Valtuusto, kokous 4.6.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 63 Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelma 2018-2028

TUUDno-2018-752

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara, kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi
Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi
Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi
Ritva Lappalainen, tilakeskuksen päällikkö, ritva.lappalainen@tuusula.fi

Perustelut

Kasvatus- ja sivistyslautakunta 22.5.2018

Tuusulan kunnan palveluverkon kehittäminen on välttämätöntä talouden, kiinteistöjen kunnon ja sisäilmaongelmien johdosta.  Kunnan palveluverkon keskeisen rungon muodostavat varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkko. Varhaiskasvatuksen suunnitelmien ja perusopetuksen opetussuunnitelmien asettamat vaateet puoltavat palveluverkon kehittämistä. Osa kouluista ei myöskään enää sijaitse tarkoituksenmukaisissa paikoissa väestön sijoittumiseen nähden ja niiden tilalliset suunnitteluratkaisut ovat opetuksen näkökulmasta katsottuina vanhentuneet.

Sosiaali- ja terveystoimen käytössä olevien tilojen osalta ei Tuusulan kunnan näkökulmasta ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista tehdä erityisiä kehittämistoimia, koska palveluverkkoon liittyvät ratkaisut tehdään käytännössä Keski-Uudenmaan sote- kuntayhtymässä ja mahdollisesti vuoden 2020 alussa voimaan tulevassa maakunnassa. Sosiaali- ja terveystoimen tilojen osalta on tarkoituksenmuikaista ylläpitää niiden käytettävyyttä nykyisiin toimintoihin.    

Tuusulan kunnan kiinteistösalkkuun kohdistuva laskennallinen korjausvelka on noin 21 milj. Euroa (Trellum raportti 2017). Rakennuksen korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksen kunnossapidosta on tingitty, jotta se olisi kohtuullisessa, mutta kuitenkin käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa nykykunnon lähtö- ja tavoitetasona käytetään 75 % kuntoluokkaa. Kun rakennuksen kuntoluokka laskee alle määritellyn 75 % tavoitetason, lasketaan kuinka paljon rahaa tekniseen arvoon ja nykykuntoon tulisi lisätä, jotta määritelty 75 % tavoitetaso saavutetaan. Tästä nykykunnon ja tavoitekunnon erotuksesta voidaan määrittää yksittäisen rakennuksen korjausvelka.

Kiinteistösalkkuun kohdistuva peruskorjaustarve on noin 23 milj. euroa ja välitön perusparannustarve noin 43 milj. euroa. Peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan sitten, kun rakennusten nykykunto alittaa 60 prosentin. Tämän jälkeen lasketaan, kuinka paljon rahaa näihin rakennuksiin tulisi investoida, jotta rakennukset saataisiin alkuperäiseen (peruskorjaustarve) tai tämän päivän täysin uuden käyttötarkoitukseltaan vastaavan rakennuksen mukaiseen tavoitekuntoon (perusparannustarve). Peruskorjaustarve sisältää fyysisen kulumisen johdosta tarvittavat investoinnit (tavoitekunto 90%) ja perusparannustarve (tavoitekunto yleensä 120%) fyysisen kulumisen lisäksi myös ajanmukaistamisen vaatimat investoinnit eli toiminnalliset muutokset, jolla rakennuksen laatutasoa nostetaan alkuperäistä tasoa korkeammaksi. Rakennuskannan korjausvelkalaskenta on suuntaa antava arvio rakennuskannan tilasta eikä välttämättä kuvaa kovin tarkasti yksittäisen rakennuksen tilannetta.

Yksittäisen rakennuksen todellinen kunto saattaa poiketa laskennallisesta riippuen mm. rakennuksen käytöstä ja ylläpidon asteesta. Tarkempaan tarkasteluun tulee käyttää esim. rakennuskohtaisia kuntotutkimuksia ja rakennusosakohtaisia kuntoarviointeja.

Tilakonsultit Oy;n tekemän varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkkoselvityksen (7.2.2018) johtopäätösten mukaan Tuusulan kunnan palveluverkko on vanhentunut teknisesti, toiminnallisesti ja suhteessa kunnan väestörakenteeseen. Palvelukapasiteettia on liikaa pienissä kyläkouluissa, jotka eivät kykene tarjoamaan uudistetun opetussuunnitelman mukaisia tiloja. Taajamien koulut ovat täynnä ja niihin kohdistuu laajentamistarvetta. Vanhentuneen kouluverkon uudistaminen on järkevää palvelun laadun, koulujen sisältämien riskirakenteiden ja talouden kannalta. Tilakonsultit esittivät kolme vaihtoehtoista mallia palveluverkon kehittämiseksi. Kaikki muutetut tulivat nykyistä palveluverkkoa edullisimmiksi (liite 1).

Jos palveluverkkoa ei saada uudistettua ja supistettua, niin yhä useamman rakennuksen kohdalla joudutaan tinkimään ylläpidosta, jolloin riskinä on, että korjausvelka ja sisäilmaongelmat lisääntyvät. Kiinteistönylläpidon saattaminen kestävälle pohjalle edellyttää, että palveluverkko on mitoitettu vastaamaan kuntalaisten tarpeita sekä kunnan taloudellista kantokykyä. Tilankäytön tehostaminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi myös investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä. Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannussäästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa. Kaikkiaan uusilla rakennushankkeilla voidaan parantaa kunnan palveluverkon kokonaistehokkuutta ja -kustannuksia. Tilankäytön tehostuminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä.

Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannus-säästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa. 

Uutta päiväkotia suunniteltaessa lähtökohtana on vähintään 9-ryhmäinen päiväkoti, jonka yhteyteen voidaan toteuttaa tilat myös perhekeskustoiminnalle tai avoimen varhaiskasvatuksen toiminnoille ja esimerkiksi taiteen perusopetukselle- Vastaavasti luovutaan pienistä ja huonokuntoisista yksiköistä. Uusien rakentuvien asuinalueiden päiväkodit sijoitetaan koulujen tai muiden palveluiden läheisyyteen esimerkiksi ikäihmisten palveluiden läheisyyteen. Päiväkotien tila- ja rakennesuunnittelussa huomioidaan myös mahdollisuus varhaiskasvatuksen ja vanhusten asumispalvelujen yhdistämisestä tulevaisuudessa. 

Uudet päiväkotien tilalliset ratkaisut suunnitellaan siten, että ne ovat monimuotoisia ja tehokkaita toiminnan ja tilankäytön suhteen. Piha-alueiden ja ympäristön kasvatukselliseen sisältöön ja käytön turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota helppohoitoisuuden ohella.

Tuusulan kunnan perusopetuksen palveluverkon lähtökohtana on, että erillistä ala- ja yläkouluista siirrytään kohti yhtenäisiä peruskouluja, jossa annetaan kaikkien luokka-asteiden opetusta turvaten mahdollisimman yhtenäisen koulupolku.

Perusopetusryhmien muodostamisen lähtökohtana ovat vähintään 22 oppilaan ryhmät. Opetusryhmien sijoittelu tehdään huomioiden tilojen tehokas käyttö. Koululaisten iltapäivätoiminta sekä koulukerhotoiminta järjestetään pääsääntöisesti alakouluilla ja myös esiopetusryhmät pyritään sijoittamaan koulujen tiloihin alaluokkien läheisyyteen.

Kouluverkkoselvitys ja uusinvestoinnit perustuvat pääosin 4 sarjaisiin yhtenäiskouluihin ja 22 oppilaan perusopetusryhmiin. Myös iltapäivätoiminnalle ja esiopetusryhmille varataan toimitilat kouluilta. Nykyisiä hyväkuntoisia koulukiinteistöjä hyödynnetään mahdollisimman paljon kuitenkin siten, että tilaratkaisuissa otetaan huomioon sisäilmaan liittyvät riskit. Suunniteltaessa yhtenäiskoulu-investointeja tarkastellaan myös lähikoulujen oppilasvirtoja uudelleen ja samalla arvioidaan mahdollisuutta luopua korjaustarpeessa olevista kiinteistöistä.

Koulunjohtajakoulut on yhdistetty lähikouluun. Pienien yksiköiden tulee olla vähintään kahden ryhmän kokoisia eli oppilasmäärän tulee olla vähintään 40 oppilasta. Koulun ylläpito tulee tarkasteluun, jos rakennus vaatii isoja korjausinvestointeja.

Kasvatus- ja sivistystoimessa on yhteistyössä tilakeskuksen kanssa laatinut kevään 2018 aikana aiempien selvitysten pohjalta ehdotuksen, jossa Tuusulan kunnan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkko kehitetään seuraavien rakennushankkeiden kautta:

  • Etelä –Tuusulan päiväkoti uudisrakennus (10 ryhmää)
  • Kirkonkylän kampukseen päiväkoti uudisrakennus (9 ryhmää)
  • Kirkonkylän kampus uudisrakennus(vuosiluokat 1-6)
  • MONIO lukio-kulttuurikeskus uudisrakennus
  • Riihikallion koulun peruskorjaus ja laajennus (nelisarjaisuus)
  • Rykmentinpuiston monitoimitalo uudisrakennus
  • Lahelan monitoimitalo uudisrakennus
  • Jokelan koulukeskus (yhtenäinen peruskoulu / yläkoulu + lukio, mahdollisesti kuudennet vuosiluokat) peruskorjaus ja laajennus (oletus)
  • Jokaisen päiväkoti- ja kouluyksikön toiminnalliset muutokset (kalustus, pihat) perus- ja vuosikorjaukset

Hankkeet toteutuisivat ns. kahdessa aallossa. Ensin rakentuisivat Etelä-Tuusulan päiväkoti, Kirkonkylän koulukampus, lukio- ja kulttuuritalo Monio ja Riihikallion koulun peruskorjaus ja laajennus. Toisessa aallossa Rykmentinpuiston monitoimitalo, Lahelan monitoimitalo ja Jokelan koulukeskuksen peruskorjaus. Koko investointikaudelle varataan määrärahaa muidenkin päiväkoti- ja koulutilojen oppimisympäristöjen kehittämiseen vuosittain.  Liitteessä 3 on perustelut jokainen hanke erikseen.

Uudistetun palveluverkon myötä kunta luopuu seuraavista koulu- ja päiväkotikiinteistöistä: Mattilan päiväkoti, Hyrylän ja Väinölän päiväkodit, Etelärinteen päiväkoti, Kievarin päiväkoti, Mikkolan päiväkoti, Hyrylän koulukeskus, Hyökkälän koulukeskus ja Vaunukankaan koulu.

Tilakeskuksen laatiman koulu- ja päiväkotitonttien karkean jalostusarvoarvion mukaan poistuvista kiinteistöistä ja tonteista voidaan saada 16-23 M€ riippuen rakennusoikeuksien määrittelyistä, rakennustyypeistä ja markkinatilanteesta.

Hallinnon palveluverkossa on kyse lähinnä kunnantaloon sijoittuvien toimintojen tulevasta sijoittumisesta. 1980-luvun alussa valmistunut Tuusulan kunnantalo on peruskorjauksen tarpeessa. Erityisesti sisäilmaongelmat ovat talossa yleisiä, ilmanvaihto ei ole riittävä ja rakenneosissa on vaurioita. Rakennuksen talotekniikka on tullut teknisen käyttöikänsä loppuun ja erilaisia korjaussuunnitelmia on tehty jo viiden vuoden ajan. Talon toimivuus ei vastaa tämän hetken tavoitteita (energiatehottomuus, kunnan toimintojen hajauttaminen, tilan käytön tehottomuus ja muuntojoustamattomuus). Valtuusto on kokouksessaan 29.5.2017 § 88 päättänyt luopua kunnantalon peruskorjaamisesta ja jatkossa budjetoida kunnantalolle ylläpitokorjauksia ja mahdollisia toiminnan tehostamisen edellyttämiä muutostöitä varten tilakeskukselle noin 60.000– 100.000 €/vuosi, kunnes on löydetty uusi ratkaisu Tuusulan kunnan toimitiloiksi. Lisäksi valtuusto valtuutti kuntakehityksen ja tekniikan toimialan käynnistämään teoreettisen tilatarpeen laadinnan sekä sijaintivaihtoehtojen ja pysäköintitarpeen selvityksen sekä hakemaan nykyisen kunnantalon purkulupaa.  Kunnan hallinnollisten toimintojen ratkaisu liittyy vireillä olevaan Hyrylän keskustan yleissuunnitelman valmisteluun, jossa kunnantalon toiminnot sijoitettaisiin keskustan uusien kaupallisten palvelujen yhteyteen ja vuokraamalla tarvittavat tilat kunnan hallinnon käyttöön.  

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää

  • hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2018-2028
  • ehdottaa kunnanhallitukselle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2018-2028

__________

Kunnanhallitus 21.5.2018

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • ottaa asian 4.6.2018 pidettävän valtuuston kokouksen  esityslistalle
  • tehdä ehdotuksensa valtuustolle 28.5.2018 pidettävässä kokouksessa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara, kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi
Markus Torvinen, opetuspäällikkö, markus.torvinen@tuusula.fi
Hannamari Halinen, varhaiskasvatuspäällikkö, hannamari.halinen@tuusula.fi
Ritva Lappalainen, tilakeskuksen päällikkö, ritva.lappalainen@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnan palveluverkon kehittäminen on välttämätöntä talouden, kiinteistöjen kunnon ja sisäilmaongelmien johdosta.  Kunnan palveluverkon keskeisen rungon muodostavat varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkko. Varhaiskasvatuksen suunnitelmien ja perusopetuksen opetussuunnitelmien asettamat vaateet puoltavat palveluverkon kehittämistä. Osa kouluista ei myöskään enää sijaitse tarkoituksenmukaisissa paikoissa väestön sijoittumiseen nähden ja niiden tilalliset suunnitteluratkaisut ovat opetuksen näkökulmasta katsottuina vanhentuneet. Sosiaali- ja terveystoimen käytössä olevien tilojen osalta ei Tuusulan kunnan näkökulmasta ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista tehdä erityisiä kehittömistoimia, koska palveluverkkoon liittyvät ratkaisut tehdään käytännössä Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä ja mahdollisesti vuoden 2020 alussa voimaan tulevassa maakunnassa. Sosiaali- ja terveystoimen tilojen osalta on tarkoituksenmuikaista ylläpitää niiden käyettävyyttä nykyisiin toimintoihin.    

Tuusulan kunnan kiinteistösalkkuun kohdistuva laskennallinen korjausvelka on noin 21 milj. Euroa (Trellum raportti 2017). Rakennuksen korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksen kunnossapidosta on tingitty, jotta se olisi kohtuullisessa, mutta kuitenkin käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa nykykunnon lähtö- ja tavoitetasona käytetään 75 % kuntoluokkaa. Kun rakennuksen kuntoluokka laskee alle määritellyn 75 % tavoitetason, lasketaan kuinka paljon rahaa tekniseen arvoon ja nykykuntoon tulisi lisätä, jotta määritelty 75 % tavoitetaso saavutetaan. Tästä nykykunnon ja tavoitekunnon erotuksesta voidaan määrittää yksittäisen rakennuksen korjausvelka.

Kiinteistösalkkuun kohdistuva peruskorjaustarve on noin 23 milj. euroa ja välitön perusparannustarve noin 43 milj. euroa. Peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan sitten, kun rakennusten nykykunto alittaa 60 prosentin. Tämän jälkeen lasketaan, kuinka paljon rahaa näihin rakennuksiin tulisi investoida, jotta rakennukset saataisiin alkuperäiseen (peruskorjaustarve) tai tämän päivän täysin uuden käyttötarkoitukseltaan vastaavan rakennuksen mukaiseen tavoitekuntoon (perusparannustarve). Peruskorjaustarve sisältää fyysisen kulumisen johdosta tarvittavat investoinnit (tavoitekunto 90%) ja perusparannustarve (tavoitekunto yleensä 120%) fyysisen kulumisen lisäksi myös ajanmukaistamisen vaatimat investoinnit eli toiminnalliset muutokset, jolla rakennuksen laatutasoa nostetaan alkuperäistä tasoa korkeammaksi. Rakennuskannan korjausvelkalaskenta on suuntaa antava arvio rakennuskannan tilasta eikä välttämättä kuvaa kovin tarkasti yksittäisen rakennuksen tilannetta.

Yksittäisen rakennuksen todellinen kunto saattaa poiketa laskennallisesta riippuen mm. rakennuksen käytöstä ja ylläpidon asteesta. Tarkempaan tarkasteluun tulee käyttää esim. rakennuskohtaisia kuntotutkimuksia ja rakennusosakohtaisia kuntoarviointeja.

Tilakonsultit Oy;n tekemän varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkkoselvityksen (7.2.2018) johtopäätösten mukaan Tuusulan kunnan palveluverkko on vanhentunut teknisesti, toiminnallisesti ja suhteessa kunnan väestörakenteeseen. Palvelukapasiteettia on liikaa pienissä kyläkouluissa, jotka eivät kykene tarjoamaan uudistetun opetussuunnitelman mukaisia tiloja. Taajamien koulut ovat täynnä ja niihin kohdistuu laajentamistarvetta. Vanhentuneen kouluverkon uudistaminen on järkevää palvelun laadun, koulujen sisältämien riskirakenteiden ja talouden kannalta. Tilakonsultit esittivät kolme vaihtoehtoista mallia palveluverkon kehittämiseksi. Kaikki muutetut tulivat nykyistä palveluverkkoa edullisimmiksi (liite 1).

Jos palveluverkkoa ei saada uudistettua ja supistettua, niin yhä useamman rakennuksen kohdalla joudutaan tinkimään ylläpidosta, jolloin riskinä on, että korjausvelka ja sisäilmaongelmat lisääntyvät. Kiinteistönylläpidon saattaminen kestävälle pohjalle edellyttää, että palveluverkko on mitoitettu vastaamaan kuntalaisten tarpeita sekä kunnan taloudellista kantokykyä. Tilankäytön tehostaminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi myös investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä. Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannussäästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa. Kaikkiaan uusilla rakennushankkeilla vidaan parantaa kunnan palveluverkon kokonasitehokkuutta ja -kustannuksia. Tilankäytön tehostuminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä.

Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannus-säästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa. 

Uutta päiväkotia suunniteltaessa lähtökohtana on vähintään 9-ryhmäinen päiväkoti, jonka yhteyteen voidaan toteuttaa tilat myös perhekeskustoiminnalle tai avoimen varhaiskasvatuksen toiminnoille ja esimerkiksi taiteen perusopetukselle- Vastaavasti luovutaan pienistä ja huonokuntoisista yksiköistä. Uusien rakentuvien asuinalueiden päiväkodit sijoitetaan koulujen tai muiden palveluiden läheisyyteen esimerkiksi ikäihmisten palveluiden läheisyyteen. Päiväkotien tila- ja rakennesuunnittelussa huomioidaan myös mahdollisuus varhaiskasvatuksen ja vanhusten asumispalvelujen yhdistämisestä tulevaisuudessa. 

Uudet päiväkotien tilalliset ratkaisut suunnitellaan siten, että ne ovat monimuotoisia ja tehokkaita toiminnan ja tilankäytön suhteen. Piha-alueiden ja ympäristön kasvatukselliseen sisältöön ja käytön turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota helppohoitoisuuden ohella.

Tuusulan kunnan perusopetuksen palveluverkon lähtökohtana on, että erillistä ala- ja yläkouluista siirrytään kohti yhtenäisiä peruskouluja, jossa annetaan kaikkien luokka-asteiden opetusta turvaten mahdollisimman yhtenäisen koulupolku.

Perusopetusryhmien muodostamisen lähtökohtana ovat vähintään 22 oppilaan ryhmät. Opetusryhmien sijoittelu tehdään huomioiden tilojen tehokas käyttö. Koululaisten iltapäivätoiminta sekä koulukerhotoiminta järjestetään pääsääntöisesti alakouluilla ja myös esiopetusryhmät pyritään sijoittamaan koulujen tiloihin alaluokkien läheisyyteen.

Kouluverkkoselvitys ja uusinvestoinnit perustuvat pääosin 4 sarjaisiin yhtenäiskouluihin ja 22 oppilaan perusopetusryhmiin. Myös iltapäivätoiminnalle ja esiopetusryhmille varataan toimitilat kouluilta. Nykyisiä hyväkuntoisia koulukiinteistöjä hyödynnetään mahdollisimman paljon kuitenkin siten, että tilaratkaisuissa otetaan huomioon sisäilmaan liittyvät riskit. Suunniteltaessa yhtenäiskoulu-investointeja tarkastellaan myös lähikoulujen oppilasvirtoja uudelleen ja samalla arvioidaan mahdollisuutta luopua korjaustarpeessa olevista kiinteistöistä.

Koulunjohtajakoulut on yhdistetty lähikouluun. Pienien yksiköiden tulee olla vähintään kahden ryhmän kokoisia eli oppilasmäärän tulee olla vähintään 40 oppilasta. Koulun ylläpito tulee tarkasteluun, jos rakennus vaatii isoja korjausinvestointeja.

Kasvatus- ja sivistystoimessa on yhteistyössä tilakeskuksen kanssa laatinut kevään 2018 aikana aiempien selvitysten pohjalta ehdotuksen, jossa Tuusulan kunnan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkko kehitetään seuraavien rakennushankkeiden kautta:

  • Etelä –Tuusulan päiväkoti uudisrakennus (10 ryhmää)
  • Kirkonkylän kampukseen päiväkoti uudisrakennus (9 ryhmää)
  • Kirkonkylän kampus uudisrakennus(vuosiluokat 1-6)
  • MONIO lukio-kulttuurikeskus uudisrakennus
  • Riihikallion koulun peruskorjaus ja laajennus (nelisarjaisuus)
  • Rykmentinpuiston monitoimitalo uudisrakennus
  • Lahelan monitoimitalo uudisrakennus
  • Jokelan koulukeskus (yhtenäinen peruskoulu / yläkoulu + lukio, mahdollisesti kuudennet vuosiluokat) peruskorjaus ja laajennus (oletus)
  • Jokaisen päiväkoti- ja kouluyksikön toiminnalliset muutokset (kalustus, pihat) perus- ja vuosikorjaukset

Hankkeet toteutuisivat ns. kahdessa aallossa. Ensin rakentuisivat Etelä-Tuusulan päiväkoti, Kirkonkylän koulukampus, lukio- ja kulttuuritalo Monio ja Riihikallion koulun peruskorjaus ja laajennus. Toisessa aallossa Rykmentinpuiston monitoimitalo, Lahelan monitoimitalo ja Jokelan koulukeskuksen peruskorjaus. Koko investointikaudelle varataan määrärahaa muidenkin päiväkoti- ja koulutilojen oppimisympäristöjen kehittämiseen vuosittain.  Liitteessä 3 on perustelut jokainen hanke erikseen.

Uudistetun palveluverkon myötä kunta luopuu seuraavista koulu- ja päiväkotikiinteistöistä: Mattilan päiväkoti, Hyrylän ja Väinölän päiväkodit, Etelärinteen päiväkoti, Kievarin päiväkoti, Mikkolan päiväkoti, Hyrylän koulukeskus, Hyökkälän koulukeskus ja Vaunukankaan koulu.

Tilakeskuksen laatiman koulu- ja päiväkotitonttien karkean jalostusarvoarvion mukaan poistuvista kiinteistöistä ja tonteista voidaan saada 16-23 M€ riippuen rakennusoikeuksien määrittelyistä, rakennustyypeistä ja markkinatilanteesta.

Hallinnon palveluverkossa on kyse lähinnä kunnantaloon sijoittuvien toimintojen tulevasta sijoittumisesta. 1980-luvun alussa valmistunut Tuusulan kunnantalo on peruskorjauksen tarpeessa. Erityisesti sisäilmaongelmat ovat talossa yleisiä, ilmanvaihto ei ole riittävä ja rakenneosissa on vaurioita. Rakennuksen talotekniikka on tullut teknisen käyttöikänsä loppuun ja erilaisia korjaussuunnitelmia on tehty jo viiden vuoden ajan. Talon toimivuus ei vastaa tämän hetken tavoitteita (energiatehottomuus, kunnan toimintojen hajauttaminen, tilan käytön tehottomuus ja muuntojoustamattomuus). Valtuusto on kokouksessaan 29.5.2017 § 88 päättänyt luopua kunnantalon peruskorjaamisesta ja jatkossa budjetoida kunnantalolle ylläpitokorjauksia ja mahdollisia toiminnan tehostamisen edellyttämiä muutostöitä varten tilakeskukselle noin 60.000– 100.000 €/vuosi, kunnes on löydetty uusi ratkaisu Tuusulan kunnan toimitiloiksi. Lisäksi valtuusto valtuutti kuntakehityksen ja tekniikan toimialan käynnistämään teoreettisen tilatarpeen laadinnan sekä sijaintivaihtoehtojen ja pysäköintitarpeen selvityksen sekä hakemaan nykyisen kunnantalon purkulupaa.  Kunnan hallinnollisten toimintojen ratkaisu liittyy vireillä olevaan Hyrylän keskustan yleissuunnitelman valmisteluun, jossa kunnantalon toiminnot sijoitettaisiin keskustan uusien kaupallisten palvelujen yhteyteen ja vuokraamalla tarvittavat tilat kunnan hallinnon käyttöön.  

Oheismateriaali:

  1. Tilakonsultit; palveluverkkoselvitys 7.2.2018
  2. Tilakeskus; Koulu- ja päiväkotitonttien jalostusarvoarvio
  3. Kasvatus- ja sivistystoimi; varhaiskasvatuksen ja opetuksen palveluverkko 2018
  4. Aikataulu keskeisille hankkeille
  5. Etelä-Tuusulan varhaiskasvatuksen palveluverkon tulevaisuus

 

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara, kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää

  • hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2018-2028
  • ehdottaa kunnanhallitukselle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2018-2028

Päätös

__________

Puheenjohtaja avasi keskustelun. Keskustelun ja neuvottelutauon päätteeksi lautakunta päätti yksimielisesti tehdä seuraavan muutosesityksen:

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää tehdä seuraavat linjaukset Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmasta:

1
Lautakunta merkitsee tiedoksi pykälän liitteenä olevat selvitykset ja palveluverkosta tehdyn muun valmisteluaineiston.

2
Lautakunta linjaa, että Kasvatus- ja sivistystoimen kiireisimpänä kokonaisuutena eteläisessä Tuusulassa edetään kolmen yhtenäiskoulun mallilla. Yhtenäiskoulut sijoittuvat Riihikallioon, Rykmentinpuistoon ja Lahelan alueelle.

3
Lautakunta edellyttää, että kolmen yhtenäiskoulun hankkeita valmistellaan pikaisesti tekemällä tarvittavat asemakaavat/asemakaavan muutokset ja ryhtymällä hankesuunnitteluun ja muihin tarvittaviin toimiin hankkeiden toteuttamiseksi.

4
Uudisrakentamishankkeissa ensimmäisenä on Kirkonkylän koulukampuksen rakennushanke sekä eteläisen Tuusulan päiväkoti. Muiden hankkeiden osalta päätöksiä voidaan tehdä vielä avoinna olevien sisäilmatutkimusten valmistuttua, väistötilaratkaisujen selvittyä sekä tarkentuvien väestöennusteiden myötä.

5
Palveluverkkosuunnitelman jatkovalmistelu ja muut tarvittavat päätökset tehdään myöhemmin mm kohdassa 4 esitettyjen seikkojen tultua selvemmiksi.

6
Jatkovalmistelun yhteydessä ennen lopullisten päätösten tekemistä järjestetään kuntalaisten kuuleminen alueellisesti Kellokoskella, Jokelassa ja Hyrylässä.

 

Lautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä tehdyn muutosesityksen.

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päätti yksimielisesti

  • hyväksyä yllämainitut linjaukset Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmasta
  • ehdottaa kunnanhallitukselle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä yllämainitut linjaukset Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmasta.

 

Lautakunta päätti tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

Lautakunta piti neuvottelutauon asian käsittelyn yhteydessä klo 19.20-19.54.

 

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara, kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi
Ritva Lappalainen, tilakeskuksen päällikkö, ritva.lappalainen@tuusula.fi
Markus Torvinen, opetuspäällikkö, markus.torvinen@tuusula.fi
Hannamari Halinen, varhaiskasvatuspäällikkö, hannamari.halinen@tuusula.fi

Perustelut

 

Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmaa vuosille 2018 - 2028 on kevään 2018 aikana valmisteltu tehtyjen selvitysten ja aiempien linjausten pohjalta toimialojen yhteistyönä. Palveluverkkosuunnitelma on perusta mm. kunnan 10 vuoden investointiohjelmalle. Palveluverkon kehittäminen on välttämätöntä talouden,​ kiinteistöjen kunnon ja sisäilmaongelmien johdosta.  Kunnan palveluverkon keskeisen rungon muodostavat varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkko. 

Valtuusto on jo kokouksessaan 7.5.2018 § 49 päättänyt Etelä-Tuusulan varhaiskasvatuksen palveluverkon osalta, että 

  • Tuusulaan rakennetaan kaksi (2) uutta päiväkotia,​ Etelä-​Tuusulan päiväkoti ja Kirkonkylän kampuksen päiväkoti,​ korvaamaan seuraavat kuusi (6) päiväkotia: Mikkola,​ Etelärinne,​ Mattila,​ Hyrylä,​ Väinölä ja Kievari.
  • Etelä-​Tuusulan päiväkoti sijoitetaan Mikkolan koulun eteläpuoliselle alueelle.

Koko kunnan palveluverkon kattava palveluverkosuunnitelma 2018 - 2028 on jo hyvin pitkälle edenneessä luonnosvaiheessa.  Koulujen palveluverkon osalta suunnitelma on jo hyvinkin valmis ja sen perusteella on mahdollista linjata kouluverkon välttämätöntä kehittämistä. Keskeiset perusteet koulujen palveluverkon kehittämiselle on kuvatttu palveluverkkosuunnitelman kohdissa 5.1. ja 6.

Varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkon ensimmäisen vaiheen (v. 2018 - 2021) kaavoituksen, suunnittelun ja toteuttamisen vaatimat resurssit on arvioitu. Kaavoituksen osalta on mahdollista edetä suunnitelman kohdassa 6. kuvatun mukaisesti. Hankesuunnittelun, kilpailutuksen ja toteuttamisen osalta on tarve lisäresurssille.  Arvion mukaan lisäresurssitarve olisi kuluvana vuonna yksi lisäresurssi ja vuoden 2019 alusta lukien toinen lisäresurssi toteuttamaan suunnittelua, kilpailutusta ja toteutusten valvontaa.  Lähtökohtana resurssiarviolle on se, että Monion lukio- ja kulttuuritalo -hanke toteutetaan elinkaarimallilla.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • merkitä tiedoksi liitteenä olevat luonnoksen kunnan palveluverkkosuunnitelmaksi vuosille 2018 - 2028 sekä  palveluverkosta laaditut selvitykset ja muun valmisteluaineiston
  • että kasvatus-​ ja sivistystoimen palveluverkon uudisrakentamishankkeista Kirkonkylän koulukampuksen, Monion lukio- ja monitoimitalon, sekä Riihikallion, Rykmentinpuiston ja Lahelan yhtenäiskoulujen suunnittelun ja toteutuksen osalta sekä Jokelan koulukeskuksen laajennus- ja peruskorjaushankkeen esi- ja hankesuunnittelun osalta edetään liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelmaluonnoksen 6. kohdasta ilmenevän aikataulun mukaisesti
  • että muilta osin palveluverkkosuunnitelman valmistelua jatketaan ja se tuodaan erikseen valtuuston hyväksyttäväksi
  • että jatkovalmistelussa ja toteutuksissa järjestetään vielä tarpeen mukaisesti kuntalaisten kuulemisia ja osallistamista.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Jussi Salonen teki seuraavan muutosesityksen:

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • merkitä tiedoksi liitteenä olevat luonnoksen kunnan palveluverkkosuunnitelmaksi vuosille 2018 - 2028 sekä palveluverkosta laaditut selvitykset ja muun valmisteluaineiston
  • että kasvatus- ja sivistystoimen palveluverkon uudisrakentamishankkeista ensimmäisiä ovat Kirkonkylän koulu- ja päiväkotikampus nykyiselle paikalleen, Etelä-Tuusulan päiväkoti sekä Monion lukio- ja monitoimitalo
  • että lisäksi kiireisenä kokonaisuutena eteläisessä Tuusulassa edetään kolmen yhtenäiskoulun mallilla. Yhtenäiskoulut sijoittuvat Riihikallioon, Rykmentinpuistoon ja Lahelan alueelle
  • että näitä hankkeita valmistellaan pikaisesti tekemällä tarvittavat asemakaavat/asemakaavan muutokset ja ryhtymällä hankesuunnitteluun ja muihin tarvittaviin toimiin hankkeiden toteuttamiseksi. Palveluverkkosuunnitelman jatkovalmistelu ja muut tarvittavat päätökset tehdään vielä avoinna olevien sisäilmatutkimusten valmistuttua, väistötilaratkaisujen selvittyä sekä tarkentuvien väestöennusteiden myötä
  • että Jokelan koulukeskuksen laajennus- ja peruskorjaushankkeessa edetään esi- ja hankesuunnittelun osalta
  • että jatkovalmistelun yhteydessä ennen lopullisten päätösten tekemistä järjestetään kuntalaisten kuuleminen alueellisesti Kellokoskella, Jokelassa ja Hyrylässä.

Päätös

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • merkitä tiedoksi liitteenä olevat luonnoksen kunnan palveluverkkosuunnitelmaksi vuosille 2018 - 2028 sekä  palveluverkosta laaditut selvitykset ja muun valmisteluaineiston
  • että kasvatus- ja sivistystoimen palveluverkon uudisrakentamishankkeista ensimmäisiä ovat Kirkonkylän koulu- ja päiväkotikampus nykyiselle paikalleen, Etelä-Tuusulan päiväkoti sekä Monion lukio- ja monitoimitalo
  • että lisäksi kiireisenä kokonaisuutena eteläisessä Tuusulassa edetään kolmen yhtenäiskoulun mallilla. Yhtenäiskoulut sijoittuvat Riihikallioon, Rykmentinpuistoon ja Lahelan alueelle
  • että näitä hankkeita valmistellaan pikaisesti tekemällä tarvittavat asemakaavat/asemakaavan muutokset ja ryhtymällä hankesuunnitteluun ja muihin tarvittaviin toimiin hankkeiden toteuttamiseksi. Palveluverkkosuunnitelman jatkovalmistelu ja muut tarvittavat päätökset tehdään vielä avoinna olevien sisäilmatutkimusten valmistuttua, väistötilaratkaisujen selvittyä sekä tarkentuvien väestöennusteiden myötä
  • että Jokelan koulukeskuksen laajennus- ja peruskorjaushankkeessa edetään esi- ja hankesuunnittelun osalta
  • että jatkovalmistelun yhteydessä ennen lopullisten päätösten tekemistä järjestetään kuntalaisten kuuleminen alueellisesti Kellokoskella, Jokelassa ja Hyrylässä.

Virpi Lehmusvaara, Marko Härkönen ja Markku Vehmas olivat asiantuntijoina kokouksessa.

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • merkitä tiedoksi liitteenä olevat luonnoksen kunnan palveluverkkosuunnitelmaksi vuosille 2018 -​ 2028 sekä  palveluverkosta laaditut selvitykset ja muun valmisteluaineiston
  • että kasvatus-​ ja sivistystoimen palveluverkon uudisrakentamishankkeista ensimmäisiä ovat Kirkonkylän koulu-​ ja päiväkotikampus nykyiselle paikalleen,​ Etelä-​Tuusulan päiväkoti sekä Monion lukio-​ ja monitoimitalo
  • että lisäksi kiireisenä kokonaisuutena eteläisessä Tuusulassa edetään kolmen yhtenäiskoulun mallilla. Yhtenäiskoulut sijoittuvat Riihikallioon,​ Rykmentinpuistoon ja Lahelan alueelle
  • että näitä hankkeita valmistellaan pikaisesti tekemällä tarvittavat asemakaavat/asemakaavan muutokset ja ryhtymällä hankesuunnitteluun ja muihin tarvittaviin toimiin hankkeiden toteuttamiseksi. Palveluverkkosuunnitelman jatkovalmistelu ja muut tarvittavat päätökset tehdään vielä avoinna olevien sisäilmatutkimusten valmistuttua,​ väistötilaratkaisujen selvittyä sekä tarkentuvien väestöennusteiden myötä
  • että Jokelan koulukeskuksen laajennus-​ ja peruskorjaushankkeessa edetään esi-​ ja hankesuunnittelun osalta
  • että jatkovalmistelun yhteydessä ennen lopullisten päätösten tekemistä järjestetään kuntalaisten kuuleminen alueellisesti Kellokoskella,​ Jokelassa ja Hyrylässä.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Kati Lepojärvi esitti Sanna Tuhkusen kannattamana, että päätökseen lisätään seuraava toimenpidealoite:
"Esitän, että korjataan valmisteluaineistoa niiltä osin, että Lahelan yhtenäiskoulun rakentamista aikaistetaan siten, että kuten valmisteluaineistossa määritellään, Lahelan yhtenäiskoulu ja Rykmentinpuiston yhtenäiskoulu lähtevät liikkeelle samassa aallossa, eli samaan aikaan, koska - Lahelan koulujen kohdalla ei suunnitelmassa vastata Lahelan tämänhetkisten koulutilojen ongelmiin (mm. Ruotsinkylän suurilta osin suljettu koulu ja Vaunukankaan koulun sisäilmaoireiluihin vastaaminen); - Kouluhankkeita suunnitellaan näin alusta lähtien yhdessä; - Kaavoitus alueella on lähdössä liikkeelle, joten kaavoitus ei estä hankkeen aikaistamista (vrt. Mikkolan päiväkodin alueella ei kaavaa, mutta päiväkoti taas on aikajanalla merkitty valmistuvaksi 2021) - Lahelan koululaiset menevät Koulukeskuksen yhtenäiskouluun, mutta valmisteluaineiston mukaan Koulukeskuksesta luovutaan Rykmentinpuiston yhtenäiskoulun valmistuttua, joten Lahelan koululaisille ei ole Rykmentinpuiston valmistuttua yläkoulua tarjolla. - Lahelan koululaiset ovat valmistelussa jääneet epätasa-arvoiseen asemaan."

Pekka Heikkinen esitti Seppo Noron kannattamana, että päätökseen lisätään seuraava toimenpidealoite:

 "Valtuusto edellyttää, että palveluverkkosuunnitelman jatkovalmistelussa selvitetään ja tehdään esitykset Tuusulan tavoitteellisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkosta ja, että palveluverkkosuunnitelmaa täydennetään tekemällä kokonaisuuteen arvioi kunnan investointiohjelmasta seuraavalle kymmenelle vuodelle."

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toimenpidealoitteet:

  • korjataan valmisteluaineistoa niiltä osin, että Lahelan yhtenäiskoulun rakentamista aikaistetaan siten, että, kuten valmisteluaineistossa määritellään, Lahelan yhtenäiskoulu ja Rykmentinpuiston yhtenäiskoulu lähtevät liikkeelle samassa aallossa, eli samaan aikaan, koska - Lahelan koulujen kohdalla ei suunnitelmassa vastata Lahelan tämänhetkisten koulutilojen ongelmiin (mm. Ruotsinkylän suurilta osin suljettu koulu ja Vaunukankaan koulun sisäilmaoireiluihin vastaaminen); - Kouluhankkeita suunnitellaan näin alusta lähtien yhdessä; - Kaavoitus alueella on lähdössä liikkeelle, joten kaavoitus ei estä hankkeen aikaistamista (vrt. Mikkolan päiväkodin alueella ei kaavaa, mutta päiväkoti taas on aikajanalla merkitty valmistuvaksi 2021) - Lahelan koululaiset menevät Koulukeskuksen yhtenäiskouluun, mutta valmisteluaineiston mukaan Koulukeskuksesta luovutaan Rykmentinpuiston yhtenäiskoulun valmistuttua, joten Lahelan koululaisille ei ole Rykmentinpuiston valmistuttua yläkoulua tarjolla. - Lahelan koululaiset ovat valmistelussa jääneet epätasa-arvoiseen asemaan
  • valtuusto edellyttää, että palveluverkkosuunnitelman jatkovalmistelussa selvitetään ja tehdään esitykset Tuusulan tavoitteellisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkosta ja, että palveluverkkosuunnitelmaa täydennetään tekemällä kokonaisuuteen arvioi kunnan investointiohjelmasta seuraavalle kymmenelle vuodelle.

 

Tiedoksi

kasvatus- ja sivistystoimi, kuntakehitys ja tekniikka, sosiaali- ja terveystoimi