Perustelut
Kantelu
*****on toimittanut keväällä 2018 Tuusulan rakennusvalvontaan silloiselle johtavalle rakennustarkastajalle rakennusvalvontajaostolle osoitetun kantelukirjelmän, jossa arvostellaan entisen johtavan rakennustarkastajan Kaisa Seunan ja silloisen rakennustarkastajan Johanna Ahon toimintaa. Kirjoituksessa tiedustellaan jaostolta, miten se etenee asiassa, että kaikki rakentajat saadaan samaan asemaan ja kaava ja rakentamistapaohjeet koskemaan myös naapuria. Lisäksi kirjoitus sisältää kunnalle osoitetun vahingonkorvausvaatimuksen tapaisen kysymyksen. Kyseessä on ns. sekatyyppinen kirjoitus.
Kantelun yksityiskohdat ilmenevät liitteenä olevasta kirjelmästä, mutta seuraavassa on selostettu kantelukirjelmän sisällön pääpiirteitä:
Kantelijan mukaan hänen ostettuaan tontin ja haettuaan rakennusluvan rakennusvalvonta alkoi ”hyppyyttämään” häntä ja suosia naapuria. Naapuri halusi valittaa kaikesta kantelijan rakentamisesta ja rakennusvalvonta myötäili tätä osapuolta. Kantelun mukaan rakennusvalvonta olisi määrännyt lattiakorkoa nostettavan 0,40 m. Kantelija olisi selvittänyt etukäteen tukimuurin rakentamista ja saanut siihen vastauksen, mutta rakennustarkastaja olisi kuitenkin keskeyttänyt työn. Kantelija oli hakenut aitalupaa, mutta rakennustarkastaja olisi vaatinut suunnitelmiin perusteettomia vaatimuksia naapuria myötäillen. Pelkän aidan takia rakennusvalvonta olisi järjestänyt paikalle poikkeuksellisesti rakennuslautakunnan katselmuksen. Naapuri ja rakennusvalvonta olisi tulkinnut väärin aitaluvan myöntämisperusteita ja katselmuksen jälkeen rakennustarkastaja joutui myöntymään luvan antamiseen. Rakennusvalvonta olisi ollut puolueellinen kun kantelijan naapuri rakensi pihalleen tukimuurin, eikä ollut keskeyttänyt rakennustyötä. Rakennusvalvonta ei olisi muutenkaan puuttunut kantelijan naapurin pihan rakennustöihin. Rakennusvalvonta sallisi naapurin pitää tontillaan ”roinaa” kantelijaa häiritsevällä tavalla puuttumatta asiaan. Rakennusvalvonta on sallinut kantelijan naapurin rakentavan jätekatoksen yhteyteen suurikokoisen varaston käytännössä lape rajaan kiinni, kun se kantelijan mukaan tulee olla kaksi metriä rajasta, ellei rajanaapuri ole antanut suostumusta. Tarkastusinsinööri oli keskeyttämässä työtä, mutta Seuna oli sallinut viedä toimenpiteen loppuun. Kantelija ei anna suostumustaan katoksen sijainnille. Rakennusvalvonta oli sallinut kantelijan naapurin pitää loppukatselmuksen, vaikka kantelijan osoittamat puutteet olivat tiedossa ja autotalliin ei voinut ajaa loppukatselmuksen ajankohtana. Naapurin katon väri ei ole kaavassa edellytetty musta tai tummanharmaa, vaikka tontti-infossa Aho oli nimenomaan mm. sanonut, ettei vaatimuksista katonväriksi jousteta. Naapurin kohdalla oli kuitenkin joustettu. Seuna olisi kantelijan mukaan pyytänyt häntä laatimaan kokonaisvaltaisen selvityksen naapurin rakentamisesta, jonka kantelija olikin, tehnyt mutta Seuna ei halunnut huomioida sitä lainkaan. Seuna oli sanonut vievänsä asia lautakuntaan ns. muuna asiana, mutta kantelijan mukaan silloinen lautakunnan puheenjohtaja ei sellaista kuitenkaan muistanut käsitellyn.
Kantelun käsittelypaikasta
Koska kantelu koskee molempia rakennusvalvonnan rakennustarkastajia, jotka toimivat kantelun saapumisajankohtana esittelijöinä rakennusvalvontajaostossa, selvitettiin kantelun käsittelypaikan siirtämistä Eduskunnan oikeusasiamiehen toimistoon. Tämä perustui siihen, että rakennusvalvontajaostossa ei olisi riittävän asiantuntevaa esittelijää, kantelun kohdistuessa kaikkiin rakennustarkastajiin. Rakennuslakimies oli yhteydessä Eduskunnan oikeusasiamiehen toimiston esittelijäneuvos Erkki Hännikäiseen. Hän tutustui kanteluun ja totesi, että asia voidaan käsitellä myös Eduskunnan oikeusasiamiehen toimistossa, edellyttäen kuitenkin kantelijan omaa selkeää tahdonilmaisua, asian vetämistä pois kunnan käsittelystä ja sitä, ettei asian varsinaista käsittelyä kunnassa olisi vielä aloitettu. Rakennuslakimies informoi asiasta kantelijaa puhelimitse ja sähköpostitse useampaan otteeseen selostaen kantelun käsittelyvaihtoehtoja ml. siirtäminen Eduskunnan oikeusasiamiehen toimistoon. Harkinnan jälkeen*****halusi kantelun käsittelyn kunnassa.
Asian valmistelu ja rakennustarkastajien kuuleminen
Kantelun käsittelytavasta sovittiin siten, että valmistelijoina toimivat kuntakehitysjohtaja Marko Härkönen ja rakennuslakimies Sakari Eskelinen.
Kuntakehitysjohtaja pyysi Kaisa Nousiaiselta ja Johanna Aholta vastineet kantelun johdosta kesäkuun 2018 loppuun mennessä. Molemmat antoivat kirjallisen vastineen asetetussa määräajassa. Aikatauluksi määriteltiin kantelun käsittely rakennusvalvontajaostossa elokuun tai syyskuun kokouksessa 2018.
Tapahtumakuvausta
Kantelussa mainitut tapahtumat ajoittuvat vuosille 2013-2018. Kantelija on saattanut vireille useita asioita, joihin rakennustarkastajat, rakennuslautakunta sekä hallintotuomioistuimet ovat reagoineet ja ottaneet kantaa.
Tärkeää on kuitenkin panna merkille, että kantelun tehneen ***** omistamassa kohteessa ***** ja huomautusta koskevan naapurin ***** omistamassa kohteessa (***** on pidetty loppukatselmukset. Maankäyttö- ja rakennuslain 149 § mukaan rakennustyön viranomaisvalvonta alkaa luvanvaraisen rakennustyön aloittamisesta ja päättyy loppukatselmukseen.
Ohessa yhteenveto*****vireille saattamista asioista, sekä jäljempänä tarkempi kuvaus asian ratkaisusta
a)15.10.2013 rakennuslautakunnan ratkaisu ensimmäiseen kirjelmään
b)14.1.2014 rakennuslautakunnan vastine Helsingin hallinto-oikeudelle em. asiaan
c)10.12.2014 Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu ensimmäiseen kirjelmään
d)17.6.2014 rakennuslautakunnan ratkaisu toiseen kirjelmään
e)22.9.2015 rakennuslautakunnan ratkaisu kolmanteen kirjelmään
f)17.11.2015 rakennuslautakunnan vastine Helsingin hallinto-oikeudelle em. asiaan
g)19.1.2017 Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu kolmanteen kirjelmään
h)12.2.2018 kantelukirjelmä
Rakennuslautakunta 15.10.2013
*****vaatimus koski mm. naapurin hulevesien johtamista ja muuta piharakentamista. Rakennusautakunta katsoi, ettei ole tarvetta puuttua naapurin rakentamiseen. Helsingin hallinto-oikeus ei muuttanut päätöksellään 10.12.2014 lautakunnan ratkaisua. Päätös on lainvoimainen, eli tältä osin asia ratkaistu.
Rakennuslautakunta 17.6.2014
*****vaatimus puuttua naapurin tukimuurin rakentamiseen. Rakennuslautakunta totesi päätöksessään, että kyse on hyvin vähäisestä rakentamisesta, ei siis rakennelmastakaan, joka olisi luvan tarpeessa, joten syytä puuttua asiaan ei ollut. Edelleen luonnonkivistä tehty pieni rajaus (Seunan arvion mukaan enintään korkeus 500 mm) sijoittui kadun varteen, ei *****omistamaa kiinteistöä vasten***** ei valittanut lautakunnan päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, joten se jäi pysyväksi päätökseksi.
Rakennuslautakunta 22.9.2015
*****vaatimus puuttua naapurin jätekatoksen rakentamiseen ja muuhun piharakentamiseen. Rakennuslautakunta katsoi, ettei ole tarvetta puuttua jätekatoksen (rakennelman) rakentamiseen eikä muuhun piharakentamiseen. Helsingin hallinto-oikeus ei muuttanut rakennuslautakunnan ratkaisua.
***** kantelukirjelmän 12.2.2018 tarkastelua
Asian valmistelijat kiinnittävät huomiota siihen, että***** kantelukirjelmästä ei ilmene yksiselitteisesti, mitä toimenpiteitä lautakunnan pitäisi vaatia naapurin rakentamisen suhteen ottaen vielä huomioon sen merkityksellisen tosiasian, että loppukatselmus on pidetty. Kantelu- kirjelmästä ei myöskään käy ilmi, miten naapurin rakentaminen oikeasti vaikeuttaa hänen sopivaa rakentamistaan (MRL 135 §). Vaikuttaisi siltä, että***** kantelukirjelmän vaatimukset koskisivat seuraavia seikkoja:
- asuinrakennusten (hänen ja naapurin) lattiakorkeuden määräytyminen
- ***** oman aitamuurin rakentaminen
- naapurin muurin rakentaminen (***** käsitys)
- naapurin talousrakennuksen ympäristö
- naapurin jätekatoksen rakentaminen
- naapurin loppukatselmus
- vahingonkorvaus
Tässä vaiheessa asian valmistelijat tarkastelevat Nousiaisen ja Ahon asiassa antamia vastineita:
1) Johtavan rakennustarkastajan Kaisa Seunan vastine ***** vaatimuksiin
”Suunnittelija määrittelee lattiakoron, mikä vahvistetaan lupapäätöksellä. Valvontatarkastaja Esko Näveri on pitänyt molemmissa kohteissa aloituskokoukset, joissa on sovittu mahdollisista muutoksista. ***** ei ole tehnyt lattiakorkeuden muutoksista oikaisuvaatimusta lautakunnalle. Molemmissa kohteissa on pidetty loppukatselmus, joten katson, että tässä vaiheessa ei ole syytä puuttua enää asiaan. Mitään sellaisia seuraamuksia lattiakorkeuden tarkistamisista ei ole koitunut, mitkä aiheuttaisivat ongelmia
***** halusi tehdä po. naapurin rajalle aidan. Aita on järeähkö. Se on rakennettu omille perustuksille harkoista, joiden päälle on asennettu noin 1,2 m korkea lauta-aita. Aitaa ei oltu esitetty asuinrakennuksen luvan yhteydessä, joten ***** jätti ensin kirjallisen ilmoituksen aidan rakentamiseksi. Koska rakennelma oli isohko ja puolestaan toinen naapuri huomautti asiasta, pyysin ***** hakemaan aidan rakentamiseen toimenpideluvan. Ilmoituksella ei aidan rakentamista voitu ratkaista, koska se sijoittui aivan naapurin rajaan ja se oli rakenteeltaan järeähkö. Oikeus vaatia ilmoituksen sijasta toimenpidelupa perustuu MRL 129 § 2 momenttiin. ***** haki toimenpideluvan kuten olimme suullisesti sopineet. ***** täydensi pyynnöstäni suunnitelmia. Lupaa vaativat suunnitelmat tulee olla tasokkaimpia ja täsmällisempiä kuin ilmoituksen vaativat toimenpiteet. Suunnitelmien täydentämistä en vertaisi *****mainitsemaan ”hyppyyttämiseen”. Myönsin luvan naapurin vastustuksesta huolimatta. Naapuri *****tekivät päätöksestäni oikaisuvaatimuksen lautakunnalle. Rakennuslautakunta ei muuttanut tekemääni toimenpidelupapäätöstä. Lautakunta on käynyt vain kerran tutustumiskäynnillä (ei virallinen lautakunnan katselmus) aidan rakentamisen vuoksi. Tarkastuskäynnillä***** oli itse paikalla. *****n omassa aita-asiassa ei mielestäni ole enää tarvetta muutoksiin. Loppukatselmus on tehty. Todettakoon vielä, että minun tai lautakunnan keskeytyspäätöstä ei ole tehty aidan rakentamisesta eikä muustakaan rakentamisesta. Väite, että olen suosinut naapureita, ei pidä paikkaansa.***** aitaluvan olen myöntänyt naapurin vastustuksesta huolimatta. Jos ***** ei katsonut olleensa luvan tarpeessa, hän olisi voinut viedä asian hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.
Naapuri sijoitti tien varteen pienen luonnonkivistä kasatun rajauksen, enintään 500 mm korkea.***** mielestä kyse oli samanlaisen tukimuurin rakentamisesta kuin hänelläkin ja vaati, että tukimuurin rakentaminen on keskeytettävä. Kyse oli kuitenkin niin matalasta luonnonkivirajauksesta, että aihetta keskeytykseen ei ollut. ***** vaatimuksesta asiaa käsiteltiin rakennuslautakunnassa 17.6.2014. Lautakunta katsoi, että mihinkään toimenpiteisiin ei ole tarvetta ryhtyä. ***** ei valittanut tästä päätöksestä HHO:een, joten tämäkin asia on loppuunkäsitelty.
***** mukaan naapurin talousrakennuksen vierusta on jätetty soralle, jotta siihen voisi kerätä roinaa. Alue tulisi olla nurmella. Todettakoon, että naapurin talousrakennus on rakennettu asemakaavan mukaisesti 2 m päähän ***** rajasta. Naapurin talousrakennuksen kohdalla on ***** aita, joten selkeää näköyhteyttä ei ole. Loppukatselmuksessa ei ole todettu pihan olevan sellaista roinaa, johon olisi tullut puuttua. Mikäli myöhemmin käy ilmi, että naapurin talousrakennuksen ***** puoleisella vierustalla on ympäristöä rumentavia romuröykkiöitä, tähän on mahdollista puuttua omalla prosessillaan. *****tulee esittää siitä kirjallinen yksilöity huomautus.
Naapuri *****rakensi jätekatoksen hiukan suurempana kuin alkuperäinen asemapiirros osoitti.***** teki rakennuslautakuntaan vaatimuksen purattaa jätekatos. Lisäksi vaatimuksessa pyydettiin puuttumaan muihin piharakenteisiin. Lautakunta ei katsonut kokouksessaan 22.9.2015 tarvetta puuttua ***** esittämiin vaateisiin. Halsingin hallinto-oikeus ei muuttanut ratkaisussaan 19.1.2017 lautakunnan ratkaisua. Ts. jätekatoksen rakentaminen sekä piharakentaminen on ratkaistu ja loppuunkäsitelty. Tarvetta puuttua näihin ei ole. Myöskään tasapuolinen kohtelu on tullut todistetuksi, koska hallinto-oikeus ei ole muuttanut lautakunnan ratkaisua.
Valvontatarkastaja Esko Näveri on pitänyt molemmissa kohteissa loppukatselmukset. Näverillä on ollut kyllä tiedossa***** naapurin rakentamista esittämät huomautukset (mm. piha, jätekatos, istutukset, katon väri). Näveri on katsonut, että ***** kohteessa voidaan pitää loppukatselmus. Ts. mitään sellaisia puutteita ei ole ollut havaittavissa, joihin olisi pitänyt puuttua.
***** on esittänyt aiemmin rakennuslautakunnalle kolme erillistä, kirjallista huomautusta/vaatimusta naapurinsa rakentamisesta. Kaksi valitusasiaa on ratkaistu myös Helsingin hallinto-oikeudessa. Ts. kaikki valitusasiat on käsitelty monijäsenisessä elimessä ja siten katson, että ***** on saanut puolueetonta käsittelyä esittämilleen asioille. ***** oli minuun yhteydessä jossain vaiheessa vuonna 2016 ja pyysi lautakunnan ratkaisua johonkin asiaan (en muista mikä jo yllä esitetty asia hänellä oli erityisesti mielessä). Yhteydenotto tapahtui silloin, kun hänen tekemänsä valitusasia oli vielä ratkaisematta Helsingin hallinto-oikeudessa. Sanoin tuolloin, että nyt ei kannata jättää mitään reklamaatiota, koska asia on hallinto-oikeudessa kesken. Odottaisin kuitenkin HHO ratkaisua ennen lautakunnan uutta käsittelyä. ***** ei silloin tehnyt uutta valitusta rakennuslautakunnalle. Ts. ratkaisemattomia valituksia ei ole.
***** ei ole esittänyt kirjelmässään konkreettisesti, mitä rahallista tai muuta vahinkoa naapuri tai rakennusvalvontaviranomainen on hänelle aiheuttanut, mistä hänelle tulisi maksaa. Myöskään korvaussummaa ei ole esitetty.
Yhteenvetoa totean, että
-
molemmissa kohteissa niin ***** kuin ***** kohteessa on pidetty loppukatselmukset, joten rakentaminen on hyväksytty loppuunsaatetuksi.
-
naapurin rakentaminen ei millään tavalla vaikeuta ***** asumista, olemista tai myöhempää mahdollista rakentamista
-
tasapuolinen kohtelu on toteutunut molempien kohteitten osalta.
-
rakennuslautakunta ja Helsingin hallinto-oikeus ovat jo ratkaisseet aiemmin nyt esitetyt puutteet, joten tarvetta jatkokäsittelyyn ei ole.
-
koska kaikki valitusasiat on käsitelty monijäsenisissä elimissä, katson, että myös tasapuolinen kohtelu on ratkaistu. Missään valitusasiassa lautakunta tai HHO eivät ole muuttaneet lautakunnalle esittämääni esitystä.
-
Lupien käsittelyssä ei ole ollut mitään poikkeavaa verrattuna naapurin tai muidenkaan lupakäsittelyyn. Suunnitelmien täydentämispyyntö on normaalia lupakäsittelyä.
Kaisa Seuna (ent. Nousiainen)
johtava rakennustarkastaja (30.6.2018 saakka)”
2) Johtava rakennustarkastajan Johanna Ahon vastine ***** vaatimuksiin
”Vastine valitukseen 12.2.2018, Johanna Aho (20.3.2018 lähtien johtava rakennustarkastaja)
Ensimmäisenä haluan todeta, että rakennuslupahakemus on käsitelty vuonna 2011 yli kuusi vuotta sitten ja toimenpidelupa vuonna 2012 lähes kuusi vuotta sitten, joten lupavalmisteluun liittyvät asiat ovat vain muistikuvia. Toimin rakennusluvan 11-0005-R (asuinrakennuksen rakentaminen) ja toimenpideluvan 12-0470-T (aidan rakentaminen) valmistelijana.
Olen antanut alla vastineen valituksessa niihin kohtiin, joiden koen koskevan omaa toimintaani.
”Rakennusvalvonnalta tuli määräys nostaa lattiakorkoa 0,40 metriä.”
- Rakennuspaikka on asemakaava-alueella, johon on laadittu Lepola II rakentamisohjeet. Näiden ohjeiden noudattamiseen on tontin ostajat sitoutuneet tonttia ostaessaan. Ohjeen mukaan sisääntulokerroksen lattiapinnan tulee olla vähintään 70 cm valmista katutasoa ylempänä. Luvan yhteydessä hyväksytyn asemapiirroksen mukaan 1. kerroksen lattiakorko on 1,35 metriä ylempänä kuin katutaso. Hankkeeseen on pyydetty kunnallistekniikan lausunto valmisteluvaiheessa eikä kunnallistekniikalla ole ollut huomautettavaa suunnitelmiin.
- Rakennusvalvonta ei määrää korkeusasemaa. Tämän tekee rakennussuunnittelija. Lupavalmistelijan tehtävänä on ohjata suunnittelua ja tarkistaa, että suunnitelmat ovat asemakaavan mukaisia ja näin on hankkeessa ollut. Näin pitkän ajan jälkeen on mahdotonta muistaa mitä lupavalmistelussa on suunnittelijan tai hankkeeseen ryhtyvän kanssa asiasta keskusteltu.
”Alkuun asioin Johanna Ahon kanssa. Kun oltiin aitalupaa hakemassa, niin Aho pyysi useampaan otteeseen käymään toimistolla.”
- Kalenterimerkinnöistä olen tarkistanut, että toimenpidelupahakemuksen tultua vireille 9.8.2012 ja päätöspäivän 26.9.2018 välisenä aikana kalenterissa ei ole yhtään varausta nimellä *****. On mahdotonta enää muistaa olisiko hankkeeseen ryhtyvä käynyt rakennusvalvonnassa ilman ajanvarausta. Tämä on mahdollista, sillä tuohon aikaan asiakkailla oli mahdollista piipahtaa rakennusvalvonnassa milloin vain virka-aikana. Sitä, että olisin pyytänyt hankkeeseen ryhtyvää käymään toimistolla useaan otteeseen, en muista.
- Kirjaamien saapuneiden puhelutietojen mukaan olen keskustellut puhelimitse***** kanssa toimenpideluvan valmisteluaikoihin useampaan kertaan. Myös naapurikiinteistön toinen omistaja on soittanut minulle useampaan otteeseen.
”Tontti-infossa Johanna Aho sanoi, että kolme pihlajaa kadun puoleiseen reunaan ja katon väri ovat sellaisia joista ei jousteta. Naapurin kohdalla on taas joustettu.”
- Tontti-infossa on esitelty alueen rakentamisohjeet, joissa määrätään kullekin tontille kadun varteen istutettavaksi kolme puuta (kotipihlaja). Asemakaavassa on määrätty asuinrakennus sijoittamaan rakennusalan rajaan kiinni Iltalenkin varrella. *****) rakennusluvan 11-0051-R yhteydessä hyväksytyssä asemapiirroksessa nämä puut on esitetty. Hankkeessa on pidetty loppukatselmus, jonka pöytäkirjassa ei ole mainintaa poikkeamisesta. Valvontatarkastaja kävi pyynnöstäni paikalla 28.6.2018 ja totesi, että kadun varressa on vaaditut kolme pihlajaa.
- Rakentamisohjeessa on määrätty, että katon värin tulee olla tumman harmaa tai musta. Naapuritontin ***** rakennusluvan 11-0051-R yhteydessä hyväksytyssä julkisivupiirustuksessa rakennusten kattovärinä on tumman harmaa. Loppukatselmuspöytäkirjassa ei ole tästäkään kirjattu poikkeamisia. Valvontatarkastaja kävi pyynnöstäni paikalla 28.6.2018 ja totesi, että kattoväri on tumman harmaa.
Lopuksi haluan todeta, etten koe olleeni puolueellinen tai ”hyppyyttänyt” jotakin hankkeeseen ryhtyvää lupavalmistelussa. Viranomaisen tulee kuitenkin valmistelussa huomioida myös naapurin etu, jolloin osa hankkeeseen ryhtyvistä voi kokea tämän puolueellisena toimintana.”
Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisut
Hallinto-oikeus on hylännyt 10.12.2014 kantelijan valituksen koskien mm. naapurin hulevesin johtamista ja muuta piharakentamista. Hallinto-oikeus on hylännyt 19.1.2017 niinikään kantelijan valituksen koskien naapurin jätekatoksen rakentamista.
Johtopäätökset rakennusvalvontajaoston toimenpiteiden osalta
Kantelun käsittelijät ovat perehdyttyään kantelukirjelmään, rakennustarkastajien vastineisiin ja hallinto-oikeuden ratkaisuihin, tulleet käsitykseen, että kantelussa esitetyt väitteet eivät lopulta anna aihetta rakennusvalvontajaoston taholta erityisiin toimenpiteisiin.
Rakennustarkastajat ovat jyrkästi kiistäneet kantelussa esitetyt väittämät ja toisaalta vastineiden perusteella kantelussa esitetyt seikat eivät näyttäisi pitävän paikkaansa tai ovat vähintäänkin epätäsmällisiä ja tulkinnallisia.
Kantelun käsittelijät painottavat, että monet kantelukirjelmässä kuvatut kysymykset ovat olleet tulkinnanvaraisia, kuten maankäyttö- ja rakennuslain ja sen nojalla säädettyjen alempien normien piirissä olevat asiat tyypillisesti ovatkin. Normien soveltuminen ja oikea tulkinta kulloisessakin tapauksessa ratkeaa usein vasta hallintotuomioistuimen päätöksellä. Tätä osoittavat myös kyseisen naapuruussuhdeasian yhteydessä tehdyt Helsingin hallinto-oikeuden päätökset. Toisaalta kaikkia erimielisyyksiä ei ole viety hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Rakennustarkastajat ovat virkansa puolesta joutuneet ratkaisemaan asioita, joihin sisältyy tulkinnanvaraisuutta.
Rakennustarkastajien toiminnassa on vaikea nähdä selkeästi sellaisia moitittavia piirteitä, mitä kantelukirjelmässä on väitetty. Saatujen vastineiden perusteella valmistelijoille (ulkopuolisille) tulee käsitys, että toiminta on pääpiirtein ollut tasapuolista ja kärjistyneessä naapuruussuhde tilanteessa molempien rakentajien aseman huomioonottavaa. Toisaalta esim. Johanna Aho on arvioinut, että viranomaisen toiminnan on huomioitava naapurin etu, mikä saattaa osassa hankkeeseen ryhtyvistä tuntua puolueelliselta toiminnalta. Molempien rakennustarkastajien vastineista ilmenee, että yhteydenottoihin ja kirjelmöintiin on reagoitu, vastattu, keskusteltu puhelimessa ja viety kirjelmät toimivaltaisen viranomaisen käsittelyyn erityisemmin viivyttelemättä. Seunan selvityksessä on tarkasti kuvattu miten kantelijan vireille saattamia asioita on ratkaistu. Aho myös toteaa, että ajankulumisen vuoksi lupavalmisteluun liittyvät asiat ovat pitkälti muistikuvia.
Kantelussa esitetyistä kannanotoista huolimatta, Helsingin hallinto-oikeus on kuitenkin pysyttänyt voimassa rakennusvalvontaviranomaisen päätökset hylkäämällä kantelijan valitukset tai jättämällä väitteitä tutkimatta. Kaikkia lautakunnan ratkaisuja kantelija ei kuitenkaan ole vienyt hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Näitä ovat kysymys naapurin ns. tukimuurin rakentamisesta sekä kysymys kantelijan oman aidan luvantarpeesta. Hallinto-oikeuden ratkaisut osaltaan vahvistavat kantelun käsittelijöille vastineiden perusteella syntynyttä näkemystä, että toisin kuin kantelussa annetaan ymmärtää, kaikki rakentajat ovat olleet samassa asemassa ja kaava sekä rakennustapaohjeet ovat koskeneet jokaista rakentajaa.
Kantelun sisältämän vahingonkorvausvaatimuksen tapaiseen kysymykseen on vastattava, että sinänsä määrällisesti täsmentymättömään ja perustelemattomaan vahingonkorvausvaatimukseen ei saadun selvityksen perusteella ole syytä suostua.
Vastineiden ja hallinto-oikeuden ratkaisujen perusteella kantelijan ei voida katsoa joutuneen rakennusvalvonnan ”hyppyyttämisen” kohteeksi.
Kantelun käsittelijöiden tiedossa ei ole tarkasti (esim. tilastoja), että montako kertaa lautakunta olisi pitänyt Tuusulassa katselmuksen pientalon aitaluvasta. Saadun vastineen mukaan lautakunta oli käynyt vain kerran tutustumiskäynnillä (ei virallinen lautakunnan katselmus) aidan rakentamisen vuoksi, mutta kyseessä ei ollut virallinen lautakunnan katselmus. Kyseisellä tarkastuskäynnillä kantelija olisi ollut itse paikalla. Tämän perusteella on vaikea nähdä, että kantelijaa olisi kohdeltu eriarvoisesti muihin rakentajiin nähden.
Kanteluun ei ole liitetty selvitystä (esim. sähköpostiviestiä) siitä, että entiselle johtavalle rakennustarkastajalle olisi varmuudella toimitettu kantelussa mainittu kokonaisvaltainen selvitys naapurin rakentamisesta. Näin ollen kantelun käsittelijät eivät voi varmistua siitä, että tällainen selvitys olisi vastoin aikomusta jätetty viemättä silloiseen rakennuslautakuntaan ns. muuna asiana.
Muutoksenhaku hallintokanteluasiassa
Hallintolain 53d §:n mukaan hallintokanteluasiassa annettuun ratkaisuun ei saa hakea muutosta valittamalla.