Valtuusto, kokous 20.6.2022

Perustelut

Kaava- ja kaavamuutoshakemusten käsittely

Jos maanomistaja tekee aloitteen kaavan muuttamisesta tai laatimisesta ja alueen kaavoittaminen koskee maanomistajan etua, oikeutta ja velvollisuutta sillä tavoin välittömästi, on hänellä oikeus saada kunnan viranomaisen ratkaisu aloitteeseensa. Asemakaavoja koskevat hakemukset käsitellään kuntakehityslautakunnassa ja kunnanhallituksessa. Mikäli hakemuksesta tehdään myönteinen päätös, laaditaan hakijan ja kunnan välille kaavoituksen käynnistämissopimus kun hanke on todettu I-prioriteetin hankkeeksi eli ns. kärkihankkeeksi. Käynnistämissopimuksen hyväksymisen jälkeen kaavahanke käynnistyy.

Mikäli kuntakehityslautakunta ja kunnanhallitus tekevät kielteisen päätöksen kaavamuutoshankkeeseen, hakija voi tehdä päätöksestä oikaisuvaatimuksen, jonka käsittelee kunnanhallitus. Tästä kunnanhallituksen oikaisuvaatimuksen käsittelypäätöksestä voi valittaa - maanomistajan aloitteeseen annettu kunnan viranomaisen ratkaisu kaavan muuttamisesta tai laatimisesta on valituskelpoinen ja siitä voidaan tehdä kunnallisvalitus (KHO 4.4.2003 t. 851). Myös kunnan päätös, jolla maanomistajan aloitteesta vireille tulleen kaavahankkeen valmistelu on keskeytetty, on valituskelpoinen ja tästäkin voidaan tehdä kunnallisvalitus (KHO 27.10.2009 t. 2628). Kunnanhallituksen päätöksestä tulee tehdä ensin oikaisuvaatimus. Sen sijaan kunnan omasta aloitteesta tehty päätös kaavan muuttamisesta on vain valmistelua eikä tästä päätöksestä voi valittaa (KHO 2003:16).

Hakemus

Maanomistaja hakee asemakaavamuutoksen laatimista kiinteistöilleen
858-401-5-319 osoitteeseen Jussilantie 13. Kiinteistö on pinta-alaltaan 4 500 m².

Kaavan laatimisen tarkoitukseksi hakija esittää: ”Tuusulassa Hyrylässä sijaitsevan kiinteistön ALI-POSTI 858-401-5-319 voimassa olevan kaavan muuttaminen sellaiseen muotoon, että kiinteistölle voidaan rakentaa rivitalorakennuksia liitteenä olevan kaavamuutosehdotuksen mukaisesti.”

Kaavoitustilanne

Hakemuksen kohteena oleva kiinteistö sijaitsee asemakaava-alueella. Nykyinen Mikkolan alueen rakennuskaava nro 36, on vuodelta 1975. Kiinteistö on asemakaavassa omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialueelle (AO). Korttelialueella saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Kiinteistön keskellä olevalle rakennusalalle on osoitettu 500 kerrosalaneliömetriä rakennusoikeutta.

Hyrylän laajentumissuuntien osayleiskaavassa kiinteistö sijaitsee alueella, jolle ei ole osoitettu käyttötarkoitusta. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Hyrylän laajentumissuuntien osayleiskaavan 9.4.2001. Kaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousalueet, virkistysalueet, suojelualueet, erityisalueet ja vesialueet sekä tieverkko. Osayleiskaava on tieverkon osalta oikeusvaikutukseton. Osayleiskaava koskee niitä alueita, joilla on käyttötarkoitusmerkintä tai muu alueen käyttöä ohjaava merkintä.

Kunnassa on vireillä yleiskaavan laadinta. Hakemuksen kohteena oleva kiinteistö sijoittuu Tuusulan yleiskaava 2040 –ehdotuksessa tiiviille pientalovaltaiselle asuinalueelle (AP).

Hakemuksen kohde sijoittuu Uudenmaan maakuntakaavassa tiivistettävälle taajamatoimintojen alueelle.

Kaavamuutos hanke ei ole valtuuston hyväksymässä kaavoitussuunnitelmassa vuosille 2020–2024.

Perustelut

Asiaselostus

Kaavatyön tavoitteena on laatia asemakaavan muutos Tuusulan Mikkolassa sijaitsevalle kiinteistölle 858-401-5-319. Kaavamuutos koskee osin myös kiinteistöjä 858-401-5-347 ja 858-410-5-359, jotka ulottuvat vähäiseltä osin voimassa olevan asemakaavan mukaiselle, kaavamuutoksen kohteena olevalle AO-tontille. Tarkoituksena on mahdollistaa alueelle rivitalorakentamista.

Asemakaavan muutosalue on erillispientalotontti (AO), jolla sijaitsee tyhjillään oleva omakotitalorakennus vuodelta 1957 sekä vähäisiä varasto/talousrakennuksia. Alue sijaitsee Hyrylän keskustan länsipuolella ja rajautuu pientaloalueeseen. Kaavamuutoksella mahdollistetaan rivitalojen rakentaminen tontille. Kiinteistöllä sijaitseva Ali-Postin talo on Tuusulan Kulttuurimaisema- ja rakennuskantaselvityksessä luokiteltu II-luokan kohteeksi rakennettua kulttuurialuetta täydentävänä rakennuksena.

Kaava-alue on yksityisen omistuksessa. Kaavoitus on tullut vireille maanomistajan aloitteesta.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä asetetaan nähtäville viitesuunnitelmaluonnos.

Perustelut

Perustelut
Kuntakehityslautakunta pyytää lausuntopyynnössään 10.3.2021 Jussilantie 13 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kaava nro 3636 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan lausuntoa. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 26.4.2021.

Tiivistelmä

Kaavatyön tavoitteena on laatia asemakaavan muutos Tuusulan Mikkolassa sijaitsevalle kiinteistölle 858-401-5-319. Kaavamuutos koskee osin myös kiinteistöjä 858-401-5-347 ja 858-410-5-359, jotka ulottuvat vähäiseltä osin voimassa olevan asemakaavan mukaiselle, kaavamuutoksen kohteena olevalle AO- tontille. Tarkoituksena on mahdollistaa alueelle rivitalorakentamista.

Asemakaavan muutosalue on erillispientalotontti (AO), jolla sijaitsee tyhjillään oleva omakotitalorakennus vuodelta 1957 sekä vähäisiä varasto/talousrakennuksia. Alue sijaitsee Hyrylän keskustan länsipuolella ja rajautuu pientaloalueeseen. Kaavamuutoksella mahdollistetaan rivitalojen rakentaminen tontille. Kiinteistöllä sijaitseva Ali-Postin talo on Tuusulan Kulttuurimaisema- ja rakennuskantaselvityksessä luokiteltu II-luokan kohteeksi rakennettua kulttuurialuetta täydentävänä rakennuksena.
Kaava-alue on yksityisen omistuksessa. Kaavoitus on tullut vireille maanomistajan aloitteesta.

Perustelut

Perustelut

Kuntakehityslautakunta pyytää lausuntopyynnössään 10.3.2021 Jussilantie 13 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kaava nro 3636 ikäihmisten neuvoston lausuntoa. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 26.4.2021.

Tiivistelmä

Kaavatyön tavoitteena on laatia asemakaavan muutos Tuusulan Mikkolassa sijaitsevalle kiinteistölle 858-401-5-319. Kaavamuutos koskee osin myös kiinteistöjä 858-401-5-347 ja 858-410-5-359, jotka ulottuvat vähäiseltä osin voimassa olevan asemakaavan mukaiselle, kaavamuutoksen kohteena olevalle AO- tontille. Tarkoituksena on mahdollistaa alueelle rivitalorakentamista.

Asemakaavan muutosalue on erillispientalotontti (AO), jolla sijaitsee tyhjillään oleva omakotitalorakennus vuodelta 1957 sekä vähäisiä varasto/talousrakennuksia. Alue sijaitsee Hyrylän keskustan länsipuolella ja rajautuu pientaloalueeseen. Kaavamuutoksella mahdollistetaan rivitalojen rakentaminen tontille. Kiinteistöllä sijaitseva Ali-Postin talo on Tuusulan Kulttuurimaisema- ja rakennuskantaselvityksessä luokiteltu II-luokan kohteeksi rakennettua kulttuurialuetta täydentävänä rakennuksena.
Kaava-alue on yksityisen omistuksessa. Kaavoitus on tullut vireille maanomistajan aloitteesta.

Jussilantie 13, asemakaavan muutos nro 3636, OAS, Ikäihmisten neuvoston lausunto

Jussilantie 13 kaavamuutoksella mahdollistetaan rivitalojen rakentaminen tontille. Ikäihmisten neuvosto ei vastusta rivitaloasuntojen rakentamista. Neuvosto esittää, että ainakin osa alueelle tulevasta rivitalorakentamisesta olisi 1-kerroksista ja rakentamisessa otettaisiin koko alueella esteettömyys huomioon. Ikäihmisten neuvosto perustelee esitystään sillä, että yksitasoiset asunnot, joissa myös varasto- ja muut aputilat ovat esteettöminä samassa tasossa, mahdollistavat rivitaloasumisen myös esimerkiksi ikääntyneille ja liikuntarajoitteisille.

Perustelut

Sijainti 

Asemakaavan muutos koskee Hyrylän keskustan eteläpuolella Mikkolassa katuosoitteessa Jussilantie 13 sijaitsevaa pientalokiinteistöä 858-401-5-319 sekä osin myös naapuruston kiinteistöjä 858-401-5-347 ja 858-410-5-359, jotka ulottuvat vähäiseltä osin kaavamuutoksen kohteena olevalle AO-korttelialueelle.

Maanomistusolot ja aloite   

Kaava-alue on pääosin yksityisomistuksessa. Kunta omistaa vähäisesti kaavan pientalotonttia katualueen tuntumassa. Kaavoitus on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. 

Tavoitteet  

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda edellytykset rivitalojen rakentamiselle. 

Kaavaratkaisu on valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden, Uudenmaan maakuntakaavan, vaihemaakuntakaavan, Tuusulan yleiskaavan ja yleiskaava 2040 ehdotuksen II sekä Tuusulan kunnan strategian tavoitteiden mukainen. 

Kaavaratkaisu ja mitoitus 

Lainvoimaisen vuoden 1976 asemakaavan omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue (AO) muutetaan asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Se mahdollistaa rivi- ja paritalojen toteuttamisen. Suunnittelualue on noin 0,5 hehtaaria. Kaavaratkaisun pääkäyttötarkoituksen mukainen kerrosala on 1200 k-m2. Lisärakennusoikeutta varastoille ja yhteistiloille on 120 k-m2. Voimassa olevan kaavan rakennusoikeus on 500 k-m2, joten tontin kerrosala kasvaa 700 k m2. Kaavan viitesuunnitelman perusteella on edellytykset noin 17 uuden asunnon rakentamiselle, joten asukasmäärän lisäyksen voi arvioida olevan noin 24 - 40 henkilöä. Kaava-alueella on sitova tonttijako. Kaavassa on annettu määräyksiä julkisivuista ja kattomuodosta. Tontti sijaitsee Lahela-nimisellä vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (tunnus: 0185807). 

Kaavatalous 

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kunnalle kustannuksia. 

Kaavahankkeeseen liittyy maankäyttösopimus. 

Muutokset luonnosvaiheen jälkeen

Kaavaehdotuksen karttaan ja määräyksiin on tehty luonnosvaiheen jälkeen vähäisiä teknisiä tarkennuksia. 

Kaavaratkaisun vaikutukset 

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa niin, että alueelle voidaan rakentaa rivitaloja, jotka tiivistävät paikallisesti yhdyskuntarakennetta palveluiden ja liikkumisen kannalta hyvässä sijainnissa Tuusulassa. Hankkeen toteuttaminen edellyttää tontilla sijaitsevan omakotitalorakennuksen purkamista. Olemassa olevan kunnallistekniikan hyödyntäminen on taloudellisesti kannattavaa ja ekologisesti kestävää. Alue on jo nykyisellään eri vuosikymmeninä rakennettua ympäristöä. Voimassa olevassa asemakaavassa tontin ympäristössä on muun muassa rivitalorakentamista, jonka tonttitehokkuus vaihtelee e=0,2 - 0,29 välillä. Kaavamuutoksessa esitetty tonttitehokkuus on noin e=0,29, mikä vastaa rakentamisen tehokkuutta ympäristössä. Alueen kaupunkikuva muuttuu paikallisesti hieman uudisrakentamisen myötä uutena ajallisena kerrostumana ja katunäkymä hieman muuttuu paikallisesti. Pientalorakentamisen ympäristöönsä liittymistä varmistetaan muun muassa kaavamääräyksillä julkisivu- ja kattomateriaaleista sekä kattomuodosta. Liikenne rivitalotontille on vähäistä, tavanomaista asumiseen liittyvää ajoa. Asemakaavan toteuttamisella ei ole vaikutusta teknisen huollon järjestämiseen, koska alueella on kunnallistekninen verkosto. Asukasmäärän lisäys lisää hieman kunnallisten ja kaupallisten palvelujen kysyntää.

Kaavan aikaisempi käsittely

Kaavahanke pohjaa kunnanhallituksen päätökseen 21.9.2020 § 349 lisätä hanke kaavoitussuunnitelmaan II-prioriteetin hankkeena.

Kaavoitustyö on kuulutettu vireille 24.3.2021. 

Kuntakehityslautakunta päätti 10.3.2021 asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä viitesuunnitelmaluonnoksen nähtäville (MRL 30 §) ajalle 25.3. – 28.4.2021 mielipiteiden esittämistä varten. 

Yhteenveto mielipiteistä 

Kirjallisia mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta saapui 6 kpl. Mielipiteet kohdistuivat pääosin esitettyyn rivitalorakentamiseen. Asuinalue tulisi rakentaa väljemmin ja huomioida puusto ja istutukset kadun varressa sekä näköesteenä tontin rajalla. Lisäksi mielipiteissä kehotettiin huomioimaan alueen sijoittuminen Jussilan ja Mikkolan rakennetulle kulttuurialueelle ja Hyrylän taajaman kulttuurimaisema-alueeseen. Mielipiteisiin laaditut vastineet ovat selostuksen liitteenä.

Yhteenveto viranomaisten kannanotoista 

Lausuntoja saatiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta 8 kpl. Lausunnoissa kommentoitiin suunnitelman olevan verrattain tiiviisti rakennettu ja kehotettiin huomioimaan suunnitelman soveltuvuus vanhaan kylärakenteeseen ja Mikkolan asuinalueen ympäristöön. Lisäksi tulisi ottaa huomioon esteettömyys ja asuntojen soveltuvuus myös ikääntyneille ja liikuntarajoitteisille. Museovirasto ilmoitti Keski-Uudenmaan maakuntamuseon antavan asiasta lausunnon. HSL ei antanut lausuntoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lausuntohin laaditut vastineet ovat selostuksen liitteenä. 

Perustelut

Sijainti 

Asemakaavan muutos koskee Hyrylän keskustan eteläpuolella Mikkolassa katuosoitteessa Jussilantie 13 sijaitsevaa pientalokiinteistöä 858-401-5-319 sekä osin myös naapuruston kiinteistöjä 858-401-5-347 ja 858-410-5-359, jotka ulottuvat vähäiseltä osin kaavamuutoksen kohteena olevalle AO-korttelialueelle.

Maanomistusolot ja aloite   

Kaava-alue on pääosin yksityisomistuksessa. Kunta omistaa vähäisesti kaavan pientalotonttia katualueen tuntumassa. Kaavoitus on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. 

Tavoitteet  

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda edellytykset rivitalojen rakentamiselle. 

Kaavaratkaisu on valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden, Uudenmaan maakuntakaavan, vaihemaakuntakaavan, Tuusulan yleiskaavan ja yleiskaava 2040 ehdotuksen II sekä Tuusulan kunnan strategian tavoitteiden mukainen. 

Kaavaratkaisu ja mitoitus 

Lainvoimaisen vuoden 1976 asemakaavan omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue (AO) muutetaan asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Se mahdollistaa rivi- ja paritalojen toteuttamisen. Suunnittelualue on noin 0,5 hehtaaria. Kaavaratkaisun pääkäyttötarkoituksen mukainen kerrosala on 1200 k-m2. Lisärakennusoikeutta varastoille ja yhteistiloille on 120 k-m2. Voimassa olevan kaavan rakennusoikeus on 500 k-m2, joten tontin kerrosala kasvaa 700 k m2. Kaavan viitesuunnitelman perusteella on edellytykset noin 17 uuden asunnon rakentamiselle, joten asukasmäärän lisäyksen voi arvioida olevan noin 24 - 40 henkilöä. Kaava-alueella on sitova tonttijako. Kaavassa on annettu määräyksiä julkisivuista ja kattomuodosta. Tontti sijaitsee Lahela-nimisellä vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (tunnus: 0185807). 

Kaavatalous 

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kunnalle kustannuksia. 

Kaavahankkeeseen liittyy maankäyttösopimus. 

Muutokset luonnosvaiheen jälkeen

Kaavaehdotuksen karttaan ja määräyksiin on tehty luonnosvaiheen jälkeen vähäisiä teknisiä tarkennuksia. 

Kaavaratkaisun vaikutukset 

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa niin, että alueelle voidaan rakentaa rivitaloja, jotka tiivistävät paikallisesti yhdyskuntarakennetta palveluiden ja liikkumisen kannalta hyvässä sijainnissa Tuusulassa. Hankkeen toteuttaminen edellyttää tontilla sijaitsevan omakotitalorakennuksen purkamista. Olemassa olevan kunnallistekniikan hyödyntäminen on taloudellisesti kannattavaa ja ekologisesti kestävää. Alue on jo nykyisellään eri vuosikymmeninä rakennettua ympäristöä. Voimassa olevassa asemakaavassa tontin ympäristössä on muun muassa rivitalorakentamista, jonka tonttitehokkuus vaihtelee e=0,2 - 0,29 välillä. Kaavamuutoksessa esitetty tonttitehokkuus on noin e=0,29, mikä vastaa rakentamisen tehokkuutta ympäristössä. Alueen kaupunkikuva muuttuu paikallisesti hieman uudisrakentamisen myötä uutena ajallisena kerrostumana ja katunäkymä hieman muuttuu paikallisesti. Pientalorakentamisen ympäristöönsä liittymistä varmistetaan muun muassa kaavamääräyksillä julkisivu- ja kattomateriaaleista sekä kattomuodosta. Liikenne rivitalotontille on vähäistä, tavanomaista asumiseen liittyvää ajoa. Asemakaavan toteuttamisella ei ole vaikutusta teknisen huollon järjestämiseen, koska alueella on kunnallistekninen verkosto. Asukasmäärän lisäys lisää hieman kunnallisten ja kaupallisten palvelujen kysyntää.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan lausunto

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta on lausunut kaavaluonnoksesta keväällä 2021. Hanketta on edistetty hyte-lautakunnan lausunnon suuntaisesti ja näin ollen lautakunta ei näe tarvetta lausunnolle tässä vaiheessa.

Perustelut

Tuusulan kunnanhallitus on 21.12.2021 § 474 päättänyt asettaa Jussilantie 13 asemakaavan muutosehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville ja pyytää ehdotuksesta kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunnon. Kaavaehdotus on nähtävillä 12.1.2022 - 27.2.2022. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 27.2.2022 klo 16.00.

Sijainti 

Asemakaavan muutos koskee Hyrylän keskustan eteläpuolella Mikkolassa katuosoitteessa Jussilantie 13 sijaitsevaa pientalokiinteistöä 858-401-5-319 sekä osin myös naapuruston kiinteistöjä 858-401-5-347 ja 858-410-5-359, jotka ulottuvat vähäiseltä osin kaavamuutoksen kohteena olevalle AO-korttelialueelle.

Maanomistusolot ja aloite   

Kaava-alue on pääosin yksityisomistuksessa. Kunta omistaa vähäisesti kaavan pientalotonttia katualueen tuntumassa. Kaavoitus on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. 

Tavoitteet  

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda edellytykset rivitalojen rakentamiselle. 

Kaavaratkaisu on valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden, Uudenmaan maakuntakaavan, vaihemaakuntakaavan, Tuusulan yleiskaavan ja yleiskaava 2040 ehdotuksen II sekä Tuusulan kunnan strategian tavoitteiden mukainen. 

Kaavaratkaisu ja mitoitus 

Lainvoimaisen vuoden 1976 asemakaavan omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue (AO) muutetaan asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Se mahdollistaa rivi- ja paritalojen toteuttamisen. Suunnittelualue on noin 0,5 hehtaaria. Kaavaratkaisun pääkäyttötarkoituksen mukainen kerrosala on 1200 k-m2. Lisärakennusoikeutta varastoille ja yhteistiloille on 120 k-m2. Voimassa olevan kaavan rakennusoikeus on 500 k-m2, joten tontin kerrosala kasvaa 700 k m2. Kaavan viitesuunnitelman perusteella on edellytykset noin 17 uuden asunnon rakentamiselle, joten asukasmäärän lisäyksen voi arvioida olevan noin 24 - 40 henkilöä. Kaava-alueella on sitova tonttijako. Kaavassa on annettu määräyksiä julkisivuista ja kattomuodosta. Tontti sijaitsee Lahela-nimisellä vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (tunnus: 0185807). 

Kaavatalous 

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kunnalle kustannuksia. 

Kaavahankkeeseen liittyy maankäyttösopimus. 

Muutokset luonnosvaiheen jälkeen

Kaavaehdotuksen karttaan ja määräyksiin on tehty luonnosvaiheen jälkeen vähäisiä teknisiä tarkennuksia. 

Kaavaratkaisun vaikutukset 

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa niin, että alueelle voidaan rakentaa rivitaloja, jotka tiivistävät paikallisesti yhdyskuntarakennetta palveluiden ja liikkumisen kannalta hyvässä sijainnissa Tuusulassa. Hankkeen toteuttaminen edellyttää tontilla sijaitsevan omakotitalorakennuksen purkamista. Olemassa olevan kunnallistekniikan hyödyntäminen on taloudellisesti kannattavaa ja ekologisesti kestävää. Alue on jo nykyisellään eri vuosikymmeninä rakennettua ympäristöä. Voimassa olevassa asemakaavassa tontin ympäristössä on muun muassa rivitalorakentamista, jonka tonttitehokkuus vaihtelee e=0,2 - 0,29 välillä. Kaavamuutoksessa esitetty tonttitehokkuus on noin e=0,29, mikä vastaa rakentamisen tehokkuutta ympäristössä. Alueen kaupunkikuva muuttuu paikallisesti hieman uudisrakentamisen myötä uutena ajallisena kerrostumana ja katunäkymä hieman muuttuu paikallisesti. Pientalorakentamisen ympäristöönsä liittymistä varmistetaan muun muassa kaavamääräyksillä julkisivu- ja kattomateriaaleista sekä kattomuodosta. Liikenne rivitalotontille on vähäistä, tavanomaista asumiseen liittyvää ajoa. Asemakaavan toteuttamisella ei ole vaikutusta teknisen huollon järjestämiseen, koska alueella on kunnallistekninen verkosto. Asukasmäärän lisäys lisää hieman kunnallisten ja kaupallisten palvelujen kysyntää.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto

Lausunnossaan toukokuussa 2021 sivistyksen lautakunnat totesivat, että suunnitelman tontti on tiiviisti rakennettu ja soveltuvuus vanhaan kylärakenteeseen ja Mikkolan asuinalueen ympäristöön tulee varmistaa. Alueella on voimassa Mikkolan alueen rakennuskaava asemakaava vuodelta 1976. Voimassa olevassa rakennuskaavassa tontti on osoitettu omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialueeksi. Esitetty kaavamuutos poikkeaa tästä melkoisesti ja aiheuttaa painetta alueen maankäytön tiivistämiselle myös muilla tonteilla.    

Uutena huomionaan sivistyksen lautakunnan toteavat, että suunnitelman soveltuvuus kylärakenteeseen on ratkaistu kaavamääräyksillä. Edelleen tontti tulee tiiviisti rakennettua, ja muutos alueella on suuri.  

Perusopetukseen alueelle sijoittuvat oppilaat ohjautuvat tulevaisuudessa joko Lahelan, Rykmentinpuiston tai Riihikallion yhtenäiskouluihin oppilasmääristä riippuen. Kaikkiin näihin kouluihin alueelta on jo olemassa turvalliset kevyen liikenteen reitit.  

Perustelut

Tuusulan kunnanhallitus on 21.12.2021 § 474 päättänyt asettaa Jussilantie 13 asemakaavan muutosehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville ja pyytää ehdotuksesta kasvatus- ja sivistyslautakunnan lausunnon. Kaavaehdotus on nähtävillä 12.1.2022 - 27.2.2022. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 27.2.2022 klo 16.00.

Sijainti 

Asemakaavan muutos koskee Hyrylän keskustan eteläpuolella Mikkolassa katuosoitteessa Jussilantie 13 sijaitsevaa pientalokiinteistöä 858-401-5-319 sekä osin myös naapuruston kiinteistöjä 858-401-5-347 ja 858-410-5-359, jotka ulottuvat vähäiseltä osin kaavamuutoksen kohteena olevalle AO-korttelialueelle.

Maanomistusolot ja aloite   

Kaava-alue on pääosin yksityisomistuksessa. Kunta omistaa vähäisesti kaavan pientalotonttia katualueen tuntumassa. Kaavoitus on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. 

Tavoitteet  

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda edellytykset rivitalojen rakentamiselle. 

Kaavaratkaisu on valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden, Uudenmaan maakuntakaavan, vaihemaakuntakaavan, Tuusulan yleiskaavan ja yleiskaava 2040 ehdotuksen II sekä Tuusulan kunnan strategian tavoitteiden mukainen. 

Kaavaratkaisu ja mitoitus 

Lainvoimaisen vuoden 1976 asemakaavan omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue (AO) muutetaan asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Se mahdollistaa rivi- ja paritalojen toteuttamisen. Suunnittelualue on noin 0,5 hehtaaria. Kaavaratkaisun pääkäyttötarkoituksen mukainen kerrosala on 1200 k-m2. Lisärakennusoikeutta varastoille ja yhteistiloille on 120 k-m2. Voimassa olevan kaavan rakennusoikeus on 500 k-m2, joten tontin kerrosala kasvaa 700 k m2. Kaavan viitesuunnitelman perusteella on edellytykset noin 17 uuden asunnon rakentamiselle, joten asukasmäärän lisäyksen voi arvioida olevan noin 24 - 40 henkilöä. Kaava-alueella on sitova tonttijako. Kaavassa on annettu määräyksiä julkisivuista ja kattomuodosta. Tontti sijaitsee Lahela-nimisellä vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (tunnus: 0185807). 

Kaavatalous 

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kunnalle kustannuksia. 

Kaavahankkeeseen liittyy maankäyttösopimus. 

Muutokset luonnosvaiheen jälkeen

Kaavaehdotuksen karttaan ja määräyksiin on tehty luonnosvaiheen jälkeen vähäisiä teknisiä tarkennuksia. 

Kaavaratkaisun vaikutukset 

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa niin, että alueelle voidaan rakentaa rivitaloja, jotka tiivistävät paikallisesti yhdyskuntarakennetta palveluiden ja liikkumisen kannalta hyvässä sijainnissa Tuusulassa. Hankkeen toteuttaminen edellyttää tontilla sijaitsevan omakotitalorakennuksen purkamista. Olemassa olevan kunnallistekniikan hyödyntäminen on taloudellisesti kannattavaa ja ekologisesti kestävää. Alue on jo nykyisellään eri vuosikymmeninä rakennettua ympäristöä. Voimassa olevassa asemakaavassa tontin ympäristössä on muun muassa rivitalorakentamista, jonka tonttitehokkuus vaihtelee e=0,2 - 0,29 välillä. Kaavamuutoksessa esitetty tonttitehokkuus on noin e=0,29, mikä vastaa rakentamisen tehokkuutta ympäristössä. Alueen kaupunkikuva muuttuu paikallisesti hieman uudisrakentamisen myötä uutena ajallisena kerrostumana ja katunäkymä hieman muuttuu paikallisesti. Pientalorakentamisen ympäristöönsä liittymistä varmistetaan muun muassa kaavamääräyksillä julkisivu- ja kattomateriaaleista sekä kattomuodosta. Liikenne rivitalotontille on vähäistä, tavanomaista asumiseen liittyvää ajoa. Asemakaavan toteuttamisella ei ole vaikutusta teknisen huollon järjestämiseen, koska alueella on kunnallistekninen verkosto. Asukasmäärän lisäys lisää hieman kunnallisten ja kaupallisten palvelujen kysyntää.

Kasvatus- ja sivistyslautakunnan lausunto

Lausunnossaan toukokuussa 2021 sivistyksen lautakunnat totesivat, että suunnitelman tontti on tiiviisti rakennettu ja soveltuvuus vanhaan kylärakenteeseen ja Mikkolan asuinalueen ympäristöön tulee varmistaa. Alueella on voimassa Mikkolan alueen rakennuskaava asemakaava vuodelta 1976. Voimassa olevassa rakennuskaavassa tontti on osoitettu omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialueeksi. Esitetty kaavamuutos poikkeaa tästä melkoisesti ja aiheuttaa painetta alueen maankäytön tiivistämiselle myös muilla tonteilla.    

Uutena huomionaan sivistyksen lautakunnat toteavat, että suunnitelman soveltuvuus kylärakenteeseen on ratkaistu kaavamääräyksillä. Edelleen tontti tulee tiiviisti rakennettua, ja muutos alueella on suuri.  

Perusopetukseen alueelle sijoittuvat oppilaat ohjautuvat tulevaisuudessa joko Lahelan, Rykmentinpuiston tai Riihikallion yhtenäiskouluihin oppilasmääristä riippuen. Kaikkiin näihin kouluihin alueelta on jo olemassa turvalliset kevyen liikenteen reitit.  

Perustelut

Asiaselostus

Kunnanhallitus päätti 21.12.2021 hyväksyä laaditun Jussilantie 13, kaava nro 3636 asemakaavaehdotukseen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet ja asettaa Jussilantie 13, kaava nro 3636 asemakaavaehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten.

Kaavaehdotuksesta saatiin 6 kpl muistutuksia, jotka kohdistuivat

• kaavassa määrätyn rakentamisen määrään ja sen ympäristöön sopivuuteen sekä sen korkeusasemiin,
• mielipiteiden ja muistutusten esittämiseen kaavaprosessista,
• kaavan selvityksiin, kaavalle asetettuihin odotuksiin,
• jokilaakson ja kaava-alueen luontoarvoihin,
• kaava-alueen luoteenpuoleiseen ojaan,
• hulevesien ohjaamiseen, pohjaveden suojeluun,
• rakentamisen perustettavuuteen,
• maaperän huomioimiseen,
• nykyiseen puustoon ja näkymiin alueella,
• ajoneuvoliittymän, autopaikkojen ja autokatoksen sijoitteluun,
• tontinkäytön mahdollisuuksiin,
• liikenteen määriin ja liikenneturvallisuuteen Jussilantiellä,
• katualueiden suunnitteluun kaava-alueen ulkopuolisena asiana,
• kaava-alueen ulkopuolella olevan toteutetun rakentamisen keskinäisiin ominaisuuksiin,
• maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n ja 54 §:n sisältövaatimusten arviointeihin asemakaavan muutoksen suhteen,
• asemakaavan muutoksen selvityksiin,
• asiakirjoihin, jotka liittyvät perustuslain 6 §:n vaatimukseen maanomistajien yhdenvertaisesta kohtelusta,
• kaavaselostuksen sivun 11 tietojen oikeellisuuteen koskien kaavoituksen etenemistä,
• kaavaselostuksen vireille tulon ajankohdan määrittelyyn,
• kaavaselostuksen sisällöllisen rakenteen laatimiseen ja ympäristöministeriön asemakaavaselostusoppaaseen,
• kaava-alueen rakentamisen korkeuksiin, pinnantasauksiin ja maastonmuokkaamisiin,
• tontin aitaamiseen pensasaidalla,
• pensasaidan sijaintiin suhteessa ojaan,
• maatäyttöjen, maastonmuokkausten ja pengertämisen tekemiseen,
• tontin ja kaava-alueen luoteisosassa olevan ojan virtaaman estämiseen. 

Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta: 

• Kasvatus- ja sivistyslautakunta 
• Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 
• Helsingin kaupunginmuseo / Keski-Uudenmaan alueellinen vastuumuseo
• Caruna Oy:n puolesta Rejlers Finland Oy 

Seuraavilla tahoilla ei ollut lausuttavaa:

• Uudenmaan liitto,
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä,
• Museovirasto 

Kaavaehdotuksesta saaduissa viranomaisten lausunnoissa esitetyt huomiot kohdistuivat

• mahdollisiin johtojen uusimisen tarpeeseen ja johtojen siirtokustannusten kohdistamiseen,
• rakentamisen ympäristöön sopimiseen sekä siihen, että
• rakennusta ei tarvitse esittää suojeltavaksi asemakaavassa. 
   

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Liiteraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, kirjeistä ja viranomaisten lausunnoista se-kä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin. 

Kaavan tavoitteet huomioon ottaen, kaavaehdotusta ei ole ollut tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä esitettyjen huomautusten johdosta. 

Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset:  

Kaavaehdotuksen jatkosuunnittelun johdosta:

• Kaavakartassa on sitova tonttijako muutettu ohjeelliseksi, kiinteistöjen hallinnan tarkoituksenmukaisuudesta johtuen.

Aineistoon tehdyt täydennykset:

• kaavaselostusta on täydennetty suunnittelu- ja käsittelyvaiheiden osalta 
• kaavaselostusta on täydennetty johtokarttaotekuvien osalta, Carunan/Rejlers Oy:n lausunnon johdosta 

Lisätiedot: Asemakaava-arkkitehti Petteri Erling p. 040 314 3673

Perustelut

Päätösehdotuksessa kuntakehityslautakunnan 27.4.2022 käsittelyn jälkeen on muistutuksessa Mu2 28.1.2022 todettua maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ää koskevaa virheellistä vastineenantoa muutettu seuraavasti: 

• Kuntakehityslautakunnassa 27.4.2022 esitelty maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ää koskeva vastineen osa: 

"Muistutuksessa todetaan, että ei ole arvioitavissa, täyttääkö kaava maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n vaatimukset. Siltä osin muistutus on hyväksyttävissä, koska kyseistä 54 §:ää ei maankäyttö- ja rakennuslaissa ole. Siltä osin kaavaehdotuksen lain mukaisuutta ei ole mahdollista arvioida vastineenannossa." 

• Muutettu maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ää koskeva vastineen osa: 

"Muistutuksessa todetaan, että ei ole arvioitavissa, täyttääkö kaava maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n vaatimukset. Kyseinen pykälä on kaavoituksen kannalta keskeinen asemakaavan sisältöjä koskeva. Siinä todetaan, että asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Kaavaselostuksessa s. 20–21 on todettu, kuinka maakuntakaavat ovat kaavaprosessissa otetut huomioon. Esimerkiksi Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi ja sitä vastaava asemakaavatason korttelialueen käyttötarkoitus taajama-alueella Hyrylässä on hyvin sopiva asuinpientalojen korttelialue (AP). Yleiskaavojen osalta kaavaselostuksessa s. 21–22 on todettu, kuinka yleiskaavataso on kaavaprosessissa otettu huomioon, Koska alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa, alueella on voimassa osayleiskaava Hyrylä laajentumissuunnat, joka ei ole oikeusvaikutteinen. Sen tulee korvaamaan voimaantullessaan Tuusulan yleiskaava 2040, jonka ehdotuksessa alue on esimerkiksi merkitty pientalovaltaiseksi alueeksi. Sitä asemakaavatason käyttötarkoitus vastaa. Lisäksi 54 § todetaan asemakaavan laatimisesta, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Edelliset asiat on otettu huomioon asemakaavaa laadittaessa. Kaavaselostuksessa on todettu asemakaavan kuvauksessa s. 7–17 suunnitteluun vaikuttaneita lähtökohtia niitä teemoittain suunnitelmaratkaisuun verraten, esimerkiksi alueen käyttötarkoituksen, liikenteen, palvelujen, esteettömyyden, luonnonympäristön, ekologisen kestävyyden, suojelukohteiden, yhdyskuntateknisen huollon maaperän rakennettavuuden sekä pohjarakentamisen osalta. Kaavan vaikutusten arvioinneista on todettu s. 17–19, alkaen selvityksistä, jotka on huomioitu kaavaa laadittaessa. Yhdyskuntataloudelliset ja kaavataloudelliset vaikutukset on arvioitu kaavan edellyttämässä laajuudessa esimerkiksi olevan kunnallistekniikan osalta. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön on arvioitu esimerkiksi alueella laajemmin olevasta rakentamisen tehokkuudesta ja kaavasuunnitelman vastaavuudesta siihen. Vaikutuksia luontoon ja maisemaan on arvioitu. Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen on arvioitu, esimerkiksi todeten kaavasuunnitelman pientaloalueen täydennyksen sopivuudesta liikenneverkkoon, jossa on tavanomaista ajoa. Vaikutuksista kaupunkikuvaan, kulttuuriympäristöön ja kulttuuriperintöön on arvioita ja on todettu muun muassa kaupunkikuvallisista muutoksista sekä kaavamääräysten keinoista sovittaa uudisrakentaminen nykyiseen. Vaikutuksista ilmastonmuutosten hillintään ja sopeutumiseen on arvioitu, todeten muun muassa, että kaavaratkaisu tiivistää taajamarakennetta ja tukee vähäpäästöisten liikkumismuotojen käyttöä. Vaikutuksia ihmisten terveellisyyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin, kulttuuriin ja virkistykseen on arvioitu, todeten muun muassa, että asukasmäärän lisäys lisää hieman kunnallisten ja kaupallisten palvelujen kysyntää. Elinkeino-, työllisyys- ja talousvaikutuksia on arvioitu myös selostuksessa todeten, että merkittäviä vaikutuksia ei ole, Aiemmin mainitut suunnittelun lähtökohdat ovat todetut s. 19–22, muiden muassa ylempien kaavatasojen osalta. Suunnittelu- ja käsittelyvaiheet on todettu s. 23–25 muun muassa koko kaavaprosessin vuorovaikutuksen ja osallistamisen kannalta, josta ilmenee, että vuorovaikutus on järjestetty lain mukaisesti. Siten voi todeta, että kaavamuutoksen valmistelussa on huomioitu maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n sisältövaatimukset."  

Edellinen esiintyy päätöksenteon liiteasiakirjassa "H_Jussilantie_13_akm_selostuksen_liitekooste_muutettu.pdf".

Kaavan tavoitteet huomioon ottaen, kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä esitettyjen huomautusten johdosta, eikä muistutuksen Mu2 28.1.2022 johdosta.