Valtuusto, kokous 4.6.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 62 Osavuosikatsaus 1.1. - 30.4.2018

TUUDno-2018-765

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Talouden toteutuminen

Valtuuston vuoden 2018 talousarviopäätöksen lähtökohtana ovat tontinmyyntitulojen tuntuva lisääminen sekä toimintamenojen maltillinen kasvu. Kunnan toimintojen tuottavuutta parannetaan jatkamalla palvelurakenteiden keventämistä sekä digitalisoimalla palveluja. Kunnan elinvoimaisuutta ja taloutta tukevat aktiivinen elinkeinopolitikka, kuntakeskusten kehittäminen sekä kysyntään vastaavasta asunto-ja yritystonttitarjonnasta huolehtiminen.

Tammi-huhtikuussa toimintatuotot toteutuivat hieman lähes suunnitellusti. Toisen vuosikolmanneksen toimintatuottojen toteutuma oli kokonaisuudessaan 25,6 % budjetoidusta. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen toteuma tarkastelukaudella oli ainoastaan 0,3 milj. euroa. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisena, sillä tonttimyynnit painottuvat loppuvuoteen.

Tarkastelukauden toimintamenot olivat 4,1 % suuremmat edellisvuoteen verrattuna. Toimintamenojen kasvua tapahtui mm. joukkoliikenteessä, henkilöstömenoissa, lämmitys- ja sähkökuluissa sekä katujen ja tiestön ylläpidossa. Kunnan toimintamenojen toteutuma oli 31,9 % talousarvioon nähden.

Toimintakate toteutui 34,3 % budjetoidusta (toteuma v. 2017 34,3 %). Edellä esitetyissä tunnusluvuissa on mukana vesihuoltoliikelaitos.

Kunnan alkuvuoden käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 5,6 milj. euroa. Korollisen velan määrä oli huhtikuun lopussa 79,2 milj. euroa. Alkuvuonna kunnan lainakanta kasvoi ennakoidusti. Velan määrä vastaavana ajankohtana vuonna 2017 oli 64,2 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen osuutta lainakannasta oli 50 milj. euroa. Vesihuoltoliikelaitoksella ei ollut korollista velkaa raportointikauden lopussa.

Ennuste vuositasolla

Tuusulan verotulojen on arvioitu talousarvion mukaan kasvavan edellisvuodesta vajaalla 2 milj. eurolla 179,8 milj. euroon. Kunnallisveron kasvua vauhdittavat ansiotulojen nousu sekä paraneva työllisyys. Hyvä taloustilanne heijastuu positiivisesti myös kunnan yhteisöverokertymään. Alkuvuoden verotilitykset ja verotuksen ennakkotiedot indikoivat verotulojen positiivista kehitystä kuluvalle vuodelle. Verorahoituksen osalta mahdolliset korjaukset ennusteeseen tehdään toisessa osavuosikatsauksessa syyskuussa 2018.

Tulopuolella riskit liittyvät keskeisesti tontinmyyntitulojen toteutumiseen, joskin hyvällä tasolla jatkuva talouskasvu sekä pääkaupunkiseudun vilkas asuntomarkkina tukevat uudisrakentamisen vauhdittumista ja tontinmyyntitavoitteiden toteutumista. Varhaiskasvatuksen maksutuottojen ennakoidaan jäävän 0,45 milj. euroa budjetoitua pienemmiksi asiakasmaksujen muutoksen vuoksi. Kasvatus- ja sivistyslautakunta päätti muutoksista yksityisen hoidon tukiin ja kerhotoiminnan maksuttomuudesta 1.8.2018 lukien.

Toimintamenojen osalta merkittävimmät ylitysriskit ovat sosiaali- ja terveystoimialalla. HUS:n palvelujen käyttö ylitti alkuvuoden aikana palvelusuunnitelman, joskin taloustilannetta tasapainottavat vuoden kuluessa tapahtuvat HUS:n ylijäämän palautukset.

Kuntakehitys- ja tekniikassa esitetään yhteensä vajaan 0,5 milj. euron lisäpanostuksia työllistämiseen, katujen ja yleisten alueiden ylläpitoon, katujen pintaukseen, kesäkauden katuvalaistukseen sekä yhteisölliseen tapahtumatuotannon kehittämiseen.

Tilikauden tuloksen ennakoidaan edelleen olevan budjetoidulla tasolla, ennustettu tilikauden ylijäämä on 0,6 milj. euroa (kunta ja vesihuoltoliikelaitos yhteensä). Talousarvion mukainen ylijäämä oli 0,4 milj. euroa.  

Käyttötalouteen liittyvät määrärahamuutokset ovat yhteensä 991 333 euroa tulovähennyksinä sekä 997 709 euroa menovähennyksinä. Muutosten tulosta parantava vaikutus on yhteensä 6 376 euroa. 

Liitteessä, Määrärahamuutokset osavuosikatsaus 1/2018, olevat erittelyt sisältävät esitykset määrärahanmuutoksiin sekä määrärahansiirrot henkilöstöhallinnosta toimialoille Kuel-eläkemenoperusteiseen maksuun, Varhe- ja työterveyshuollon maksuihin liittyen. Määrärahan muutokset sisältävät myös henkilöstöhallinnon 1.4. lähtien työnantajan henkilösivukuluihin tekemät tarkennukset.

Investointeihin esitetään tehtäväksi yhteensä 386 000 euron määrärahojen lisäykset. Lisäyksestä 279 000 on Oy Apotti Ab:n pääomasijoituksia. Lisämäärärahan tarve syntyi, kun suunnitelman mukaisia, vuodelle 2017 suunniteltuja pääomasijoituksia lykkääntyi vuodelta 2017 vuodelle 2018 yhteensä 546 100 euroa.

Henkilöstön osalta esitetään, että Talous- ja tietohallinnon tietojärjestelmät yksikköön perustetaan uusi IT-suunnittelijan toistaiseksi voimassa oleva vakanssi. Tehtävä tulee tukemaan niin IT-infrastruktuuripalveluiden ylläpitoa ja kehitystä kuin kunnan digitalisaatiohankkeiden toteutuksia. Tietojärjestelmien henkilöstövahvuus ei uudesta vakanssista huolimatta kasva, koska IT-asiantuntijan määräaikaiseen vakanssiin ei vastaavasti haeta enää sijaista. Uusi vakanssi ei aiheuta myöskään lisämäärärahatarpeita vuodelle 2018.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • merkitä tiedoksi osavuosikatsauksen 1.1.–30.4.2018
  • ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • muuttaa vuoden 2018 talousarviota ja hyväksyy liitteessä esitetyt määrärahamuutokset
  • ottaa käyttöön uuden IT-suunnittelijan tehtävän.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Markku Vehmas selosti asiaa kokouksessa.

Valmistelija

  • Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • muuttaa vuoden 2018 talousarviota ja hyväksyy liitteessä esitetyt määrärahamuutokset
  • ottaa käyttöön uuden IT-​suunnittelijan tehtävän.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Eetu Niemelä esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Esitys raukesi kannattamattomana.

 

Päätös

Valtuusto päättää

  • muuttaa vuoden 2018 talousarviota ja hyväksyy liitteessä esitetyt määrärahamuutokset
  • ottaa käyttöön uuden IT-​suunnittelijan tehtävän.

Eetu Niemelä ilmoitti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen:
"Kuten kokouskäyttäytymisestäni saattaa päätellä, olen erimieltä valtuuston päätöksestä osavuosikatsauksen käsittelemiseksi.

Määräraha muutosesitykset olivat puutteellisesti valmisteltu. Asian esittelyssä määrärahamuutoksia ei ole perusteltu.

Lisäksi minulle ei myönnetty asian käsittelyssä asianmukaista puheenvuoroa. Tein palautusesityksen ja jäin odottamaan, että palautus käsitellään ensin. Puheenjohtaja kuitenkin julisti pykälän päätöksen heti samassa yhteydessä palautusesityksen päätöksen julistamisen yhteydessä, eikä antanut minun enää tehdä muutosesitystä asiaan.

Mahdollisesti puheenvuorojen käsittelyssä oli sekaannusta sähköisen järjestelmän viiveen ja epätarkoituksenmukaisuuden vuoksi, mikä vaikeutti puheenjohtajan toimintaa puheenvuorojen havainnoinnissa. Tämä tulisi ottaa huomioon kokouksen johtamisessa ja antaa valtuutetuille riittävästi aikaa reagoida ja pyytää puheenvuoro."

Tiedoksi

taloussuunnittelija, henkilöstöpalvelut