Valtuusto, kokous 20.6.2022

Perustelut

Päivö Kuusisto esitti Tuusulan Omakotiyhdistyksen ja usean muun valtuutetun allekirjoittaman seuraavan aloitteen:

Tuusulan Omakotiyhdistys on seurannut tarkasti Tuusulanjärven hyvinvointia ja tehtyjä kunnostuksia. Valuma-alueiden veden puhdistuksen suunnittelu ja toteutus, nuottaus ja hapettaminen ovat hyviä keinoja, mutta eivät riittäviä järven puhdistuksessa. Mielestämme yksi tärkeä toimenpide kuitenkin puuttuu, lähes hapettomien syvänteiden jatkuva hapettaminen ja ravinteiden vähentäminen.

Esitämme, että hapettomasta syvänteestä rakennetaan lappoputki Koskenmäen sillan alitse Tuusulanjokeen. Fysiikan lakien mukaan vesi saadaan nousemaan syvänteestä putkea pitkin painovoimalla, jos sen purkupää on järven pinnan alapuolella. Virtausta voidaan rajoittaa putken päähän asennetun säätöventtiilin avulla. Hapettoman veden poisto toimii ympäri vuoden eikä tarvitse käyttövoimaa.

Kustannukset muodostuvat lähinnä putkesta, joka tulee olla halkaisijaltaan riittävän suuri noin 315 mm. Lisäksi maksaa työ ja putken ankkuroinnin painot. Maallikon kustannusarvio on noin 200 000 euroa. Etuna on järven happipitoisuuden paraneminen ja levän katoaminen järvestä.

Tässä aloitteessa esitetyt toimenpiteet on toteutettu Hämeenkyrön Iso-Lehmijärvellä. Siellä Onni Issakainen on toteuttanut idean ja saanut mökkijärvensä taas lähes puhtaaksi. Yhdistyksemme hallitus on ollut yhteydessä Issakaiseen ja kertonut Tuusulanjärven ongelmasta. Hänen mukaansa idea toimii kaikissa järvissä. Kaikkia muitakin keinoja tulee käyttää apuna, ei kuitenkaan kemikaaleja. Hän toivotti meidät tervetulleiksi tutustumaan Iso-Lehmijärveen. Lisää tietoa järven kunnostushistoriasta löytyy Hämeenkyrön Iso-Lehmijärven suojeluyhdistyksen internetsivuilta.

Tuusulan Omakotiyhdistys esittää aloitteensa mukaisten toimenpiteiden toteuttamista."

Perustelut

Aikaisempi käsittely

Valtuusto, 7.3.2022

§ 34 Tuusulanjärven hyvinvoinnin parantamisen kiirehtiminen

Päivö Kuusisto / Tuusulan omakotiyhdistys

Valmistelija

Jaana Hietala, ympäristönsuunnittelija, jaana.hietala@tuusula.fi

Vastine

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vastaus valtuustoaloitteeseen:

Aloite koskee Tuusulanjärven nykyisten kunnostustoimien tehostamista. Aloitteessa esitetään, että Tuusulanjärven hapettomasta syvänteestä rakennettaisiin lappoputki Koskenmäen sillan alitse Tuusulanjokeen hapettoman veden poistamiseksi.

Rehevöityneen Tuusulanjärven kunnostus aloitettiin vuonna 1998. Hoitokeinoiksi valittiin pintaveden hapetuskierrätys ja hoitokalastus, jotka molemmat vähentävät sisäistä ravinnekuormitusta. Hapetus on ollut käynnissä kesäisin ja talvisin ajankohtina, kun järvi ei ole luonnollisessa täyskierrossa. Myös hoitokalastus poistaa järvestä merkittävän määrän ravinteita. Nykyiset kunnostustoimet ja pitkäjänteinen työ ovat osoittautuneet toimiviksi ja järven ekologinen tila on parantunut huonosta tyydyttäväksi.

Rehevöityneen järven toipuminen on hidasta, koska järven eliöyhteisö, kuten särkivaltainen kalasto, ylläpitää rehevyyttä. Pysyvä tilan paraneminen vaatii Tuusulanjärven hajakuormituksen selvää vähenemistä, esimerkiksi fosforin vähentämistavoite on 30 % nykytasosta. Siksi tulevina vuosina on panostettava aiempaa enemmän valuma-alueella tehtäviin vesiensuojelutoimiin. Tuusulanjärven kunnostukselle on laadittu kattava vesienhoitosuunnitelma, jonka mukaisia toimia toteutetaan koko ajan. Kunnostuksen tavoitteena on saattaa järvi hyvään tilaan vuoteen 2027 mennessä.

Alusveden poisjohtaminen

Alusveden poisjohtaminen on kunnostusmenetelmä, jossa järven pohjanläheisestä vesikerroksesta eli ns. alusvedestä johdetaan vettä pois. Järvi kerrostuu lämpötilan mukaan siten, painavin vesi muodostaa alusveden ja lämpimin puolestaan päällysveden. Lämpötilakerrostuneessa järvessä päällys- ja alusvesi eivät sekoitu ja rehevissä järvissä alusveden ravinnepitoisuudet ovat päällysvettä korkeampia sisäisen kuormituksen takia. Alusveden mukana järvestä poistuvat ravinnemäärät ovat siten vastaavaa pintapoistumaa suurempia. Alusveden poisjohtaminen voi myös parantaa pohjan läheistä happitilannetta, koska harppauskerros siirtyy alemmaksi.

Edellytys alusveden poistamiselle kunnostusmenetelmänä on, että järveen muodostuu lämpötilakerrostuneisuus. Jos järvi ei kerrostu, veden laatu on sama pinnasta pohjaan eikä alusveden pois johtamisesta ole hyötyä. Pitkäomaisen muotonsa takia Tuusulanjärvi on altis vallitsevien tuulien sekoitukselle eikä se kerrostu kesäaikaan. Talvisin jään alle muodostuu lämpötilakerrostuneisuus, jolloin veden johtaminen voisi olla mahdollista n. kahden kuukauden ajan.

Alusveden juoksutuksen soveltuvuutta kunnostusmenetelmänä arvioidaan vertaamalla koko järven ja sen alusveden tilavuutta ja pinta-alaa. Teho on sitä parempi, mitä enemmän alusvettä järven tilavuuteen nähden voidaan poistaa. Tuusulanjärven etelä- ja pohjoispää ovat matalia ja järven keskisyvänne on pienialainen. Tuusulanjärven keskisyvänteen (< 8 m) pinta-ala on 6 % koko järven pinta-alasta ja alusveden tilavuus on 1,6 % koko järven tilavuudesta, joten poistettava vesimäärä jää pieneksi verrattuna koko järven vesitilavuuteen. Jos alusveden poistovirtaama on järven pinta-alaan ja tilavuuteen verrattuna pieni, alusvesi vaihtuu hitaasti eikä sen poistaminen vaikuta järven tilaan. Tämän takia alusveden juoksutus soveltuu huonosti Tuusulanjärvelle.

Alusvettä on juoksutettu Suomessa muutamilla pienillä järvillä, kuten aloitteen esimerkkikohteessa Iso Lehmijärvellä. Sen pinta-ala on vain 9 hehtaaria ja syvin kohta 13 m. Tällaiset pienet ja syvät järvet kerrostuvat myös kesäisin ja alusveden poisjohtaminen onnistuu myös silloin. Lappoputkella johdettaessa kustannukset syntyvät putken asennuksesta. Pienillä järvillä kustannukset pysyvät kohtuullisina, koska etäisyydet ovat pieniä, mutta suuremmissa kohteissa ne voivat olla huomattavan suuret.

Tuusulanjärven pinta-ala on 600 ha ja syvänteen etäisyys luusuasta on 4 km. Tämän takia tekniset toteutusmahdollisuudet ovat haastavat. Myös lappoputken hankinta- ja asennuskustannukset muodostuisivat suuriksi. Karkeasti arvioiden niitä kertyy yli 500 000 €, todennäköisesti enemmän. Suurimman kustannuksen aiheuttaa n. 4 km pituinen lappoputki: esimerkiksi 280 mm:n paineluokka PN 6 putken hinta on n. 100 €/metri eli 400 000 €. Putkia on saatavilla 12 metrin pätkissä, jotka pitää yhdistää sähköhitsausmuhveilla. Niitä tarvitaan 340 kpl, joiden hinta on noin 150 €/kpl eli yhteensä 50 000 €. Putken painotus pohjaan tulee yhtä kalliiksi (50 000 €). Materiaalikulujen lisäksi hitsauksiin ja asennuksiin menee työaikaa useita viikkoja, mikä lisää kustannuksia.

Järven eteläosan halkova putki voi haitata myös järven virkistyskäyttöä, kalastusta ja veneilyä.

Vähähappisen alusveden johtaminen voi haitata alapuolisen Tuusulanjoen taimenkantaa ja muuta eliöstöä vähävetisenä talviaikana sekä lisätä myös joen ravinnekuormaa. Tämän takia hanke vaatisi vesiluvan, jolla osoitetaan hankkeesta saatava hyöty. Suurten asennuskustannusten ja lyhyen kerrostuneisuusjakson takia hyöty jäisi vähäiseksi.

Alusveden poisjohtamisesta löytyy lisätietoa:

Ilmavirta, V. (toim.): Järvien kunnostuksen ja vesien hoidon perusteet. 1990.

Ulvi, T. & Lakso, E. (toim.): Järvien kunnostus. Ympäristöopas 114. 2005.

Nürnberg, G. K. 2007: Lake responses to long-term hypolimnetic withdrawal treatments. Lake and Reservoir Management, 23:4, 388–409.