Perustelut
Taustaa
Tuusulan kunta on kehittämässä Hyrylässä sijaitsevaa Tuusulan urheilukeskusta tiiviissä yhteistyössä urheiluseurojen ja alueella toimivien tytäryhtiöidensä kanssa. Urheilukeskuksen palveluita käyttää vuodessa yli 500 000 henkilöä. Kunta omistaa urheilukeskuksen liikuntatpaikat- ja tilat osin suoraan sekä kolmen tytäryhtiönsä kautta (Tuusulan Tenniskeskus Oy, Tuusulan Tekonurmi Oy ja Tuusulan Jäähalli Oy).
Urheilukeskuksen aluetta kehitettään lähivuosina voimakkaasti kuntastrategian linjausten mukaisesti. Tarkoituksena on rakentaa alueelle vaiheittain uusi monitoimihallikokonaisuus.
Uuden monitoimihallin tulisi olla valmiina ennen Rykmentinpuiston koulukeskuksen valmistumista. Rykmentinpuiston yhtenäiskouluun rakennetaan 600m² liikuntasali (tarve 1200m²) ja Monioon (600m² liikuntasali (tarve 900m²). Monitoimihalliin rakennettava liikuntahalli kattaa tarvittavat lisäneliöt, jolloin koulujen investoinneissa ja käyttötaloudessa saavutetaan säästöjä.
Investointi on määrä toteuttaa valtaosin vieraalla pääomalla. Suunnitelmana on, että kunta takaa Tuusulan Tenniskeskus Oy:n investointilainat ja pääomittaa yhtiötä riittävän vakavaraisuuden varmistamiseksi.
Tuusulan Tenniskeskus Oy (”Yhtiö”) on Tuusulan kunnan tytäryhtiö. Kunta omistaa yhtiön osakkeista 52,6 %, loppu omistus jakaantuu laajasti urheiluseuroille sekä yksityishenkilöille. Yhtiö aloitti toimintansa vuonna 1980 ja on laajentanut toimintaansa vaiheittain vuosien varrella siten, että tällä hetkellä yhtiön omistamissa tiloissa on kaksi salibandykenttää, kolme tenniskenttää, viisi sulkapallokenttää sekä kaksi squashkenttää. Lisäksi yhtiö käynnisti voimistelu-mailapelihallin sekä tennisulkokenttien rakentamisen (kustannusarvio yhteensä 3,1 milj. euroa) syksyllä 2021, ja investointien on määrä valmistua kesällä ja syksyllä 2022.
Yhtiö on tehnyt pääsääntöisesti voitollista tulosta, mutta vuosien 2020 - 2021 tulos painui lievästi tappiolliseksi koronaepidemian vaikutusten vuoksi. Yhtiöllä oli tilinpäätöksessä 31.12.2021 korollisia velkoja 1 646 000 euroa ja omaa pääomaa 412 470 euroa. Yhtiö on hoitanut velkojensa lyhennykset ja korot lainasopimusten mukaisesti, oman taloudenpitonsa puitteissa ja ilman ulkopuolista tukea.
Tuusulan kunta on antanut Tuusulan Tenniskeskus Oy:n puolesta yhteensä 3 346 000 euron lainatakaukset; salibandyhalli-investoinnin laina, 1.12.2021 tilinpäätös 946 000 euroa sekä parhaillaan rakenteilla olevien liikuntatilojen lainat 2 400 000 euroa. Lainatakausten vastavakuudeksi yhtiö on pantannut 3 900 000 euron panttikirjat kunnan vuokratontin 858-401-13-0-L3 maanvuokraoikeuteen ja tontilla sijaitseviin rakennuksiin. Lisäksi kunnalla on vakuutena myös voimassa oleva jälkipanttaus Nordea Pankin hallussa olevista panttikirjoista, yhteisarvoltaan 250 000 euroa.
Tuusulan Tekonurmi Oy (”Tekonurmi”) on Tuusulan kunnan tytäryhtiö. Yhtiössä on kaksi osakelajia: kenttävuoroihin oikeuttavat osakkeet (A-sarja) ja muut osakkeet (B-sarja). Molemmilla osakesarjoilla on yhtäläinen äänioikeus ja oikeus osinkoon. Kunta omistaa yhtiöstä 51 % (B-osakkeita) ja Tuusulan Palloseura ry 49 % (A-osakkeita).
Tekonurmi teki vuosina 2020 -2021 voitollisen tuloksen parin tappiollisen vuoden jälkeen. Tekonurmeen liitettiin vuoden 2020 kesällä urheilukeskuksessa sijaitseva kuplahalli. Kuplahalli paransi jo ensimmäisenä toimintavuotena Tekonurmen myyntiä, kannattavuutta ja kassavirtaa. Kuplahalli vähentää myös Tekonurmen toimintaan liittyviä sääriskejä. Tekonurmella oli tilinpäätöksessä 31.12.2021 korollisia velkoja 200 515 euroa ja omaa pääomaa 25 405 euroa.
Tuusulan kunta on taannut Tekonurmen pankkilainat 200 515 euroa. Lainat on myönnetty ilman vastavakuuksia, sillä Tekonurmi ei omista mitään merkittävämpiä omaisuuseriä, joilla olisi vakuusarvoa.
Monitoimihalli
Yhtiön on määrä rakennuttaa noin 12 800 brm2 laajuinen monitoimihalli. Kokonaisuudesta liikunta/monitoimihallin osuus olisi 4 360 brm2 ja jalkapallohallin osuus 8 333 m2. Monitoimihallin rakentamisen on määrä tapahtua vuosina 2023 - 2024, koulujen Monion ja Rykmentinpuiston kampuksen aikataulujen kanssa koordinoituna.
Hankesuunnitelmassa on otettu huomioon eri toimijoiden tilatarpeet sekä tilojen toimivuus ja tehokas käyttö. Lähtökohtana on Tuusulan koulujen liikuntatilojen tehokas käyttö urheilukeskuksessa vaihtoehtona investoinnit eri koulujen omille suurille liikuntasaleille sekä mahdollisuus tilojen tarjoamiseen seuroille iltakäyttönä.
Jalkapallohallin käyttäjinä toimisivat Tuusulan Palloseura ja Pallokerho Keski-Uusimaa. Jäseniä seuroissa on n. 600 + 250. Jonkin verran pelaajia tulee myös KP-75:n kautta yhteisjoukkuesopimusten takia.
Nykyinen ylipainehalli on liian pieni ja moneen kertaan jo käyttöikänsä ylittänyt. Hallin rikkoutuminen on jo sen iän puolesta mahdollista, joka johtaisi siihen, että seurat joutuisivat lähtemään hakemaan kauempaa talvipelipaikkaa nuoremmille harrastajille.
Jalkapallohallin ja liikuntahallin aputilat on suunnitelmassa sijoitettu hallien väliin, jolloin ne pystyvät joustavasti palvelemaan molempia halleja muuttuvissa käyttötilanteissa. Ratkaisu mahdollistaa myös sen, että tiloilla on yhteinen pääsisäänkäynti, valvonta ja aulapalvelut, sekä joukkuepukuhuoneisiin johtava ulkojalkineliikenteen käytävä. Suunnitelmassa kaikki käyttäjien ja yleisön tarvitsemat tilat ovat esteettömiä. Rakennus varustetaan hissillä ja molemmissa kerroksissa on esteettömät wc-tilat. Hallien ja aputilaosan ilmastointikoneet on keskitetty toiseen kerrokseen. Toiseen kerrokseen sijoittuu kuntosalin ja pienliikuntatilan lisäksi myös koulutus- ja toimistotiloja. Kuntosalin on tarkoitus palvella urheilukeskuksen käyttäjiä ja perheitä monipuolisesti. Kuntosalia on urheilukeskuksen alueelle jo pitkään kaivattu. Tarkoitus on kilpailuttaa ulkopuolinen yrittäjä vetämään toimintoja.
Jalkapallohallin koon määrittää kohteeseen valittu kentän koko, joka tässä hankkeessa on täysikokoinen kenttä 64 x 100 m suoja-alueineen. Jalkapallohalli on suunnitelmassa esitetty harjakattoisena ja pääkannattajiltaan kolminivelkehärakenteisena, sillä pelialueen keskellä tarvitaan runsaasti vapaata korkeutta, mutta pelialueen reunalla riittää noin kuuden metrin korkeus. Hallia on vähimmäiskoostaan pidennetty siten, että pukuhuoneiden ja kenttäalueen välissä on verryttelyalue. Hallin aputilojen puoleisessa päädyssä on myös parvikatsomo, johon on hissillinen kulkuyhteys sisääntuloaulasta.
Liikuntasalin vähimmäiskoko määräytyy siellä pelattavien sisäpelien kenttärajojen ja tarvittavien suoja-alueiden mitoituksesta. Tässä hankkeessa on tarkoitus mahdollistaa myös futsalin, käsipallon tai salibandyn pelaaminen hallissa. Näissä lajeissa kenttäkoko on 20 x 40 m ja suojaetäisyysvaatimus kiinteisiin rakenteisiin on harjoitusoloissa metri. Salin vapaaksi sisäkorkeudeksi on määritelty sisäjoukkuepelien harraste- ja nuorisoliikunnan edellytykset täyttävän hallikonseptin mukaisesti 9 metriä. Salitila on alaslaskettavin ääntä eristävin jakoseinin jaettavissa kolmeen osaan. Liikuntahalliin on suunniteltu seinille nostettavat katsomoelementit noin 120…170 hengelle.
Monitoimihallin kustannusarvio ja investoinnin rahoittaminen
Kokonaisinvestointikustannuksen on arvioitu olevan 12,6 milj. euroa (alv 0 %), josta liikunta/monitoimihallin osuus on 8,2 milj. euroa ja jalkapallohallin osuus 3,9 milj. euroa. Lisä- ja muutostöihin on varauduttu 0,5 milj. euron kustannusvarauksella. Monitoimihallin rakentamiseen haetaan valtionavustusta. Avustuksesta päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. Laskelmissa ei ole otettu huomioon mahdollisesti saatavaa valtionavustusta. Yhtiö on joulukuussa 2021 tehnyt hakemuksen opetus- ja kulttuuriministeriölle hankkeen saamiseksi mukaan ministeriön rahoitussuunnitelmaan vuosille 2023-2026. Päätös asiaan saataneen loppuvuodesta 2022.
Investoinnin yhteydessä on tarkoitus vahvistaa yhtiön omaa pääomaa, jotta Yhtiön vakavaraisuus ja riskipuskurit saadaan ovat jatkossakin riittävän hyvällä tasolla. Tavoitteena on pitää Yhtiön omavaraisuusaste noin 15 %:n tasossa. Oman pääoman lisäys on määrä toteuttaa osakeannilla sen jälkeen, kun kunnan päätökset oman pääoman lisäyksen toteuttamisesta ja Yhtiön lainojen takaamisesta ovat saaneet lainvoiman. Lähtökohtana on, että kunta osallistuisi osakeantiin 1,5 milj. euron panoksella. Osakeannin myötä kunnan omistusosuus Yhtiössä kasvaisi merkittävästi.
Tässä vaiheessa on tarkoitus hakea valtuustolta määräraha 1 500 000 milj. euron oman pääoman ehtoisen sijoituksen tekemisen mahdollistamiseksi. Kunnanhallitus päättää myöhemmin erikseen vuoden 2022 aikana osakeantiin osallistumisesta sekä antaa omistajaohjausta osakeannin ehdoista, kuten osakkeiden merkintähinnasta ja merkittävästä osakemäärästä.
Investointi on tarkoitus rahoittaa pääosin lainarahoituksella. Lainarahoituksen järjestyminen edellyttää, että kunta takaa tarvittavan noin 12 milj. euron investointilainan. Haettavan lainarahoituksen määrä on yhteensä enintään 12 milj. euroa. Lainarahoituksen kokonaismäärässä on varauduttu vajaan 10 % kustannusarvion ylitykseen sekä siihen, että investointiin ei saada valtionosuutta.
Monitoimihallin talous
Jalkapallohallin osalta pääkäyttäjinä ovat Tuusulan Palloseura ja Pallokerho Keski-Uusimaa, joiden taloudellinen sitoutuminen omalta osaltaan on huomioitu kaikissa laskelmissa. Lisäksi Suomen Palloliitto on kiinnostunut harjoitus/koulutusvuorojen ostamiseen, ja suunnittelussa on otettu huomioon myös heidän tarpeensa.
Monitoimihallin ensimmäisen täyden toimintavuoden liikevaihdoksi on arvioitu 1,0 milj. euroa. Tulot on arvioitu realistisesti jalkapalloseurojen tämän hetken maksutason mukaisesti seuraavasti:
- TuPS ja PKKU yhteensä 300 000 euroa/vuosi
- muut 70 000 euroa/vuosi
Päivisin liikuntasali palvelee koululaiskäyttöä ja kunnan muita tarpeita. Liikuntasalin iltakäyttöön tullaan ideoimaan uusia liikuntamuotoja ja käyttäjiä ja se voidaan pitää auki ympäri vuoden. Tuloja arvioidaan varovaisesti saatavan noin 40 000 euroa/vuosi. Liikuntasali mahdollistaa toiminnallisesti tehokaan ja monipuolisen käytön ja sen myötä tulojen merkittävän kasvattamisen.
Monitoimihallin liikuntasalin tarve on selvä asia koulujen kannalta ja investoinnin kannattavuus on yhteistyössä kunnan kanssa laskettu verraten siihen, että vastaavia liikuntatiloja investoitaisiin uusien koulurakennusten yhteyteen.
- Rykmentinpuiston yhtenäiskouluun rakennetaan 600m² liikuntasali (tarve 1200m²)
- Monioon rakennetaan 600m² liikuntasali (tarve 900m²)
- Monitoimihalli kattaa tarvittavat lisätilat, jolloin investointisäästönä koulujen saleista saadaan noin 2,5 milj. euroa
- Kunta maksaisi liikuntatilojen käytöstä 600 000 euroa /vuosi, mikä kattaa koulujen päiväkäytön liikuntahallin ja jalkapallohallin osalta. Lisäksi kunta säästää 200-250 000 euroa/vuosi pääoma- ja ylläpitokustannuksissa verrattuna 900m2 omien liikuntatilojen kustannuksiin.
Urheilukeskuksen sisäpalloiluhallien toimiminen yhden yhtiön alla varmistaa kokonaisuuden tehokasta vuoromyyntiä, korkeaa käyttöastetta, tehokasta ylläpitoa sekä taloudellista kannattavuutta. Monitoimihallin ja nykyisten (mailapelihallit) sekä parhaillaan rakennettavien liikuntalaitosten (voimistelu- ja padelhalli sekä ulkotenniskentät) liikevaihdoksi arvioidaan yhteensä noin 2 milj. euroa ja tuloksen arvioidaan muodostuvan lievästi positiiviseksi.
Lainatakaus
Tuusulan Tenniskeskus Oy pyytää Tuusulan kuntaa myöntämään omavelkaisen takauksen Yhtiön investointihanketta varten haettavalle 12 milj. euron lainalle.
Yhtiö perustelee laajennushanketta sekä hankkeen rahoituksen vakuudeksi tarvittavan takauksen myöntämistä lasten ja nuorten sekä aikuisharrastajien olosuhteiden parantamisella, kunnan koululiikunnan olosuhteiden kehittämisellä ja investointisäästöillä, kasvavilla harrastajamäärillä, vuorojen hyvällä kysynnällä sekä hankkeen taloudellisella kannattavuudella.
Tuusulan Tenniskeskus Oy:n ja Tuusulan tekonurmi Oy:n sulautuminen
Kunnan pidemmän tähtäimen tavoitteena on johtaa urheilukeskusta kokonaisuutena ja muodostaa alueelle yksi kuntayhtiö vastaamaan nykyisistä ja tulevista liikuntalaitoksista yhteistyössä tuusulalaisten urheiluseurojen ja muiden toimijoiden kanssa. Tuusulan Tenniskeskus Oy ja Tuusulan Tekonurmi Oy on määrä yhdistää sulauttamalla Tuusulan Tekonurmi Oy Tuusulan Tenniskeskus Oy:öön. Näin syntyvä yhdistetty urheiluyhtiö (jäjempänä ”Yhtiö”) rakennuttaa tulevat monitoimihallit ja muita tarvittavia tiloja sekä ulkokenttiä. Yhtiö alkaisi operoimaan niitä nykyisten toimintojensa ohella. Tuusulan Tenniskeskus Oy:llä on jo rekisteröitynä aputoiminimi Tuusulan Urheilukeskus.
Tuusulan Tenniskeskus Oy ja Tuusulan Tekonurmi Oy on määrä yhdistää syksyn 2022 aikana. Myös kunnan omistama jäähalli ja Tuusulan jäähalli Oy tiivistävät yhteistyötä ja ne yhdistävät toimintojansa lähikuukausien aikana täsmentyvällä aikataululla. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Tuusulan Urheilukeskus Oy johtaa ja kehittää alueen toimintaa entistäkin tiiviimmin yhdessä Tuusulan kunnan kanssa.
BDO Oy on kunnan toimeksiannosta tehnyt kesällä 2020 selvityksen, jossa arvioidaan ja kuvataan mm. sulautumisen vaihtoehtoisia ratkaisuja, omistusrakennetta, rahoitusta ja taloutta sekä sulautumiseen liittyviä verotuksellisia näkökulmia sekä järjestelyihin liittyvää päätöksentekoa.Raportti sisältää toimintojen yhdistämiseen liittyvät taloudelliset mallinnukset, sulautumisen vaikutukset ja sen käytännön toteuttamisen, pääomitustarpeen arviointia sekä huomiota liikuntalain ja kuntalain säädösten vaikutuksista, valtiontuki- ja kilpailuneutraliteettinäkökulmien tarkastelua ja arvonlisäverotuksen huomiot. Raportin johtopäätökset ja suositukset on otettu huomioon hankekokonaisuuden suunnittelussa. Selvitystä on päivitetty hankkeen talouden arvioinnin sekä osakkeiden vaihtosuhteiden osalta pohjautuen vuoden 2021 tilinpäätöstietoihin ja tuoreimpiin talousennusteisiin
Osakassopimus
Tuusulan Palloseura ry:llä (Tups) on keskeinen rooli jalkapallovuorojen myynnissä tällä hetkellä yhteistyössä Tuusulan Tekonurmi Oy:n kanssa. Tarkoituksena on jatkaa yhteistyötä Tupsin kanssa nykyisen toimintamallin mukaisesti myös uudessa monitoimihalliympäristössä, Tuusulan Tenniskeskus Oy:n kanssa. Tarkoituksena on laatia osakassopimus kunnan, Tuusulan Tenniskeskus Oy:n ja Tupsin kesken.
Osakassopimuksen keskeinen sisältö koskee vuorojen myyntiä. Lisäksi esitetään, että Tupsille tulisi hallituspaikka Yhtiössä. Tupsin hallituspaikka on perusteltu liittyen seuran asiantuntemukseen sekä merkittävään rooliin jalkapallotoiminnan organisoinnissa ja vuorojen myynnissä. Osakassopimuksen keskeiset ehdot:
Vuorojen myynti
- Tupsilla on oikeus hankkia Yhtiöltä ja Yhtiöllä velvollisuus myydä Tupsille kaikki seuran omassa toiminnassa sekä yhteisjoukkuetoiminnassa tarvittavat Yhtiön jalkapallotilojen käyttövuorot.
- Jalkapallotilojen käyttövuorojen sopimukset tehdään Yhtiön ja vuoron käyttäjän välille. Yhtiö tekee päätökset Vuorojen hinnoittelusta.
- Yhtiö myy kaikki Vuorot ilman välikäsiä, tarkoittaen, että ostettuja vuoroja ei voida myydä hankintahintaa kalliimpaan hintaan toisaalle.
- Tups vastaa vuorojen myynnistä tiiviissä yhteistyössä Yhtiön toimitusjohtajan kanssa Yhtiön tavoitteet huomioiden.
- Tups järjestää jalkapallotilojen vuoromyynnin sekä vahvistaa Vuorot jalkapallotoiminnan neuvottelukunnan keskustelujen pohjalta. Vuorojen myynnissä huomioidaan kaikkien tuusulalaisten jalkapallotoimijoiden sekä lajiliiton tarpeet pyrkien mahdollisimman suureen käyttöasteeseen ja liikevaihtoon.
Hallituspaikka
- kunta sitoutuu yhtiökokouksessa äänestämään Tupsin esittämän henkilöjäsenen nimeämisestä hallitukseen.
Riskiarvio ja kunnan takauksen markkinaehtoisuus
Tuusulan kunnan näkökulmasta suunniteltu investointi, investointiin liittyvä kunnan oman pääoman ehtoinen rahoitus ja kunnan lainatakaus ovat perusteltuja. Tuusulan urheilukeskuksen kehittäminen on yksi kuntastrategian keskeisistä hankkeista.
Yhtiön arvioitu vuorojen myynti perustuu seurojen kanssa vakiintuneeseen yhteistyöhön, hyvin ennustettaviin harrastajamääriin sekä monipuolisen lajikirjoon (mailapelit, voimistelu, jalkapallohalli ja muu sisäliikunta). Seurojen vuorohinnat on arvioitu laskelmissa pääosin nykyisen hintatason mukaisena. Kunnan palveluostot vastaavat noin 30 % Yhtiön liikevaihdosta. Kokonaisuutena Yhtiön myyntiennusteiden voidaan arvioida olevan realistisella pohjalla.
Myös Yhtiön kulut on arvioitu erikseen nykyisen mailapelihallien, voimisteluhallin ja monitoimihallin osalta. Monitoimihallin kuluista ylläpitokulujen osuudeksi on arvioitu 384 000 euroa/v. (kiinteistöveron osuus noin 40 000 euroa/v). Ylläpitokulujen arvio perustuu nykyisten mailapelihallien sekä vastaavan tyyppisten verrokkihallien toteutuneisiin kustannuksiin. Poistojen määräksi on arvioitu 366 000 euroa/v. Poistot on laskettu perustuen 12,6 milj. euron kustannusarvioon ja 35 vuoden poistosuunnitelman mukaisiin tasapoistoihin. Vuotuisiksi korko- ja takauskustannuksiksi on alkuvaiheessa arvioitu 339 000 euroa (kokonaiskustannus 3,0 % p.a., josta takauspalkkion osuus 0,8 % p.a.). Monitoimihallin tulos olisi laskelmien mukaan alkuvaiheessa lievästi negatiivinen, mutta kokonaisuutena Yhtiön tulos nousisi positiiviseksi.
Kuntalaki säätelee kunnan myöntämien takausten edellytyksiä. Kuntalain 129 §:n mukaan
- kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla.
- kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, jos yhteisö kuuluu kuntakonserniin tai se on kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä määräysvallassa. Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden, joka liittyy sen liikuntalain (390/2015), kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (728/1992), museolain (729/1992), teatteri- ja orkesterilain (730/1992) tai nuorisolain mukaisen tehtävän edistämiseen. Takauksen ja muun vakuuden antamisen edellytyksistä on kuitenkin voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. Lisäksi kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden, jos se perustuu lain perusteella hyväksyttyyn tukiohjelmaan tai yksittäiseen tukeen tai liittyy yhteisölle tai säätiölle annettuun palveluvelvoitteeseen. Kunnan on lisäksi otettava huomioon, mitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklassa säädetään.
Kuntalain 129 § vaatimukset huomioiden, kunnan sekä Yhtiön ja Tekonurmen talouden tunnuslukujen sekä ennustelaskelmien perusteella arvioituna voidaan todeta, että myönnettäväksi esitettävä takaus ei vaaranna kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Takaukseen ei myöskään sisälly kuntalaissa tarkoitettua merkittävää taloudellista riskiä. Takauksen vastavakuudet kattavat osaltaan kunnan taloudellista riskiä.
Kuntalain 129 §, Valtiontuki ja kilpailuneutraliteetti. BDO Oy:n lausunnon mukaan
- yhtiön rakennuttama monitoimihalli ja yhtiössä harjoitettava liikunnan yleisten edellytysten luominen eivät ole liikuntalain perusteella tulkittavissa markkinoilla toimimiseksi, ellei toimintaa harjoiteta nimenomaisesti liiketoiminnallisin tavoittein ja perustein
- liikuntahallin rakennuskustannuksiin voidaan edelleen myöntää valtion tukea ryhmäpoikkeusasetuksen 55 artiklan mukaisesti. Tältä osin on mahdollista, että pääomasijoituksen, kun se kohdistuu rakennuskustannuksiin ja ei markkinoille suuntautuvaan toimintaan, ei ole välttämätöntä olla markkinaehtoista
- liikuntahallin toimintaan voidaan myöntää ryhmäpoikkeusasetuksen 55 artiklan mukaisten reunaehtojen mukaisesti toimintatukea
- edellä mainituin samoin perustein, kun takaus liittyy liikuntalain 5§:n mukaisten tehtävien suorittamiseen ei takauksen ole välttämätöntä olla markkinaehtoinen. Takauksella tulee kuitenkin kaikissa tilanteissa olla riittävät vastavakuudet.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
Mika Mäki-Kuhna, Jari Anttalainen ja Tapio Tammilehto poistuivat kokoushuoneesta ilmoittaen olevansa esteelisiä asian käsittelyssä ja päätöksenteossa. Mäki-Kuhna Tuusulan Tekonurmi Oy:n hallituksen puheenjohtajana, Anttalainen Tuusulan Tenniskeskus Oy:n hallituksen jäsenenä ja Tammilehto osakkeenomistajana.
Talousjohtaja Markku Vehmas selosti asiaa kokouksessa ja poistui asian päätöksenteon ajaksi ilmoittaen olevansa esteellinen Tuusulan Tenniskeskus Oy:n osakkeenomistajana.