Valtuusto, kokous 13.11.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 199 Monion asemakaava ja asemakaava muutos

TUUDno-2017-245

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Kuntasuunnittelu/Kaavoitus on pyytänyt kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausuntoa Monion asemakaavaan ja asemakaavan muutosehdotukseen.

Kaavan yleiskuvaus

Monion asemakaava laajentaa Hyrylän nykyistä keskusta-aluetta ja suunnitelman tarkoituksena on yhdistää molemmin puolin Tuusulanväylää sijaitsevat keskusta-alueet tiiviisti toisiinsa, ja kehittää sekä vahvistaa keskustan roolia seudullisessa verkossa. Samalla laajentuvalle keskustalle luodaan toiminnallista ja eri aikakausien rakennuskantaa hyödyntävää imagoa. Kaava-alueen pohjoisosaan rakennettava lukiokampus kulttuuritoimintoineen liittyy Rykmentinpuiston sydämenä toimivaan urbaaniin aukioalueeseen ja edelleen Hyrylän täydentyvään kävelykeskustaan.

Alue muodostuu keskustatoimintojen ja asuinkortteleiden osista, joiden keskellä sijaitsee Rykmentinpuiston eteläinen pääkatu, Pataljoonantie. Alueen pohjoisosassa on varattu korttelialue lukiokampukselle ja muille mahdollisille kulttuuritoiminnoille sekä niiden vaatimalle paikoitusalueelle. Eteläosassa on virkistysalueeseen rajautuvia asuinkortteleita.                                           

Asemakaavalla muodostuu kerrosalaa noin 56 000 k-m2, joka sisältää keskustatoimintoja, asumista, sekä alueen tarvitsemia yksityisiä ja julkisia palveluja. Asuntokerrosala vastaa noin 750 asukasta. Lisäksi muodostuu viheralueita ja katu- ja muita liikennealueita. Kokonaismitoitus tällä kaava-alueella vastaa likimain aluetehokkuutta 1,0.

Olemassa olevista rakennuksista kolme suojellaan tällä asemakaavalla ja kaksi tulee purettavaksi ennen asemakaavan lopullista toteuttamista. Monio voidaan toteuttaa ilman rakennusten purkua.

Asuinrakennusten korttelialueet

Asuinrakennusten korttelialueita on n. 18% kaava-alueesta.

Tehokas asuinrakennusten korttelialue. (A-23)

Alue on osoitettu pääasiassa asuinkerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi.

A-23 -korttelialueita on yhteensä n. 1 ha.

Keskustatoimintojen korttelialueet

C -korttelialueita on yhteensä n. 23% kaava-alueesta. C-kortteleiden kaupallisten toimintojen määrä noudattaa kaupallisen selvityksen mitoitusta

Keskustatoimintojen korttelialue (C-2)

 Alueelle ei saa toteuttaa päivittäistavarakauppaa.

C-2 -korttelialueita on yhteensä n. 1,2 ha.

Keskustatoimintojen korttelialue (C-3)

Alueelle ei saa toteuttaa päivittäistavarakauppaa tai asuntoja.

C-3 -korttelialueita on yhteensä n. 0,1 ha.

Muut korttelialueet

Yleisten rakennusten korttelialue (Y-2)

 Alueelle saa sijoittaa liiketiloja enintään 5 % kerrosalasta.

 Y-2 -korttelialuetta on yhteensä n. 1,3 ha.

Yleiset alueet

Viheralueet

Kaava-alueen alasta viheralueita on n. 10 % ja pinta-ala yhteensä noin 0,5 ha.

Kaava-alueen viheralueet on osoitettu lähivirkistysalueina (VL). Viheralueille on osoitettu yhteystarpeet pyöräilyä ja jalankulkua varten.

Liikennealueet

Asemakaava-alueesta on aukio- ja katualuetta n. 1,3 ha, joka vastaa noin 23% kaava-alueen alasta.

Asemakaava-alueella katusuunnitelmat laaditaan erikseen.

Katuverkko kytkee alueen Tuusulanväylään, Rykmentinpuiston keskukseen ja viereisiin, myöhemmässä vaiheessa asemakaavoitettaviin alueisiin, joista on laadittu Rykmentinpuiston asemakaavaluonnos ja voimassa oleva osayleiskaava.

Muuta

Maankäyttösopimusneuvottelut Kruunuasuntojen kanssa ovat parhaillaan vireillä. Neuvottelujen yhtenä lähtökohtana on ollut, että Monion tontti saadaan kunnalle osana sopimuskorvausta, jonka lisäksi kunta saa muuta rakennusoikeutta. Korvaus suoritetaan siis maapoliittisen ohjelman mukaisesti rakennusoikeuden luovutuksena.

Monion toteuttaminen ei edellytä olemassa olevien rakennusten purkamista.

Kaava-alue aiheuttaa huomattavan vähän katujen ja yleisten alueiden rakentamista. Uutta ja kunnostettavaa katua muodostuu yhteensä 320 metriä ja katuaukiota noin 1400 m2. Tästä Tuusulanväylän alitukseen johtavasta katuaukiosta valtaosa rakentuu kevyen liikenteen väyläksi. Alueella on olemassa kunnallistekniikan verkostot.

Yhdessä kaavaehdotuksen laadinnan kanssa on alueelle tehty rakentamistapaohje. Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavan ympäristöä ja rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä.                                        

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto:

Vapaa-aikapalveluiden kannalta Monion asemakaava tukee hyvin alueellisen nuorisotyön ja liikunnan kehittämistä yhteyksien, sijainnin, lähellä olevien muiden palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien avulla.

Nuorisolautakunta on aikaisemmassa lausunnossaan todennut, että Monio-rakennuksen tilavaraukset ovat riittäviä iltakäyttöä ajatellen ja nuorisotyötä tulee kehittää myös tiloissa, jotka eivät jää erillisiksi muusta toiminnasta ja ympäristöstä. Saadussa vastineessa tämä on todettu olevan mahdollista ja Monion korttelissa varaudutaan mm. mopo- ja saattoliikenteen järjestelyihin.

Liikuntalautakunta totesi edellisessä lausunnossaan, että asemakaava-alueen ympärillä olevat reitit tulee rakentaa etupainotteisesti ja katkeamattomiksi. Alueen katusuunnitelman laatimisen yhteydessä tulee varmistaa suora kevyen liikenteen yhteys urheilukeskukseen, jotta Monion liikuntapalveluita urheilukeskuksesta käsin voidaan tuottaa uskottavasti.

Kaavassa olevien rakennusoikeuksien myötä vapaa-aikapalveluiden kehittäminen ei muodostu esteeksi Monio-rakennuksen arkkitehtisuunnittelussa. Ratkaisut tarkentuvat varsinaisen toteutussuunnittelun aikana.

Kulttuuripalveluiden kannalta huomioitavia asioita ovat:

  • Puustellinväylän ja Pataljoonantien risteyksessä oleva C-2 -kortteli (5733), johon on suunniteltu 6-kerroksinen rakennus sulkee avoimen näkymän sekä alueen vanhoihin rakennuksiin ja rakentuvaan uuteen alueeseen. Myös aivan Hyrylän keskustassa kaivataan puistomaista, avointa viherympäristöä. Vanhojen rakennusten ympäröimä viheralue parantaisi myös Monion campus-luonnetta ja käytettävyyttä, lisäisi Hyrylän keskusta-alueen viihtyisyyttä ja kunnioittaisi alueen historiaa. Asemakaava-alueen tämä kortteli pitäisi suunnitella uudelleen edellä olevat seikat huomioiden. Muilta osin asemakaavan perusteella on mahdollisuus tuottaa hyvää keskustaympäristöä.

  • asemakaavaan on merkitty sr-rakennukset riittävällä tavalla ja alueen historian ja kulttuurin nostaminen keskeisesti arvoksi on alueen identiteetin ja omaleimaisuuden säilyttämisen ja luomisen kannalta hyvä asia. Rakentamistapaohjeissa erityisesti korttelialueella C-3 korttelissa 5732 oleva uudisrakennus on suunniteltava erityisen huolellisesti, jotta se sopii samassa linjassa olevaan sr-rakennukseen (leipomo 1915, myöhempi varuskuntasairaala). Rakennustapaohjeessa oleva vaatimus harjakatosta viereistä vanhaa rakennusta noudattaen on oikeansuuntainen, muttei riittävä.

  • On hyvä, että Hyrylän kehityksen kannalta keskeiselle alueelle on laadittu rakentamistapaohje. Kortteleita 5734 ja 5735 koskevissa rakentamismääräyksissä rakennusten lisäosia koskeva lause ”Sisäpihan julkisivulla ei saa rakentaa monessa kerroksessa päällekkäisiä ja ulkonevia parveketorneja”.Parvekkeiden hyvä sijoittelu sisäpihalla on ratkaistavissa rakennussuunnittelun ja lupamenettelyn yhteydessä.

  • Monion laajennusmahdollisuuksien, kulkuyhteyksien ja pysäköinnin osalta kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta yhtyy kasvatus- ja sivistyslautakunnan antamaan lausuntoon.   

 

     

Ehdotus

Esittelijä

Jari Wäre, vt. kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja, jari.ware@tuusula.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää antaa Monion asemakaavaan ja asemakaavan muutosehdotukseen yllä olevan lausunnon.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Jouni Määttä, asemakaava-arkkitehti, jouni.maatta@tuusula.fi

Perustelut

Aikaisemmat käsittelyvaiheet liitteenä.

Monion asemakaava ja asemakaavan muutoksen ehdotus oli nähtävillä 26.5.–27.6.2017. Ehdotuksesta ei jätetty yhtään muistutusta. Saatuihin lausuntoihin on laadittu vastineet. Asemakaavaehdotukseen on tehty tarkistuksia saadun palautteen perusteella. Tarkistukset ovat luonteeltaan teknisluonteisia ja vähäisiä eivätkä ne vaikuta olennaisesti kaavan sisältöön tai haitallisesti sen toteutettavuuteen tai toteutuksen laatuun.

Tarkistusten pääkohdat ovat:

  • Kortteli- ja tonttinumerointia on tarkistettu

  • Kunnanosanraja on lisätty kaavakarttaan

  • Melusuojauksesta Tuusulanväylää vasten on annettu tarkempia määräyksiä kortteleissa 5732 ja 5733.

  • Teknisenä muutoksena pohjavesimääräys hule-3 on korvattu merkinnällä pv

  • Katualueen rajausta on tarkennettu

  • Yleismääräystä kellarirakentamisen osalta tarkennettu

  • Rakentamistapaohjeessa on tarkennettu vanhojen kasarmirakennusten uudisrakentamisen yhteensovitukseen liittyviä ohjeita.

Monion asemakaava laajentaa Hyrylän nykyistä keskusta-aluetta ja suunnitelman tarkoituksena on yhdistää molemmin puolin Tuusulanväylää sijaitsevat keskusta-alueet tiiviisti toisiinsa, ja kehittää sekä vahvistaa keskustan roolia seudullisessa verkossa. Samalla laajentuvalle keskustalle luodaan toiminnallista ja eri aikakausien rakennuskantaa hyödyntävä imagoa. Kaava-alueen pohjoisosaan rakennettava lukiokampus kulttuuritoimintoineen liittyy Rykmentinpuiston sydämenä toimivaan urbaaniin aukioalueeseen ja edelleen Hyrylän täydentyvään kävelykeskustaan. Aukiosarjaa jäsentää eri aikakausien rakennusten monipuolinen toiminnallinen ja tilasarjallinen hyödyntäminen. Vanhat rakennukset toimivat asemakaavallisen suunnitelman keskeisenä jäsentäjänä, ja niiden mittakaava ja nykyinen sekä historiallinen asemointi on lähtökohtana uudisrakentamisen suunnittelulle. 

Alue muodostuu keskustatoimintojen ja asuinkortteleiden osista, joiden keskellä sijaitsee Rykmentinpuiston eteläinen pääkatu, Pataljoonantie. Pääkatuun kytkeytyy eteläiselle asemakaava-alueelle johtava kokoojakatu, Tykkitie. Paikoitusjärjestelyissä on mahdollistettu monipuolisia ja joustavia ratkaisuja. Alueen keskeisestä sijainnista ja pohjavesialueesta johtuen merkittävä osa paikoituksesta ratkaistaan rakenteellisena. Alueen pohjoisosassa on varattu korttelialue lukiokampukselle ja muille mahdollisille kulttuuritoiminnoille sekä niiden vaatimalle paikoitusalueelle. Eteläosassa on virkistysalueeseen rajautuvia asuinkortteleita. Alue voidaan toteuttaa vaiheittain niin, että kokonaisuus on toimiva, tasokas ja mahdollisimman valmis jokaisessa vaiheessa. Lähtökohtana on muodostaa miellyttävää ja inhimillisen mittakaavan asuinympäristöä. Asemakaavalla muodostuu kerrosalaa noin 56 600 k-m2, joka sisältää keskustatoimintoja, asumista, sekä alueen tarvitsemia yksityisiä ja julkisia palveluja. Asuntokerrosala vastaa noin 750 asukasta. Lisäksi muodostuu viheralueita ja katu- ja muita liikennealueita. Kokonaismitoitus tällä kaava-alueella vastaa likimain aluetehokkuutta 1,0.

Asuinrakennusten korttelialueet

Asuinrakennusten korttelialueita on n. 17% kaava-alueesta.

Tehokas asuinrakennusten korttelialue. (A-23)

Alue on osoitettu pääasiassa asuinkerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi.

Pääkadun varrelle on osoitettu kerrostalovaltainen korttelialueita, joille saa toteuttaa rakennuksen maantasokerrokseen saa rakentaa kerrosalan lisäksi ympäristöä häiritsemättömiä liike-, toimisto-, työ-, ja palvelutiloja sekä yksityisille että julkisille palveluille, kuten päiväkodeille ja asukastiloille, enintään 10% asemakaavan mukaisen korttelin asuinkerrosalasta.

Tontin ja rakennuksen kuivatustaso ei saa olla pohjaveden pinnan alapuolella. Korttelialueelle saa rakentaa kaksi kellarikerrosta.

A-23 -korttelialueita on yhteensä n. 1 ha.

Keskustatoimintojen korttelialueet

C -korttelialueita on yhteensä n. 23% kaava-alueesta. C-kortteleiden kaupallisten toimintojen määrä noudattaa kaupallisen selvityksen mitoitusta.

Keskustatoimintojen korttelialue (C-2)

Alueelle ei saa toteuttaa päivittäistavarakauppaa. C-2 -korttelialueita on yhteensä n. 1,2 ha.

Keskustatoimintojen korttelialue (C-3)

Alueelle ei saa toteuttaa päivittäistavarakauppaa tai asuntoja. C-3 -korttelialueita on yhteensä n. 0,1 ha.

Muut korttelialueet

Yleisten rakennusten korttelialue (Y-4)

Alueelle saa sijoittaa liiketiloja enintään 5 % kerrosalasta.

Tuusulanväylän kaakkoispuolelle osoitettu alue on tarkoitettu lukiokampukselle.

Y-4 -korttelialuetta on yhteensä n. 1,2 ha.

Yleiset alueet

Viheralueet

Kaava-alueen alasta viheralueita on n. 7% ja pinta-ala yhteensä noin 0,4 ha.

Kaava-alueen viheralueet on osoitettu lähivirkistysalueina (VL). Viheralueille on osoitettu yhteystarpeet pyöräilyä ja jalankulkua varten.

Liikennealueet

Asemakaava-alueesta on aukio- ja katualuetta n. 1,6 ha, joka vastaa noin 28% kaava-alueen alasta.

Yhdessä kaavaehdotuksen laadinnan kanssa on alueelle tehty rakentamistapaohje. Rakentamistapaohje täydentävät asemakaavan ympäristöä ja rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä.

Lisätiedot:        asemakaava-arkkitehti Jouni Määttä p. 040 314 2016

                             kuntasuunnittelupäällikkö Asko Honkanen p. 040 314 2012

Ehdotus

Esittelijä

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus

–                          hyväksyy laaditun asemakaavan

–                          hyväksyy lausuntoihin laaditut vastineet

–                          ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

– hyväksyä Monion asemakaavan.

Päätös

Hyväksyttiin päätösesitys.

Lisäksi kuntakehityslautakunta päätti

- tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välitömästi.

Valmistelija

Jouni Määttä, asemakaava-arkkitehti, jouni.maatta@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun asemakaavan
  • hyväksyä lausuntoihin laaditut vastineet
  • ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Monion asemakaavan

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Jouni Määttä oli asiantuntijana kokouksessa.

Valmistelija

  • Jouni Määttä, asemakaava-arkkitehti, jouni.maatta@tuusula.fi

Ehdotus

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Monion asemakaavan.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Ilmari Sjöblom ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui paikaltaan, eikä ottanut osaa asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon.

 

 

Tiedoksi

Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan ELY-keskus / Liikennevirasto, kaavoitus

Liitteet


Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.
Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Asiamiehen, ellei tämä ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, milloin päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä jo aikaisemmin ole toimitettu viranomaiselle

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Lisätietoja

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 250 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.