Valtuusto, kokous 5.2.2024

Perustelut

Margita Winqvist esitti Matti Alangon kannattaman seuraavan Tuusulan puolesta ry:n valtuustoryhmän aloitteen:

"Rykmentinpuiston osayleiskaava on avattava, tavoitteitamme on arvioitava uudestaan

Rykmentinpuiston osayleiskaava hyväksyttiin vuonna 2012. Rykmentinpuistossa on lainvoimaista asemakaavaa jo noin 79 hehtaarin alueella, jolla rakennusoikeutta on osoitettu lähes 364 000 k-m2. Tämä asemakaavoitettu alue mahdollistaa kodin jopa 6000 asukkaalle. Koko osayleiskaava-alueen mitoitus on 12–15.000 asukkaalle.

Aika on kuitenkin muuttunut ja virkistys- ja ulkoilualueiden merkitys on kasvanut entisestään. Rykmentinpuistossa on kaikki edellytykset Keski-Uudenmaan keskuspuistoksi.

Rykmentinpuiston alueen asemakaavat ja asemakaavoittamattomat osayleiskaava-alueet ovat valtaosin tehokasta kerrostalorakentamista. Jo nyt Rykmentinpuistossa on kerrostalorakennusoikeutta jopa 20 vuodeksi nykyisellä Tuusulan väestönkasvulla ja -tavoitteella. Tarvetta ei ole enää kerrostalorakentamisen lisäämiselle. Sen sijaan pientalorakentamista on ryhdyttävä painottamaan Tuusulan asuntokaavoituksessa ja -
rakentamisessa.

Esitämme, että Rykmentinpuiston osayleiskaavaa ja aluetta, Tuusulan kunnan tavoitteita alueella pitää tarkastella uudelleen. Tämä voi tapahtua esimerkiksi meneillään olevassa yleiskaavatyössä tai osayleiskaava-alueella tehtävässä yksityiskohtaisessa kaavoituksessa tai kaavamuutoksissa.

Nyt työn alla olevan Puistokylän suunnittelualueen ratkaisut ovat avainasemassa uudistamaan kaavoituksen sisältöä, antamaan tilaa luonnolle sekä turvaamaan tuusulalaisille tärkeät Urheilukeskukseen ja sen viereiseen metsäalueeseen tukeutuvat ulkoilu- ja liikuntareitit luontoympäristöineen."

Perustelut

Rykmentinpuiston osayleiskaavan laatimisen jälkeen aloitettiin alueen asemakaavoitus Puustellinmetsän lisäksi alueen länsiosista, osayleiskaavan mukaisesti tehokkaammaksi ja kerrostalovaltaisemmaksi osoitetuista alueista. Näillä alueilla on hyväksytty Puustellinmetsän, Rykmentinpuiston keskuksen, Monion ja Kirkonmäen asemakaavat. Nämä asemakaavat sisältävät pääosin kerrostalorakentamista, jota on merkittävissä määrin myös toteutettu. Puustellinmetsän alueelle on kaavoitettu ja rakennettu myös pientalomaista rakentamista.

Tähän mennessä toteutettu merkittävissä määrin kerrostalovaltainen kaavoitus ja rakentaminen ovat osaltaan johtaneet suunnitelmien muuttamiseen matalamman rakentamisen suuntaan. Tällä tavoitellaan monimuotoisen rakentamisen sekä kysytyn pientalotonttitarjonnan lisäämisen lisäksi, myös asuntojen hallintamuotojen monipuolistamiseen alueella.

Aloitteessa mainittiin Rykmentinpuiston lainvoimaisen asemakaavan alueeksi noin 79 ha ja rakennusoikeuden määräksi lähes 364 000 k-m2. Esitetyt luvut käsittävät ainoastaan edellä mainitut alueen länsiosan alueet, ei alueen itäosan yritysaluetta.

Rykmentinpuiston osayleiskaavassa aluetta ei ole suunniteltu ainoastaan kerrostalorakentamiseen. Kerrostalorakentaminen keskittyy pääosin jo asemakaavoitetuille alueille, eikä kerrostalorakentamista ole tarkoitus enää merkittävästi lisätä. Osayleiskaavan mukaisesti alueiden tehokkuudet ja kerrosluvut pienenevät itään päin mentäessä.  Parhaillaan laadittavan Puistokylän asemakaavatyön aikana alueen rakennetta ja tehokkuutta on muutettu merkittävästi osayleiskaavan kerrostalovaltaisesta alueesta pientalomaiseksi alueeksi.

Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 13.11.2023 kaavoitussuunnitelman vuosille 2024-2027. Kaavoitussuunnitelman yleissuunnitelmat- ja suunnitelmat -kohdassa on mainittu kärkihankkeena Rykmentinpuiston keskiosan yleissuunnitelman laatiminen. Yleissuunnitelman laatimisen tarkoituksena on tarkistaa osayleiskaavan ratkaisuja alueilla, joilla ei lainvoimaista tai vireillä olevaa asemakaavaa. Tarve yleissuunnitelman laatimiselle johtuu yritysalueen asemakaavoituksesta, Korkeimman hallinto-oikeuden osayleiskaavan vahvistamiseen liittyvästä päätöksestä jättää osa alueista vahvistamatta, sekä vilkkaasta keskustelusta virkistysarvojen huomioimisesta Rykmentinpuiston jatkosuunnittelun yhteydessä. Yleissuunnitelmalla tullaan hakemaan yhdessä eri sidosryhmien kanssa tavoitteita ja ratkaisuja jatkosuunnittelulle, painottuen virkistyskäytön, metsäisten alueiden, liikenteen ja asumisen yhteensovittamiseen. Osayleiskaavassa alueille on esitetty enintään nelikerroksista rakentamista. Alueen kokonaan rakentamatta jättäminen ei ole osayleiskaavan mukaista, eikä myöskään tue kunnan kasvutavoitteita.