Valtuusto, kokous 5.10.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 81 Päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin mallin (EVA) käyttöönotto Tuusulassa

TUUDno-2020-1780

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Perustelut

Päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin mallin (EVA) käyttöönotto Tuusulassa 

Kunnassa tehtävät päätökset ovat usein mittavia ja laajoja, ja ne vaikuttavat syvästi kuntalaisiin, heidän hyvinvointiin ja terveyteen, sekä kunnan talouteen. Kuntien päätösten ennakkoarviointimenettely, eli EVA –menettely, on lakisääteinen velvoite arvioida ennalta valmisteltavien päätöksen vaikutuksia. Mukaan päätöksentekoon tarvitaan useita erilaisia päätösvaihtoehtoja, joista luottamushenkilöt voivat valita kuntalaisten näkökulmasta parhaan. 

Kuntia EVAukseen kannustaa päätösten kestävyyden ja vaikuttavuuden vahvistamisen tarve, kuntalaisten osallisuus-ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen, laaja-alainen hyvinvoinnin edistäminen, tietoon perustuva päätöksenteko, päätöksistä viestiminen sekä niukkenevat resurssit.


Vaikutusten ennakkoarvioinnin hyödyt

Vaikutusten ennakkoarvioinnilla tarkoitetaan päätösesitysten vaikutusten arviointia etukäteen ja samanaikaisesti useasta eri näkökulmasta, ja se tulee kytkeä osaksi kunnan talouden ja toiminnan suunnittelun ja toteutuksen arviointiin. EVA lisää toiminnan suunnittelun ja päätöksenteon avoimuutta kunnissa.  

Vaikutusten ennakkoarviointi on tapa arvioida etukäteen, miten valmistelussa oleva päätös vaikuttaisi erilaisten ihmisryhmien elämään.  Vaikutusten ennakkoarvioinnissa yhdistetään eri näkökulmia samaan arviointityöhön. Käsiteltävä asia vaikuttaa siihen, kuinka laajasti vaikutuksia tarkastellaan ja mitä osatekijöitä on syytä ottaa huomioon. 

Ennakkoarvioinnin tavoitteena on jäsentää ja selventää valmistelu- ja päätöksentekotilannetta. Se tukee moniarvoista ja läpinäkyvää päätöksentekokulttuuria kunnissa ja on osa hyvää hallintoa. Ennakkoarviointi auttaa parhaan ratkaisun valinnassa ja mahdollistaa ristiriitaisten tavoitteiden ja näkökulmien käsittelyn. Se tuo esille lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset ja lisää valmistelun ja päätöksenteon laatua. Vaikutusten ennakkoarviointi kokoaa yhteistyötahoja ja tiivistää yhteistyötä jo päätöksenteon valmisteluvaiheessa. 


Vaikutusten ennakkoarviointi osana kuntien ja Tuusulan kunnan valmistelua ja päätöksentekoa 

Kuntaliitto on antanut suosituksensa ennakkovaikutusten arvioinnin käyttöönotosta kunnille jo vuonna 2011. Kuntaliiton suosituksen tarkoituksena on vahvistaa päätösvaihtoehtojen vaikutusten arviointia kokonaisvaltaisesti ja samanaikaisesti sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Erilaisten vaihtoehtojen käsittely ja vaikutusten jäsentäminen auttaa tulevaisuuden hahmottamisessa ja pitkäjänteisten vaikuttavien päätösten teossa ja aikaansaa usein myös säästöjä.  

Kesäkuussa 2018 Etelä-Suomen aluehallintovirasto lähestyi kuntia ohjauskirjeellä kuntien lakisääteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja etenkin päätösten ennakkoarviointimenettelyä eli EVA-menettelyä koskien. Kirjeen viestinä oli, että kuntien päätösten ennakkoarviointimenettelyssä on parannettavaa. 

Kunnan oman EVA-mallin luominen ja mallin käyttöönotto on ollut kunnan tavoitteena jo useamman vuoden. Mallin varsinainen valmistelu käynnistyi vuonna 2019 ja sitä käsiteltiin kunnanhallituksen seminaareissa 2/2019 ja 2/2020. Kuntatasoisen EVA-mallin valmistelua on tehty poikkihallinnollisessa valmistelutyöryhmässä ja toimialueiden johtoryhmiä valmisteluun osallistaen. Mallin viimeistely ja hyväksyminen on lykkääntynyt korona-epidemiasta johtuen. Mallin hyväksynnän jälkeen valmistelijat ja luottamushenkilöt koulutetaan EVA-mallin ja käyttöön otettavien työkalujen käyttöön syksyn aikana. EVA-malli luo pohjan evausten laadinnalle ja mallin käyttöönotto käynnistyy syksyn 2020 aikana. Käyttöönotettavaa mallia kehitetään edelleen kokemusten karttuessa.


Tuusulan malli päätösten vaikutusten ennakkoarviointiin

Vaikutusten ennakkoarviointi on osa asioiden/päätösten valmisteluprosessia. Se ei ole erillinen prosessi tai mitään päälle liimattua. Päätös EVAuksesta tehdään samalla, kun asian/päätöksen valmistelusta tehdään päätös ja/tai valmistelu käynnistetään. EVAus voidaan myös tehdä asialle/päätökselle, jonka valmistelu on käynnistynyt ennen kunnan EVA-mallin käyttöönottoa. Päätös EVAuksen laadinnasta voidaan tehdä myös asialle, jonka valmistelussa on edetty. Evauksen laadinnan aikataulu tulee huomioida asian/päätöksen valmistelun aikataulussa ja prosessissa. Hyvin suunniteltuna ja aikataulutettuna valmisteluaika ei juuri pitene evauksen takia. 

Tuusulassa EVAuksia tehdään mm. jos valmisteltavalla asialla on merkittäviä vaikutuksia tietylle ihmisryhmälle tai alueelle sekä silloin kun päätetään palvelua ja alueita koskevasta merkittävästä linjauksesta tai suunnitelmasta. EVAusta ei tehdä, jos kyseessä on yksilöä koskeva asia, oikaisuvaatimus, viran tai toimen täyttäminen, tiedoksi merkittävä asia, jo aiemmin evattu asia (jos olennaisia muutoksia, tehdään uusi evaus), lainsäädännöllinen/normiohjauksen muutos, selvä epäkohta poistuu ja palvelu laajenee tai paranee, on toimeenpanoa koskeva asia tai kyseessä on kriisi/poikkeustilanne.

Tuusulan EVA-malli rakentuu viiden tarkasteltavan näkökulman ympärille. Arvioitavat näkökulmat ovat kuntalainen, ympäristö, organisaatio ja henkilöstö, talous ja strategia. Tehtävien evausten laajuus ratkaistaan valmistelun käynnistyessä kokonaisvaltaisen arvioinnin kautta. Arvioinnissa näkökulmia tarkastellaan samanaikaisesti sekä lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä.

Tuusulan EVA-malli määrittää myös eri toimijoiden roolit EVAusten laadinnassa. Valmistellut asiat etenevät päätöksenteossa hallintosäännön ja toimivaltasäännösten mukaisesti eikä käyttöönotettava EVA-malli tuo niihin muutoksia.

Hallintosäännön mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta vastaa kuntatasoisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja yhteistyön ohjauksesta, kunnan päätöksenteon vaikutusten ennakkoarviointimenettelyn (EVA) ohjauksesta ja ohjeistuksesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmista sekä kuntalaisvaikuttamisen ohjauksesta. HYTE-lautakunta käsittelee kunnassa laadittavat laajat evaukset kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta sekä seuraa ja arvioi kunnan EVA-mallin toteutumista säännöllisesti.

Tehdyt ennakkoarvioinnit eli EVA:t kootaan kunnassa vuosittain yhteen tarkastuslautakunnan laatimaan arviointikertomukseen kunnan muun arviointitiedon kanssa, jossa arvioidaan sitä, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tämä on osa kunnan tilinpäätöksen tarkastusta, ja se perustuu kuntalain 71 §:ään.


Kuntalaisten osallistuminen vaikutusten ennakkoarviointiin

Ennakkovaikutusten arvioinneissa on tärkeää huolehtia kuntalaisten osallistumis-ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumisesta. Tuusulassa kuntalaisten/asukkaiden/asiakkaiden osallistumisen mahdollisuuksia halutaan vahvistaa, lisätä ja kehittää kunnan osallisuusmallin ja strategian mukaisesti.

Kuntalaisvaikutusten näkökulma on yksi EVAuksen viidestä näkökulmasta. Aiheesta, jo olemassa olevasta tiedosta ja evauksen laajudesta riippuen, kaikissa evauksissa ei kuitenkaan ole tarvetta kuulla kuntalaisia erikseen, vaan moninäkökulmainen viranhaltija/asiantuntija-arvio riittää. EVAus on osa normaalia valmistelua eikä kaikessa valmistelussa kuulla suoraan kuntalaisten mielipidettä. Joskus vuorovaikutteinen työ esim. valtuuston kanssa voi riittää tuomaan kuntalaisnäkökulman riittävästi esille. Etenkin laajoissa EVAuksissa, ristiriitoja esiin nostavissa evauksissa sekä kuntalaisvaikutuksiltaan laajoissa evauksissa on tärkeää ottaa kuntalaiset mukaan EVAuksen laadintaan. EVAus-prosessia suunnitellessa tulee aina laatia osallisuus- ja viestintäsuunnitelma.

Jos asukkaat otetaan mukaan ja heitä kuullaan valmistelun aikana on tärkeää että aihe kiinnostaa kuntalaisia, vastauksilla on vaikutusta (kokemus kuulluksi tulemisesta), kuulemisprosessi suhteutetaan resursseihin ja tuloksista viestitään osallistuneille ja yleisesti. Myös vaikuttamistoimielimet, eli kunnan neuvostot ja nuorisovaltuusto, sekä alueelliset kehittämisverkostot ja erilaiset yhteisöt on mahdollista ottaa mukaan evauksiin. Asukkaat ja yhteisöt on mahdollista ottaa mukaan esim. tilaisuuksissa, tapahtumissa ja kyselyin. Kunnan verkkosivuilla tullaan syksystä alkaen viestimään ”kuulutuksin” tulevista ja käynnissä olevista evauksista ja osallistumisen mahdollisuuksista.

Evattavasta asiasta riippuen osallistumisen laajuudesta on hyvä keskustella yhdessä valmistelijan/oiden, valmistelutyöryhmän, esittelijän ja/tai asian kannalta keskeisten johtoryhmien (poikkihallinnollinen johtoryhmä, toimialueen johtoryhmä, kunnan johtoryhmä, poliittinen johtoryhmä) kanssa. Etenkin laajoissa evauksissa lähetekeskustelua kannattaa myös käydä luottamushenkilöiden kanssa esim. asianosaisen lautakunnan, puheenjohtajiston tai poliittisen johtoryhmän kanssa.

Ehdotus

Esittelijä

Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päättää

  • käsitellä kunnassa laadittavat laajat evaukset kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta (hallintosääntö) sekä seurata ja arvioida kunnan EVA-mallin toteutumista säännöllisesti
  • hyväksyä EVA-mallin osaltaan
  • ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto päättää
    • hyväksyä Tuusulan päätösten ennakkovaikutusten arvioinnin mallin ja käynnistää sen käyttöönoton.

Päätös

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päätti

  • käsitellä kunnassa laadittavat laajat evaukset kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta (hallintosääntö) sekä seurata ja arvioida kunnan EVA- mallin toteutumista säännöllisesti
  • hyväksyä EVA- mallin osaltaan
  • ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto päättää
    • hyväksyä Tuusulan päätösten ennakkovaikutusten arvioinnin mallin ja käynnistää sen käyttöönoton.

Valmistelija

Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Perustelut

Ennnakkovaikutusten arvioinnin kehittäminen on ollut kunnassa tärkeä tavoite osana johtamisen ja johtamisjärjestelmän kehittämistä.  Evauksella varmistetaan osaltaan valmistelun ja päätöksenteon hyvä laatu.  Viime kädessä kukin päätöksentekijä ja luottamushenkilötoimielin kuitenkin arvioivat aina päätettävänään olevassa asiassa sen, että asia on valmisteltu riittävän monipuolisesti ja ennakoivasti. Valmistelun ja päätöksenteon laadun tueksi tarvitaan nyt esillä oleva yhteinen evaus-malli.

Hallintosäännön 9 §:n mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta vastaa kuntatasoisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja yhteistyön ohjauksesta, kunnan päätöksenteon vaikutusten ennakkoarviointimenettelyn ohjauksesta ja ohjeistuksesta hyvinvoinin ja terveyden edistämisen näkökulmista. Kunnanhallitus vastaa kokonaisuutena kunnassa toteutettavan valmistelun ohjauksesta valtuuston mahdollisesti antamien ohjeiden puitteissa. Sen vuoksi ennakkovaikutusten arvioinnin mallin sisällössä ja toteutuksessa tulee selkeyttää se, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta ei käsittele yksittäisiä evauksia osana päätöksenteon valmistelua. Lautakunnan rooli on seurata ja arvioida evausmallin toteutusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmista sekä tarpeen mukaan tästä näkökulmasta käsitellä mallin sisältöä ja toteutusta.

Ennakkovaikutusten arvioinnin mallin käyttöön ottaminen tarkoittaa monin osin hyvinkin suurta toimintatapojen ja toimintakulttuurinkin muuutosta.  Muutos koskee sekä valmistelijoita että päätöksentekijöitä. Sen vuoksi täytäntöönpanoon on varattava huomiota ja aikaa sekä tarvittaessa edettävä täytäntöönpanossa asteittain.    

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että 

valtuusto päättää

  • hyväksyä Tuusulan päätösten ennakkovaikutusten arvioinnin mallin edellä selostusosassa kerrotulla täydennyksellä ja käynnistää sen käyttöönoton.

Päätös

Ehdotus hyväksytiin.

 

Heidi Hagman oli asiantuntijana kokouksessa.

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä Tuusulan päätösten ennakkovaikutusten arvioinnin mallin edellä selostusosassa kerrotulla täydennyksellä ja käynnistää sen käyttöönoton.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Lisätietoja
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 260 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.