka. Sisäverhouslevyn sisäpinnassa oli todettu silmin havaittavaa mikrobikasvustoa. Alaohjauspuissa oli todettu kohonneita kosteusmittausarvoja, sekä silmin havaittavaa mikrobikasvustoa. Rakenneavauksesta otetuissa mikrobimateriaalinäytteissä oli todettu selvä mikrobivaurio (runsaasti mikrobeja ja kosteusvaurioindikaattorilajeja) kipsilevyssä, alaohjauspuiden välissä olevassa vanerikiilassa ja alimmassa alaohjauspuussa. Höyrynsulkumuovi oli todettu avauskohdassa epätiiviiksi. Alapohjalaatan ja seinärakenteen rajapinnassa oli todettu noin 120mm syvä rako.
Merkkisavututkimuksessa oli todettu asuntoon tulevia ilmavuotoja mm. pistorasioista, peitelevyistä, sekä läpivientien ja epätiiviiden rakenneliitosten kautta. Lämpökamerakuvauksessa oli todettu lämpövuotoja seinärakenteiden, sekä alapohja- ja yläpohjarakenteiden rajapinnoissa.
Huoneiston pesuhuonetilassa oli todettu kosteuteen liittyviä rakenteiden ja kalusteiden muodonmuutoksia, lahovaurioita, sekä kosteus-, ja mikrobivaurioituneita rakenteita.
Epäkohtien korjaustoimenpiteinä asiantuntija oli suositellut mm. vaihtamaan mikrobivaurioituneet sisäverhouslevyt tai huolehtimaan niiden asianmukaisesta puhdistamisesta, sekä korjaamaan rakenteiden mikrobivaurioituneet osat. Lisäksi oli suositeltu huolehtimaan höyrynsulkuna toimivan muovin tiiviydestä ja siitä, ettei rakenteiden läpi ole hallitsemattomia ilmavuotoja asuintiloihin.