Perustelut
Oikaisuvaatimus liittyy vt. kuntakehitysjohtajan aiempaan päätökseen koskien luvatta kaadetun puuston korvausvaatimusta
***** on jättänyt oikaisuvaatimuksen vt. kuntakehitysjohtajan päätökseen luvatta kaadetun puuston korvaamisesta kiinteistöiltä 858-416-1-502 ja 858-416-1-169 (TUUDno-2023-396, 14.2.2023).
Oikaisuvaatimuksessa pitäydytään alkuperäisessä vaatimuksessa. Ja sen lisäksi vaaditaan mm. sairauskulujen korvaamista puiden kaadosta aiheutuneiden stressireaktioiden hoidon takia, inflaatiotarkastusta polttopuun hintaan, viivästyskorkoja, kantohintaa kaadetuista puista kaksinkertaisena, selvitystä kaadettujen puiden antamisesta naapurille ja huomiomaan myöhemmin hankittavien polttopuiden kuljetusmaksut.
Rahallisten korvausvaatimusten lisäksi oikaisuvaateessa Jääskeläinen nostaa esiin seuraavia asioita:
- luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen puiden kaadon myötä
- fosforikuorman lisääntyminen Tuusulanjärvessä
- perinnemaisema merkinnän rikkominen ja maisemahaitan vähättely perinnemaisemaan
- tuulen ja valon lisääntyminen ja sen haitallinen vaikutus hänen terveyteensä.
Liitteinä ovat kuntaan toimitettu korvausvaatimus, vt. kuntakehitysjohtajan päätös ja päätöksestä jätetty oikaisuvaatimus liitteineen.
Oikaisuvaatimuksen tarkastelu
Mäyräojan kunnostushankkeen tavoitteena on poistaa ojanvarren tulvahaitat ja estää ravinteiden ja kiintoaineksen pääsy pelloilta Tuusulanjärveen. Hanke on toteutettu yhteistyössä Tuusulan kunnan ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Hankkeelle oli ely-keskus myöntänyt valtionavustusta maa- ja metsätalouden vesien hallintaan. Puiden kaato ojan varrelta oli välttämätön toimenpide, jotta suunnitellut toimenpiteet oli mahdollista toteuttaa. Ojan kunnostus paitsi vähentää järveen kohdistuvaa kuormitusta, se myös mahdollistaa perinnemaiseman ylläpidon, kun edellytykset harjoittaa maataloutta ojan varressa paranevat.
Valitettavasti kiinteistöjen 858-416-1-502 ja 858-416-1-169 kohdalla puunkaadosta ei kuitenkaan oltu sovittu ennakkoon, kuten hyvä tapa vaatii ja tarkoitus oli. Ojanvarren puusto oli kuitenkin kasvanut siten, että uoman kunnostusta ei ilman puiden kaatamista olisi ollut mahdollista jatkaa. Ilman kaivua ojaan olisi muodostunut vettä padottava kynnys. Puiden oksat olivat levittäytyneet ojan päälle siten, että kaivuu ilman puiden kaatoa olisi saattanut rikkoa kaivupuomin hydrauliikkaletkuja tai puomi olisi voinut takertua oksistoon ja pahimmassa tapauksessa kaataa kaivinkoneen. Edellisestä seurauksena olisi ollut ympäristövahinko ja jälkimmäisessä tapauksessa pahimmillaan henkilövahinkoon johtava onnettomuus.
Asiantuntijoiden mukaan osa puustosta olisi todennäköisesti kuollut juuristovaurioiden vuoksi. Jäljelle jääneistä ja elinvoimaisista kannoista versoo uusia oksia, mutta luonnollisesti niiden kasvu entisiin mittoihin kestää joitakin vuosia. Toisaalta ei myöskään ole ojan toimivuuden kannalta eduksi, että puuston jatkossa annetaan levitä siten, että siitä on haittaa veden virtaukselle. Ojan luiskat tulee jatkossa pitää puista vapaana.
Kaadettu puusto sijaitsee lähimmillään noin 25 m:n päässä kiinteistön 858-416-1-502 pihapiiristä ja noin 50 m:n päässä asuinrakennuksesta pohjoiseen. Idän suuntaan vastaavat etäisyydet ovat 57 m ja 72 m. Ottaen huomioon auringon sijainti kyseisissä ilmasuunnissa ja puuston koko, puiden kaadolla ei tämän perusteella näyttäisi olevan olennaista vaikutusta pihapiirin valoisuusolosuhteisiin. Vastaavasti vallitsevat tuulensuunnat Etelä-Suomessa ovat kaakko-länsi, ja tästä suunnasta puustoa ei ole kaadettu.
Kunta ei kiistä edelleenkään syyllisyyttään sen suhteen, että puut kaadettiin em. kiinteistöjen kohdalta ennen kuin siitä oli ehditty sopia maanomistajan kanssa ja sopimatta myös siitä, minne kaadetut puut toimitetaan. Urakoissa on yleensä tapana, että jos ei erikseen sovita, niin irrotettava aines, tässä tapauksessa kaadetut puut, kuuluvat urakoitsijalle. Ja urakoitsija on katsonut, että hänen on edullisempaa luovuttaa puut halukkaalle taholle kuin kuljettaa ne pois.
Vt. kuntakehitysjohtaja oli päätöksessään esittänyt, että kaadettu puusto korvataan kaatohetken polttopuun arvolla (70 €/m3). Laskennan suorittanut Itä-Uudenmaan metsänhoitoyhdistys oli arvioinut puumäärän haitankärsijän eduksi käyttäen laskennassa kannon läpimittaa eikä yleensä käytettyä ns. rinnankorkeuden mittaa, mikä on joitakin senttejä pienempi. Kuusta, koivuja ja mäntyä lukuun ottamatta Metsänhoitoyhdistys oli määrittänyt puuston arvoksi energiapuun arvon, joka oli 30 €/m3.
Oikaisuvaatimuksen johdosta asiaa on tarkasteltu uudestaan. Korvaus menetystä puusta esitetään maksettavaksi päivitetyn polttopuun hinnan mukaan, mikä kuivalle sekapuulle on 85 €/i-m3 ja kuivalle koivupuulle on 110 €/i-m3. Hinnoissa on otettu huomioon kuljetus kohteeseen. Samalla tehdään tarkennus korvattavan puun määrään. Johtuen saaduista epätäsmällisistä yksiköistä, aiemmassa päätöksessä korvattava puumäärä oli laskettu erheellisesti kiintokuutioiden mukaan. Korvaus lasketaan irtokuutioille. Energiapuun määrä ja siitä maksettava korvaus oli laskettu kiintokuutiona. Muuntokertoimena käytetään 2,5:ttä. Tällöin korvattava määrä on
- Tilalla 858-416-1-502:
Läpimitaltaan 26 senttinen ja 15 metriä pitkä lehtipuu (koivun taulukko) on tilavuudeltaan 353 litraa. Eli 42 kpl x 353 l = 14,8 k-m3.
Kuusi 60 cm, pituus 24 m, tilavuus on noin 1,9 k-m3.
Mänty 50 cm, pituus 24 m, tilavuus 2,1 k-m3.
Hintaperusteena kuiva sekapuu. Euroina (14,8 + 1,9 + 2,1) k-m3 x 2,5 x 85 €/i-m3 = 3 995 € (4 000 €).
- Tilalla 858-416-1-169:
Läpimitaltaan 30 senttinen ja 14 metriä pitkä lehtipuu (koivun taulukko) on tilavuudeltaan 442 litraa. Eli 52 kpl x 442 l = 23,0 k-m3.
Koivu, läpimitaltaan 38 cm ja pituudeltaan 18 m, on tilavuudeltaan 913 litraa Eli 2 kpl x 913 litraa = 1,8 k-m3.
Euroina 23,0 k-m3 x 2,5 x 85 €/i-m3 + 1,8 k-m3 x 2,5 x 110 €/i-m3 = 5 382,50 € (5 400 €).
Yhteensä korvattavan puuston arvo on 9 200 euroa, josta on jo korvattu 700 euroa, kun kunta toimitti kiinteistön 858-416-1-502 omistajalle polttopuita syksyllä ennakkoon. Koska korvaus on päivitetty ns. päivän hintaan, ei inflaatiotarkistusta ole tarpeen tehdä. Samoin viivästyskorko on perusteeton, kun käytetään päivän hintaa. Korvauksen määrittämistä polttopuun arvon odotushintojen mukaan ei voi tehdä, koska puun hinta voi nousta tai laskea. Kantohinta on perusteeton vaatimus, koska kunta esittää arvopuuston korvaamisen polttopuun hinnalla. Vahingonkorvauksen maksaminen kahdesti samasta vahingosta ei ole oikeuskäytännön mukainen, ja esitetty korvaustapa on haitankärsijälle edullisempi. Samoin ei ole esitetty näyttöä sellaisesta henkilövahingosta ja syy-yhteyttä puunkaatoon, että se oikeuttaisi sairauskulujen korvaamiseen. Kunnan näkemyksen mukaan kyse on vain esinevahingosta, jonka kunta korvaa.
Kunta istuttaa kesällä 2023 kaadettujen arvopuiden (mänty, kuusi, kaksi koivua) tilalle uudet haitankärsijän osoittamaan paikkaan.
Vahingonkorvauksessa hyvityksen lähtökohtana on täyden korvauksen periaate. Tarkoituksena on siis saattaa vahingonkärsijä siihen asemaan, missä hän oli ennen vahinkotapahtumaa. Aina syntynyttä vahinkoa ei kuitenkaan voi saattaa täysin ennalleen, jolloin syntynyt vahinko on korvattava muulla tavoin. Koska kaadettua puustoa ei voi palauttaa ennalleen, on kunta esittänyt, että syntynyt vahinko korvataan käyvästä arvostaan. Korvauskäytännössä on huomioitava, että vahingonkärsijä ei vahingonkorvauslain mukaan saa hyötyä korvauksesta, joten se asettaa rajan täyden korvauksen periaatteelle. Kyse ei kuitenkaan ollut tahallisesta toimenpiteestä.
Lisäksi korvausta määritettäessä on otettava huomioon, että kyseessä on maisema-alue, jossa kaavalliset suojelun tavoitteet ovat peltomaisemassa ja peltojen säilymisenä viljeltyinä tai hoidettuina niittyinä. Puidenkaadon maisemallinen haitta ei ole pysyvä haitta tai muutos lähimaisemassa, kuten esimerkiksi voimajohtolinjan rakentaminen, jonka yhteydessä maisemahaitasta voidaan määrätä korvauksia. Puiden kaato ei kunnan näkemyksen mukaan myöskään täytä sellaisia vahingonkorvauslain mukaisen loukkauksen aiheuttamia kärsimyksen tunnusmerkkejä, jotka tulisi korvata.