Valtuusto, kokous 5.10.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 78 Osavuosikatsaus II 2020 ja talousarvion 2020 muuttaminen

TUUDno-2020-2237

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnan talouden raportoinnin aikataulujen mukaan osavuosikatsaus 2. käsitellään valtuustossa 5.10.2020. Koska Keusoten osavuosikatsausta varten tarvittavat tiedot ovat saatavilla aikaisintaan 22.9.2020, tehdään esitys valtuustolle kunnanhallituksen kokouksessa 28.9.2020.

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • ottaa asian valtuuston 5.10.2020 pidettävän kokouksen esityslistalle
  • tehdä ehdotuksensa valtuustolle 28.9.2020 pidettävässä kokouksessa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Talouden toteutuminen

Vuoden 2020 talousarvion lähtökohtina olivat kuntastrategian mukaiset panostukset kuntalaisten hyvinvointiin, kunnan kasvuun sekä palveluiden ja palveluverkon kehittämiseen. Tuusulassa on käynnissä laaja oppimisympäristöjen kehittäminen ja kunta tekee suunnitelmallisesti toimenpiteitä (mm. korjaus- ja uusinvestoinnit) kunnan sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Asuntomessujen valmisteluihin liittyvät kustannukset painottuvat vuodelle 2020. Kunnan vuodelle 2020 alun perin budjetoitu tulos oli lähes 4 milj. euroa alijäämäinen osin edellä kuvattujen panostusten sekä sisäilmasta aiheutuvien väistötila ymv. kustannusten vuoksi.

Kunnan kaikkeen toimintaan vaikutti maaliskuussa Suomeen levinnyt korona-epidemia.  Epidemian johdosta valtioneuvosto ja aluehallintoviranomaiset määräsivät ja ohjeistivat kuntalaisille ja kunnan palvelutoiminnalle laajoja rajoituksia ja muutoksia.  Hallituksen linjauksia seurattiin ja noudatettiin tarkasti. Keusoten kanssa yhteistyö on ollut tiivistä. Toiminta ja henkilöstö sopeutui hyvin haastavaan poikkeustilanteeseen ja etätyömalli otettiin laajasti käyttöön.

Tammi - elokuun toimintatuotot toteutuivat suunniteltua pienempinä. Käyttöomaisuuden myyntivoittoja toteutui tarkastelukaudella 2,4 milj. euroa. Koronaviruksen aiheuttamat muutokset toiminnassa näkyvät Sivistyksen toimialueella varhaiskasvatuksen, uimahallin, museoiden, ja iltapäivätoiminnan maksutuotoissa. Elokuun kumulatiivinen toimintatuottojen toteutuma oli kokonaisuudessaan 59,4 % (MTA 2020).

Tammi - elokuun toimintamenot olivat 0,2 % pienemmät edellisvuoteen verrattuna, eli n. 0,4 milj. euroa. Toimintamenot toteutuivat palveluiden ostoissa 1,5 milj. euroa pienempinä. Vähennystä tapahtui mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa (Keusote) 0,6 milj. euroa ja rakennus- ja kunnossapitopalveluissa 1,0 milj. euroa sekä joukkoliikennepalveluissa 0,35 milj. euroa. Lisäksi aineet ja tarvikkeet toteutuivat 0,3 milj. euroa edellisvuotta pienempinä.  Toimintamenot kasvoivat kiinteistöpalveluissa 0,5 milj. euroa ja henkilöstökuluissa 1,2 milj. euroa (eläkemenoperusteisten maksujen lisäys). Kunnan toimintamenojen toteutuma oli 63,0 % muutettuun talousarvioon nähden.

Toimintakate toteutui 64,0 % muutettuun talousarvioon nähden (toteuma v. 2019 66,8 %). Edellä esitetyissä luvuissa ei ole mukana Vesihuoltoliikelaitos.

Kunnan käyttöomaisuusinvestoinnit olivat alkuvuonna 13,9 milj. euroa. Merkittävimpiä vuoden 2020 kunnallistekniikan rakentamiskohteita ovat olleet Etelä-Tuusulassa Puustellinmetsän kaava-alueen rakentaminen, Rykmentinpuiston kaava-alueen rakentaminen, Monion katurakentaminen ja vesihuoltosiirrot ja asuntomessuille tehtävät väliaikaisiset rakenteet. Muita Etelä-Tuusulan kohteita olivat Lahelanpelto II kaava-alueen 2-vaiheen rakentaminen, Aropellon kaava-alueen kunnallistekniikan rakentaminen ja Kuntoilijantien rakentaminen hulevesialtaineen. Jokelassa rakennettiin Vallun työpaikka-aluetta ja Kellokoskella rakennettiin Linjapuisto II kaava-aluetta.

Monion monitoimirakennuksen suunnittelu jatkui tarkastelujaksolla, pääpiirustukset sekä kustannusarvio valmistuivat syyskuussa. Martta Wendelinin päiväkodin toteutussuunnitelmat valmistuivat tarkastelujaksolla ja hanke on urakkalaskennassa. Kirkonkylän kampuksen toteutussuunnitelmat valmistuvat 2020.

Kunnan korollisen velan määrä oli elokuun lopussa 136,2 milj. euroa. Velan määrä vastaavana ajankohtana vuonna 2019 oli 110,2 milj. euroa. Vesihuoltoliikelaitoksella ei ollut velkaa raportointikauden lopussa.

Ennuste vuositasolla

Koronaepidemia vaikuttaa olennaisesti kunnan tilikauden tulokseen. Tulosvaikutuksia on edelleen vaikea arvioida; merkittävimmät taloudelliset vaikutukset liittyvät mahdolliseen toiseen aaltoon sekä keskuspankkien ja valtioiden tukitoimien jatkumiseen. Tilikauden alijäämäksi (kunta ja vesihuoltoliikelaitos) ennustetaan -9,1 milj. euroa.

Veroennusteen suurimmat epävarmuudet liittyvät koronaepidemian talous- ja työllisyysvaikutuksiin. Koronan vaikutukset kuntien verotuloihin ovat kuitenkin elokuuhun mennessä kertyneiden verotulojen perusteella olleet arvioitua pienemmät. Verotulojen ennusteeseen tehdään 5,7 milj. euron lisäys ja verotuloarvio nostetaan 186,5 milj. euroon. Ennusteessa on huomioitu Kuntaliiton 2.9.2020 tullut ennuste 187,5 milj. euroa ja Tuusulan kunnan oma arvio verotulojen toteutumisesta 1 milj. euroa Kuntaliiton ennustetta pienempänä

Valtionosuuden ennusteeseen tehdään yhteensä 6,2 milj. euron lisäys. Valtionosuuden ennuste perustuu Kuntaliiton 4.9.2020 ennusteeseen siten, että Kuntaliiton ennusteeseen on lisätty hallituksen 16.9.2020 ehdotuksen pohjalta arvioitu 3,0 milj. euron valtionosuuden lisäys (täsmentyy Kuntaliiton valtionosuusennusteessa 5.10.).  Ennusteessa on huomioitu myös Valtiovarainministeriön 7.8.2020 muutospäätös kuntien peruspalveluiden valtionosuuteen sekä valtionosuuden kautta tehty kiky-leikkauksen päättyminen 1.9.2020 alkaen. Laskelmassa on myös päivitetty muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet OKM:n 24.7.2020 tekemän päätöksen mukaiseksi.

Tulopuolen muut riskit liittyvät keskeisesti tontinmyyntitulojen toteutumiseen. Hidastunut talous ja laskusuunnassa oleva rakentaminen lisäävät epävarmuutta kunnan tontinmyyntitavoitteiden toteutumiseen loppuvuoden osalta. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen ennustetaan jäävän 2,0 milj. euroa alle budjetoidun, myyntien painottuessa loppuvuoteen.

Toimintamenojen osalta merkittävimmät ylitysriskit ovat Keusotessa / kunnanviraston johto. Keusoten arvio oman toiminnan aiheuttamasta lisämäärärahan tarpeesta on lähes 23 milj. euroa (22.9.2020), mistä on arvioitu Tuusulan osuudeksi 3,9 milj. euroa (TPE 2020 vs. TP 2019). Keusoten määrärahaa lisättiin osavuosikatsauksessa I 3,9 milj. euroa. Osavuosikatsaus II:n yhteydessä ei esitetä määrärahamuutoksia Keusoten kuntaosuuteen. Keusoten 22.9.2020 ennusteen mukaan Tuusulan kuntaosuus alittaisi kokonaisuutena 1,9 milj. eurolla MTA2020 mukaisen tason. Kunta varautuu koronasta mahdollisesti aiheutuviin toimintakulujen kasvuun sekä HUS:in alijäämän kattamisesta aiheutuvaan maksuosuuden kasvuun.

Koronaviruspandemia aiheuttaa HSL:n joukkoliikenteen lipputuloihin merkittävän laskun, mikä lisää Tuusulan HSL:n maksuosuutta n. 1,6 milj. euroa. Lisäksi esitetään 411 000 euron määrärahaa kertaluonteiseen alaskirjaukseen koskien toukokuussa purettua Mattilan päiväkotia.

Kunnan tilikauden 2020 tuloksen ennustetaan olevan 10,0 milj. euroa alijäämäinen (9,1 milj. euroa alijäämäinen kunta ja vesiliikelaitos yhteensä). Talousarvion mukainen alijäämä oli 4,7 milj. euroa (3,8 milj. euroa alijäämäinen, kunta ja vesihuolto yhteensä).

Määrärahamuutokset

Käyttötalous ja tuloslaskelmaosa

Esitettävien määrärahamuutosten tulosta parantava vaikutus on yhteensä + 8 745 000 euroa.

Verotuloihin tehdään + 5 746 000 euron lisäys. Kuntaliiton 2.9.2020 tullut arvio on 187,5 milj. euroa kuluvan vuoden verotulojen määräksi. Ennusteessa on arvioitu verotulojen toteutuvan 186,5 milj. euroa eli 1 milj. euroa Kuntaliiton ennustetta pienempinä.

Valtionosuuksiin tehdään + 6 165 000 euron lisäys Kuntaliiton 4.9.2020 lähettämän ennusteen mukaisesti. Lisäksi ennusteessa on huomioitu hallituksen 16.9.2020 ehdotuksen pohjalta arvioitu 3,0 milj. euron valtionosuuden lisäys. 

Kunnanviraston johto

  • menovähennys + 595 000 euroa, Apotin käyttöönoton lykkäys vuodelle 2021

Yhteiset palvelut toimialue

  • menolisäys -350 000 euroa, työmarkkinatuen kuntaosuus
  • menovähennys + 163 000 euroa, varhe-maksut / asiakas- ja henkilöstöpalvelut
  • menovähennys + 4 000 euroa, varhe-maksut / hallintopalvelut

Sivistyksen toimialue

  • menovähennys + 223 000 euroa, varhe-maksut /oppiminen
  • menovähennys + 94 000 euroa, varhe-maksut /varhaiskasvatus
  • menovähennys + 3 000 euroa, varhe-maksut / sivistyksen tukipalvelut
  • menovähennys + 11 000 euroa, varhe-maksut / kulttuuri
  • menovähennys + 9 000 euroa, varhe-maksut / vapaa-aika

Kasvun ja ympäristön toimialue

  • menolisäys -1 600 000 euroa / yhdyskuntatekniikka, joukkoliikennepalvelut
  • menovähennys + 70 000 euroa, varhe-maksut / kehittäminen ja hallinto
  • menovähennys + 23 000 euroa, KUEL-maksut / kehittäminen ja hallinto

Lisäksi esitetään

  • tulovähennys -2 000 000, käyttöomaisuuden myyntivoitot
  • menolisäys -411 000 euron, kertaluonteiseen alaskirjaus / Mattilan päiväkoti.

 

Investoinnit

Investointeihin tehdään yhteensä 2 300 000 euron määrärahan vähennykset.

Sivistyksen toimialue

  • menovähennys + 500 000 euroa, Ruotsinkylän koulun muutostyöt, pihaalueet, vanhan elementtikoulun purku ja liitoskohdan perusparannus
  • menovähennys + 2 500 000 euroa, EteläTuusulan lukio/monitoimirakennus MONIO
  • menovähennys + 150 000 euroa, urheilukeskuksen uimalammen pukuhuoneet ja varastotilat

Kasvu ja ympäristö toimialue

  • menolisäys -600 000 euroa, Tuuskodon peruskorjaus
  • menolisäys -100 000 euroa, Sahankulma, rakennusvalvonnan tilojen muutostyöt ja kalustaminen
  • menolisäys -150 000 euroa, Väistötilojen kalustaminen

Lisätiedot: Markku Vehmas, puh. 040 314 3060

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • merkitä tiedoksi osavuosikatsauksen 1.1.-31.8.2020
  • ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • muuttaa vuoden 2020 talousarviota ja hyväksyy edellä esitetyt määrärahamuutokset.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Markku Vehmas oli asiantuntijana kokouksessa.

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Talouden toteutuminen

Vuoden 2020 talousarvion lähtökohtina olivat kuntastrategian mukaiset panostukset kuntalaisten hyvinvointiin, kunnan kasvuun sekä palveluiden ja palveluverkon kehittämiseen. Tuusulassa on käynnissä laaja oppimisympäristöjen kehittäminen ja kunta tekee suunnitelmallisesti toimenpiteitä (mm. korjaus- ja uusinvestoinnit) kunnan sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Asuntomessujen valmisteluihin liittyvät kustannukset painottuvat vuodelle 2020. Kunnan vuodelle 2020 alun perin budjetoitu tulos oli lähes 4 milj. euroa alijäämäinen osin edellä kuvattujen panostusten sekä sisäilmasta aiheutuvien väistötila ymv. kustannusten vuoksi.

Kunnan kaikkeen toimintaan vaikutti maaliskuussa Suomeen levinnyt korona-epidemia.  Epidemian johdosta valtioneuvosto ja aluehallintoviranomaiset määräsivät ja ohjeistivat kuntalaisille ja kunnan palvelutoiminnalle laajoja rajoituksia ja muutoksia.  Hallituksen linjauksia seurattiin ja noudatettiin tarkasti. Keusoten kanssa yhteistyö on ollut tiivistä. Toiminta ja henkilöstö sopeutui hyvin haastavaan poikkeustilanteeseen ja etätyömalli otettiin laajasti käyttöön.

Tammi - elokuun toimintatuotot toteutuivat suunniteltua pienempinä. Käyttöomaisuuden myyntivoittoja toteutui tarkastelukaudella 2,4 milj. euroa. Koronaviruksen aiheuttamat muutokset toiminnassa näkyvät Sivistyksen toimialueella varhaiskasvatuksen, uimahallin, museoiden, ja iltapäivätoiminnan maksutuotoissa. Elokuun kumulatiivinen toimintatuottojen toteutuma oli kokonaisuudessaan 59,4 % (MTA 2020).

Tammi - elokuun toimintamenot olivat 0,2 % pienemmät edellisvuoteen verrattuna, eli n. 0,4 milj. euroa. Toimintamenot toteutuivat palveluiden ostoissa 1,5 milj. euroa pienempinä. Vähennystä tapahtui mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa (Keusote) 0,6 milj. euroa ja rakennus- ja kunnossapitopalveluissa 1,0 milj. euroa sekä joukkoliikennepalveluissa 0,35 milj. euroa. Lisäksi aineet ja tarvikkeet toteutuivat 0,3 milj. euroa edellisvuotta pienempinä.  Toimintamenot kasvoivat kiinteistöpalveluissa 0,5 milj. euroa ja henkilöstökuluissa 1,2 milj. euroa (eläkemenoperusteisten maksujen lisäys). Kunnan toimintamenojen toteutuma oli 63,0 % muutettuun talousarvioon nähden.

Toimintakate toteutui 64,0 % muutettuun talousarvioon nähden (toteuma v. 2019 66,8 %). Edellä esitetyissä luvuissa ei ole mukana Vesihuoltoliikelaitos.

Kunnan käyttöomaisuusinvestoinnit olivat alkuvuonna 13,9 milj. euroa. Merkittävimpiä vuoden 2020 kunnallistekniikan rakentamiskohteita ovat olleet Etelä-Tuusulassa Puustellinmetsän kaava-alueen rakentaminen, Rykmentinpuiston kaava-alueen rakentaminen, Monion katurakentaminen ja vesihuoltosiirrot ja asuntomessuille tehtävät väliaikaisiset rakenteet. Muita Etelä-Tuusulan kohteita olivat Lahelanpelto II kaava-alueen 2-vaiheen rakentaminen, Aropellon kaava-alueen kunnallistekniikan rakentaminen ja Kuntoilijantien rakentaminen hulevesialtaineen. Jokelassa rakennettiin Vallun työpaikka-aluetta ja Kellokoskella rakennettiin Linjapuisto II kaava-aluetta.

Monion monitoimirakennuksen suunnittelu jatkui tarkastelujaksolla, pääpiirustukset sekä kustannusarvio valmistuivat syyskuussa. Martta Wendelinin päiväkodin toteutussuunnitelmat valmistuivat tarkastelujaksolla ja hanke on urakkalaskennassa. Kirkonkylän kampuksen toteutussuunnitelmat valmistuvat 2020.

Kunnan korollisen velan määrä oli elokuun lopussa 136,2 milj. euroa. Velan määrä vastaavana ajankohtana vuonna 2019 oli 110,2 milj. euroa. Vesihuoltoliikelaitoksella ei ollut velkaa raportointikauden lopussa.

 

Ennuste vuositasolla

Koronaepidemia vaikuttaa olennaisesti kunnan tilikauden tulokseen. Tulosvaikutuksia on edelleen vaikea arvioida; merkittävimmät taloudelliset vaikutukset liittyvät mahdolliseen toiseen aaltoon sekä keskuspankkien ja valtioiden tukitoimien jatkumiseen. Tilikauden alijäämäksi (kunta ja vesihuoltoliikelaitos) ennustetaan -9,1 milj. euroa.

Veroennusteen suurimmat epävarmuudet liittyvät koronaepidemian talous- ja työllisyysvaikutuksiin. Koronan vaikutukset kuntien verotuloihin ovat kuitenkin elokuuhun mennessä kertyneiden verotulojen perusteella olleet arvioitua pienemmät. Verotulojen ennusteeseen tehdään 5,7 milj. euron lisäys ja verotuloarvio nostetaan 186,5 milj. euroon. Ennusteessa on huomioitu Kuntaliiton 2.9.2020 tullut ennuste 187,5 milj. euroa ja Tuusulan kunnan oma arvio verotulojen toteutumisesta 1 milj. euroa Kuntaliiton ennustetta pienempänä

Valtionosuuden ennusteeseen tehdään yhteensä 6,2 milj. euron lisäys. Valtionosuuden ennuste perustuu Kuntaliiton 4.9.2020 ennusteeseen siten, että Kuntaliiton ennusteeseen on lisätty hallituksen 16.9.2020 ehdotuksen pohjalta arvioitu 3,0 milj. euron valtionosuuden lisäys (täsmentyy Kuntaliiton valtionosuusennusteessa 5.10.).  Ennusteessa on huomioitu myös Valtiovarainministeriön 7.8.2020 muutospäätös kuntien peruspalveluiden valtionosuuteen sekä valtionosuuden kautta tehty kiky-leikkauksen päättyminen 1.9.2020 alkaen. Laskelmassa on myös päivitetty muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet OKM:n 24.7.2020 tekemän päätöksen mukaiseksi.

Tulopuolen muut riskit liittyvät keskeisesti tontinmyyntitulojen toteutumiseen. Hidastunut talous ja laskusuunnassa oleva rakentaminen lisäävät epävarmuutta kunnan tontinmyyntitavoitteiden toteutumiseen loppuvuoden osalta. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen ennustetaan jäävän 2,0 milj. euroa alle budjetoidun, myyntien painottuessa loppuvuoteen.

Toimintamenojen osalta merkittävimmät ylitysriskit ovat Keusotessa / kunnanviraston johto. Keusoten arvio oman toiminnan aiheuttamasta lisämäärärahan tarpeesta on lähes 23 milj. euroa (22.9.2020), mistä on arvioitu Tuusulan osuudeksi 3,9 milj. euroa (TPE 2020 vs. TP 2019). Keusoten määrärahaa lisättiin osavuosikatsauksessa I 3,9 milj. euroa. Osavuosikatsaus II:n yhteydessä ei esitetä määrärahamuutoksia Keusoten kuntaosuuteen. Keusoten 22.9.2020 ennusteen mukaan Tuusulan kuntaosuus alittaisi kokonaisuutena 1,9 milj. eurolla MTA2020 mukaisen tason. Kunta varautuu koronasta mahdollisesti aiheutuviin toimintakulujen kasvuun sekä HUS:in alijäämän kattamisesta aiheutuvaan maksuosuuden kasvuun.

Koronaviruspandemia aiheuttaa HSL:n joukkoliikenteen lipputuloihin merkittävän laskun, mikä lisää Tuusulan HSL:n maksuosuutta n. 1,6 milj. euroa. Lisäksi esitetään 411 000 euron määrärahaa kertaluonteiseen alaskirjaukseen koskien toukokuussa purettua Mattilan päiväkotia.

Kunnan tilikauden 2020 tuloksen ennustetaan olevan 10,0 milj. euroa alijäämäinen (9,1 milj. euroa alijäämäinen kunta ja vesiliikelaitos yhteensä). Talousarvion mukainen alijäämä oli 4,7 milj. euroa (3,8 milj. euroa alijäämäinen, kunta ja vesihuolto yhteensä).

 

Määrärahamuutokset

Käyttötalous ja tuloslaskelmaosa

Esitettävien määrärahamuutosten tulosta parantava vaikutus on yhteensä + 8 745 000 euroa.

Verotuloihin tehdään + 5 746 000 euron lisäys. Kuntaliiton 2.9.2020 tullut arvio on 187,5 milj. euroa kuluvan vuoden verotulojen määräksi. Ennusteessa on arvioitu verotulojen toteutuvan 186,5 milj. euroa eli 1 milj. euroa Kuntaliiton ennustetta pienempinä.

Valtionosuuksiin tehdään + 6 165 000 euron lisäys Kuntaliiton 4.9.2020 lähettämän ennusteen mukaisesti. Lisäksi ennusteessa on huomioitu hallituksen 16.9.2020 ehdotuksen pohjalta arvioitu 3,0 milj. euron valtionosuuden lisäys. 

 

Kunnanviraston johto

  • menovähennys + 595 000 euroa, Apotin käyttöönoton lykkäys vuodelle 2021

 

Yhteiset palvelut toimialue

  • menolisäys -350 000 euroa, työmarkkinatuen kuntaosuus
  • menovähennys + 163 000 euroa, varhe-maksut / asiakas- ja henkilöstöpalvelut
  • menovähennys + 4 000 euroa, varhe-maksut / hallintopalvelut

 

Sivistyksen toimialue

  • menovähennys + 223 000 euroa, varhe-maksut /oppiminen
  • menovähennys + 94 000 euroa, varhe-maksut /varhaiskasvatus
  • menovähennys + 3 000 euroa, varhe-maksut / sivistyksen tukipalvelut
  • menovähennys + 11 000 euroa, varhe-maksut / kulttuuri
  • menovähennys + 9 000 euroa, varhe-maksut / vapaa-aika

 

Kasvun ja ympäristön toimialue.

  • menolisäys -1 600 000 euroa / yhdyskuntatekniikka, joukkoliikennepalvelut
  • menovähennys + 70 000 euroa, varhe-maksut / kehittäminen ja hallinto
  • menovähennys + 23 000 euroa, KUEL-maksut / kehittäminen ja hallinto

 

Lisäksi esitetään

  • tulovähennys -2 000 000, käyttöomaisuuden myyntivoitot
  • menolisäys -411 000 euron, kertaluonteiseen alaskirjaus / Mattilan päiväkoti.

 

Investoinnit

Investointeihin tehdään yhteensä 2 300 000 euron määrärahan vähennykset.

 

Sivistyksen toimialue

  • menovähennys + 500 000 euroa, Ruotsinkylän koulun muutostyöt, pihaalueet, vanhan elementtikoulun purku ja liitoskohdan perusparannus
  • menovähennys + 2 500 000 euroa, EteläTuusulan lukio/monitoimirakennus MONIO
  • menovähennys + 150 000 euroa, urheilukeskuksen uimalammen pukuhuoneet ja varastotilat

 

Kasvu ja ympäristö toimialue

  • menolisäys -600 000 euroa, Tuuskodon peruskorjaus
  • menolisäys -100 000 euroa, Sahankulma, rakennusvalvonnan tilojen muutostyöt ja kalustaminen
  • menolisäys -150 000 euroa, Väistötilojen kalustaminen

Lisätiedot: Markku Vehmas, puh. 040 314 3060

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Konsernijaosto päättää

  • merkitä osavuosikatsauksen II tiedoksi.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • muuttaa vuoden 2020 talousarviota ja hyväksyy edellä esitetyt määrärahamuutokset.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Antti Kaikkonen poistui tämän asian käsittelyn jälkeen ja hänen tilalleen tuli Keskiryhmän 2. varavaltuutettu Pentti Mattila. 

Tiedoksi

Talouden ohjaus

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Lisätietoja
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 260 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.