Tekninen lautakunta, kokous 21.11.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 149 Kellokosken Ruukin alueen maaperän puhdistaminen, aloite

TUUDno-2017-1102

Valmistelija

  • Petri Juhola, yhdyskuntatekniikan päällikkö, petri.juhola@tuusula.fi

Perustelut

Valtuusto 10.10.2016 § 98 / Hannu Helasvuon ja usean muun valtuutetun aloite:

Uudenmaan ELY-keskus on alkuvuonna myöntänyt luvan Kellokosken Ruukin alueen maaperän puhdistuksen aloittamiselle. Tämän pohjalta Pöyry on Kellokosken Tehdas Oy:n toimeksiannosta tehnyt arvion puhdistamiskustannuksista, joiden suuruusluokka on 4,2 miljoonaa euroa.

Kesän ja alkusyksyn aikana Kellokosken Tehtaat Oy omistajineen, ympäristöviranomaiset sekä Tuusulan kunta ovat käyneet neuvotteluja Ruukin alueen puhdistamisen aloittamiseksi myönnetyn luvan pohjalta.

Kellokosken Ruukki on lähes ainoa teollisuushistoriallinen ruukkialue Uudellamaalla, jonka kunnostaminen on edelleen kesken. Muualla Uudellamaalla nämä ruukkiympäristöt ovat suurelta osin kunnostettuja ja aktiivisen toiminnan alueita.

Viimeisten vuosien aikana Ruukin rakennusten käyttöaste on noussut voimakkaasti. Tilat ovat täyttyneet, rakennuksia on kunnostettu ja alueelle on tullut vilkasta yritystoimintaa, joten uuden isännöitsijän aikana tase on kääntynyt positiiviseksi. Kahvila Kinuskillan ja kotiseutuyhdistyksen Alaverstaaseen kokoama näyttely Ruukin tuotannosta ovat herättäneet huomiota laajemmaltikin. Joku vierailija nimesikin Kellokosken Ruukin "Tuusulan kulttuurin piilotetuksi helmeksi".

Kellokosken Ruukin tulevaisuus on ollut esillä aina siitä lähtien, kun Fiskars Oy 1970-luvun lopussa lopetti tuotantonsa Kellokoskella. Kellokosken Sairaalan tulevaisuus on noussut esille ja samaan aikaan kunta laatii Kellokosken keskustan asemakaavaa. Siksi esitämme, että Tuusulan kunta yhteistyössä Elyn ympäristöviranomaisten ja Kellokosken Tehdas Oy:n kanssa ryhtyy konkreettisiin toimiin, joilla Kellokosken tehtaiden ja ympäristöviranomaisten rahoituksella, sekä mahdollisella Tuusulan kunnan panostuksella, Ruukin alueen kunnostus aloitetaan pikaisesti. Tavoitteena on, että Ruukin alueesta yhdessä Kellokosken Sairaalan alueen, uuden keskustan, Keravanjoen patoaltaan, Kellokosken kirkon ja Männistön kanssa muodostuu vetovoimainen ympäristö Kellokosken uuden alun perustaksi.

__________

Tekninen lautakunta 21.11.2017

Asiaselostus

Kellokosken ruukinalueen maaperän on todettu pilaantuneen mm. raskasmetalleilla, klooratuilla liuottimilla ja mineraaliöljyillä. Pilaantumista on todettu piha-alueilla, rakennusten alla, Keravanjoen pohjasedimentissä sekä alueella sijaitsevassa jätetäytössä. Alueen kunnostamisesta on alueen omistaja Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat jättänyt ympäristölupahakemuksen Etelä-Suomen Aluehallintovirastoon vuonna 2010, jonka vuonna 2011 antamasta päätöksestä yhtiö valitti Vaasan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus antoi asiasta päätöksen vuonna 2013. Ympäristölainsäädännön muutoksen myötä vuonna 2011 annettu lupa on rauennut, jonka johdosta Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat jätti Uudenmaan ely-keskukseen uudistuneen lainsäädännön mukaisen ilmoituksen pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi Kellokosken ruukin alueella. Ilmoitus jätettiin huhtikuussa 2014 ja Uudenmaan ely-keskus antoi siitä päätöksen 8.2.2016. Päätöksessä on annettu määräykset vaadittavista puhdistustasoista sen mukaan, mikä on alueen nykyinen tai suunniteltu maankäyttö (asuinkäyttö, julkiset palvelut, työpaikka-alue). Lisäksi on erillismääräyksiä mm. liuotinpitoisen maiden poistamisesta ja nykyisen pääosin suojeltujen rakennusten alla olevien haitta-aineiden poistamisesta.

Alueen kunnostamiskustannukset ovat arviolta 4…5 M€. Kunnostamisesta on käyty neuvotteluja Tuusulan kunnan, Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat, Uudenmaan ely-keskuksen sekä Nordea Oyj:n kanssa kesällä 2016 ja syksyllä 2016. Tahtotila kaikilla osapuolilla on alueen kehittäminen, mutta hidastavana tekijänä on kunnostuksen kalleus, alueen nykyinen omistuspohja ja kunnostuksen kautta saatava vähäinen arvonnousu lisärakentamisen muodossa. Valtaosa alueen rakennuksista on suojeltu. Lisärakentamista voidaan ohjata vain Keravanjoen itäpuolella olevalle alueelle, jossa sijaitsee varastohalleja. Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat teettämän selvityksen mukaan maaperän kunnostuksen vaikutus maapohjan markkina-arvoon on muutamia satoja tuhansia euroja. Kun kunnostuskustannukset puolestaan ovat useita miljoonia euroja, ei taloudellisia perusteita maaperän kunnostamiselle ole nykyisessä markkinatilanteessa.

Kunnalla eikä alueen omistajalla ei ole mahdollisuuksia lähteä kunnostustoimiin ilman valtion tukea. Valtio puolestaan ei rahoitussäännösten perusteella voi lähteä tukemaan hanketta alueen nykyinen omistuspohja huomioiden varsinkaan, jos kunnostuksen lopputulema on maa-alueen arvonnousu. Yksityisen omistustahon tulisi olla vähävarainen, jota Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat taustayhtiötä ei voida pitää, tai omistajana tulisi olla julkinen taho, kunta. Valtion osuus pudistuskustannuksista olisi 25…40 % kokonaiskustannuksista siten, että kustannustason noustessa valtionavun suhteellinen osuus pienenee. Kustannusten ollessa 5 miljoonan euron luokkaa valtion osuus olisi enää noin 25 %. Valtion osuus ruukin alueen puhdistamiseen on arvoitu olevan 1 – 1,5 miljoonan euron välissä. Tämän kokoluokan avustukset tulee hakea siten, että ne voidaan ottaa mukaan valtion tulo- ja menoarvioon erikseen nimettyinä kohteita.

Nykyomistuksessa alueen rakennusten käyttöaste on kasvanut ja maapohjan pilaantuneisuus on siltä osin rajoittanut vain vähän alueen nykyistä toimintaa. Lisärakentamiselle ja nykyisen maankäytön muutokselle se kyllä asettaa rajoituksia. Tuusulan kunnalla itsellään ei ole tarvetta hankkia alueen maanomistusta ja sen kiinteistöjä itselleen eikä kunnalla ole edes samanlaisia resursseja kehittää ruukin alueen käyttöä samassa mittakaavassa kuin sen nykyisellä omistajalla. Kunta on kuitenkin mukana alueen kehittämistyössä jatkossakin ja tukee tätä osana kunnan elinkeinopolitiikkaa. Osoituksena tästä on mm. Keravanjoen patoaltaan virkistyskäytön edistämistoimenpiteet, jotka jatkuvat vuonna 2018 teknisen kalaportaan rakentamisen muodossa.

Ehdotus

Esittelijä

  • Petri Juhola, yhdyskuntatekniikan päällikkö, petri.juhola@tuusula.fi

Tekninen lautakunta päättää

  • hyväksyä perustelutekstin mukaisen vastauksen valtuutettu Hannu Helasvuon 10.10.2016 tekemään aloitteeseen 
  • ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • katsoa valtuutetun Hannu Helasvuon 10.10.2016 § 98 tekemän aloitteen tulleen käsitellyksi.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.