Vammaisneuvosto, kokous 12.5.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 28 Jokelan alueen palveluverkon ennakkovaikutusten arviointi, vammaisneuvoston lausunto

TUUDno-2021-1093

Valmistelija

  • Marjo-Kaisa Konttinen, osallisuus- ja hyvinvointikoordinaattori, marjo-kaisa.konttinen@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelma on hyväksytty 18.12.2018 kunnanvaltuustossa ja sen päivitykset 9.12.2019 ja 7.12.2020. Osana palveluverkkosuunnitelman etenemistä toteutetaan ennakkovaikutusten arviointi palveluverkkosuunnitelman vaikutuksista Jokelan alueella. Tuusulan kunta pyytää yllä esitellystä asiasta lausuntoa vammaisneuvostolta 15.5.2021 klo 16.00 mennessä 

Ennakkovaikutusten arviointi 
Maaliskuussa 2021 on käynnistynyt Tuusulan kunnassa ennakkovaikutusten arviointi Jokelan alueen palveluverkosta. Ennakkovaikutusten arvioinnissa (EVAUS) tuotetaan tietoa päätöksenteon tueksi siitä, mitä vaikutuksia mahdollisilla palveluverkon muutoksilla on. Ennakkovaikutusten arviointi tehdään suhteessa Tuusulan kunnan hyväksyttyyn palveluverkkosuunnitelmaan. 

Osana Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmaa on vuonna 2019 laadittu Jokelan koulukeskuksen strateginen kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelmassa Jokelan alueen palveluverkkoa tarkastellaan eri näkökulmista. Tämän lisäksi on tehty hiilijalanjälkilaskelma.  

Jokelan alueen evauksessa arvioidaan Jokelan koulukeskuksen strategisen kehittämissuunnitelman eri vaihtoehtojen vaikutuksia  

  • Jokelan koulukeskusta kehitetään yläkoulu ja lukio kokonaisuutena eli ei muutosta nykyiseen 
    Tässä vaihtoehdossa koulu olisi yhteensä noin 7400 bruttoneliötä ja oppilaita koulussa on 550. Nykyisen koulun tiloissa toimisi aineopetuksen solut (käsityö, kotitalous, musiikki). Lisäksi siellä olisi kaksi opetussolua (peruskoulun yksi luokka-aste + lukio), liikunnan tilat ja ruokahuollon tilat (ruokasali, keittiö). Monitoimisali laajennetaan  alkuperäiseen kokoon. Musiikkiluokan ja käsityöluokan sijainnit vaihdetaan keskenään. 

    Koulukeskuksen laajennusosaan rakennetaan opetussoluja kaksi kappaletta, oppilashuollon tilat, uudet hallinnon tilat ja oppilaiden käytössä olevat tilat. Peruskoulun oppilaat sijoitetaan omiin soluihin luokkavuosittain ja lukioyhteen soluun. Oppilaat käyttävät myös yhteiskäytössä olevia aineopetuksen soluja.  Purettavassa osassa sijaitsevat tekniset tilat siirretään nykyisen koulurakennuksen osaan. Laajennusosaan rakennetaan laajennusosaa palvelevat tekniset tilat. Vaihtoehdolla ei ole vaikutusta muuhun kouluverkkoon Pohjois-Tuusulan alueella. 

  • Jokelan koulukeskusta kehitetään 5.-9. luokat ja lukio kokonaisuutena
    Tässä nuorten koulu vaihtoehdossa oppilaita olisi 800 oppilasta ja bruttoneliöitä 9200. Tässä vaihtoehdossa 5. ja 6. luokan oppilaat Kolsan, Lepolan ja Pertun kouluista siirtyisivät Jokelaan. Kolsan koulu lakkautettaisiin ja sen 1.-4. luokan oppilaat jaettaisiin Lepolan ja Pertun kouluihin. Nykyisen koulun tiloissa säilyy aineopetuksen solut; käsityö, musiikki,  tiedesolu ja kieliluokat, liikunnan tilat ja ruokahuollon tilat. 

    Koulukeskuksen laajennusosaan rakennetaan kuusi solua kahteen kerrokseen. Alempien luokkien oppilaat sijoitetaan omiin soluihin luokkavuosittain, peruskoulun ylempien luokkien ja lukion oppilaat käyttävät yhteiskäytössä olevia opetussoluja sekä enemmän nykyisen koulurakennuksen tiloihin sijoitettavia aineopetuksen soluja. Purettavassa osassa sijaitsevat tekniset tilat nykyisen koulurakennuksen jääviin osiin. Laajennusosaan rakennetaan laajennusosaa palvelevat tekniset tilat. 

  • Jokelan koulukeskusta kehitetään yhtenäiskoulu ja lukio kokonaisuutena 
    Yhtenäiskoulussa olisi oppilaita 950 (luokat 1.-9. sekä lukio) ja bruttoneliöitä yhteensä 11 000. Laajennus toteutettaisiin kolmeen kerrokseen. Jokaisessa kerroksessa toimii isot opetussolut. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee liikuntatilat, taide- ja taitoaineet ja tekniset huoltotilat. Toisessa kerroksessa sijaitsee ruokahuolto, opiskelijoiden tilat, monitoimisali, kotitalous ja musiikki. Kolmannessa kerroksessa sijaitsee kielisolu, keskitetty oppilashuolto ja hallinnon ja 
    henkilökunnan tilat.  

    Kolsan ja Pertun koulut lakkautettaisiin ja niiden oppilaat siirtyisivät Jokelaan. Lepolan koulu jäisi toimimaan ja siellä olisi jatkossakin luokat 1.– 6. 

  • Varhaiskasvatuksen mahdollisten uusien tilojen sijoittumista 

Koulujen lisäksi haluttiin tarkastella myös päiväkotien tilannetta.  Ehdotettu opetustoimen ja varhaiskasvatuksen verkko voisi olla: Pertun koulu lakkautetaan ja oppilaat siirtyvät uuteen yhtenäiskouluun Jokelaan. Lepolasta siirretään 5-6 luokat Jokelaan. Jokelan koulukeskus toimii yhtenäiskouluna ja lukiona. Lepolan kouluun jäävät luokat 1.-4. Vanhankylän koulu säilyy entisellään.
 
Notkopuiston päiväkotiin jäisivät integroitu erityisryhmä, perhekeskus ja vuorohoitopäiväkoti. Lepolan päiväkoti toimisi samoissa tiloissa Lepolan koulun kanssa. Pertun päiväkodissa olisivat ryhmät 1-5 vuotiaille ja esiopetus. Kolsan päiväkodin kunnallinen päivähoito lopetetaan ja haetaan jatkajaa yksityiseltä puolelta.  

Varhaiskasvatus- ja kouluverkon lisäksi Jokelassa tarkastellaan myös kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden palveluverkkoa ja sen kehittämistä. Jokelan alueen isommat palveluverkkomuutokset painottuvat vuosikymmenen loppuun. 

 

Arvioinnissa tarkastellaan useita eri vaikutuksia 

Ennakkovaikutusten arvioinnissa huomioidaan useita eri näkökulmia; 

  • kuntalaisvaikutukset, eli ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia mm. hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta 
  • ympäristövaikutukset, eli ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen, maaperään, luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon, maisemaan, kaupunkikuvaan tai kulttuuriperintöön kohdistuvia vaikutuksia 
  • organisaatio- ja henkilöstövaikutukset, eli vaikutukset eri organisaatioiden välisiin suhteisiin, organisaation tehtäviin tai menettelytapoihin, luottamuselinten toimintaan, henkilöstöön tai hallintoon sekä  
  • taloudelliset vaikutukset kunnan tuloihin tai menoihin joko niitä lisäämällä tai vähentämällä.  
  • strategiavaikutukset, strategian päämäärät ja keskeisimmät kokonaisuudet sekä valtuustokauden tavoitteet ja vuositavoitteet, strategiaa teoiksi vievät ohjelmat ja strategiset asiakirjat (mm. hyvinvointisuunnitelma). 

Ehdotus

Esittelijä

  • Marjo-Kaisa Konttinen, osallisuus- ja hyvinvointikoordinaattori, marjo-kaisa.konttinen@tuusula.fi

Vammaisneuvosto päättää 

  • keskustella Jokelan alueen ennakkovaikutusten arvioinnista. Lausunto kirjataan käydyn keskustelun pohjalta. 

Päätös

Vammaisneuvosto päätti

  • keskustella Jokelan alueen ennakkovaikutusten arvioinnista ja antaa alla olevan lausunnon

    Jokelan alueen ennakkovaikutusten arviointi, vammaisneuvoston lausunto

    Vammaisneuvosto on nykyisen palveluverkon säilyttämisen kannalla. Koulukeskus tarvitsee kuitenkin massiivisen remontin, sillä koulu ei ole nykyaikainen eikä toimiva. Esteettömyyden kannalta nykyisen koulukeskuksen tilanne on sietämätön. Remontti lisää oppilaiden viihtymistä koulussa ja tekee siitä nykyaikaisen opiskelupaikan. 

    Strategisen kehittämissuunnitelman kahdessa vaihtoehdossa Jokelan koulukeskusta esitetään kehitettävän sellaisina suunnitelmina, joihin sisältyy esitys Kolsan koulun lakkauttamisesta. Kolsan koulu on Jokelan alueen nykyaikaisin ja esteettömin koulu, minkä vuoksi koulun lakkauttaminen ei neuvoston mielestä ole perusteltua.  Lisäksi valtuusto on tehnyt päätöksen, jossa lakkautettavan koulun oppilasmäärän tulisi olla alle 60. Kolsan koulu ei täytä tätä kriteeriä. Pienet koulut ovat vammaisten lasten etu, sillä mitä pienempiä yksiköt ovat, sitä helpompaa erityislasten kanssa toimiminen koulussa on. Remontoidessa ja uutta rakennettaessa koulujen esteettömyys tulee turvata. 

    Tuusulassa noudatetaan vammaisten lasten osalta lähikouluperiaatetta, ellei ole painavaa perustetta minkä vuoksi lapsi ei voi käydä koulua lähikoulussa (esimerkiksi ettei oppilas pysty liikkumaan koulurakennuksessa itsenäisesti). Palveluverkkouudistuksessa on pyrittävä siihen, että lähikouluperiaatetta pystyttäisiin noudattamaan. 

    Vammaisneuvosto esittää huolensa siitä, että lieveilmiöt kuten tupakointi ja kiusaaminen sekä mallioppimisen mahdollisuudet ovat suuremmat, jos jo 5-6. luokkalaiset siirtyvät yhtenäiskouluun. Esimerkiksi Kiva koulu-aineisto osoittaa, että vammaiset lapset ovat alttiimpia kiusaamiselle kuin vammattomat lapset. Huomioitavaa on myös, että yhtenäiskoulumallissa pienten ja isojen oppilaiden koulumatkat ovat yhteisiä, jolloin kiusatuksi tuleminen on alttiimpaa, kun opettaja tai muu aikuinen ei ole paikalla valvomassa. Yhtenäiskouluun siirtyminen voi vaikuttaa myös välituntiliikunnan ja leikin poisjäämiseen varhaisemmassa vaiheessa, mikä voi vammaisneuvoston näkökulmasta voi vaikuttaa lapsuuden loppumiseen aikaisemmin.