Tarkastuslautakunta, kokous 10.11.2020

Perustelut

Tuusulan kunnanvaltuusto on 11.5.2020 § 40 päättänyt pyytää toimialojen ja hallituksen selvitykset tarkastuslautakunnan laatimassa arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista. Esitykset tulee toimittaa niin,​ että ne voidaan käsitellä lokakuun loppuun mennessä pidettävässä valtuuston kokouksessa. Esitykset on toimitettava myös tarkastuslautakunnalle.

Tarkastuslautakunta on vuoden 2019 toiminnasta antamassaan arviointikertomuksessaan todennut, että odottaa vastauksia ensisijaisesti arviointikertomuksessa esitettyjen suositusten toteuttamiseen. Tarkastuslautakunta myös rohkaisee toimialoja antamaan palautetta ja kehitysehdotuksia arviointikertomuksesta ja tarkastuslautakunnan toiminnasta. Lisäksi tarkastuslautakunnalle voi esittää ehdotuksia tarkastuskohteista, joihin toivotaan kiinnitettävän huomiota.

Kunnan talouden tila

Tarkastuslautakunnan havaintoja

Kun vuoden 2019 tilinpäätös, joka sisältää myös vesiliikelaitoksen, on n. 20 milj. euroa alijäämäinen, ei tulosta voi pitää hyvänä. Lisäksi kunnan lainamäärä kasvoi lähes 30 milj. euroa 126,4 milj. euroon. Lainamäärä jatkaa nopeaa kasvuaan johtuen investointien kasautumisesta. Tarkasteltaessa Tuusulan kunnan talouden kehitystä arvioinnin kohteena olevana vuonna huomio kiinnittyy siihen, että toteutumisessa suhteessa suunniteltuun on sekä myönteisiä että kielteisiä elementtejä. 

Ensinnäkin sivistyksen, kasvun ja ympäristön ja yhteisten palvelujen toimialueilla palvelujen yhteenlasketut nettomenot jäivät n. 2,5 milj. euroa pienemmiksi kuin alkuperäisessä talousarviossa esitettiin. Toiseksi maanmyyntitulot ja tulot maankäyttökorvauksista toteutuivat n. 1,4 milj. euroa suurempina. Kolmanneksi valtionosuuksien toteutuma oli n. 1,7 milj. euroa suurempi, mikä tosin johtui suurelta osin valtionosuuksien 2020 aikaistamisesta. 

Sen sijaan tulokseen negatiivisesti vaikuttaneet seikat olivat euromääräisesti selvästi suurempia. Keusoten palveluihin varattu määräraha ylittyi yli 8 milj. euroa. Määrärahaa lisättiin kesken kauden n. 1,5 milj. eurolla. Verotulot alittuivat yli 7 milj. euroa arvioidusta. Tämä oli tiedossa jo hyvissä ajoin vuoden aikana, sillä se johtui ongelmista valtion suorittamassa verojen keruussa.

Tilinpäätökseen sisältyy tulosta heikentäen eli alijäämää kasvattaen n. 10 milj. euroa koulu- ja muiden rakennusten sekä KUVESin peruspääomaan liittyviä alaskirjauksia. Tämä osa alijäämästä oli periaatteessa tiedossa jo vuoden 2019 talousarviota tehdessä, mutta sitä ei huomioitu siinä vaiheessa. Menettelyn syynä lienee seikat, jotka liittyvät budjetin hyväksymiseen ja julkisuuden hallintaan. 

Kaiken kaikkiaan negatiiviset muutokset olivat siis selvästi suuremmat kuin positiiviset, joten seurauksena oli tuo mainittu 20 milj. euron alijäämä budjetoidun reilun 0,2 milj. euron alijäämän sijasta. 

Tarkastuslautakunnan suositukset kunnan talouden tilaan:

• Keusoten menojen hillintä on ensiarvoista, vaikka erikoissairaanhoidon menot ovat vaikeasti ennustettavissa.
• Investointien toteuttamisen aikajänteen pidentämistä pitää harkita.
• Kannattaa vakavasti harkita kunnan tulojen lisäämistä käytettävissä olevilla keinoilla.

Vastaus:

 - Keusote on käynnistänyt tuottavuusohjelman jonka tavoitteena on toimintojen tuottavuutta kehittämällä taittaa kuntayhtymän kustannuskehitys kohti kuntien maksukyvyn mukaista tasoa. Ohjelman toimenpiteillä tavoitellaan noin 40 miljoonan euron kustannusten alenemaa vuosien 2020-2022 aikana. Koronapandemian vuoksi tuottavuusohjelman mukaisten toimenpiteiden toteutus on viivästynyt. Tämän vuoksi kuntayhtymän johto valmistelee uusia sopeutustoimia kustannusten alentamiseksi.

- Palveluverkkosuunnitelma sekä kasvun ja talouden hallintaohjelma päivitetään sekä tuodaan valtuuston päätettäväksi talousarvion 2021 yhteydessä.  Tässä yhteydessä arvioidaan sekä palveluverkko- että infra-investointien toteuttamisen aikajännettä kunnan strategian toteuttamisen, toiminnallisten tavoitteiden sekä talouden näkökulmista.

- Kunnan tulopohjaa vahvistetaan keskeisesti investoimalla kunnan elinvoimaan ja kasvuun. Erityisesti uusien yritysalueiden toteutuminen luo edellytyksiä kunnan veropohjan kasvattamiselle. Tavoitteena on myös vapauttaa pääomia kunnan omistamista vajaakäyttöisista kiinteistöistä valtuuston 8.6 2020 hyväksymän suunnitelman mukaisesti.

Sivistyksen toimialue

Kasvatus- ja sivistyslautakunta

Tarkastuslautakunnan suositukset: 

• Kasvuennusteiden perusteella alueellinen palvelusuunnittelu on erittäin merkityksellistä. Palveluverkkosuunnitelman tulee olla päivitetty kunkin tilanteen mukaan ja sen noudattaminen on tärkeää, jotta voidaan kustannustehokkaasti reagoida kulloiseenkin tilanteeseen siten, että koulutuksen lähipalveluita on kasvualueilla tarjolla. Tämä tukisi myös väestönkasvun suotuisaa kehitystä.
• Hävikkiruokaa muodostuu etenkin koulujen ja päiväkotien loma-aikoina. Ikäihmisten syömisen laajentaminen, hävikkiruoan hyödyntäminen ja jako esimerkiksi vähävaraisille on suositeltavaa hävikkiruoan hyödyntämiseksi. Tätä on Tuusulassa jo tehtykin.
• Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelujen saatavuus on turvattava jatkossakin, toimintamalleja tulee tiivistää ja selkeyttää yhteistyössä Keusoten kanssa.
• Palveluverkkosuunnitelman ja sisäilmakorjausten viivästyminen on kustannus- ja terveysriski, jota tulee tarkasti seurata. Esimerkiksi Monion kilpailutuksen ongelmien kaltaisia tapahtumia ja niistä johtuvia viivästymisiä tulee pyrkiä kaikin keinoin välttämään.

Kasvatus- ja sivistyslautakunnan selvitys: 

Kasvatus- ja sivistyslautakunta kiittää tarkastuslautakuntaa hyvästä työstä. Tarkennetut huomionne Sivistyksen toimialuelta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta liittyvät palveluverkon kehittämiseen ja oppilaan saamaan tukeen. Ne ovat kaksi keskeistä asiaa, joita vuonna 2019 on kehitetty.  

Oppilaan tuki, erityinen tuki  

Kasvun ja oppimisen kehittämissuunnitelmassa on laadittu tavoitteet oppilaan tuen kehittämiseen ja toteamme, että suunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti on päätöksenteossa edetty ja erityisen tuen opetushenkilöstön määrää on suunnitelmallisesti lisätty.  Tehostetun tuen oppilaiden määrä on Tuusulassa lisääntynyt ja tämän on ollut kehitys myös muualla Suomessa tuen kolmiportaisuuteen siirtymisen vuoksi. Myös erityisen tuen oppilaiden määrä on noussut, osin oppilasmäärien kasvaessa. Tuusulassa on lisätty luokkamuotoista erityistä tukea yläkouluikäisten osalta. Vuoden 2019 aikana erityisesti kehitettiin Kalliomaan koulun antamaa vaativan erityisen tuen opetusta sekä yläkoulun oppilaiden tukea.  

Palveluverkko 

Palveluverkon osalta lapsi- ja oppilasennusteet ovat keskiössä. Palveluverkkotyö on edennyt vuonna 2019 tehdyn palveluverkkosuunnitelman mukaisesti, lukuunottamatta Moniota. Kasvatus- ja sivistyslautakunta näkee hyvänä, että koko kunnan väestöennustetyötä kehitetään. On tärkeää tarkastella Tuusulan asuinalueita tarkemmin kuntakohtaisen ennusteen lisäksi. Tämä auttaa tulevaisuuden palveluverkkotyötä.

Kunnassa tulee valmistella hyvin uusien palvelurakennusten toteutusmalleja. 

Muita huomioita: 

Hävikkiruuan vähentäminen on yksi Tuusulan ruokapalveluiden keskeisimmistä tavoitteista.

Tuusulan kunnan sivistyksen toimialue on valmistellut yhteistyöstä KUUMA alueen sivistysjohdon kanssa esitystä, että tulevassa soteuudistuksessa oppilashuollon palvelut pysyvät edelleen kuntien vastuulla.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Tarkastuslautakunnan suositukset:

• Vahvistetaan edelleen Tuusulan imagoa kulttuurikuntana. Samalla, kun rakennetaan uutta, vaalitaan myös arvokasta kulttuuriperintöä. Näin kunta nähdään elävänä ja monipuolisena paikkana asua ja elää.
• Henkilöstö on sitoutunut kulttuurikasvatussuunnitelmaan ja tekee laadukasta työtä Tuusulan koululaisten kanssa. Pidetään ihmisistä huolta siten, että museo- ja kulttuurialan asiantuntijamme viihtyvät hyvin Tuusulassa. Heidän tekemistään arvostamalla myös kasvatussuunnitelmat toteutuvat.
• Koulunuorisotyön mallia tulee myös jatkossa kehittää oppilaiden kanssa.
• Tulevien investointien lähtökohtina tulee olla mm. kestävä kehitys, yhteisöllisyys ja monikulttuurisuus.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan selvitykset

Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta kiittää tarkastuslautakuntaa hyvästä työstä ja tarkoista huomioista.

Kulttuurin palvelualue

Varhaiskasvatuksen kulttuurikasvatussuunnitelma otettiin käyttöön syksyllä 2019 ja samalla käynnistettiin toisen asteen kulttuurikasvatussuunnitelmien laadinta. Kulttuurikasvatussuunnitelmilla on vahva rooli Tuusulalaisen identiteetin vahvistamisesta. Yhdymme tarkastuslautakunnan suositukseen, että kulttuurikasvatussuunnitelmien merkitys on tärkeä. Kulttuuripalveluiden laadun kannalta on ensisijaisen tärkeää, että kiinnitämme huomiota henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseen.

Kirjastopalveluiden käyttö on yhä lisääntynyt ja kirjastoissa on järjestetty paljon tapahtumia. Kirjastojen toimintaympäristöjä on saatu kehitettyä ja olemme siitä kiitollisia.

Vapaa-ajan palvelualue

Koulunuorisotyön kehittäminen on edelleen keskeistä. Nuorten hyvinvoinnista tulee huolehtia moniammatillisesti.

Liikuntapalveluita kehitetään koko ajan ja keskeisenä teemana on terveysliikunta. Liikuntapaikkojen tulee palvella erilaisia liikkujia.

Kasvun ja ympäristön toimialue

Kuntakehityslautakunta

Tarkastuslautakunnan suositukset

• Toimia työpaikka-alueiden asemakaavojen lisäämiseksi Tuusulassa, jotta työpaikkatonttivarantoa voidaan kohentaa riittävästi kattamaan lähivuosien kysynnän. Huomioiden myös MAL-sopimuksen mukaisen asuinrakentamista koskevan kaavoitusvelvoitteen.
• Yleiskaavatyön ja maanhankinnan edetessä voidaan asemakaavojen tuottamaa tonttivarantoa kehittää myös tulevaisuudessa vastaamaan kysyntää.
• Kasvun ja ympäristön toimialueella on kaksi toimielintä (lautakuntaa) ja toimialue jakaantuu useaan palvelualueeseen. Ulkopuolinen lukija ei pääse tilinpäätöksen kirjausten perusteella kiinni, kuinka toiminta on organisoitu toimialueella. Lautakunta suosittaa, että toimialueella kirjataan palvelualueittain sen toiminta-ajatus sekä se, mitä tehtäviä sillä on, joita voi verrata ”Olennaisiin tapahtumiin palvelualueella” (tavoitteet ja niiden toteutuminen).
• Toimialueelle kohdistuu kunnan 32 tavoitteesta noin puolet, joten lautakunta suosittaa niiden toteutumisesta toimialueen ja/tai palvelualueen tekemää analyysia. Etenemämerkintä 0 – 5 ei ulkopuoliselle kerro, mitä tuli tehtyä ja mitä jäi tekemättä asetetuista tavoitteista.
• Tavoiteseurannassa kohtaan ”Toimenpiteisiin ja riskien seurantaan” tehdyt tapahtumakirjaukset eivät ulkopuoliselle kuvaa tavoitteen toteutumista tai toteutumisen etenemää tai kohdattuja haasteita.

Kuntakehityslautakunnan selvitykset

• Työpaikkatonttien synnyttämiseksi on tehty pitkäjänteisesti töitä sekä maanhankinnan että kaavoituksen osalta. Merkittävimpien työpaikka-alueiden osalta on edetty: Focus alueella maanhankinnassa on onnistuttu ja kaavoitus on vireillä. Sulan työpaikka-alueen asemakaavaehdotus on valmisteltu ja tähän liittyen on saatu neuvottelutulos yksityisten maanomistajien kanssa. Rykmentinportin työpaikka-alueen asemakaava on hyväksytty. Asuinrakentamisen osalta tonttivaranto on riittävää kattamaan lähivuosien MAL-sopimuksessa asetetun asuntorakentamistavoitteen.
• Tämä on tärkeää kunnan kasvun mahdollistamiseksi myös lähivuosien jälkeen. Yleiskaava 2040:n ehdotus saadaan loppuvuoden aikana käsiteltäväksi.
• Toiminta-ajatus on kirjattu talousarvioon lyhyesti palvelualueittain kunkin palvelualueen ja tämän tavoitteiden kohdalle.
• Toimialueella ollaan iloisia, että toimintaamme kohdistuu näin paljon mielenkiintoa ja odotuksia. Asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja toimenpiteistä on raportoitu toimintakertomuksessa muutoinkin kuin numeroilla 0-5.  Jatkossa seurannan tekemistä helpottaakseen tavoitteiden asetantaa pohtivia kannustetaan tavoitteiden tarkempaan muotoiluun ja pohdintaan, mitkä tavoitteista on lopulta esim. vuositavoitteita ja mitkä pidempiaikaisia projekteja. Lisäksi toivotaan, että resurssikeskustelua käytäisiin samalla kun tavoitteita asetetaan, jotta toiminta voidaan priorisoida ja tavoitteet toivottavasti mitoittaa resurssien mukaisiksi.
• Seurantatiedot on pyritty kirjoittamaan hyvin ytimekkäästi, mikä kulloiseenkin asiaan syventymättä voi jättää kysymyksiä auki siitä, kuinka lähellä tavoite on.

Tekninen lautakunta

Tarkastuslautakunta suosittaa yhdyskuntatekniikan palvelualueeseen liittyen:

• Huolellinen suunnittelu varmistaa hankkeitten etenemisen ja säästön kuluissa. Tässä on
  mitä ilmeisimmin onnistuttu. Kun oman työn osuus vähenee, alihankkijoiden suorittaman
  työn laadunvalvontaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ammattitaitoinen henkilöstö tähän tehtävään on varmistettava myös jatkossa.

Tarkastuslautakunta suosittaa tilapalveluiden palvelualueeseen liittyen:

• Viivästyksille ei ole voitu mitään. Kuitenkin kunnan työntekijöiden, koululaisten ja opettajien työympäristön, terveellisen sisäilman ja hyvinvoinnin varmistamiseksi kannattaa jatkaa hankkeiden edistämistä sinnikkäästi.
• Palveluverkon uudistaminen sekä yksikkökohtaiset ratkaisut pienentävät terveydellistä ja taloudellista riskiä.

Yhdyskuntatekniikan ja Tilapalveluiden selvitykset:

Vuonna 2019 tehtiin uusi ennätys kunnallistekniikan investointien määrässä. Se on edellyttänyt lisäresursointia rakentamiseen valvontaan, mitä on jouduttu tekemään ostopalveluna. Runsas infrarakentaminen heijastuu kohteiden valmistuttua lisääntyvänä kunnossapitokohteiden määränä. Näiltä osin tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota yhdyskuntatekniikan kannalta tarkasteltuna olennaisiin kohtiin ja näihin on jo pyrittykin reagoimaan, tosin vielä toistaiseksi huonolla tuloksella. Tänä vuonna perustettua rakennuttajainsinöörin virkaa ei ole vielä onnistuttu täyttämään rekrytointiyrityksistä huolimatta. Samaten katujen kunnossapitoon ja viheralueiden hoitoon on alustavasti varattu enemmän rahaa, mutta koronaepidemian vaikutukset kuntatalouteen saattavat vaikuttaa lopulliseen, myönnettävään rahamäärään.

Tilapalveluiden osalta tarkastuslautakunnan huomio on ollut väistötilojen hankinnoissa ja uusien korvaavien tilojen rakennuttamisessa vanhojen, sisäilmaongelmallisten rakennusten tilalle. Uusia koulu- ja päiväkotihankkeita viedään eteenpäin, samoin uusia toimitiloja kunnantalon henkilöstölle ja uudelle varikolle. Jälkimmäiset hankkeet edellyttävät myös kaavallisia toimenpiteitä, mikä osaltaan vaikuttaa aikatauluihin. Henkilöstössä on tapahtunut muutoksia, mikä on hieman hidastanut muutaman hankkeen etenemistä, mutta pääosin aikataulutavoitteissa on pysytty. Palveluverkkorakentamisen suurimmat investoinnit ajoittuvat vuosille 2021 ja 2022. Tällöin Tilakeskuksessa joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota rakennushankkeiden valvontaan ja rakentamisen aikaisen suunnittelun johtamiseen ja samanaikaisesti on varmistettava uusien vuoden 2022 ja 2023 jälkeisten hankkeiden edistämistä. Tähän pyritään täyttämällä vielä avoinna olevat virat mahdollisimman nopeasti ja turvaamalla näin riittävät henkilöresurssit.

Yhteisten palvelujen toimialue

Tarkastuslautakunnan suositukset:

• Yhteiset palvelut voisi arvioida kirjaamiensa riskien vaikutusta palvelualueiden tuloksellisuuteen ja suoritettujen toimintojen tarkoituksenmukaisuuteen.
• Yhteiset palvelut tuottavat toimintaedellytyksiä koko organisaatiolle, joten tuloksellisuudella ja tarkoituksenmukaisuudella on merkittävä arvo toimialueen saavutuksia arvioitaessa.

Vastaus:

 - Toimialueen riskiarvioita ja riskienhallintatoimenpitetä tarkennetaan talousarvion 2021 yhteydessä keväällä 2020 käyttöön otetun Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistuksen pohjalta.

-  Toiminnan tuloksellisuutta parannetaan erityisesti vuonna 2020 käyttöön otetun kehittämissalkun sekä aktiivisen salkkujohtamisen tuella. Salkun avulla saadeen kehittämisprojektit ja toimenpiteet läpinäkyviksi; näin mahdollistaan realistisempi henkilöresurssien suunnittelu aikataulutuksineen sekä tarvittavien korjaavien toimenpiteiden tekemisen / tehtävien priorisointi.

Riskienhallinta

Tarkastuslautakunnan havaintoja riskienhallinnasta:

Arvioinnin perusteella näyttää siltä, että kunnan velkataakka ja investoinnit sekä Keski-Uudenmaan soten toiminnalliset ja taloudelliset haasteet ovat nousemassa sisäongelmien seuraksi sietämättömän riskin asemaan.

Merkittävyysarvioinnin perusteella on havaittavissa, että merkittävän riskin kategoriaan on nousemassa 

 -Hajanainen kehittäminen ja toimintatavat ottaen huomioon rajalliset resurssit.  
- Laajan ja tehottoman palveluverkon kustannukset ja korjausvelan kasvu. 

Riskienhallintaa tarvitaan varmistamaan strategian ja tavoitteiden toteutumista, toimintaedellytyksiä ja toiminnan jatkuvuutta. Lisäksi se voi auttaa tunnistamaan uusia toimintamahdollisuuksia. Riskienhallinnalla varmistetaan myös talouden ja toiminnan laillisuutta ja tuloksellisuutta sekä hyvää hallintotapaa.

 Ylin johto vastaa riskienhallinnan organisoinnista sekä tehtäväjaoista. Riskienhallinnan järjestämiseksi on sovittava rooleista ja huolehdittava koko organisaation sitoutumisesta. Erityisesti johdolta edellytetään uskottavaa ja riittävän näkyvää sitoutumista. Johto ei voi delegoida kokonaisvastuuta, sen sijaan riskienhallintaan liittyviä käytännön tehtäviä voidaan delegoida. 

Tarkastuslautakunnan suositukset riskienhallintaan:

• Riskin muuttuessa merkittävästä sietämättömäksi riskiksi on odotettavissa nopeita suunniteltuja tai suunnittelemattomia panostustarpeita, jotka haastavat kunnan toimintaa ja sen toimintaedellytyksiä. 
• Kollektiivinen riskienhallinta on riskienhallinnan edellytys, jota kuitenkin pitää aktiivisesti johtaa. Jokaisella toimialueella voisi olla riskienhallinnan koordinaattori, jotka yhdessä kunnan johdon kanssa (kuntatoimiala) arvioivat, aktivoivat ja edistävät riskienhallinnan toteutumista. Näin toimialueella olisi sen johdolle ja esimiehille tuki jokapäiväisessä riskienhallintatyössä ja ymmärryksen jakamisessa (OTO, osa-aikainen, päätoiminen tarpeen mukaan).

Vastaus:

- Kunnan sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa toteutetaan keväällä 2020 käyttöön otetun Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistukseen pohjautuen. Toimialueiden roolia on selkeytetty ja vahvistettu sisäisen valvonnassa ja kokonaisvaltaisessa riskienhallinnassa; toimialueet laativat jatkossa talousarvion yhteydessä Sisäisen valvonan ja riskienhallinnan suunnitelman seuraavalle toimintavuodelle. Kuntatasoinen riskienhallintasuunnitelma laaditaan toimialueiden suunnitelmiin pohjautuen. Lisäksi toimialueet antavat tilinpäätöksen yhteydessä selonteon sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta sekä raportoivat osavuosikatsausten yhteydessä sekä tarpeen mukaan nopeammalla syklillä. Kunnan johtoryhmä ja kunnanhallitus arvioivat ja ohjaavat kunnan riskienhallintaa (sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistaminen ja asianmukainen järjestäminen, toimeenpanon valvonta ja tuloksellisuus). 

- Riskienhallinnan organisointia ja resursointia arvioidaan uudistetusta toimintatavasta saatujen kokemusten perusteella vuoden 2021 aikana.

- Kunnan talouden toimintaympäristö on heikentynyt merkittävästi vuoden 2020 aikana. Valmisteilla olevaan talousarvioon 2021 sekä kasvun ja taloudenhallintaohjelmaan 2021 - 2030 on sisällytetty merkittäviä toimenpiteitä kunnan talouden tasapainottamiseksi.

Henkilöstö

Tarkastuslautakunnan arvioinnin johtopäätökset 
- Tehdyillä toimenpiteillä sairauspoissaolojen määrää ei ole saatu laskemaan. 
- Työhyvinvointikortin suorittamiseen liittyvä koulutus on saanut hyvää palautetta, joilla on ollut merkitystä tuntemuksiin työhyvinvoinnista.   
- Tulevina vuosina on panostettava sairauspoissaolojen hallintaan ja työn ohjeistuksia kehittäen tarttua työtapaturmien ehkäisyyn.

Tarkastuslautakunnan suositukset henkilöstöriskeihin:

• Yleisesti työelämässä on sellainen vahva käsitys, että kun saa itse vaikuttaa tulevaan siten, että kysytään, kuinka haluaisin tehdä, mitä haluaisin tehdä jne. muutos tuntuu aivan eri tavalla helpolta ja myönteiseltä, jopa vaihtelulta entiseen. Eli riskin hallintakeinoissa esiin nostetut osallisuus ja aito osallistaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita.
• Paljon on saatu viimeisessä vuosikolmanneksessa henkilöstöriskin hallintaan positiivista toteumaa. Lautakunta suosittaa, että tilinpäätökseen kannattaa tehdä lyhyt analyysi onnistumisesta ja kirjata esiin selkeämmin millä toimilla riskiarviota kyettiin laskemaan neljän kuukauden aikana merkittävästi. Näillä analyyseilla on organisaatiossa esimerkin voima ja mallinnus sille, että asioille voidaan oikeasti luoda positiivisia ratkaisuja.

Vastaus:

- Jotta yksilö ja tiimit voisivat ohjautua itsenäisesti organisaatiossa, tarvitaan mm. mahdollisuuksia oman työn kehittämiseen ja joustavuutta työn tekemiseen. Tuusulassa on pyritty arvostamisella ja osallistamisella edistämään valmentavaa ja vuorovaikutteista johtamista, joka lisää työntekijöiden asiantuntevuutta sekä itseohjautuvuutta. Lisäksi on etsitty vaihtoehtoja työn joustavoittamiseen. Onnistumisessa on ollut ensisijaisen tärkeää pystyä kehittämään olemassa olevaa henkilökuntaa sekä rekrytoimaan ja pitämään organisaatiossa ammattitaitoisia ja osaavia ihmisiä.

Tuusulan Vesi 

Tuusulan veden osalta tarkastuslautakunta nosti esille seuraavaa:

• Kiinnitetään edelleen huomiota vesijohtojen saneeraukseen, vaikka yhteistyö ja töiden rytmitys muiden kunnan toimijoiden kanssa on tiivistä.
• Hulevesien osalta joudutaan vielä tekemään päätöksiä lakimuutosten vuoksi (Vesihuoltolaki ja Maankäyttö- ja rakennuslaki) siinä kuinka hulevedet järjestetään, kuinka suojataan pohjavesiä ja miten muutokset vaikuttavat taksoihin.

Tuusulan veden johtokunta antaa seuraavan selvityksen tarkastuslautakunnan esille nostamiin asioihin:

Tuusulan vesi on saanut kesällä 2020 rekrytoitua projekti-insinöörin, joka tulee vahvistamaan Tuusulan veden saneeraustoimintaa. Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnassa nytkähti syksyllä 2020 eteenpäin siten, että päätösesitys on tarkoitus tuoda päättäjille kunnan toimesta keväällä 2021.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta 

Tarkastuslautakunnan suositukset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnalle:

• Vastuun kirkastaminen Keusoten suhteen. Selkeän konseptin luominen sille, miten kunnanvaltuustoa pidetään ajan tasalla ja kuinka strategian Keusotea koskevat osat toteutuvat on välttämätöntä tavoitteiden seurannan kannalta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä talouden tasapainottamisen näkökulmasta Tuusulan tulee olla aktiivinen jäsenkunta, joka on reaaliaikaisesti tietoinen Keusoten tapahtumista sekä mahdollisista lisäkustannuksista.  
• Yhteisökäytössä olevien tilojen terveys ja turvallisuus on varmistettava. Mikäli ne ovat esimerkiksi sisäilmaongelmista huolimatta edelleen käytössä, käyttäjiä on informoitava huolellisesti asiasta.  
• Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan osalta ei vuonna 2019 tullut omaa selkeää toimintakertomusta, vaan tiedot olivat jakautuneet hajanaisesti Yhteiset palvelut-toimialan alaisuuteen. Tavoitteiden toteutumisen seurannan kannalta olisi suotavaa, että Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnalla olisi selkeästi oma toimintakertomus. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan selvitys

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta kiittää tarkastuslautakuntaa hyvin tehdystä arviointityöstä. Vastauksena tarkastuslautakunnan suosituksiin lautakunta toteaa seuraavaa:

• Vastuun kirkastaminen Keusoten suhteen. Selkeän konseptin luominen sille, miten kunnanvaltuustoa pidetään ajan tasalla ja kuinka strategian Keusotea koskevat osat toteutuvat on välttämätöntä tavoitteiden seurannan kannalta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä talouden tasapainottamisen näkökulmasta Tuusulan tulee olla aktiivinen jäsenkunta, joka on reaaliaikaisesti tietoinen Keusoten tapahtumista sekä mahdollisista lisäkustannuksista.  

Vastaus:

Yhteistyötä Keusoten ja sen omistajakuntien kanssa tehdään monella tasolla, monilla foorumeilla sekä arjen työssä, niin luottamushenkilöiden kuin viranhaltijoidenkin keskuudessa.

Viranhaltijayhteistyön strategisen tason foorumeita ovat kuntajohtajatapaamiset, talousjohtajien muodostama talousryhmä, sivistysjohtajien ryhmä sekä hyte-johtajien hyte-ryhmä. Taktisen tason toimijoita ovat esim. kuntien hyte-ryhmien alatyöryhmät, kuten LaNuPe-työryhmät. Operatiivisen tason yhteistyöryhmiä ovat esim. oppilashuoltoryhmät. Kuntakohtaisissa viranhaltijatyöryhmissä ovat edustettuina sekä kunnan että Keusoten edustajat, kuntien yhteisissä ryhmissä Keusoten sekä kaikkien kuntien edustajat.

Poliittisella tasolla yhteistyötä tehdään Keusoten päätöksentekoelimissä sekä osana päätöksenteon valmistelua. Kuntien omassa päätöksenteossa kunnanhallituksen ja valtuuston rooli korostuvat. Kuntien hyvinvointilautakuntien tehtävät ja roolit suhteessa Keusoteen vaihtelevat kunnittain, mutta yhteisenä piirteenä on, että hyte-lautakuntien roolia olisi syytä kirkastaa osana kuntien omistajaohjausta ja edunvalvontaa. Kuntien vaikuttamistoimielimet, vammaisneuvostot, ikäihmisten neuvostot sekä lapsi- ja perheasiainneuvostot tekevät myös yhteistyötä.

Kuntien ja Keusoten yhteistyön monet tasot, foorumit ja toimijat tekevät siitä monimutkaisen kokonaisuuden. Keusoten palvelutoiminnan ja eri toimijoiden välisten yhteistyörakenteiden vakiinnuttua, on tulevaisuudessa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota eri yhteistyöfoorumeiden väliseen yhteistyöhön ja sen tiivistämiseen.

Yhteistyöfoorumeiden välisen yhteistyön kehittämisen lisäksi on kiinnitettävä huomiota sisällöllisten asioiden kehittämiseen. Keusoten ja kuntien yhteistyötä ohjaavia asiakirjoja ovat Keusoten ja kuntien strategiat ja talousarviot sekä yhtymäsopimus. Yhteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ohjaa alueellinen hyvinvointisuunnitelma sekä kuntakohtaiset hyvinvointisuunnitelmat. Keusoten ja kuntien on työskenneltävä yhdessä asetettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden saavuttamiseksi - alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden sekä elinvoiman ja kuntatalouden varmistamiseksi. Tämä edellyttää määrätietoista ja ennakoivaa (tiedolla) johtamista, sekä sen tueksi ajantasaista ennakointi- ja historiatietoa, seurantaa ja raportointia.

Tuusulan kunnassa johdetaan sekä strategian valtuustokauden tavoitteita että vuositavoitteita kunnan tavoitesalkkua hyödyntäen. Myös kuntastrategian hyvinvoinnin päämäärää ja hyvinvointitavoitteita toteuttavan hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden toteutumista seurataan ja raportoidaan tavoitesalkussa. Kerran vuodessa koottava hyvinvointikertomus sekä valtuustokauden viimeisenä vuotena laadittava laaja hyvinvointikertomus ovat tärkeitä hyvinvointijohtamisen työkaluja.

• Yhteisökäytössä olevien tilojen terveys ja turvallisuus on varmistettava. Mikäli ne ovat esimerkiksi sisäilmaongelmista huolimatta edelleen käytössä, käyttäjiä on informoitava huolellisesti asiasta.  

Vastaus:

Vuonna 2019 yhteisötilakäyttöön otetun Paijalan vanha puukoulun epäiltyjen ja osin ristiriitaisten sisäilmahaasteiden takia tilan vuorokausittaista käyttöaikaa oli rajoitettu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen terveystarkastajan suosituksesta. Kunnan sisäilma-sivustolle oli/on koottu tilojen käyttäjille toimintaohjeet, kuinka menetellä, jos epäilee sisäilmaoireita. Paijalan vanhan puukoulun yhteisötilakäyttö päättyi toukokuussa 2020 vähäisen käytön takia. Yhteisötiloina ei ole sisäilmakohteita syksyllä 2020.

• Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan osalta ei vuonna 2019 tullut omaa selkeää toimintakertomusta, vaan tiedot olivat jakautuneet hajanaisesti Yhteiset palvelut-toimialan alaisuuteen. Tavoitteiden toteutumisen seurannan kannalta olisi suotavaa, että Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnalla olisi selkeästi oma toimintakertomus.

Vastaus:

HYTE-lautakunnan näkökulmasta nykyinen raportointitaso on riittävä. HYTE-lautakunnan toimintakertomus muodostuu kuntatoimialan toimintakertomuksen osista ja vuosittain laadittavaa hyvinvointikertomusta voidaan hyödyntää eri puolilla kunnan hallintoa. Erillisen toimintakertomuksen kokoaminen ei tuottaisi toivottavaa lisäarvoa.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus

Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessa esittänyt Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen osalta taulukon ympäristökeskuksen sopijakuntien yhteistoimintakorvausten toteutumisesta sekä maininnut lyhyesti Tuusulanjärven kunnostushankkeen siirtymisestä Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymältä ympäristökeskuksen hoidettavaksi vuoden 2019 alussa.

Tarkastuslautakunta on ympäristökeskuksen toiminnan osalta keskittynyt Keski-Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelman (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 15.1.2019 § 3)  painopistealueiden tarkasteluun alla olevan taulukon mukaisesti.

Johtopäätöksenään tarkastuslautakunta esittää, ettei tehtyjen toimenpiteiden vaikutus ole kaikilta osin selvinnyt, tai vaikutus on jäänyt tulkinnanvaraiseksi. Osasyynä voi tarkastuslautakunnan mukaan olla se, että suunnitelmat ja työ jatkuvat vuoteen 2027, ja toimenpiteiden vaikutus näkyy vasta pidemmän ajan kuluessa.

Arviointinsa perustella tarkastuslautakunta esittää seuraavat suositukset:

• Pelloilta tulevan kuormituksen vähentäminen ja Tuusulanjärven kunnostus ovat toisiaan tukevia toimintamalleja, jotka tukevat Tuusulan strategianmukaista kehittämistä.
• Tuusulanjärveä ei ole Tuusulan keskusta-alueella Järvenpään tapaan juurikaan hyödynnetty.
• Edellytykset ja resurssit turvata alueen elinvoimaisuus ja kuntoon saattaminen on turvattava.

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan selvitys:

Tarkastuslautakunta on vuoden 2019 arviointikertomuksessaan rajannut arviointinsa Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toiminnasta koskemaan vain ympäristölautakunnan 15.1.2019 § 3 käsittelemää Vantaanjoen vesienhoidon toimenpideohjelmaa 2017 – 2027 sekä ympäristökeskuksen sen pohjalta tekemää erillistä Keski-Uudenmaan toimenpideohjelmaa.

Tarkastuslautakunta on kohdistanut arviointinsa ympäristönsuojelun kannalta sinällään oleelliseen osa-alueeseen, mutta ympäristökeskuksen palvelukokonaisuuden sekä sen vuoden 2019 toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen kannalta tehty rajaus on kovin kapea-alainen. Arvioinnin ulkopuolelle ovat jääneet kokonaan ympäristökeskuksen lakisääteiset viranomaistehtävät (so. ympäristövalvonta ja terveysvalvonta) sekä eläinlääkintähuolto, jotka muodostavat pääosan koko ympäristökeskuksen toiminnasta. Lisäksi vesienhoidon toimenpideohjelman esittämis- ja käsittelytavasta arviointikertomuksessa saa vaikutelman, jonka mukaan vastuu toimenpiteiden toteutumisesta kuuluisi yksinomaan tai pääasiallisesti Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Vantaanjoen vesistöalueen toimenpideohjelma 2017 - 2021 sekä sen pohjalta laaditut ehdotukset Keski-Uudenmaan toimenpiteiksi koskevat laajaa toimijaryhmää. Myös Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan esitys (15.1.2019 § 3) ympäristökeskuksen sopijakunnille on suunnattu laaja-alaisesti kuntatoimijoille, eikä esityksiä Keski-Uudenmaan vesienhoidon toimenpiteiksi ole tarkoitettu vain ympäristökeskuksen toteutettavaksi. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta liittää selvitykseensä Vantaanjoen vesistöalueen toimenpideohjelman 2017 - 2027 sekä sen pohjalta laaditut ehdotukset Keski-Uudenmaan toimenpiteiksi.

Edellä esitettyyn viitaten ympäristölautakunta ei näe tarpeelliseksi antaa yksityiskohtaista selvitystä tarkastuslautakunnan tekemään arvioon. Ympäristölautakunta haluaa kuitenkin oikaista arvioinnissa esitetyn tulkinnan siitä, että Tuusulan kunnan Kaukjärvenpuiston edustalle, kirkkorantaan sekä Gustavelundin ja Suvirannan edustalle suunnittelemat ruoppaukset olisivat Vantaanjoen tai Keski-Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmien mukaisia. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta viittaa tältä osin Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Tuusulanjärven ruoppauksista antamaansa lausuntoon. Sen yhteenvetona ympäristölautakunta on katsonut, että Tuusulanjärven virkistyskäytön edistämiseksi tulisi selvittää kevyempiä toimenpiteitä, joilla voitaisiin järven virkistyskäytön kannalta saavuttaa vastaavat edut tai jopa parempi lopputulos ottamalla samalla huomioon vesienhoidon tavoitteet ja luontoarvot.

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta yhtyy tarkastuslautakunnan esittämään suositukseen Tuusulanjärven valuma-alueen pelloilla tehtävien vesiensuojelutoimenpiteiden merkityksestä ja tärkeydestä. Ympäristölautakunta kuitenkin korostaa, että Tuusulanjärven ekologisen tilan parantaminen on keskeinen edellytys järven virkistyskäytölle. Tuusulanjärven virkistyskäytön parantamiseksi tehtävät toimet eivät tämän vuoksi voi olla ristiriidassa järven vesienhoidollisten tavoitteiden kanssa. Tuloksellinen vesienhoito edellyttää myös pitkäjänteisyyttä ja eri toimijoiden sitoutumista vesienhoidon tavoitteisiin.

Tuusulanjärven ja sen ranta-alueiden hyödyntäminen sekä alueen elinvoimaisuuden kuntoon saattaminen ja turvaaminen eivät ole Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen tai minkään muunkaan Tuusulan kunnan yksittäisen hallinnonalan vastuulla. Ympäristölautakunta ymmärtääkin tämän vuoksi tarkastuslautakunnan tätä koskevien suositusten kohdistuvan koko Tuusulan kuntaan. Tällaista Tuusulanjärven ja Tuusulanjoen virkistyskäytön tehostamista varten kuntaan on vuonna 2017 perustettu poikkihallinnollinen yhteistyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja ja sihteerinä kunnan viherpalveluiden projektikoordinaattori.

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta antoi - toisin kuin tarkastuslautakunta vuoden 2019 arviointikertomuksessaan esittää - lausuntonsa (20.8.2019 § 67) myös vuoden 2018 arviointikertomuksesta. Tuossa lausunnossaan ympäristölautakunta esitti muun ohella seuraavaa: ”Toiminnallisten tavoitteiden arvioinnissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota asetettujen tavoitteiden ja tehtyjen toimenpiteiden merkitykseen toisaalta koko kunnan ja toisaalta arvioitavan yksikön perustehtävän kannalta.” Ympäristölautakunnan edellä esittämä huomio on Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintaa arvioitaessa ajankohtainen myös vuoden 2019 arviointikertomuksen osalta. Ympäristölautakunta liittää tämän vuoksi selvitykseensä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vuosiraportin 2019.